Rääkyvät lapset pihalla - tukkikaa hyvät vanhemmat niiden turvat!
Koko sisäpiha raikuu. Lapset kiljuvat täyttä kurkkua koko ajan. Pehmoisät istuvat penkillä selaamassa kännykkää typerä lehmänhymy naamallaan ja välillä huutavat sekaan Hyvä Nenna-Pertti!! Tai sitten seisovat aivottoman näköisinä kädet lanteilla seuraamassa pershedelmien elämöintiä, ylpeänä kun ovat saaneet itsestään ulos jotain noin ihmeellistä ja ainutlaatuista.
Kommentit (103)
Vierailija kirjoitti:
Niin. Semmosta se on.
Ne lapset pyörittää sitten tätä maailmaa kun makaat vaipoissa vanhainkodissa
Ap vaikuttaa enemmän siltä, joka tyhjentää molemmat piiput kalloonsa ja aivot kattoon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Semmosta se on.
Ne lapset pyörittää sitten tätä maailmaa kun makaat vaipoissa vanhainkodissa
Ap vaikuttaa enemmän siltä, joka tyhjentää molemmat piiput kalloonsa ja aivot kattoon?
Kasvatatko lapsiasi yhtä sivistyneesti kuin kommentoit täällä? Huh.
Ap
50-luvulla, kun olin lapsi, vanhemmat tulivat sanomaan jos metelöimme pihalla liikaa, vaikka asuimme omakotitalossa. Kiljumista ei vain pidetty kohteliaana käytöksenä Emme me lapset siitä millään tavalla vaurioituneet, opimme vain ottamaan muut huomioon. Voisi toimia nykyäänkin.
Myös kadulla kiljukaulat hiljaa, jos talojakin vieressä. Leikkipuistoon huutelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Niin. Semmosta se on.
Ne lapset pyörittää sitten tätä maailmaa kun makaat vaipoissa vanhainkodissa
Eiköhän suuri osa ole vetänyt itsensä kiikkuun tai istuu kotona mielialalääkityksestä turvonneena kun eivät kestä tätä maailmaa.
Kuulostaa kerrostalo-ongelmalta. Jos sellaiseen lähtee, saa varautua jos jonkinlaiseen ääni-, tärinä-, kuumuus-, ahtaus- ja muuhun haittaan. Tuohon on ratkaisu.
Nimim ihanaa linnunlaulua auringonlaskussa omalla terassilla.
Siskon kanssa metelöitiin pieninä naapuripihassa. Naapurit tulivat kysymään meiltä olemmeko normaaleja ja että he eivät itse kehtaisi huutaa täyttä kurkkua toisten pihoilla.
Kyllä minäkin lapsena välillä kailotin mutta vanhemmat tai muut aikuiset sanoivat tyynesti, että ei tarvitse huutaa. Nykyään kukaan ei kiellä kiljumista. Päiväkodissa tarjoavat kuulosuojaimia herkkäkorvaisimmille lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa kerrostalo-ongelmalta. Jos sellaiseen lähtee, saa varautua jos jonkinlaiseen ääni-, tärinä-, kuumuus-, ahtaus- ja muuhun haittaan. Tuohon on ratkaisu.
Nimim ihanaa linnunlaulua auringonlaskussa omalla terassilla.
Kunnes naapuriin muuttaa lapsiperhe. Tramppa pihalle jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinähän et ap ole koskaan ollut lapsi etkä rääkynyt pihalla. Ethän?
En rääkynyt tuolla tavalla taukoamatta kurkku suorana monta tuntia putkeen. Ei olisi tullut mieleenkään.
Ap
Tee lasu.
Lastenkin täytyy saada antaa luvallisesti purkaa energiaansa jossain ja parempi se on purkaa ulkona, kuin sisätiloissa. Pidän hyvin erikoisena sitä, jos vaaditaan, että lasten pitää olla hiljaa ulkonakin. Vaikea uskoa, että yksikään lapsi jaksaisi ulkona kiljua kuin pistetty sika tuntikausia, yhtä huutoa tunteja putkeen. En ole sellaisia lapsia vielä missään tavannut.
Asutaan uudessa kerrostalossa, jossa äänieristys on nykyaikaisten standardien mukaista. Pääsääntöisesti naapureista ei kuulu yhtään mitään, mutta noin vuoden ajan yläpuolella asui lestaperhe jonkun viiden lapsen kanssa ja vanhemmat eivät koskaan ulkoilleet lastensa kanssa, joten lapset hyppivät ja riekkuivat sisällä niin, että meidän asunnossamme lasit helisivät kaapeissa. En tiedä mitä hemmettiä tekivät, että tuollainen mekkala kuului, hyppikö lapset kirjahyllyn päältä pää edellä alas vai mitä, mutta aivan jäätävä töminä ja kiljunta yläpuolelta kuului. Ymmärrän että hät hätää kouluikäisistä ja nuoremmista lähtee ääntä ja energiaa riittää, mutta kyllä se kerrostalossa olisi kaikkien kannalta suotavaa, että se energia puretaan ulkona.
Jos ulkoäänet kuuluvat ap sisälle sietämättömän kovaa, niin jotain vikaa on kyllä äänieristyksissäkin siinä tapauksessa. Kannattaa muuttaa uudempaan asuntoon, missä on nykyaikaiset vaatimukset äänieristysten suhteen. Asutaan vilkkaan ajotien vieressä ja vain hälytysajoneuvojen äänet kuuluvat sisälle vaimeasti.
Kerrostalo asumismuotona ei lähtökohtaisesti välttämättä sovi ääniyliherkälle ihmiselle, joka ei kestä ihmisten ääniä. Enkä sano tätä millään tavalla pahalla, vaan ymmärrän täysin, että ihmiset häiriintyvät ja ärsyyntyvät erilaisista asioista. Jos tietynlaista herkkyyttä itsessään tunnistaa, se kannattaa oman hyvinvoinninkin kannalta ottaa huomioon ja valita asuinpaikka sen mukaan, että koti palvelisi tarvettaan. Jotkin ihmiset tarvitsevat yksinkertaisesti enemmän rauhaa mitä toiset, hiljaisuutta ja mahdollisuutta olla ihan vain omien ajatustensa kanssa. Eikä siinä ole mitään väärää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Semmosta se on.
Ne lapset pyörittää sitten tätä maailmaa kun makaat vaipoissa vanhainkodissa
Nuo pistetyn sian lailla kiljuvat?
Tuskin.
"Onpas rouvalla ihanan tuoksuinen nisä, nisu".
Suomessa vihataan lapsia. Lapset eivät saa näkyä tai kuulua. Menkää metsäläiset jonnekin oikeaan suurkaupunkiin tutustumaan miten siellä on ääntä ja lapset näkyy ja kuuluu.
Vierailija kirjoitti:
Sinähän et ap ole koskaan ollut lapsi etkä rääkynyt pihalla. Ethän?
Ei meillä ainakaan ollut kilpaa kirkumisen kisoja. Tyhmän näköisinä ringissä rääkyvät ja jokainen yrittää sitä pahinta ääntä saada aikaiseksi.
Me oltiin piilosta, pelattiin pallo- mailapelejä, seikkailtiin viereisessä metsikössä, leikittiin aarteen kätkemistä, oltiin uimarannalla, fillaroitiin, oli laiva on lastattua ja vaikka mitä, hyppynarut, hypättiin kuminauhalla vistiä, ja koko ajan kivaa. Sateella sisällä lautapelejä ja kirjoja.
Nämä nyhjäävät naapurien ikkunanpielissä ja ovilla, kirkuvat kuin pistetyt siat, eivät hievahdakaan koko päivänä mihinkään kauemmas. Juoksevat pientä ympyrää meidän ikkunan edessä ja kirkuvat, kirkuvat, kirkuvat. Joku välillä hyppää matontamppaustelineelle huutamaan, ja muut seuraa perässä, kunnes taas juostaan. Ei tuo mitenkään normaalilta enää vaikuta. -eri
Vierailija kirjoitti:
Suomessa vihataan lapsia. Lapset eivät saa näkyä tai kuulua. Menkää metsäläiset jonnekin oikeaan suurkaupunkiin tutustumaan miten siellä on ääntä ja lapset näkyy ja kuuluu.
Liian tiiviisti rakennettu. Kirkuvat lapset jatkavat kimitystään.
Vierailija kirjoitti:
Lastenkin täytyy saada antaa luvallisesti purkaa energiaansa jossain ja parempi se on purkaa ulkona, kuin sisätiloissa. Pidän hyvin erikoisena sitä, jos vaaditaan, että lasten pitää olla hiljaa ulkonakin. Vaikea uskoa, että yksikään lapsi jaksaisi ulkona kiljua kuin pistetty sika tuntikausia, yhtä huutoa tunteja putkeen. En ole sellaisia lapsia vielä missään tavannut.
Asutaan uudessa kerrostalossa, jossa äänieristys on nykyaikaisten standardien mukaista. Pääsääntöisesti naapureista ei kuulu yhtään mitään, mutta noin vuoden ajan yläpuolella asui lestaperhe jonkun viiden lapsen kanssa ja vanhemmat eivät koskaan ulkoilleet lastensa kanssa, joten lapset hyppivät ja riekkuivat sisällä niin, että meidän asunnossamme lasit helisivät kaapeissa. En tiedä mitä hemmettiä tekivät, että tuollainen mekkala kuului, hyppikö lapset kirjahyllyn päältä pää edellä alas vai mitä, mutta aivan jäätävä töminä ja kiljunta yläpuolelta kuului. Ymmärrän että hät hätää kouluikäisistä ja nuoremmista lähtee ääntä ja energiaa riittää, mutta kyllä se kerrostalossa olisi kaikkien kannalta suotavaa, että se energia puretaan ulkona.
Jos ulkoäänet kuuluvat ap sisälle sietämättömän kovaa, niin jotain vikaa on kyllä äänieristyksissäkin siinä tapauksessa. Kannattaa muuttaa uudempaan asuntoon, missä on nykyaikaiset vaatimukset äänieristysten suhteen. Asutaan vilkkaan ajotien vieressä ja vain hälytysajoneuvojen äänet kuuluvat sisälle vaimeasti.
Kerrostalo asumismuotona ei lähtökohtaisesti välttämättä sovi ääniyliherkälle ihmiselle, joka ei kestä ihmisten ääniä. Enkä sano tätä millään tavalla pahalla, vaan ymmärrän täysin, että ihmiset häiriintyvät ja ärsyyntyvät erilaisista asioista. Jos tietynlaista herkkyyttä itsessään tunnistaa, se kannattaa oman hyvinvoinninkin kannalta ottaa huomioon ja valita asuinpaikka sen mukaan, että koti palvelisi tarvettaan. Jotkin ihmiset tarvitsevat yksinkertaisesti enemmän rauhaa mitä toiset, hiljaisuutta ja mahdollisuutta olla ihan vain omien ajatustensa kanssa. Eikä siinä ole mitään väärää.
No kyllä ne kiljuvat sisälläkin. Ja tömistelevät, kolistelevat, juoksevat, pomppivat, paiskovat tavaroita. Mutta se on toisen ketjun aihe. Ap
Ok-talo ja tien varrella yhden talon lapset huutaa ja kirkuu aina. Muita lapsia ei huomaa olevankaan, mutta nämä kaksi huutavat ja kirkuvat kaiken asiansa. Onneksi talvisin pysyvät sisällä.
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä ketään vanhempaa, jonka lapsi kiljuu kurkku suorana ulkona? Mikset käske lasta leikkimään hiljempaa? Ap
En tiedä olenko tuollainen vanhempi, mutta kotona muistutan lasta jatkuvasti siitä, että ei saa riehua, hyppiä, juosta, kiljua tai huutaa. Olen opettanut, että kotona annetaan naapureille kotirauha ja riekkuminen tapahtuu ulkona. Joten vasta ulkona lapsi saa liikkua vapaammin ja leikkiä rajummin sekä käyttää ääntään vapaammin. Lapsi ei tosin koskaan kilju ja karju tuntikausia pihalla, vaan kyseessä on ennemmin yksittäisistä kiljahduksista tai karjumisesta silloin, jos leikkii dinosaurusta. Silloinkaan ei karju yhtä putkeen tunteja putkeen.
Ajattelen että lapsilla on lupa olla suht vapaasti lapsi ulkona, sillä niin monessa paikkaa joutuu omaa vilkasta lasta hillitsemään, kieltämään ja muistuttelemaan, että jos ulkonakin vaatisin rauhallista kävelyä ja hiljaisuutta, niin käytännössä lapsen elämä olisi pelkkiä kieltoja täynnä. Olen työskennellyt psyykkisesti oireilevien lasten kanssa, jotka ovat saaneet koko elämänsä ajan pelkkää negatiivista palautetta olemassa olostaan, niin tiedän miten tuhoisaa lapsen mielenterveydelle ja itsetunnolle on se, jos joka paikassa ja kaikkialla kaiken aikaa lapsi saa kuulla olevansa vääränlainen, liikaa, liian raju jne.
Sisällä en kuitenkaan anna riehua ja meluta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastenkin täytyy saada antaa luvallisesti purkaa energiaansa jossain ja parempi se on purkaa ulkona, kuin sisätiloissa. Pidän hyvin erikoisena sitä, jos vaaditaan, että lasten pitää olla hiljaa ulkonakin. Vaikea uskoa, että yksikään lapsi jaksaisi ulkona kiljua kuin pistetty sika tuntikausia, yhtä huutoa tunteja putkeen. En ole sellaisia lapsia vielä missään tavannut.
Asutaan uudessa kerrostalossa, jossa äänieristys on nykyaikaisten standardien mukaista. Pääsääntöisesti naapureista ei kuulu yhtään mitään, mutta noin vuoden ajan yläpuolella asui lestaperhe jonkun viiden lapsen kanssa ja vanhemmat eivät koskaan ulkoilleet lastensa kanssa, joten lapset hyppivät ja riekkuivat sisällä niin, että meidän asunnossamme lasit helisivät kaapeissa. En tiedä mitä hemmettiä tekivät, että tuollainen mekkala kuului, hyppikö lapset kirjahyllyn päältä pää edellä alas vai mitä, mutta aivan jäätävä töminä ja kiljunta yläpuolelta kuului. Ymmärrän että hät hätää kouluikäisistä ja nuoremmista lähtee ääntä ja energiaa riittää, mutta kyllä se kerrostalossa olisi kaikkien kannalta suotavaa, että se energia puretaan ulkona.
Jos ulkoäänet kuuluvat ap sisälle sietämättömän kovaa, niin jotain vikaa on kyllä äänieristyksissäkin siinä tapauksessa. Kannattaa muuttaa uudempaan asuntoon, missä on nykyaikaiset vaatimukset äänieristysten suhteen. Asutaan vilkkaan ajotien vieressä ja vain hälytysajoneuvojen äänet kuuluvat sisälle vaimeasti.
Kerrostalo asumismuotona ei lähtökohtaisesti välttämättä sovi ääniyliherkälle ihmiselle, joka ei kestä ihmisten ääniä. Enkä sano tätä millään tavalla pahalla, vaan ymmärrän täysin, että ihmiset häiriintyvät ja ärsyyntyvät erilaisista asioista. Jos tietynlaista herkkyyttä itsessään tunnistaa, se kannattaa oman hyvinvoinninkin kannalta ottaa huomioon ja valita asuinpaikka sen mukaan, että koti palvelisi tarvettaan. Jotkin ihmiset tarvitsevat yksinkertaisesti enemmän rauhaa mitä toiset, hiljaisuutta ja mahdollisuutta olla ihan vain omien ajatustensa kanssa. Eikä siinä ole mitään väärää.No kyllä ne kiljuvat sisälläkin. Ja tömistelevät, kolistelevat, juoksevat, pomppivat, paiskovat tavaroita. Mutta se on toisen ketjun aihe. Ap
Ap, tämä vastauksesi vahvistaa entisestään veikkaustani siitä, että asut kerrostalossa, jossa ulkoseinät, väliseinät ja kerrosvälit ovat pahvia. Suosittelen lämpimästi muuttamista sellaiseen taloon, missä on säällinen äänieristys. Pahvitalossa asuminen on yhtä helvettiä huomimatta siitä asuuko siinä lapsia vai ei.
Onko täällä ketään vanhempaa, jonka lapsi kiljuu kurkku suorana ulkona? Mikset käske lasta leikkimään hiljempaa? Ap