KL: Karu totuus opiskelijoiden toiveista – Yksiöön halutaan vaikka velkataakka kasvaisi
Kommentit (225)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka nyt tuntemattomien kanssa haluais asua jossain solussa. Itse jouduin asumaan ja se on kuormittavaa, kun on sekalaista sakkia omassa kodissa. Ihan oikein, että kukaan ei enää halua asua tuollaisissa oloissa. Sivistysmaassa ei pitäisikään.
Ei kukaan, mutta jos on rahasta tiukkaa niin asuminen on yksi suurimmista kuluista. Ja väitätkö, että suurin osa länsimaista ei ole sivistysvaltioita? Suuressa Maailmassa työssäkäyvätkin asuvat kimppakkämpissä. Yksiöt on luksusta.
Täältä sivusta totean, että kimppakämppä on ihan eri juttu kuin soluasunto. Kimppakämpässä asutaan tutun/tuttujen kanssa, soluasunnossa taas pääsääntöisesti aivan random lössin kanssa.
Höpsis. Kimppakämppään otetaan uusi tyyppi jos edellinen menee vaikka naimisiin, samalla tavalla kuin muutenkin otettaisiin uusi vuokralainen. Ei ihmiset mitenkään välttämättä ole ennestään tuttuja, ei edes tutun tuttuja.
Ja mikäpä estäisi suomalaisopiskelijoita menemästä samaan soluun kavereidensa kanssa? Ei niin mikään.
Se että asukas ei voi itse päättää solukavereitaan. Asunnot täytetään haku- ja tarvejärjestyksessä, sen päättää vuokranantaja. Ei voi ottaa jonon ohi kaveria, vaan jonosta otetaan eniten tarvitseva ja pisimpään jonottanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvalloissa yleensä jaetaan huone ventovieraan kanssa. Suomalainen soluasuunto on tuohon verrattuna jo luksusta.
Näin oli meidänkin ylioppilaskylässä Suomessa 1980-luvun lopulla eli alle 4 vuosikymmentä sitten. Pieni yksiö keittokomerolla ja vessalla puoliksi toisen opiskelijan kanssa. Siinä oppii sosiaalisuutta, kun ei ole edes omaa huonetta.
Ainakaan Tampereella ei ollut 1980-luvun lopulla kahden hengen huoneita enää missään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka nyt tuntemattomien kanssa haluais asua jossain solussa. Itse jouduin asumaan ja se on kuormittavaa, kun on sekalaista sakkia omassa kodissa. Ihan oikein, että kukaan ei enää halua asua tuollaisissa oloissa. Sivistysmaassa ei pitäisikään.
Ei kukaan, mutta jos on rahasta tiukkaa niin asuminen on yksi suurimmista kuluista. Ja väitätkö, että suurin osa länsimaista ei ole sivistysvaltioita? Suuressa Maailmassa työssäkäyvätkin asuvat kimppakkämpissä. Yksiöt on luksusta.
Täältä sivusta totean, että kimppakämppä on ihan eri juttu kuin soluasunto. Kimppakämpässä asutaan tutun/tuttujen kanssa, soluasunnossa taas pääsääntöisesti aivan random lössin kanssa.
Höpsis. Kimppakämppään otetaan uusi tyyppi jos edellinen menee vaikka naimisiin, samalla tavalla kuin muutenkin otettaisiin uusi vuokralainen. Ei ihmiset mitenkään välttämättä ole ennestään tuttuja, ei edes tutun tuttuja.
Ja mikäpä estäisi suomalaisopiskelijoita menemästä samaan soluun kavereidensa kanssa? Ei niin mikään.
Se että asukas ei voi itse päättää solukavereitaan. Asunnot täytetään haku- ja tarvejärjestyksessä, sen päättää vuokranantaja. Ei voi ottaa jonon ohi kaveria, vaan jonosta otetaan eniten tarvitseva ja pisimpään jonottanut.
Juuri näin. Miksi esimerkiksi missään olisi kokonaan tyhjillään 3 hengen solu? Kun 1 paikka vapautuu, otetaan heti uusi asukas tilalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijoilla ei vaikuta olevan niin tiukkaa taloudellisesti, koska eivät hakeudu edullisimpiin asuntoihin.
Opintotuki korkeakouluopiskelijalle on n. 1 300 euroa. Kyllä sillä saa yksiön vuokrattua.
Opintotuki ei ole korkeakouluopiskelijalle n. 1300 € / kk.
Omillasi asuva voi saada opintotukea max. 279,38 € / kk ja asumislisää max. 216 € tai 296,25 €/ kk (riippuen asuinkunnasta). Tämä vajaa 600 € on aika kaukana 1300:sta. Opintolainaa voi toki ottaa tähän päälle 850 €/kk, mutta en kutsuisi sitä tueksi, kun se pitää pääasiassa maksaa kokonaisuudessaan takaisin.Opintotukeen kuuluvat opintoraha, opintolaina ja asumislisä.
Laina ei ole tukea. Se pitää maksaa takaisin korkojen kera.
Opintotukeen kuuluvat opintoraha, opintolaina ja asumislisä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka nyt tuntemattomien kanssa haluais asua jossain solussa. Itse jouduin asumaan ja se on kuormittavaa, kun on sekalaista sakkia omassa kodissa. Ihan oikein, että kukaan ei enää halua asua tuollaisissa oloissa. Sivistysmaassa ei pitäisikään.
Ei kukaan, mutta jos on rahasta tiukkaa niin asuminen on yksi suurimmista kuluista. Ja väitätkö, että suurin osa länsimaista ei ole sivistysvaltioita? Suuressa Maailmassa työssäkäyvätkin asuvat kimppakkämpissä. Yksiöt on luksusta.
Täältä sivusta totean, että kimppakämppä on ihan eri juttu kuin soluasunto. Kimppakämpässä asutaan tutun/tuttujen kanssa, soluasunnossa taas pääsääntöisesti aivan random lössin kanssa.
Höpsis. Kimppakämppään otetaan uusi tyyppi jos edellinen menee vaikka naimisiin, samalla tavalla kuin muutenkin otettaisiin uusi vuokralainen. Ei ihmiset mitenkään välttämättä ole ennestään tuttuja, ei edes tutun tuttuja.
Ja mikäpä estäisi suomalaisopiskelijoita menemästä samaan soluun kavereidensa kanssa? Ei niin mikään.
Se että asukas ei voi itse päättää solukavereitaan. Asunnot täytetään haku- ja tarvejärjestyksessä, sen päättää vuokranantaja. Ei voi ottaa jonon ohi kaveria, vaan jonosta otetaan eniten tarvitseva ja pisimpään jonottanut.
Juuri näin. Miksi esimerkiksi missään olisi kokonaan tyhjillään 3 hengen solu? Kun 1 paikka vapautuu, otetaan heti uusi asukas tilalle.
No ne kolme kaverusta voi itse vuokrata yhteisen asunnon?
Vierailija kirjoitti:
"No nyt taidat vähän vedättää. Turussa ei ole noin halpoja yksiöitä yksityisillä markkinoilla noin lähellä keskustaa. TYS:n yksiöt on halvimmillaan 400-500 €. "
Ei ole vedätystä. Tysin yksiö Yo-kylä idästä, vähän päälle 20 neliötä. 385 e/kk.
Niin mutta puhuinkin yksityisistä markkinoista. TYS:n asuntoihin ei edes ole näyttöjä, niitä ei voi käydä katsomassa.
Minua taas jälkikäteen harmittaa, että tuhlasin opintolainaa ja palkkaa siihen, että asuin Töölössä kalliissa yksiössä suurimman osan opiskeluajasta. Meni ihan turhaa rahaa sellaiseen paskaloukkoon, mutta kun halusin asua vain yksiössä ja nimenomaan lähellä Helsingin keskustaa - kunpa olisin edes tajunnut muuttaa keskustan ulkopuolelle, niin rahaa olisi säästynyt edes vähän. Olen asunut myös solussa, ja kyllähän se voi olla kuormittavaa. Minulle sattui kivat kämppikset, mutta muu osa siitä kerrostalosta oli ihan kamalaa ja täynnä nistejä. Mutta eipä se Töölön kämppä ollut parempi. Hyvällä paikalla oli joo, mutta pieni koirankoppi, häiritsevät naapurit eikä minkäänlaista äänieristystä, joten tuntui että ollaan solussa takaisin.
Jos noista soluasunnoista (tarkoittaen koko kerrostaloa) tehtäisiin viihtyisämpiä, niin ehkä opiskelijat haluaisivat viihtyä niissä. Mutta ei ketään houkuta semmoiset likaiset, vanhat asunnot. Sitten jos opiskelija itse maksaa niin minulle ihan yksi paskan hailee, missä asuu. Mutta kokemuksesta sanon, että vaikka nuorena se idea keskustan yksiössä asumisesta tuntuu hienolta, niin kannattaa miettiä onko se oikeasti sen rahan arvoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka nyt tuntemattomien kanssa haluais asua jossain solussa. Itse jouduin asumaan ja se on kuormittavaa, kun on sekalaista sakkia omassa kodissa. Ihan oikein, että kukaan ei enää halua asua tuollaisissa oloissa. Sivistysmaassa ei pitäisikään.
Suomalaiset ovat epäsosiaalisia ja joustamattomia erakkoja.
Monissa muissa maissa kimppaasuminen opiskeluaikana on haluttua ja yleistä. Tällä tavalla asumiskustannukset pysyvät kurissa. Ja useimmat nuoret asuvat mieluummin kimppakämpässä kuin lapsuudenkodissaan.
Esimerkiksi Norjassa on todella yleistä ja suosittua asua kimppakämpässä opiskeluaikana. Yleensä kimppakämppä on ok-talo tai iso kerrostaloasunto jossa jokaisella on oma huone mutta muut tilat ovat yhteisiä. Mutta norjalaiset ovatkin sosiaalisempia ja joustavampia kuin suomalaiset.
Kimppakämpässä ei ole mitään vikaa niin kauan kuin vain itse pystyy vaikuttamaan kanssa-asujiinsa, epäasialliseen käytökseen puututaan ja häiriköt pistetään pihalle! Suomalaisessa soluasumisessahan ei näin toimita!
Sanotaan näin että kun opiskeluaikoina tuli pyytämättä ja yllättäen epämääräinen wanna-be-rockstara joka sai kitarainspiraation arkisin aamuyöstä ja tykkäsi pajautella ganjaa, niin ymmärrän hyvin miksi ei haluta asustaa kimpassa sellaisissa olosuhteissa joihin ei voi itse vaikuttaa.
(ganjan tuoksu jäi vaatteisiin ja siitähän sitten tuli riemukas kohtaaminen virkavallan kanssa myöhemmin)
Ei tuo solu tuntemattomien kanssa varmaan kenenkään ykkösvalinta olekaa,mutta ei yhteiskunnan pidä ihan kaikkea rahoittaa.Asu missä asut,jos maksat itse.
Suomalaiset nuoret ovat EU.n köyhimpiä, mutta muualla EU.ssa opiskelijat asuvat soluissa, Siomessa yksiöissä/kaksioissa...
Vierailija kirjoitti:
"No nyt taidat vähän vedättää. Turussa ei ole noin halpoja yksiöitä yksityisillä markkinoilla noin lähellä keskustaa. TYS:n yksiöt on halvimmillaan 400-500 €. "
Ei ole vedätystä. Tysin yksiö Yo-kylä idästä, vähän päälle 20 neliötä. 385 e/kk.
Aiempi kirjoitti: "Just ollaan tyttären kanssa käyty asuntonäytöillä". Joten ei selvästikään puhu TYS:n yksiöistä (joita on vaikea saada).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijoilla ei vaikuta olevan niin tiukkaa taloudellisesti, koska eivät hakeudu edullisimpiin asuntoihin.
Opintotuki korkeakouluopiskelijalle on n. 1 300 euroa. Kyllä sillä saa yksiön vuokrattua.
Opintotuki ei ole korkeakouluopiskelijalle n. 1300 € / kk.
Omillasi asuva voi saada opintotukea max. 279,38 € / kk ja asumislisää max. 216 € tai 296,25 €/ kk (riippuen asuinkunnasta). Tämä vajaa 600 € on aika kaukana 1300:sta. Opintolainaa voi toki ottaa tähän päälle 850 €/kk, mutta en kutsuisi sitä tueksi, kun se pitää pääasiassa maksaa kokonaisuudessaan takaisin.Opintolaina on tärkeä osa opintotukea, jolla siis tuetaan opiskelua ja sen aikaista elämää.
Kyllä, toisille näin.
Minä taas valitsin tukea lastani ja maksaa hänelle opintolainan verran ns ennakkoperintöä laskunmaksun muodossa, joten asumislisä ja opintotuki jää hänen omaan käyttöönsä epäsäännöllisten kesätyötulojen lisäksi. Vuokra, vesi, sähkö, netti, puhelinliittymä, suuremmat hankinnat ja vakuutukset mamma betalar.
On täysin OK ja hyväkin tukea oman jälkikasvunsa elämää opiskeluvaiheessa. Tuossa vaan joillakin on pointtina, että veronmaksajien pitäisi tukea enemmän (kuin mihin todellisuudessa rahkeet riittävät valtion velkataakan kasvaessa).
Lapsi pääsi sisään Hesan yliopistoon ja sille hankitaan kunnon yksiö jostain metron/ratikan varrella. Reilu 800e/kk sellainen maksaa, mutta toisaalta 600e/kk hintaan saa huonon jostain lähiöstä. Voin hyvin sponssata erotuksen itse. Ja tässä on myös se taka-ajatus että voin välillä mennä sinne itsekin yöksi kun on isolle kirkolle asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka nyt tuntemattomien kanssa haluais asua jossain solussa. Itse jouduin asumaan ja se on kuormittavaa, kun on sekalaista sakkia omassa kodissa. Ihan oikein, että kukaan ei enää halua asua tuollaisissa oloissa. Sivistysmaassa ei pitäisikään.
Silti se samat yksiössä viihtyvät tyypit ostavat halvat lentoliput ja nukkuvat yönsä yhteismajoituksissa.
Keksi toinen perustelu
Se on ERI ASIA! Muutama päivä-maks viikko. Eri asia kuin kolme vuotta jonkun idiootin kanssa!
Asuin nuorena työsuhdeasunnossa, kolmiossa.
Sinänaapuri kännäsi aina viikonloput ja väliin viikollakin.
Humala kun kasvoi, ääni rmankassa koveni, ja aina ja aina samaa soitteli! Hyi.
Onneksi pääsin muuttamaan muualle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka nyt tuntemattomien kanssa haluais asua jossain solussa. Itse jouduin asumaan ja se on kuormittavaa, kun on sekalaista sakkia omassa kodissa. Ihan oikein, että kukaan ei enää halua asua tuollaisissa oloissa. Sivistysmaassa ei pitäisikään.
Ei kukaan, mutta jos on rahasta tiukkaa niin asuminen on yksi suurimmista kuluista. Ja väitätkö, että suurin osa länsimaista ei ole sivistysvaltioita? Suuressa Maailmassa työssäkäyvätkin asuvat kimppakkämpissä. Yksiöt on luksusta.
Täältä sivusta totean, että kimppakämppä on ihan eri juttu kuin soluasunto. Kimppakämpässä asutaan tutun/tuttujen kanssa, soluasunnossa taas pääsääntöisesti aivan random lössin kanssa.
Höpsis. Kimppakämppään otetaan uusi tyyppi jos edellinen menee vaikka naimisiin, samalla tavalla kuin muutenkin otettaisiin uusi vuokralainen. Ei ihmiset mitenkään välttämättä ole ennestään tuttuja, ei edes tutun tuttuja.
Ja mikäpä estäisi suomalaisopiskelijoita menemästä samaan soluun kavereidensa kanssa? Ei niin mikään.
Se että asukas ei voi itse päättää solukavereitaan. Asunnot täytetään haku- ja tarvejärjestyksessä, sen päättää vuokranantaja. Ei voi ottaa jonon ohi kaveria, vaan jonosta otetaan eniten tarvitseva ja pisimpään jonottanut.
Juuri näin. Miksi esimerkiksi missään olisi kokonaan tyhjillään 3 hengen solu? Kun 1 paikka vapautuu, otetaan heti uusi asukas tilalle.
No ne kolme kaverusta voi itse vuokrata yhteisen asunnon?
Voi mutta kommentissa luki näin "mikäpä estäisi suomalaisopiskelijoita menemästä samaan soluun kavereidensa kanssa? Ei niin mikään." Ei tuo ole mahdollista. Solun muita asukkaita ei voi valita. Joskus oikein hyvällä tuurilla saattaa saada kaverin kanssa 2 hengen solun jos kumpikin huone vapautuu samaan aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Asuin yhteensä 3,5 vuotta soluasunnossa. Tykkäsin, koska aina oli seuraa.
Opiskeluunkin pystyi keskittymään ihan riittävästi.
Mutta ehkä nykyään ollaan niin epäsosiaalisia, introvertteja, nepsyjä ettei tällainen tilapäinen elämänvaihe solussa onnistu.
Ei, vaan koska ihmisillä ei ole enää käytöstapoja eikä kykyä ottaa muita huomioon!
Minä en menis enää soluasuntoon vaikka ilmatteeks olis, sen verran paskoja kokemuksia tuntemattomista solukavereista, lisäksi ihan paskassa kunnossa ne solut, hometta, sokerotoukkia, huono ilmanvaihto, suihku hajoaa yms.
Solua suosittelevat eivät ole koskaan joutuneet jakamaan sitä ongelmatapauksien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma soluasunnoissa on että ne on usein paljon vanhemmissa taloissa, eikä edes lähellä kampusta. Viimeiset pari vuosikymmentä on rakennettu lähinnä vain yksiöitä. Ja hintaerokaan ei ole iso. Mun poika maksaa 460 € kolmen hengen soluasunnosta.
Oho, minun lapsellani on 475€ kaksio Kuopiossa.
Vänkää että vasta eilen pöyristeltiin, kun suomalaiset nuoret on köyhyyskiikussa muuhun Eurooppaan nähden. Selitykseksi ei kelvannut ilmainen maisterintutkinto ilmaisine asuntoineen ja eli kuluineen
Opiskelijoilla on ylelliset oltavat verrattuna takavuosiin!
Seuraavaksi alkaakin sitten huuto, miten ei voi verrata buumeriaikoihin eikä voi edellyttää kenenkään ottavan OPINTOLAINAA ja miten kilpailu ja aliravitsemus ja mielenterveyden haasteet kuormittaa kohtuuttomasti jajaja tulevaisuudennäkymät on NIIIIN paskat.
Yhteisöllinen asuminen on parasta resilienssikasvatusta sosiaalisuuteen mitä nuori voi saada. Väitän että oma menestyminen yhteiskunnassa riippuu sosiaalisista kyvykkyyksistämme toimia myös niiden ei kavereiden tai ei niin kivojen ihmisten kanssa. Itse asuin opiskeluaikana Suomessa soluasunnossa ja Saksassa kommuunissa. Soluasontoon päästäkseni jouduin jopa hieman huijaamaan systeemiä koska olin helsinkiläinen ja vanhempani olivat liian varakkaita. Kaikki me koulukaverit asuttiin soluasunnoissa ja kaikista tuli urallaan menestyneitä lakimiehiä, pankinjohtajia, Ditä, lääkäreitä, .... Jos olisimme jääneet kuplaamme vanhempien ostamiin yksiöihin emme olisi koskaan nähneet ja ymmärtäneet maailmaa ja erilaisuutta ympärillämme. Onneksi vanhempamme olivat viisaita.
Ihmettelen alapeukuttajia. Eikös asia ole nimittäin juuri noin, että jos haluat tietyt kämppikset, on sinun tehtäväsi järjestää asia itse? Ja jos taas haet soluasuntopaikkaa yksin ilman muita kämppiksiä, ovat tulevat kämppiksesi todennäköisesti sinulle ennestään tuntemattomia. Aivan normaalia, ainakin luulisi olevan