KL: Karu totuus opiskelijoiden toiveista – Yksiöön halutaan vaikka velkataakka kasvaisi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka nyt tuntemattomien kanssa haluais asua jossain solussa. Itse jouduin asumaan ja se on kuormittavaa, kun on sekalaista sakkia omassa kodissa. Ihan oikein, että kukaan ei enää halua asua tuollaisissa oloissa. Sivistysmaassa ei pitäisikään. 

Ei kukaan, mutta jos on rahasta tiukkaa niin asuminen on yksi suurimmista kuluista. Ja väitätkö, että suurin osa länsimaista ei ole sivistysvaltioita? Suuressa Maailmassa työssäkäyvätkin asuvat kimppakkämpissä. Yksiöt on luksusta.

Täältä sivusta totean, että kimppakämppä on ihan eri juttu kuin soluasunto. Kimppakämpässä asutaan tutun/tuttujen kanssa, soluasunnossa taas pääsääntöisesti aivan random lössin kanssa.

Höpsis. Kimppakämppään otetaan uusi tyyppi jos edellinen menee vaikka naimisiin, samalla tavalla kuin muutenkin otettaisiin uusi vuokralainen. Ei ihmiset mitenkään välttämättä ole ennestään tuttuja, ei edes tutun tuttuja.

 

Ja mikäpä estäisi suomalaisopiskelijoita menemästä samaan soluun kavereidensa kanssa? Ei niin mikään. 

Se että asukas ei voi itse päättää solukavereitaan. Asunnot täytetään haku- ja tarvejärjestyksessä, sen päättää vuokranantaja. Ei voi ottaa jonon ohi kaveria, vaan jonosta otetaan eniten tarvitseva ja pisimpään jonottanut.

Juuri näin. Miksi esimerkiksi missään olisi kokonaan tyhjillään 3 hengen solu? Kun 1 paikka vapautuu, otetaan heti uusi asukas tilalle. 

No ne kolme kaverusta voi itse vuokrata yhteisen asunnon?

Se ei ole soluasunto, vaan tavallinen asunto jonka kaverukset ovat vuokranneet keskenään. 

Suomessa on jotenkin jännä tämä asetelma, että jos osalla opiskelijoista on varaa asiaan X ajatellaan että kyllähän kaikilla opiskelijoilla sitten on. Meillä hyssytellään ihan hemmetisti sitä faktaa, että todella monet keskituloiset tai suurituloiset vanhemmat tukevat aikuisia lapsiaan merkittävinkin summin, joidenka avulla pystytään opiskelijana asumaan yksiössä ja humputtelemaan vapaa-ajalla. Tälle ryhmälle opiskelijoita se on vähän se ja sama onko se opintotuki+ asumislisä 200€ vai 1000€.

Häviäjä tässä on ne huonommista lähtökohdista tulleet opiskelijat, joita ei haalarihillunnoissa näy ja jotka valmistuvat jäätävän velkataakan kanssa kun ainut opintorahan päälle tuleva tuki mitä mistään on saatu, on lainarahaa. Ja heitä on paljon. Ja heiltä te koko aika haluatte sen pienenkin toivon parempaan tulevaisuuteen viedä vain koska joku tuleva kolmannen polven ekonomi muuttaa isin tukemana asuu yksiössä eikä solussa.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on jotenkin jännä tämä asetelma, että jos osalla opiskelijoista on varaa asiaan X ajatellaan että kyllähän kaikilla opiskelijoilla sitten on. Meillä hyssytellään ihan hemmetisti sitä faktaa, että todella monet keskituloiset tai suurituloiset vanhemmat tukevat aikuisia lapsiaan merkittävinkin summin, joidenka avulla pystytään opiskelijana asumaan yksiössä ja humputtelemaan vapaa-ajalla. Tälle ryhmälle opiskelijoita se on vähän se ja sama onko se opintotuki+ asumislisä 200€ vai 1000€.

Häviäjä tässä on ne huonommista lähtökohdista tulleet opiskelijat, joita ei haalarihillunnoissa näy ja jotka valmistuvat jäätävän velkataakan kanssa kun ainut opintorahan päälle tuleva tuki mitä mistään on saatu, on lainarahaa. Ja heitä on paljon. Ja heiltä te koko aika haluatte sen pienenkin toivon parempaan tulevaisuuteen viedä vain koska joku tuleva kolmannen polven ekonomi muuttaa isin tukemana asuu yksiössä eikä solussa.

Vähän realismia. Suomalaiset opintolainan on hyvin kohtuullisella tasolla verrattuna maailmaan. Ja ilmaista rahaa tulee niin hyvin että säästöönkin jää kun niukasti elää, ainakin siskonpojilla maakuntayliopistossa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma soluasunnoissa on että ne on usein paljon vanhemmissa taloissa, eikä edes lähellä kampusta. Viimeiset pari vuosikymmentä on rakennettu lähinnä vain yksiöitä. Ja hintaerokaan ei ole iso. Mun poika maksaa 460 € kolmen hengen soluasunnosta. 

Oho, minun lapsellani on 475€ kaksio Kuopiossa.

Vänkää että vasta eilen pöyristeltiin, kun suomalaiset nuoret on köyhyyskiikussa muuhun Eurooppaan nähden. Selitykseksi ei kelvannut ilmainen maisterintutkinto ilmaisine asuntoineen ja eli kuluineen

Opiskelijoilla on ylelliset oltavat verrattuna takavuosiin! 

 

Seuraavaksi alkaakin sitten huuto, miten ei voi verrata buumeriaikoihin eikä voi edellyttää kenenkään ottavan OPINTOLAINAA ja miten kilpailu ja aliravitsemus ja mielenterveyden haasteet kuormittaa kohtuuttomasti jajaja tulevaisuudennäkymät on NIIIIN paskat.

Tulevaisuudennäkymät ovat oikeasti ihan paskat. Tekoäly ja automaatio vievät työpaikkoja vuosi vuodelta enemmän, eikä ns. järkeväkään korkeakoulututkinto enää tarkoita että pääsisi töihin.

Jopa sairaanhoitajilla on huono työllisyystilanne, eikä se näytä muuttuvan paremmaksi ainakaan lähitulevaisuudessa.

Vanhemmilla ikäpolvilla oli nuoruudessaan jotain mitä odottaa. Valmistuminen, perheen perustaminen, omistusasunto jne. Nykynuorilla on edessä vain loputon tuolileikki jossa 10 000 hakijaa kilpailee 50 työpaikasta.

Suomessa opiskelu on halvempaa kuin suurimmassa osassa muita EU-maita.

Jaa. Sama opintoraha+asumislisä maksetaan kaikille opiskelijoille (pks 575/kk), joten mikä ongelma tässä on? Opiskelija rahoittaa lopun itse (työ/laina). Nuoreni asuu yksiössä, koska siihen hänellä/meillä on varaa. 

Harva haluaa huonokuntoiseen/homeiseen soluun tuntemattomien kanssa, joilla voi siisteys-ja melutaso olla mitä vain. Luteita kuhisee monessa pks:n opiskelijakämpissä, hyh.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdysvalloissa yleensä jaetaan huone ventovieraan kanssa. Suomalainen soluasuunto on tuohon verrattuna jo luksusta.

Näin oli meidänkin ylioppilaskylässä Suomessa 1980-luvun lopulla eli alle 4 vuosikymmentä sitten. Pieni yksiö keittokomerolla ja vessalla puoliksi toisen opiskelijan kanssa. Siinä oppii sosiaalisuutta, kun ei ole edes omaa huonetta. 

Ainakaan Tampereella ei ollut 1980-luvun lopulla kahden hengen huoneita enää missään! 

Mieheni asui vastaavassa samaan aikaan. Sitten kun toinen lähti tekemään dippatyötä, mies sai pitää yksiön kokonaan itsellään. Ylellistä!

Asuin solussa reilun vuoden, kun jonotin yksiötä. Ei se kyllä mitään elämää ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma soluasunnoissa on että ne on usein paljon vanhemmissa taloissa, eikä edes lähellä kampusta. Viimeiset pari vuosikymmentä on rakennettu lähinnä vain yksiöitä. Ja hintaerokaan ei ole iso. Mun poika maksaa 460 € kolmen hengen soluasunnosta. 

Oho, minun lapsellani on 475€ kaksio Kuopiossa.

Vänkää että vasta eilen pöyristeltiin, kun suomalaiset nuoret on köyhyyskiikussa muuhun Eurooppaan nähden. Selitykseksi ei kelvannut ilmainen maisterintutkinto ilmaisine asuntoineen ja eli kuluineen

Opiskelijoilla on ylelliset oltavat verrattuna takavuosiin! 

 

Seuraavaksi alkaakin sitten huuto, miten ei voi verrata buumeriaikoihin eikä voi edellyttää kenenkään ottavan OPINTOLAINAA ja miten kilpailu ja aliravitsemus ja mielenterveyden haasteet kuormittaa kohtuuttomasti jajaja tulevaisuudennäkymät on NIIIIN paskat.

Se tutkimus laski kotitalouksien nettovarallisuutta. Eli jos Luigi 28v asuu mamman ja papàn kanssa heidän velattomassa asunnossaan niin Luigin varallisuuteen lasketaan mukaan 1/3 tuon asunnon arvosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma soluasunnoissa on että ne on usein paljon vanhemmissa taloissa, eikä edes lähellä kampusta. Viimeiset pari vuosikymmentä on rakennettu lähinnä vain yksiöitä. Ja hintaerokaan ei ole iso. Mun poika maksaa 460 € kolmen hengen soluasunnosta. 

Oho, minun lapsellani on 475€ kaksio Kuopiossa.

Vänkää että vasta eilen pöyristeltiin, kun suomalaiset nuoret on köyhyyskiikussa muuhun Eurooppaan nähden. Selitykseksi ei kelvannut ilmainen maisterintutkinto ilmaisine asuntoineen ja eli kuluineen

Opiskelijoilla on ylelliset oltavat verrattuna takavuosiin! 

 

Seuraavaksi alkaakin sitten huuto, miten ei voi verrata buumeriaikoihin eikä voi edellyttää kenenkään ottavan OPINTOLAINAA ja miten kilpailu ja aliravitsemus ja mielenterveyden haasteet kuormittaa kohtuuttomasti jajaja tulevaisuudennäkymät on NIIIIN paskat.

Tulevaisuudennäkymät ovat oikeasti ihan paskat. Tekoäly ja automaatio vievät työpaikkoja vuosi vuodelta enemmän, eikä ns. järkeväkään korkeakoulututkinto enää tarkoita että pääsisi töihin.

Jopa sairaanhoitajilla on huono työllisyystilanne, eikä se näytä muuttuvan paremmaksi ainakaan lähitulevaisuudessa.

Vanhemmilla ikäpolvilla oli nuoruudessaan jotain mitä odottaa. Valmistuminen, perheen perustaminen, omistusasunto jne. Nykynuorilla on edessä vain loputon tuolileikki jossa 10 000 hakijaa kilpailee 50 työpaikasta.

Kannattaa valita mitä opiskelee

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma soluasunnoissa on että ne on usein paljon vanhemmissa taloissa, eikä edes lähellä kampusta. Viimeiset pari vuosikymmentä on rakennettu lähinnä vain yksiöitä. Ja hintaerokaan ei ole iso. Mun poika maksaa 460 € kolmen hengen soluasunnosta. 

Oho, minun lapsellani on 475€ kaksio Kuopiossa.

Vänkää että vasta eilen pöyristeltiin, kun suomalaiset nuoret on köyhyyskiikussa muuhun Eurooppaan nähden. Selitykseksi ei kelvannut ilmainen maisterintutkinto ilmaisine asuntoineen ja eli kuluineen

Opiskelijoilla on ylelliset oltavat verrattuna takavuosiin! 

 

Seuraavaksi alkaakin sitten huuto, miten ei voi verrata buumeriaikoihin eikä voi edellyttää kenenkään ottavan OPINTOLAINAA ja miten kilpailu ja aliravitsemus ja mielenterveyden haasteet kuormittaa kohtuuttomasti jajaja tulevaisuudennäkymät on NIIIIN paskat.

90-luvulla opintoraha + asumislisä olivat suurimmillaan, paljon enemmän kuin nyt. Orpo ja Purra opiskelivat niinä vuosina. Ja niin minäkin. Rahat riitti hyvin yksiöön ilman opintolainaa. 

Vierailija kirjoitti:

Suomessa opiskelu on halvempaa kuin suurimmassa osassa muita EU-maita.

Ei se silti tarkoita sitä että suurinosa haluais asua tuntemattoman kanssa saman katon alla

Ihan ymmärrettävää. Kuka aikuinen oikeasti haluaa opiskella kommuuniasujana? Lisäksi yksiö takuulla parantaa opiskelutuloksia ja -nopeutta, joten se on hyvä investointi. Itse asuin aikoinaan solussa, ja kamalaahan se oli. Yksi suihku/vessa kolmelle ihmiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma soluasunnoissa on että ne on usein paljon vanhemmissa taloissa, eikä edes lähellä kampusta. Viimeiset pari vuosikymmentä on rakennettu lähinnä vain yksiöitä. Ja hintaerokaan ei ole iso. Mun poika maksaa 460 € kolmen hengen soluasunnosta. 

Oho, minun lapsellani on 475€ kaksio Kuopiossa.

Vänkää että vasta eilen pöyristeltiin, kun suomalaiset nuoret on köyhyyskiikussa muuhun Eurooppaan nähden. Selitykseksi ei kelvannut ilmainen maisterintutkinto ilmaisine asuntoineen ja eli kuluineen

Opiskelijoilla on ylelliset oltavat verrattuna takavuosiin! 

 

Seuraavaksi alkaakin sitten huuto, miten ei voi verrata buumeriaikoihin eikä voi edellyttää kenenkään ottavan OPINTOLAINAA ja miten kilpailu ja aliravitsemus ja mielenterveyden haasteet kuormittaa kohtuuttomasti jajaja tulevaisuudennäkymät on NIIIIN paskat.

Se tutkimus laski kotitalouksien nettovarallisuutta. Eli jos Luigi 28v asuu mamman ja papàn kanssa heidän velattomassa asunnossaan niin Luigin varallisuuteen lasketaan mukaan 1/3 tuon asunnon arvosta.

Suomalaisen mentaaliveetin tuskaa se ei lieventänyt. Aivan liikaa vaadittu, ja liikaa painetta.

Mulla oli aikoinaan solukaverina suomenruotsalainen ja jenkki. Puhun nyt saksan lisäksi sujuvaa muumiruotsia ja Californialaista surffarienglantia.

Vierailija kirjoitti:

Jaa. Sama opintoraha+asumislisä maksetaan kaikille opiskelijoille (pks 575/kk), joten mikä ongelma tässä on? Opiskelija rahoittaa lopun itse (työ/laina). Nuoreni asuu yksiössä, koska siihen hänellä/meillä on varaa. 

Harva haluaa huonokuntoiseen/homeiseen soluun tuntemattomien kanssa, joilla voi siisteys-ja melutaso olla mitä vain. Luteita kuhisee monessa pks:n opiskelijakämpissä, hyh.

Asuin ekan opiskelivuoden solussa vuonna 2000. Silloin se oli vielä siedettävän rajoissa kun oli edullista. Mut silloin ei ollut aasian opiskelijoita kokkaamassa curry yhteiskeittiössä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa opiskelu on halvempaa kuin suurimmassa osassa muita EU-maita.

Ei se silti tarkoita sitä että suurinosa haluais asua tuntemattoman kanssa saman katon alla

Ei sitä ennenkään haluttu välttämättä, mutta sopeuduttiin, koska piti. Nykyisin ei ole pakko jos ei haluu. Ja opiskelu aloitetaan täällä edelleen 24 v!! Ihan järjetöntä jos näin on, vaikka ensi tutkintoa suorittavien sisäänpääsyä on jo helpotettu merkittävästi 

Vierailija kirjoitti:

Ihan ymmärrettävää. Kuka aikuinen oikeasti haluaa opiskella kommuuniasujana? Lisäksi yksiö takuulla parantaa opiskelutuloksia ja -nopeutta, joten se on hyvä investointi. Itse asuin aikoinaan solussa, ja kamalaahan se oli. Yksi suihku/vessa kolmelle ihmiselle.

Onhan niissä soluissa jokaiselle oma huone jossa voi opiskella rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa. Sama opintoraha+asumislisä maksetaan kaikille opiskelijoille (pks 575/kk), joten mikä ongelma tässä on? Opiskelija rahoittaa lopun itse (työ/laina). Nuoreni asuu yksiössä, koska siihen hänellä/meillä on varaa. 

Harva haluaa huonokuntoiseen/homeiseen soluun tuntemattomien kanssa, joilla voi siisteys-ja melutaso olla mitä vain. Luteita kuhisee monessa pks:n opiskelijakämpissä, hyh.

Asuin ekan opiskelivuoden solussa vuonna 2000. Silloin se oli vielä siedettävän rajoissa kun oli edullista. Mut silloin ei ollut aasian opiskelijoita kokkaamassa curry yhteiskeittiössä.

Curry yhteiskeittiö takaa myös Kamppiin kulkeutuvat eksoottiset eläinystävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdysvalloissa yleensä jaetaan huone ventovieraan kanssa. Suomalainen soluasuunto on tuohon verrattuna jo luksusta.

Näin oli meidänkin ylioppilaskylässä Suomessa 1980-luvun lopulla eli alle 4 vuosikymmentä sitten. Pieni yksiö keittokomerolla ja vessalla puoliksi toisen opiskelijan kanssa. Siinä oppii sosiaalisuutta, kun ei ole edes omaa huonetta. 

Ainakaan Tampereella ei ollut 1980-luvun lopulla kahden hengen huoneita enää missään! 

En tiedä kuinka yleistä Suomessa, mutta ainakin Jyväskylässä oli tuolloin jaettu huone opiskelija-asuntolassa.