Pyhimys canceloitu

Vierailija kirjoitti:

Jonkun mielestä 30-vuotias tähti ei auktoriteettiasemassa/valta-asemassa 12-vuotiaaseen faniin nähden? Eli tasa-arvoisia ovat? OK...

Kerro konkreettisesti mitä sitovia määräyksiä muusikko voi fanillleen antaa tai lopeta turha vänkääminen.

Autoriteetti:
"Valtuudet tai valta antaa määräyksiä ja tehdä päätöksiä, tai henkilö tai organisaatio, joka niin tekee."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käsittääkseni groomaus on erittäinkin yleistä musiikkipiireissä ja muutenkin taiteen alalla. Jos joku toimittaja alkaisi kunnolla tonkia asiaa niin materiaalia löytyisi ja paljon.

Pätee kuule ihan kaikilla aloilla missä on idolikultti. Ei tarvitse kuin seurata jalkapallon MM-kisoissa pelaavien supertähtien sekoiluja.

Eikä tarvitse edes olla idolikulttia. #metoo paljasti että groomausta harjoitetaan siellä missä aikuinen mies on nuorille tytöille auktoriteetti: seurakunnista raviurheiluun.

Artisti ei ole faniin nähden missään auktoriteettiasemassa ja faneille kirjoittaminen ei mitään groomauksen tunnusmerkkejä edes täytä. Miesvihamammat käy täällä taas ylikierroksilla turhasta...

Aikuinen on aina auktoriteettiasemassa suhteessa lapseen. Et ole hirveän hyvä argumentoimaan tai kaasuvalottamaan.

Kaunis ajatus ja varmaan näyttää hyvältä kirjoitettuna, mutta tosielämässä tämä auktoriteettiasema ei ole ihan niin mustavalkoinen nyky-yhteiskunnassa jossa vanhempien kunnioitus alkaa olla piristävä poikkeus.

Sekoitat puurot ja vellit, joko tahallisesti tai tyhmyyttäsi. Se, kunnioittavatko lapset ja nuoret vanhempiaan on aivan eri asia, kuin se, että aikuinen on aina auktoriteettiasemassa suhteessa lapseen. Tämä auktoriteettiasema täytyy ymmärtää, se tuo mukanaan vastuu. Suurin osa yli 100 äo:n omaavista ymmärtää tämän automaattisesti. 

Eikä ole - 16-vuotias saa sekstailla vaikka 80-vuotiaan papan kanssa eikä pappa ole missään auktoriteettiasemassa suhteessa 16-vuotiaaseen ikänsä takia. Tavaa sanakirjasta mikä on auktoriteetti.

Eiköhän seoikeudessa määriteltäisi. Jos tarvis.

Ei ole mitään tarvetta, ikä ei tuo mitään auktoriteettia mukanaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000012082684.html

Tyttö on ihan seko. Tämä muusikko pilasi elämänsä.

Ei ole lapsen vika. Eikä ollut Rydmanin jutussakaan

Oletko lukenut tuon jutun? 
aikuinen on tehnyt tytön vainoamisesta rikosilmoituksen. Tuskin pienestä tekee, koska se tuo hänet itsensä myös julkisuuteen.

Hesarista, haastattelivat miestä: "Nyt muusikko sanoo, että teki ilmoituksen ikään kuin varmuuden vuoksi, ”jos jatkossa tulee jotain”. Kyseessä oli niin sanottu suppea ilmoitus, joten poliisi ei lähtenyt missään vaiheessa edes tutkimaan asiaa."

 

Ei tyttö siis ollut mitään erityistä tehnyt. Muusikko teki sen todennäköisesti kostoksi, koska hänen lapsestaan oli tehty lastensuojeluilmoitus. 

Hesarissa sanotaan käytännössä suoraan, että muusikko tiesi toimineensa suhteessa väärin ja pelkäsi asian tulevan julkisuuteen. 

Viimeiset vuodet suhde oli lähinnä repivää, tekstimuotoista riitelyä, joka vain jatkuu ja jatkuu. Sen on täytynyt olla molemmille raskasta. Miksi muusikko ei lopettanut yhteydenpitoa?

”Mä en uskaltanut. Koska hän oli sanonut, että hän kostaa.”

Mitä ajattelit, että se kostaminen on?

”No että hän kertoo tän koko asian omasta näkökulmastaan. Mä tiedän, että tässä ei ole mitään rikosoikeudellista seurausta, mutta tiedän myös, miltä tää näyttää.”

No miltä se näyttää?

”Hyvin epäilyttävältä.”

 

Hän puhuu tuossa näkökulmista, mutta oikeasti... Jos ihminen tietää toimineensa niin, että oma toiminta kestää päivänvaloa, ei tarvitse pelätä asioiden julki tulemista. Hän todellakin tiesi tehneensä erittäin typeriä asioita tuossa suhteessa ja pelkäsi, että uhri (niin toksisille asioille altistuva lapsi on selkeästi uhri) toisi ne julkisuuteen. Yritti uhkailemalla estää kirjan julkaisunkin.

No oikeassa on siinä, että kostohan tämä julkisuuteen tulo selvästi on. Varmaan oikeutettu sellainen, onhan tuo koko suhde ihan pimeä ja psyykkisistä ongelmista kärsinyt nuori varmasti kärsinyt vielä enemmän. Mutta vaikeaa nähdä tälle ulostulolle muuta motiivia kuin muusikon uran räjäyttäminen atomeiksi, selvää on ollut, että oikea muusikko löytyy parissa tunnissa. Niinkuin kävi.

Kosto olisi ollut räjäyttää mediaan kaikki mahdollinen todistusaineisto nimellä. Varmasti olisi ollut mahdollista ja olisi sekunnissa räjäyttänyt kyseisen artistin uran atomeiksi.

Sen sijaan uhri päätti kirjoittaa autofiktiivisen romaanin, jossa artisti ei ole tunnistettava. Kirjoja usein kirjoitetaan omien kokemusten pohjalta, ja hänellähän oli kirjallisia lahjoja joten oli hyvin todennäköistä, että jostain kirjoittaisi kirjan jossain vaiheessa. Aiheeksi nyt sitten valikoituivat omat kokemukset, mutta vaikea nähdä että suorassa kostomielessä, koska ei suoraan outannut tätä artistia.

Hesari erikseen nyt myöhemmin pyysi häneltä tätä haastattelua, ja hän suostui, muttei vieläkään nimennyt artistia.

Aika vaatimaton "kosto" nyt kuitenkin.

Kirja ei saanut julkisuutta, mutta Hesarin liitteen juttu tunnetusta muusikosta 12-vuotiaan sydänystävänä taatusti saa. Ja kuten todettu, ei tarvinnut nimetä artistia, nimi oli selvillä samana päivänä. Mikä on syy antaa Hesarille juttu, siis muu kuin saada mahdollisimman paljon näkyvyyttä? Uhri tietää, ihan kuin me kaikki muutkin, ettei Pyhimys tuosta enää lavoille nouse.  Eli kosto, eikä minusta mitenkään vaatimaton. Mutta toki niin makaa kuin petaa, aivan järjetön ja itsekäs teko artistilta. 

Vakavan, lapseen kohdistuneen rikoksen uhrina sanoisin, että mahdollisia motiiveja koston lisäksi on myös ainakin kaksi. Oikeuden saaminen itselle ja häpeän siirtäminen tapahtumista tekijälle. Toinen on asiasta puhuminen ääneen siitä syystä, että muut vastaavan kokeneet uhrit eivät olisi kokemuksensa kanssa enää niin yksin. Ja sitä kautta tietoisuuden lisääminen. Jotta tällainen tilanne tunnistettaisiin tulevaisuudessa paremmin ja estettäisiin uusien uhrien muodostuminen.

En ole kokenut samaa, mutta minusta on itsestään selvää, että uhrille on tärkeää ottaa oma elämä haltuunsa. Se tapahtuu niin, että tehdään oma tarina näkyväksi muille, ilman häpeää. Silloin saa myös osakseen ymmärrystä ja myötätuntoa.

Kaikkein pahinta tällaisissa hyväksikäytöissä on se, että uhri potee koko elämänsä syyllisyyttä ja häpeää omasta osuudestaan. Tällä tavalla siitä pääsee eroon ainakin osittain.

Olen tästä vahvasti eri mieltä: nostamalla kärsimyksensä julkiseksi (uhriut   umalla) tuottaa automaattisesti sekä hyvää että pahaa. Hyvää voi olla se, että toiset uskaltavat tuoda asioita esille, pahaa voi olla se, että tätä tietoutta käytetään väärin ja haetaan mielenterveys tai muista syistä toisten huomiota, tai vääri      ntekijät näkevät, että miten pieni rangaistus teosta seuraa ja he alkavat toistaa samoja asioita (esimerkiksi raiska      ukset). Paljon fiksumpaa olisi käydä terap    eutilla ja käsitellä asiat siten, ettei niistä seuraa lisää vahinkoa.

 

- Eri

Kärsimyksen nostaminen esille ei ole uhriutumista. Se on, jos jää pyörittämään tätä vuosikausiksi helenakoivumaisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000012082684.html

Tyttö on ihan seko. Tämä muusikko pilasi elämänsä.

Ei ole lapsen vika. Eikä ollut Rydmanin jutussakaan

Oletko lukenut tuon jutun? 
aikuinen on tehnyt tytön vainoamisesta rikosilmoituksen. Tuskin pienestä tekee, koska se tuo hänet itsensä myös julkisuuteen.

Hesarista, haastattelivat miestä: "Nyt muusikko sanoo, että teki ilmoituksen ikään kuin varmuuden vuoksi, ”jos jatkossa tulee jotain”. Kyseessä oli niin sanottu suppea ilmoitus, joten poliisi ei lähtenyt missään vaiheessa edes tutkimaan asiaa."

 

Ei tyttö siis ollut mitään erityistä tehnyt. Muusikko teki sen todennäköisesti kostoksi, koska hänen lapsestaan oli tehty lastensuojeluilmoitus. 

Hesarissa sanotaan käytännössä suoraan, että muusikko tiesi toimineensa suhteessa väärin ja pelkäsi asian tulevan julkisuuteen. 

Viimeiset vuodet suhde oli lähinnä repivää, tekstimuotoista riitelyä, joka vain jatkuu ja jatkuu. Sen on täytynyt olla molemmille raskasta. Miksi muusikko ei lopettanut yhteydenpitoa?

”Mä en uskaltanut. Koska hän oli sanonut, että hän kostaa.”

Mitä ajattelit, että se kostaminen on?

”No että hän kertoo tän koko asian omasta näkökulmastaan. Mä tiedän, että tässä ei ole mitään rikosoikeudellista seurausta, mutta tiedän myös, miltä tää näyttää.”

No miltä se näyttää?

”Hyvin epäilyttävältä.”

 

Hän puhuu tuossa näkökulmista, mutta oikeasti... Jos ihminen tietää toimineensa niin, että oma toiminta kestää päivänvaloa, ei tarvitse pelätä asioiden julki tulemista. Hän todellakin tiesi tehneensä erittäin typeriä asioita tuossa suhteessa ja pelkäsi, että uhri (niin toksisille asioille altistuva lapsi on selkeästi uhri) toisi ne julkisuuteen. Yritti uhkailemalla estää kirjan julkaisunkin.

No oikeassa on siinä, että kostohan tämä julkisuuteen tulo selvästi on. Varmaan oikeutettu sellainen, onhan tuo koko suhde ihan pimeä ja psyykkisistä ongelmista kärsinyt nuori varmasti kärsinyt vielä enemmän. Mutta vaikeaa nähdä tälle ulostulolle muuta motiivia kuin muusikon uran räjäyttäminen atomeiksi, selvää on ollut, että oikea muusikko löytyy parissa tunnissa. Niinkuin kävi.

Kosto olisi ollut räjäyttää mediaan kaikki mahdollinen todistusaineisto nimellä. Varmasti olisi ollut mahdollista ja olisi sekunnissa räjäyttänyt kyseisen artistin uran atomeiksi.

Sen sijaan uhri päätti kirjoittaa autofiktiivisen romaanin, jossa artisti ei ole tunnistettava. Kirjoja usein kirjoitetaan omien kokemusten pohjalta, ja hänellähän oli kirjallisia lahjoja joten oli hyvin todennäköistä, että jostain kirjoittaisi kirjan jossain vaiheessa. Aiheeksi nyt sitten valikoituivat omat kokemukset, mutta vaikea nähdä että suorassa kostomielessä, koska ei suoraan outannut tätä artistia.

Hesari erikseen nyt myöhemmin pyysi häneltä tätä haastattelua, ja hän suostui, muttei vieläkään nimennyt artistia.

Aika vaatimaton "kosto" nyt kuitenkin.

Kirja ei saanut julkisuutta, mutta Hesarin liitteen juttu tunnetusta muusikosta 12-vuotiaan sydänystävänä taatusti saa. Ja kuten todettu, ei tarvinnut nimetä artistia, nimi oli selvillä samana päivänä. Mikä on syy antaa Hesarille juttu, siis muu kuin saada mahdollisimman paljon näkyvyyttä? Uhri tietää, ihan kuin me kaikki muutkin, ettei Pyhimys tuosta enää lavoille nouse.  Eli kosto, eikä minusta mitenkään vaatimaton. Mutta toki niin makaa kuin petaa, aivan järjetön ja itsekäs teko artistilta. 

Jos tuolla estetään henkilön tulevia uhreja tai jonkun muun groomajan uhreja pelastuu, on juttu tehnyt tehtävänsä. 

Jokainen meistä tietää, että tietyn pisteen. Jäljeen on oma ura vaakalaudalla. Ei Pyhimys ole ainoa uransa sössinyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jonkun mielestä 30-vuotias tähti ei auktoriteettiasemassa/valta-asemassa 12-vuotiaaseen faniin nähden? Eli tasa-arvoisia ovat? OK...

Kerro konkreettisesti mitä sitovia määräyksiä muusikko voi fanillleen antaa tai lopeta turha vänkääminen.

Autoriteetti:
"Valtuudet tai valta antaa määräyksiä ja tehdä päätöksiä, tai henkilö tai organisaatio, joka niin tekee."

Mikä auto?

Onko sinulla ainoastaan näitä jostain kopsittuja käsityksiä erilaisten sanojen ja oikeuskäytännön sisällöstä eikä mitään syvällisempää ymmärrystä?

Ihan hirveän monet säännöt perustuvat juuri siihen, että suojataan heikompaa osapuolta toisen auktoriteettiaseman väärinkäytöltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000012082684.html

Tyttö on ihan seko. Tämä muusikko pilasi elämänsä.

Ei ole lapsen vika. Eikä ollut Rydmanin jutussakaan

Oletko lukenut tuon jutun? 
aikuinen on tehnyt tytön vainoamisesta rikosilmoituksen. Tuskin pienestä tekee, koska se tuo hänet itsensä myös julkisuuteen.

Hesarista, haastattelivat miestä: "Nyt muusikko sanoo, että teki ilmoituksen ikään kuin varmuuden vuoksi, ”jos jatkossa tulee jotain”. Kyseessä oli niin sanottu suppea ilmoitus, joten poliisi ei lähtenyt missään vaiheessa edes tutkimaan asiaa."

 

Ei tyttö siis ollut mitään erityistä tehnyt. Muusikko teki sen todennäköisesti kostoksi, koska hänen lapsestaan oli tehty lastensuojeluilmoitus. 

Hesarissa sanotaan käytännössä suoraan, että muusikko tiesi toimineensa suhteessa väärin ja pelkäsi asian tulevan julkisuuteen. 

Viimeiset vuodet suhde oli lähinnä repivää, tekstimuotoista riitelyä, joka vain jatkuu ja jatkuu. Sen on täytynyt olla molemmille raskasta. Miksi muusikko ei lopettanut yhteydenpitoa?

”Mä en uskaltanut. Koska hän oli sanonut, että hän kostaa.”

Mitä ajattelit, että se kostaminen on?

”No että hän kertoo tän koko asian omasta näkökulmastaan. Mä tiedän, että tässä ei ole mitään rikosoikeudellista seurausta, mutta tiedän myös, miltä tää näyttää.”

No miltä se näyttää?

”Hyvin epäilyttävältä.”

 

Hän puhuu tuossa näkökulmista, mutta oikeasti... Jos ihminen tietää toimineensa niin, että oma toiminta kestää päivänvaloa, ei tarvitse pelätä asioiden julki tulemista. Hän todellakin tiesi tehneensä erittäin typeriä asioita tuossa suhteessa ja pelkäsi, että uhri (niin toksisille asioille altistuva lapsi on selkeästi uhri) toisi ne julkisuuteen. Yritti uhkailemalla estää kirjan julkaisunkin.

No oikeassa on siinä, että kostohan tämä julkisuuteen tulo selvästi on. Varmaan oikeutettu sellainen, onhan tuo koko suhde ihan pimeä ja psyykkisistä ongelmista kärsinyt nuori varmasti kärsinyt vielä enemmän. Mutta vaikeaa nähdä tälle ulostulolle muuta motiivia kuin muusikon uran räjäyttäminen atomeiksi, selvää on ollut, että oikea muusikko löytyy parissa tunnissa. Niinkuin kävi.

Kosto olisi ollut räjäyttää mediaan kaikki mahdollinen todistusaineisto nimellä. Varmasti olisi ollut mahdollista ja olisi sekunnissa räjäyttänyt kyseisen artistin uran atomeiksi.

Sen sijaan uhri päätti kirjoittaa autofiktiivisen romaanin, jossa artisti ei ole tunnistettava. Kirjoja usein kirjoitetaan omien kokemusten pohjalta, ja hänellähän oli kirjallisia lahjoja joten oli hyvin todennäköistä, että jostain kirjoittaisi kirjan jossain vaiheessa. Aiheeksi nyt sitten valikoituivat omat kokemukset, mutta vaikea nähdä että suorassa kostomielessä, koska ei suoraan outannut tätä artistia.

Hesari erikseen nyt myöhemmin pyysi häneltä tätä haastattelua, ja hän suostui, muttei vieläkään nimennyt artistia.

Aika vaatimaton "kosto" nyt kuitenkin.

Kirja ei saanut julkisuutta, mutta Hesarin liitteen juttu tunnetusta muusikosta 12-vuotiaan sydänystävänä taatusti saa. Ja kuten todettu, ei tarvinnut nimetä artistia, nimi oli selvillä samana päivänä. Mikä on syy antaa Hesarille juttu, siis muu kuin saada mahdollisimman paljon näkyvyyttä? Uhri tietää, ihan kuin me kaikki muutkin, ettei Pyhimys tuosta enää lavoille nouse.  Eli kosto, eikä minusta mitenkään vaatimaton. Mutta toki niin makaa kuin petaa, aivan järjetön ja itsekäs teko artistilta. 

Jos tuolla estetään henkilön tulevia uhreja tai jonkun muun groomajan uhreja pelastuu, on juttu tehnyt tehtävänsä. 

 

Jokainen meistä tietää, että tietyn pisteen. Jäljeen on oma ura vaakalaudalla. Ei Pyhimys ole ainoa uransa sössinyt.

Jääkö se nyt muka neitimäisesti pillittämään tätäkin. Olis nyt mies, ei muuta kuin rinta rottingille ja ihmisten pariin! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käsittääkseni groomaus on erittäinkin yleistä musiikkipiireissä ja muutenkin taiteen alalla. Jos joku toimittaja alkaisi kunnolla tonkia asiaa niin materiaalia löytyisi ja paljon.

Pätee kuule ihan kaikilla aloilla missä on idolikultti. Ei tarvitse kuin seurata jalkapallon MM-kisoissa pelaavien supertähtien sekoiluja.

Eikä tarvitse edes olla idolikulttia. #metoo paljasti että groomausta harjoitetaan siellä missä aikuinen mies on nuorille tytöille auktoriteetti: seurakunnista raviurheiluun.

Artisti ei ole faniin nähden missään auktoriteettiasemassa ja faneille kirjoittaminen ei mitään groomauksen tunnusmerkkejä edes täytä. Miesvihamammat käy täällä taas ylikierroksilla turhasta...

Aikuinen on aina auktoriteettiasemassa suhteessa lapseen. Et ole hirveän hyvä argumentoimaan tai kaasuvalottamaan.

Kaunis ajatus ja varmaan näyttää hyvältä kirjoitettuna, mutta tosielämässä tämä auktoriteettiasema ei ole ihan niin mustavalkoinen nyky-yhteiskunnassa jossa vanhempien kunnioitus alkaa olla piristävä poikkeus.

Sekoitat puurot ja vellit, joko tahallisesti tai tyhmyyttäsi. Se, kunnioittavatko lapset ja nuoret vanhempiaan on aivan eri asia, kuin se, että aikuinen on aina auktoriteettiasemassa suhteessa lapseen. Tämä auktoriteettiasema täytyy ymmärtää, se tuo mukanaan vastuu. Suurin osa yli 100 äo:n omaavista ymmärtää tämän automaattisesti. 

Eikä ole - 16-vuotias saa sekstailla vaikka 80-vuotiaan papan kanssa eikä pappa ole missään auktoriteettiasemassa suhteessa 16-vuotiaaseen ikänsä takia. Tavaa sanakirjasta mikä on auktoriteetti.

Eiköhän seoikeudessa määriteltäisi. Jos tarvis.

Ei ole mitään tarvetta, ikä ei tuo mitään auktoriteettia mukanaan.

Juridisesti tuo. Sen vuoksi on olemassa esimerkiksi ns. SUOJAikäraja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jonkun mielestä 30-vuotias tähti ei auktoriteettiasemassa/valta-asemassa 12-vuotiaaseen faniin nähden? Eli tasa-arvoisia ovat? OK...

Kerro konkreettisesti mitä sitovia määräyksiä muusikko voi fanillleen antaa tai lopeta turha vänkääminen.

Autoriteetti:
"Valtuudet tai valta antaa määräyksiä ja tehdä päätöksiä, tai henkilö tai organisaatio, joka niin tekee."

Mikä auto?

Onko sinulla ainoastaan näitä jostain kopsittuja käsityksiä erilaisten sanojen ja oikeuskäytännön sisällöstä eikä mitään syvällisempää ymmärrystä?

Ihan hirveän monet säännöt perustuvat juuri siihen, että suojataan heikompaa osapuolta toisen auktoriteettiaseman väärinkäytöltä.

Niin, se muusikko ei ole suhteessa faniin missään auktoriteettiasemassa. Se määritelmä ei siitä muutu sinun mutu-tuntumalla yhtään mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käsittääkseni groomaus on erittäinkin yleistä musiikkipiireissä ja muutenkin taiteen alalla. Jos joku toimittaja alkaisi kunnolla tonkia asiaa niin materiaalia löytyisi ja paljon.

Pätee kuule ihan kaikilla aloilla missä on idolikultti. Ei tarvitse kuin seurata jalkapallon MM-kisoissa pelaavien supertähtien sekoiluja.

Eikä tarvitse edes olla idolikulttia. #metoo paljasti että groomausta harjoitetaan siellä missä aikuinen mies on nuorille tytöille auktoriteetti: seurakunnista raviurheiluun.

Artisti ei ole faniin nähden missään auktoriteettiasemassa ja faneille kirjoittaminen ei mitään groomauksen tunnusmerkkejä edes täytä. Miesvihamammat käy täällä taas ylikierroksilla turhasta...

Aikuinen on aina auktoriteettiasemassa suhteessa lapseen. Et ole hirveän hyvä argumentoimaan tai kaasuvalottamaan.

Kaunis ajatus ja varmaan näyttää hyvältä kirjoitettuna, mutta tosielämässä tämä auktoriteettiasema ei ole ihan niin mustavalkoinen nyky-yhteiskunnassa jossa vanhempien kunnioitus alkaa olla piristävä poikkeus.

Sekoitat puurot ja vellit, joko tahallisesti tai tyhmyyttäsi. Se, kunnioittavatko lapset ja nuoret vanhempiaan on aivan eri asia, kuin se, että aikuinen on aina auktoriteettiasemassa suhteessa lapseen. Tämä auktoriteettiasema täytyy ymmärtää, se tuo mukanaan vastuu. Suurin osa yli 100 äo:n omaavista ymmärtää tämän automaattisesti. 

Eikä ole - 16-vuotias saa sekstailla vaikka 80-vuotiaan papan kanssa eikä pappa ole missään auktoriteettiasemassa suhteessa 16-vuotiaaseen ikänsä takia. Tavaa sanakirjasta mikä on auktoriteetti.

Eiköhän seoikeudessa määriteltäisi. Jos tarvis.

Ei ole mitään tarvetta, ikä ei tuo mitään auktoriteettia mukanaan.

Juridisesti tuo. Sen vuoksi on olemassa esimerkiksi ns. SUOJAikäraja.

Kyllä, ja tässä tapauksessa on fanin aloitteesta harjoitettu nettiseksiä fanin oltua jo täysi-ikäinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000012082684.html

Tyttö on ihan seko. Tämä muusikko pilasi elämänsä.

Ei ole lapsen vika. Eikä ollut Rydmanin jutussakaan

Oletko lukenut tuon jutun? 
aikuinen on tehnyt tytön vainoamisesta rikosilmoituksen. Tuskin pienestä tekee, koska se tuo hänet itsensä myös julkisuuteen.

Hesarista, haastattelivat miestä: "Nyt muusikko sanoo, että teki ilmoituksen ikään kuin varmuuden vuoksi, ”jos jatkossa tulee jotain”. Kyseessä oli niin sanottu suppea ilmoitus, joten poliisi ei lähtenyt missään vaiheessa edes tutkimaan asiaa."

 

Ei tyttö siis ollut mitään erityistä tehnyt. Muusikko teki sen todennäköisesti kostoksi, koska hänen lapsestaan oli tehty lastensuojeluilmoitus. 

Hesarissa sanotaan käytännössä suoraan, että muusikko tiesi toimineensa suhteessa väärin ja pelkäsi asian tulevan julkisuuteen. 

Viimeiset vuodet suhde oli lähinnä repivää, tekstimuotoista riitelyä, joka vain jatkuu ja jatkuu. Sen on täytynyt olla molemmille raskasta. Miksi muusikko ei lopettanut yhteydenpitoa?

”Mä en uskaltanut. Koska hän oli sanonut, että hän kostaa.”

Mitä ajattelit, että se kostaminen on?

”No että hän kertoo tän koko asian omasta näkökulmastaan. Mä tiedän, että tässä ei ole mitään rikosoikeudellista seurausta, mutta tiedän myös, miltä tää näyttää.”

No miltä se näyttää?

”Hyvin epäilyttävältä.”

 

Hän puhuu tuossa näkökulmista, mutta oikeasti... Jos ihminen tietää toimineensa niin, että oma toiminta kestää päivänvaloa, ei tarvitse pelätä asioiden julki tulemista. Hän todellakin tiesi tehneensä erittäin typeriä asioita tuossa suhteessa ja pelkäsi, että uhri (niin toksisille asioille altistuva lapsi on selkeästi uhri) toisi ne julkisuuteen. Yritti uhkailemalla estää kirjan julkaisunkin.

No oikeassa on siinä, että kostohan tämä julkisuuteen tulo selvästi on. Varmaan oikeutettu sellainen, onhan tuo koko suhde ihan pimeä ja psyykkisistä ongelmista kärsinyt nuori varmasti kärsinyt vielä enemmän. Mutta vaikeaa nähdä tälle ulostulolle muuta motiivia kuin muusikon uran räjäyttäminen atomeiksi, selvää on ollut, että oikea muusikko löytyy parissa tunnissa. Niinkuin kävi.

Kosto olisi ollut räjäyttää mediaan kaikki mahdollinen todistusaineisto nimellä. Varmasti olisi ollut mahdollista ja olisi sekunnissa räjäyttänyt kyseisen artistin uran atomeiksi.

Sen sijaan uhri päätti kirjoittaa autofiktiivisen romaanin, jossa artisti ei ole tunnistettava. Kirjoja usein kirjoitetaan omien kokemusten pohjalta, ja hänellähän oli kirjallisia lahjoja joten oli hyvin todennäköistä, että jostain kirjoittaisi kirjan jossain vaiheessa. Aiheeksi nyt sitten valikoituivat omat kokemukset, mutta vaikea nähdä että suorassa kostomielessä, koska ei suoraan outannut tätä artistia.

Hesari erikseen nyt myöhemmin pyysi häneltä tätä haastattelua, ja hän suostui, muttei vieläkään nimennyt artistia.

Aika vaatimaton "kosto" nyt kuitenkin.

Kirja ei saanut julkisuutta, mutta Hesarin liitteen juttu tunnetusta muusikosta 12-vuotiaan sydänystävänä taatusti saa. Ja kuten todettu, ei tarvinnut nimetä artistia, nimi oli selvillä samana päivänä. Mikä on syy antaa Hesarille juttu, siis muu kuin saada mahdollisimman paljon näkyvyyttä? Uhri tietää, ihan kuin me kaikki muutkin, ettei Pyhimys tuosta enää lavoille nouse.  Eli kosto, eikä minusta mitenkään vaatimaton. Mutta toki niin makaa kuin petaa, aivan järjetön ja itsekäs teko artistilta. 

Jos tuolla estetään henkilön tulevia uhreja tai jonkun muun groomajan uhreja pelastuu, on juttu tehnyt tehtävänsä. 

 

Jokainen meistä tietää, että tietyn pisteen. Jäljeen on oma ura vaakalaudalla. Ei Pyhimys ole ainoa uransa sössinyt.

Ihme groomausta, kun aloitteellinen osapuoli oli fani joka pommitti muusikkoa vuosien ajan viesteillään ja uhkaili itsensä vahingoittamisella.

Millä perusteella saa sairaspäivärahaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä nyt en osaa niin kummallisena viestittelyä alaikäisen kanssa pitää. Pyhimys on ollut opettajaopiskelijakin jossain vaiheessa ja tietää, että hänen musiikillaan on joillekin nuorille suuri merkitys. On vain kohteliasta vastata fanipostiin ja vain inhimillistä pyrkiä huomioimaan yksinäistä tai rikkinäistä nuorta edes joten kuten vastaamalla. Pakkomielteiseksi juttu on mennyt tämän tytön puolelta. Pyhimys tuskin olisi jäänyt perään kyselemään, jos viestit olisivat loppuneet.

Ylipäätään ei ole mitään outoa siinä, että kirjalliset ihmiset vaihtavat kirjoittaen ajatuksiaan, vaikka olisivat eri ikäisiä. Tietenkään ei joku autokorjaamon Raimo jolle tuottaa tuskaa vastata edes vaimon tekstariin, tätä ymmärrä. Ihmiset, jotka eivät kirjoita työkseen tai harrastuneesti, ovat aivan vääriä ihmisiä tuomitsemaan kenenkään kirjeen- tai viestinvaihtoa. Eikä se, että pakkomielteinen nuori kokee jonkin viestimistavan manipuloivaksi tarkoita sitä, että manipulointi olisi viestin lähettäjän tarkoitus ollut. 

Olen täysin Pyhimyksen puolella tässä asiassa. Muutenkin jatkuvat känselöinnit saisi lopettaa. Alkaa jo mennä maku, ja tuloksena on vain keskinkertaista turvallisen tilan taidetta, josta kukaan ei ole valmis maksamaan.

Eli kun alaikäinen fani kirjoittaa kolmikymppiselle, naimisissa olevalle perheenisälle rakastavansa häntä, sinusta on ihan normaalia rikkinäisen nuoren huomioimista vastata siihen, että eihän sitä kuule tiedä, vaikka vielä joskus päätyisimme yhteen? Ei pakkomielteisyyden ruokkimista millään lailla, vaan kaikki vika tytössä? Just checking.

Luen tuollaisen vastauksen hyväntahtoisena huumorina. 

Alaikäisen rakkaudentunnustukseen setämies vastaa huumorilla noin? OK. Ei tulkinnut lapsi sitä huumoriksi.

 

Entä se, kun kirjoittaa 15-vuotiaalle, ettei usko hänen koskaan kykenevän normaaleihin ihmissuhteisiin, saaden vastaanottajan itkemään? Hyväntahtoista huumoriako vain?

Tuon taustaa en tiedä, mitä on edeltävästi keskusteltu ja mitä sen jälkeen. Tässähän on tarkoituksellisesti kerätty pahimmat viestit Pyhimyksen kannalta ja epäilemättä esitetään ne kontekstista irrallaan. 

Tuolle vastaukselle 13-vuotiaan aitoon rakkaudentunnustukseen ei oikeasti ole olemassa sellaista kontekstia, että se tekisi vastauksesta hyväksyttävän. Mikään ha-ha-hauska vitsihän se ei oikeasti ollut, koska lapsi alkoi sen vuoksi ajatella heidän ehkä päätyvän joskus yhteen.

Äsken se oli 15-vuotiaan rakkaudentunnustus ja nyt 13-vuotiaan. Ja nyt ei keskusteltu enää hauskasta vastauksesta vaan siitä viestistä, jossa kirjoittaja ei usko vastaanottajan kykenevän normaaleihin ihmissuhteisiin.

Toki monikin konteksti voi selittää tuota viestiä. Airtola on esimerkiksi solvannut ja uhkaillut itsemurhalla tai kertonut raflaavia asioita herättääkseen artistin huomion, esimerkiksi että hänelle on sattunut jotain hirveää lapsena. Kyllähän siihen äkkiä joku asperger vastaa, että en usko että koskaan pystyt normaaliin ihmissuhteeseen (tuon jälkeen).

Rakkaudentunnustus on koko ajan ollut 13-vuotiaan, missään koko tässä ketjussa ei ole sanottu, että se olisi ollut 15-vuotiaan.

13-vuotiaana tämä fani tunnusti rakkautensa ja setämies vastasi, että eihän sitä tiedä, jos päädymme yhteen kun olet isompi, ja lapsi uskoi. 

15-vuotiaalle fanille setämies kirjoitti, ettei tämä kykene normaaleihin ihmissuhteisiin.

Vastasit kysymykseen tuon jälkimmäisen viestin kontekstista, mutta mikä konteksti tekee tuosta 13-vuotiaalle annetusta vastauksesta hyväksyttävän?

Ihan kaikki kontekstit. Tuo on vain huumoriheitto. Ja kaiken lisäksi totta. Eihän sitä voinut tosiaan tietää, vaikka päätyisivät yhteen. Tuossa vastauksessa nyt ei ole mitään ihmeellistä eikä tuomittavaa. Jotain rajaa nyt siihen tuomintaan.

Tässä pidempi lainaus. Aika kummallinen vitsi.
Vähän myöhemmin [toim. huom. tämä on pian yhteydenoton alettua, n. 13 v] Airtola tunnusti artistille, että oli ihastunut tähän. Vaikka kyllähän hän ymmärsi asetelman olevan mahdoton. Muusikko oli niin paljon vanhempi ja sitä paitsi naimisissa.

Muusikko kuitenkin vastasi, että eihän sitä koskaan tiedä.

”Niin no mut noi on semmosia kulttuurillisia asioita, joita ei nyt kannata ottaa huomioon. Toki, jos mä kelpaan sulle [...], kun ensin oot nyt tän 5 vuotta saanu pidettyä sun kuvan musta yhtä hyvänä, ja muutenki se tunne kehittyy molemminpuoliseks, niin ei mikään oo mahotonta”, tämä kirjoitti.

Siitä lähtien Airtola ajatteli, että ehkä he tulisivat päätymään yhteen.

Niin, eli osasi kohteliaasti toista loukkaamatta ilmaista, että tunne ei ole molemminpuolinen, ainakaan vielä.

Enpä näe tuossa mitään kummallista. Varsinkaan kun vain näistä Pyhimyksen viesteistä on esitetty sitaatteja, mutta Airtolan ei.

Minusta Pyhimys osoittaa tuossa avarakatseisuutta. Koska teinit on äärettömän rasittavia ja olisi helpointa sanoa että suksi v* ttuun hullu lapsi. Mutta Pyhimys haluaa rohkaista toista näkemään, että elämässä on kaikki mahdollista, kunhan ihmiset arvostavat toisiaan.

Ai nytkö ei ollutkaan vitsi?

En ole puhunut vitsistä missään vaiheessa vaan kommentoinut sitaattiversiota "eihän sitä kuule tiedä, vaikka vielä joskus päätyisimme yhteen" hyväntahtoiseksi huumoriksi. Nyt esitettiinkin täysin toisenmuotoinen sitaatti. En ole sitaattienvaihtelusta vastuussa (itse en ole keksinyt yhtäkään). Kannattaa seurata, mitä vastataan mihinkin. Saat aiemman viestiketjun näkyviin painamalla kohdasta Näytä aiemmat lainaukset, niin ei tarvitse sekoittaa asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000012082684.html

Tyttö on ihan seko. Tämä muusikko pilasi elämänsä.

Ei ole lapsen vika. Eikä ollut Rydmanin jutussakaan

Oletko lukenut tuon jutun? 
aikuinen on tehnyt tytön vainoamisesta rikosilmoituksen. Tuskin pienestä tekee, koska se tuo hänet itsensä myös julkisuuteen.

Hesarista, haastattelivat miestä: "Nyt muusikko sanoo, että teki ilmoituksen ikään kuin varmuuden vuoksi, ”jos jatkossa tulee jotain”. Kyseessä oli niin sanottu suppea ilmoitus, joten poliisi ei lähtenyt missään vaiheessa edes tutkimaan asiaa."

 

Ei tyttö siis ollut mitään erityistä tehnyt. Muusikko teki sen todennäköisesti kostoksi, koska hänen lapsestaan oli tehty lastensuojeluilmoitus. 

Hesarissa sanotaan käytännössä suoraan, että muusikko tiesi toimineensa suhteessa väärin ja pelkäsi asian tulevan julkisuuteen. 

Viimeiset vuodet suhde oli lähinnä repivää, tekstimuotoista riitelyä, joka vain jatkuu ja jatkuu. Sen on täytynyt olla molemmille raskasta. Miksi muusikko ei lopettanut yhteydenpitoa?

”Mä en uskaltanut. Koska hän oli sanonut, että hän kostaa.”

Mitä ajattelit, että se kostaminen on?

”No että hän kertoo tän koko asian omasta näkökulmastaan. Mä tiedän, että tässä ei ole mitään rikosoikeudellista seurausta, mutta tiedän myös, miltä tää näyttää.”

No miltä se näyttää?

”Hyvin epäilyttävältä.”

 

Hän puhuu tuossa näkökulmista, mutta oikeasti... Jos ihminen tietää toimineensa niin, että oma toiminta kestää päivänvaloa, ei tarvitse pelätä asioiden julki tulemista. Hän todellakin tiesi tehneensä erittäin typeriä asioita tuossa suhteessa ja pelkäsi, että uhri (niin toksisille asioille altistuva lapsi on selkeästi uhri) toisi ne julkisuuteen. Yritti uhkailemalla estää kirjan julkaisunkin.

No oikeassa on siinä, että kostohan tämä julkisuuteen tulo selvästi on. Varmaan oikeutettu sellainen, onhan tuo koko suhde ihan pimeä ja psyykkisistä ongelmista kärsinyt nuori varmasti kärsinyt vielä enemmän. Mutta vaikeaa nähdä tälle ulostulolle muuta motiivia kuin muusikon uran räjäyttäminen atomeiksi, selvää on ollut, että oikea muusikko löytyy parissa tunnissa. Niinkuin kävi.

Kosto olisi ollut räjäyttää mediaan kaikki mahdollinen todistusaineisto nimellä. Varmasti olisi ollut mahdollista ja olisi sekunnissa räjäyttänyt kyseisen artistin uran atomeiksi.

Sen sijaan uhri päätti kirjoittaa autofiktiivisen romaanin, jossa artisti ei ole tunnistettava. Kirjoja usein kirjoitetaan omien kokemusten pohjalta, ja hänellähän oli kirjallisia lahjoja joten oli hyvin todennäköistä, että jostain kirjoittaisi kirjan jossain vaiheessa. Aiheeksi nyt sitten valikoituivat omat kokemukset, mutta vaikea nähdä että suorassa kostomielessä, koska ei suoraan outannut tätä artistia.

Hesari erikseen nyt myöhemmin pyysi häneltä tätä haastattelua, ja hän suostui, muttei vieläkään nimennyt artistia.

Aika vaatimaton "kosto" nyt kuitenkin.

Kirja ei saanut julkisuutta, mutta Hesarin liitteen juttu tunnetusta muusikosta 12-vuotiaan sydänystävänä taatusti saa. Ja kuten todettu, ei tarvinnut nimetä artistia, nimi oli selvillä samana päivänä. Mikä on syy antaa Hesarille juttu, siis muu kuin saada mahdollisimman paljon näkyvyyttä? Uhri tietää, ihan kuin me kaikki muutkin, ettei Pyhimys tuosta enää lavoille nouse.  Eli kosto, eikä minusta mitenkään vaatimaton. Mutta toki niin makaa kuin petaa, aivan järjetön ja itsekäs teko artistilta. 

Jos tuolla estetään henkilön tulevia uhreja tai jonkun muun groomajan uhreja pelastuu, on juttu tehnyt tehtävänsä. 

 

Jokainen meistä tietää, että tietyn pisteen. Jäljeen on oma ura vaakalaudalla. Ei Pyhimys ole ainoa uransa sössinyt.

Ihme groomausta, kun aloitteellinen osapuoli oli fani joka pommitti muusikkoa vuosien ajan viesteillään ja uhkaili itsensä vahingoittamisella.

Miksi tämä kärsivä muusikko jatkoi kuviota viikkoa pitempään?

Eiköhän se jonkinlainen valta-asema ole kansallisen tason idolilla alaikäiseen faninsa, etenkin kun yhyeydenpito on "salaista" ja sen tyyppistä, ettei sellaista ole tavallisesti lasten ja aikuisten välillä. 

5 Seksuaalinen hyväksikäyttö

Joka asemaansa hyväksikäyttäen saa osallistumaan sukupuoliyhteyteen tai ryhtymään muuhun seksuaalista itsemääräämisoikeutta olennaisesti loukkaavaan seksuaaliseen tekoon

1) 

kahdeksaatoista vuotta nuoremman henkilön, joka on koulussa, laitoksessa, työsuhteessa tai vapaa-ajan toiminnassa hänen määräysvaltansa tai valvontansa alainen taikka muussa niihin rinnastettavassa alisteisessa suhteessa häneen,

2) 

kahdeksaatoista vuotta nuoremman henkilön, jonka kyky itsenäisesti päättää seksuaalisesta käyttäytymisestään on hänen kypsymättömyytensä sekä osapuolten ikäeron vuoksi olennaisesti heikompi kuin tekijällä,

3) 

henkilön, joka on hoidettavana sairaalassa tai muussa laitoksessa ja jonka mahdollisuus muodostaa tai ilmaista tahtoaan on sairauden, vammaisuuden tai muun heikkoudentilan vuoksi heikentynyt, tai

4) 

henkilön, jonka mahdollisuus muodostaa tai ilmaista tahtoaan on heikentynyt toisen henkilön erityisen valta-aseman väärinkäytön vuoksi,

on tuomittava, jollei teosta muualla tässä luvussa säädetä yhtä ankaraa tai ankarampaa rangaistusta, seksuaalisesta hyväksikäytöstä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perui itse keikkansa. Sen verran sitä hävettää. 

Toinen vaihtoehto on se, että sillä tavoin saa miljoonakorvaukset. Eli jos joutuu syyttömästi tällaisen kohteeksi, korvausoikeudenkäynnissä saa todella isot rahat, kun voi todistaa tulonmenetykset. Eli muistisääntö: jos joku aiheuttaa tahallaan sinulle haittaa, hae sairauslomaa (todistaa henkisen kärsimyksen), laita firma nurin jne. Vahingon aiheuttaja on tällöin korvausvelvollinen.

Jos sen itse peruu, niin itsehän siinä sen tulonmenetyksen aiheuttaa. 

Veikkaan, että hänellä on nyt aika heikko hetki, ja esiintyminen tuntuu vaikealta. Mikä sinänsä kertoo ehkä siitä, että hänellä hiukan omatuntoa kaihertaa.

Tekoälyvastaus, ei tarkistettu. Suomessa vahingonkorvausoikeus perustuu ns. täysimääräisen korvauksen periaatteeseen: vahinko on korvattava sellaisenaan, mutta korvattava vahinko on pystyttävä todistamaan. 

1. Miten korvausvastuu syntyy? (Vahingonkorvauslaki)

Koska kunnianloukkaus ja yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen ovat rikoksia, ne laukaisevat vahingonkorvauslaissa (412/1974) poikkeuksellisen säännön, joka koskee ns. puhdasta varallisuusvahinkoa.

Puhdas varallisuusvahinko (VahL 2:1 ): Lähtökohta on, että pelkkää taloudellista vahinkoa (joka ei liity henkilö- tai esinevahinkoon) ei korvata, paitsi jos se on aiheutettu rikoksella. Koska herjaava kirja on rikos, kaikki suorat taloudelliset menetykset (perutut musiikkikeikat, menetetyt levytyssopimukset) on korvattava.

Henkilövahinko ja psyykkinen sairaus (VahL 5:6 ): Jos kirjan aiheuttama stressi ja some-kohu johtavat tunnistettavan henkilön psyykkiseen sairauteen (esim. vaikea masennus, uupumus), joka vaatii sairauslomaa tai johtaa työkyvyttömyyseläkkeelle, kyseessä on henkilövahinko. Laki korvaa tässä tapauksessa:

Hoidon kustannukset.

Ansionmenetyksen (sairausloman ja eläkkeen aiheuttama tulonmenetys).

Kivun ja säryn sekä kärsimyksen korvauksen (aineeton vahinko).

2. Voivatko korvaukset olla "miljoonia"?

Kärsimyskorvaus (Aineeton vahinko): Suomessa tuomioistuimet ovat erittäin maltillisia. Kunnianloukkauksesta tuomittavat kärsimyskorvaukset liikkuvat tyypillisesti muutamasta tuhannesta kymmeneen tuhanteen euroon. Ne eivät nouse miljooniin.

Ansionmenetys ja varallisuusvahinko (taloudellinen vahinko): Teoreettisesti korvaussumma voi olla miljoonia, jos kyseessä on huipputuloinen muusikko tai julkkis, joka pystyy todistamaan, että kirjan vuoksi häneltä jäi saamatta miljoonia euroja tulevia keikkatuloja tai hän menetti pysyvästi työkykynsä.

Kriittinen pullonkaula: Syy-yhteys: Jotta miljoonakorvaukset menestyisivät oikeudessa, uhrin on pystyttävä todistamaan kiistaton syy-yhteys kirjan ja vahingon välillä. Kustantaja ja kirjailija vetoavat varmasti siihen, että uhrin ura oli laskussa muista syistä, tai että sairausloma johtuu muista elämäntapahtumista. Tuomioistuimessa vaaditaan vahvat lääkärintodistukset ja talousasiantuntijoiden laskelmat siitä, että juuri tämä nimenomainen kirja aiheutti juuri tämän nimenomaisen tulonmenetyksen.

3. Ennakkotapaukset (KKO ja HO)

Suomen oikeuskäytännöstä löytyy korkeimman oikeuden (KKO) ennakkopäätöksiä, jotka tukevat kantaasi:

KKO:1972-II-6: Tämä on klassinen ennakkopäätös, jossa korkein oikeus käsitteli nimenomaan kunnianloukkausta ja vahingonkorvausta. Ratkaisu vahvisti periaatteen, että kunnianloukkauksesta voidaan tuomita korvausta myös aineettomasta vahingosta, ja siinä käsiteltiin kriittisesti syy-yhteyden arviointia vahingon ja teon välillä 

KKO:2010:88: Tämä on merkittävä ennakkopäätös törkeästä kunnianloukkauksesta joukkotiedotusvälineessä (MOT-ohjelma). Vaikka tapaus koski enemmän sananvapauden rajoja, siinä vahvistettiin, että törkeästä kunnianloukkauksesta tuomitaan tuntuvia vahingonkorvauksia. Esimerkiksi tässä tapauksessa kunnianloukkauksesta televisiossa määrättiin 10 000 euron kärsimyskorvaus.

Hovioikeuksien käytäntö: On useita hovioikeustapauksia, joissa verkkokeskustelut tai julkiset kirjoitukset ovat johtaneet uhrin sairauslomaan, ja tuomioistuimet ovat velvoittaneet loukkaajat korvaamaan uhrin ansionmenetykset sairausloman ajalta.

Tästä näkee, että tekoäly ei korvaa oikeaa älyä. Mutta keskustele sinä sen tekoälyn kanssa äläkä vaivaa meitä muita.

Ai? Onko tekoälyn vastaus jotenkin yli ymmärryksesi? Otan osaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000012082684.html

Tyttö on ihan seko. Tämä muusikko pilasi elämänsä.

Ei ole lapsen vika. Eikä ollut Rydmanin jutussakaan

Oletko lukenut tuon jutun? 
aikuinen on tehnyt tytön vainoamisesta rikosilmoituksen. Tuskin pienestä tekee, koska se tuo hänet itsensä myös julkisuuteen.

Hesarista, haastattelivat miestä: "Nyt muusikko sanoo, että teki ilmoituksen ikään kuin varmuuden vuoksi, ”jos jatkossa tulee jotain”. Kyseessä oli niin sanottu suppea ilmoitus, joten poliisi ei lähtenyt missään vaiheessa edes tutkimaan asiaa."

 

Ei tyttö siis ollut mitään erityistä tehnyt. Muusikko teki sen todennäköisesti kostoksi, koska hänen lapsestaan oli tehty lastensuojeluilmoitus. 

Hesarissa sanotaan käytännössä suoraan, että muusikko tiesi toimineensa suhteessa väärin ja pelkäsi asian tulevan julkisuuteen. 

Viimeiset vuodet suhde oli lähinnä repivää, tekstimuotoista riitelyä, joka vain jatkuu ja jatkuu. Sen on täytynyt olla molemmille raskasta. Miksi muusikko ei lopettanut yhteydenpitoa?

”Mä en uskaltanut. Koska hän oli sanonut, että hän kostaa.”

Mitä ajattelit, että se kostaminen on?

”No että hän kertoo tän koko asian omasta näkökulmastaan. Mä tiedän, että tässä ei ole mitään rikosoikeudellista seurausta, mutta tiedän myös, miltä tää näyttää.”

No miltä se näyttää?

”Hyvin epäilyttävältä.”

 

Hän puhuu tuossa näkökulmista, mutta oikeasti... Jos ihminen tietää toimineensa niin, että oma toiminta kestää päivänvaloa, ei tarvitse pelätä asioiden julki tulemista. Hän todellakin tiesi tehneensä erittäin typeriä asioita tuossa suhteessa ja pelkäsi, että uhri (niin toksisille asioille altistuva lapsi on selkeästi uhri) toisi ne julkisuuteen. Yritti uhkailemalla estää kirjan julkaisunkin.

No oikeassa on siinä, että kostohan tämä julkisuuteen tulo selvästi on. Varmaan oikeutettu sellainen, onhan tuo koko suhde ihan pimeä ja psyykkisistä ongelmista kärsinyt nuori varmasti kärsinyt vielä enemmän. Mutta vaikeaa nähdä tälle ulostulolle muuta motiivia kuin muusikon uran räjäyttäminen atomeiksi, selvää on ollut, että oikea muusikko löytyy parissa tunnissa. Niinkuin kävi.

Kosto olisi ollut räjäyttää mediaan kaikki mahdollinen todistusaineisto nimellä. Varmasti olisi ollut mahdollista ja olisi sekunnissa räjäyttänyt kyseisen artistin uran atomeiksi.

Sen sijaan uhri päätti kirjoittaa autofiktiivisen romaanin, jossa artisti ei ole tunnistettava. Kirjoja usein kirjoitetaan omien kokemusten pohjalta, ja hänellähän oli kirjallisia lahjoja joten oli hyvin todennäköistä, että jostain kirjoittaisi kirjan jossain vaiheessa. Aiheeksi nyt sitten valikoituivat omat kokemukset, mutta vaikea nähdä että suorassa kostomielessä, koska ei suoraan outannut tätä artistia.

Hesari erikseen nyt myöhemmin pyysi häneltä tätä haastattelua, ja hän suostui, muttei vieläkään nimennyt artistia.

Aika vaatimaton "kosto" nyt kuitenkin.

Kirja ei saanut julkisuutta, mutta Hesarin liitteen juttu tunnetusta muusikosta 12-vuotiaan sydänystävänä taatusti saa. Ja kuten todettu, ei tarvinnut nimetä artistia, nimi oli selvillä samana päivänä. Mikä on syy antaa Hesarille juttu, siis muu kuin saada mahdollisimman paljon näkyvyyttä? Uhri tietää, ihan kuin me kaikki muutkin, ettei Pyhimys tuosta enää lavoille nouse.  Eli kosto, eikä minusta mitenkään vaatimaton. Mutta toki niin makaa kuin petaa, aivan järjetön ja itsekäs teko artistilta. 

Jos tuolla estetään henkilön tulevia uhreja tai jonkun muun groomajan uhreja pelastuu, on juttu tehnyt tehtävänsä. 

 

Jokainen meistä tietää, että tietyn pisteen. Jäljeen on oma ura vaakalaudalla. Ei Pyhimys ole ainoa uransa sössinyt.

Ihme groomausta, kun aloitteellinen osapuoli oli fani joka pommitti muusikkoa vuosien ajan viesteillään ja uhkaili itsensä vahingoittamisella.

Miksi tämä kärsivä muusikko jatkoi kuviota viikkoa pitempään?

No eiköhän siihen juuri ajettu tuolla uhkailulla tai sitä kys. fani uhkailullaan haki eli huomiota. Haluaisitko olla vastuussa siitä että fanisi riistää hengen itseltään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000012082684.html

Tyttö on ihan seko. Tämä muusikko pilasi elämänsä.

Ei ole lapsen vika. Eikä ollut Rydmanin jutussakaan

Oletko lukenut tuon jutun? 
aikuinen on tehnyt tytön vainoamisesta rikosilmoituksen. Tuskin pienestä tekee, koska se tuo hänet itsensä myös julkisuuteen.

Hesarista, haastattelivat miestä: "Nyt muusikko sanoo, että teki ilmoituksen ikään kuin varmuuden vuoksi, ”jos jatkossa tulee jotain”. Kyseessä oli niin sanottu suppea ilmoitus, joten poliisi ei lähtenyt missään vaiheessa edes tutkimaan asiaa."

 

Ei tyttö siis ollut mitään erityistä tehnyt. Muusikko teki sen todennäköisesti kostoksi, koska hänen lapsestaan oli tehty lastensuojeluilmoitus. 

Hesarissa sanotaan käytännössä suoraan, että muusikko tiesi toimineensa suhteessa väärin ja pelkäsi asian tulevan julkisuuteen. 

Viimeiset vuodet suhde oli lähinnä repivää, tekstimuotoista riitelyä, joka vain jatkuu ja jatkuu. Sen on täytynyt olla molemmille raskasta. Miksi muusikko ei lopettanut yhteydenpitoa?

”Mä en uskaltanut. Koska hän oli sanonut, että hän kostaa.”

Mitä ajattelit, että se kostaminen on?

”No että hän kertoo tän koko asian omasta näkökulmastaan. Mä tiedän, että tässä ei ole mitään rikosoikeudellista seurausta, mutta tiedän myös, miltä tää näyttää.”

No miltä se näyttää?

”Hyvin epäilyttävältä.”

 

Hän puhuu tuossa näkökulmista, mutta oikeasti... Jos ihminen tietää toimineensa niin, että oma toiminta kestää päivänvaloa, ei tarvitse pelätä asioiden julki tulemista. Hän todellakin tiesi tehneensä erittäin typeriä asioita tuossa suhteessa ja pelkäsi, että uhri (niin toksisille asioille altistuva lapsi on selkeästi uhri) toisi ne julkisuuteen. Yritti uhkailemalla estää kirjan julkaisunkin.

No oikeassa on siinä, että kostohan tämä julkisuuteen tulo selvästi on. Varmaan oikeutettu sellainen, onhan tuo koko suhde ihan pimeä ja psyykkisistä ongelmista kärsinyt nuori varmasti kärsinyt vielä enemmän. Mutta vaikeaa nähdä tälle ulostulolle muuta motiivia kuin muusikon uran räjäyttäminen atomeiksi, selvää on ollut, että oikea muusikko löytyy parissa tunnissa. Niinkuin kävi.

Kosto olisi ollut räjäyttää mediaan kaikki mahdollinen todistusaineisto nimellä. Varmasti olisi ollut mahdollista ja olisi sekunnissa räjäyttänyt kyseisen artistin uran atomeiksi.

Sen sijaan uhri päätti kirjoittaa autofiktiivisen romaanin, jossa artisti ei ole tunnistettava. Kirjoja usein kirjoitetaan omien kokemusten pohjalta, ja hänellähän oli kirjallisia lahjoja joten oli hyvin todennäköistä, että jostain kirjoittaisi kirjan jossain vaiheessa. Aiheeksi nyt sitten valikoituivat omat kokemukset, mutta vaikea nähdä että suorassa kostomielessä, koska ei suoraan outannut tätä artistia.

Hesari erikseen nyt myöhemmin pyysi häneltä tätä haastattelua, ja hän suostui, muttei vieläkään nimennyt artistia.

Aika vaatimaton "kosto" nyt kuitenkin.

Kirja ei saanut julkisuutta, mutta Hesarin liitteen juttu tunnetusta muusikosta 12-vuotiaan sydänystävänä taatusti saa. Ja kuten todettu, ei tarvinnut nimetä artistia, nimi oli selvillä samana päivänä. Mikä on syy antaa Hesarille juttu, siis muu kuin saada mahdollisimman paljon näkyvyyttä? Uhri tietää, ihan kuin me kaikki muutkin, ettei Pyhimys tuosta enää lavoille nouse.  Eli kosto, eikä minusta mitenkään vaatimaton. Mutta toki niin makaa kuin petaa, aivan järjetön ja itsekäs teko artistilta. 

Vakavan, lapseen kohdistuneen rikoksen uhrina sanoisin, että mahdollisia motiiveja koston lisäksi on myös ainakin kaksi. Oikeuden saaminen itselle ja häpeän siirtäminen tapahtumista tekijälle. Toinen on asiasta puhuminen ääneen siitä syystä, että muut vastaavan kokeneet uhrit eivät olisi kokemuksensa kanssa enää niin yksin. Ja sitä kautta tietoisuuden lisääminen. Jotta tällainen tilanne tunnistettaisiin tulevaisuudessa paremmin ja estettäisiin uusien uhrien muodostuminen.

En ole kokenut samaa, mutta minusta on itsestään selvää, että uhrille on tärkeää ottaa oma elämä haltuunsa. Se tapahtuu niin, että tehdään oma tarina näkyväksi muille, ilman häpeää. Silloin saa myös osakseen ymmärrystä ja myötätuntoa.

Kaikkein pahinta tällaisissa hyväksikäytöissä on se, että uhri potee koko elämänsä syyllisyyttä ja häpeää omasta osuudestaan. Tällä tavalla siitä pääsee eroon ainakin osittain.

Olen tästä vahvasti eri mieltä: nostamalla kärsimyksensä julkiseksi (uhriut   umalla) tuottaa automaattisesti sekä hyvää että pahaa. Hyvää voi olla se, että toiset uskaltavat tuoda asioita esille, pahaa voi olla se, että tätä tietoutta käytetään väärin ja haetaan mielenterveys tai muista syistä toisten huomiota, tai vääri      ntekijät näkevät, että miten pieni rangaistus teosta seuraa ja he alkavat toistaa samoja asioita (esimerkiksi raiska      ukset). Paljon fiksumpaa olisi käydä terap    eutilla ja käsitellä asiat siten, ettei niistä seuraa lisää vahinkoa.

 

- Eri

Kärsimyksen nostaminen esille ei ole uhriutumista. Se on, jos jää pyörittämään tätä vuosikausiksi helenakoivumaisesti. 

Siksi se terapeutti, jos ei muuten saa asiaa käsitellyksi. Jos nostaa ongelman esiin, uhriutuu ja joutuu automaattisesti kohteeksi. Ei kukaan järkevä niin toimi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä nyt en osaa niin kummallisena viestittelyä alaikäisen kanssa pitää. Pyhimys on ollut opettajaopiskelijakin jossain vaiheessa ja tietää, että hänen musiikillaan on joillekin nuorille suuri merkitys. On vain kohteliasta vastata fanipostiin ja vain inhimillistä pyrkiä huomioimaan yksinäistä tai rikkinäistä nuorta edes joten kuten vastaamalla. Pakkomielteiseksi juttu on mennyt tämän tytön puolelta. Pyhimys tuskin olisi jäänyt perään kyselemään, jos viestit olisivat loppuneet.

Ylipäätään ei ole mitään outoa siinä, että kirjalliset ihmiset vaihtavat kirjoittaen ajatuksiaan, vaikka olisivat eri ikäisiä. Tietenkään ei joku autokorjaamon Raimo jolle tuottaa tuskaa vastata edes vaimon tekstariin, tätä ymmärrä. Ihmiset, jotka eivät kirjoita työkseen tai harrastuneesti, ovat aivan vääriä ihmisiä tuomitsemaan kenenkään kirjeen- tai viestinvaihtoa. Eikä se, että pakkomielteinen nuori kokee jonkin viestimistavan manipuloivaksi tarkoita sitä, että manipulointi olisi viestin lähettäjän tarkoitus ollut. 

Olen täysin Pyhimyksen puolella tässä asiassa. Muutenkin jatkuvat känselöinnit saisi lopettaa. Alkaa jo mennä maku, ja tuloksena on vain keskinkertaista turvallisen tilan taidetta, josta kukaan ei ole valmis maksamaan.

Eli kun alaikäinen fani kirjoittaa kolmikymppiselle, naimisissa olevalle perheenisälle rakastavansa häntä, sinusta on ihan normaalia rikkinäisen nuoren huomioimista vastata siihen, että eihän sitä kuule tiedä, vaikka vielä joskus päätyisimme yhteen? Ei pakkomielteisyyden ruokkimista millään lailla, vaan kaikki vika tytössä? Just checking.

Luen tuollaisen vastauksen hyväntahtoisena huumorina. 

Alaikäisen rakkaudentunnustukseen setämies vastaa huumorilla noin? OK. Ei tulkinnut lapsi sitä huumoriksi.

 

Entä se, kun kirjoittaa 15-vuotiaalle, ettei usko hänen koskaan kykenevän normaaleihin ihmissuhteisiin, saaden vastaanottajan itkemään? Hyväntahtoista huumoriako vain?

Tuon taustaa en tiedä, mitä on edeltävästi keskusteltu ja mitä sen jälkeen. Tässähän on tarkoituksellisesti kerätty pahimmat viestit Pyhimyksen kannalta ja epäilemättä esitetään ne kontekstista irrallaan. 

Tuolle vastaukselle 13-vuotiaan aitoon rakkaudentunnustukseen ei oikeasti ole olemassa sellaista kontekstia, että se tekisi vastauksesta hyväksyttävän. Mikään ha-ha-hauska vitsihän se ei oikeasti ollut, koska lapsi alkoi sen vuoksi ajatella heidän ehkä päätyvän joskus yhteen.

Äsken se oli 15-vuotiaan rakkaudentunnustus ja nyt 13-vuotiaan. Ja nyt ei keskusteltu enää hauskasta vastauksesta vaan siitä viestistä, jossa kirjoittaja ei usko vastaanottajan kykenevän normaaleihin ihmissuhteisiin.

Toki monikin konteksti voi selittää tuota viestiä. Airtola on esimerkiksi solvannut ja uhkaillut itsemurhalla tai kertonut raflaavia asioita herättääkseen artistin huomion, esimerkiksi että hänelle on sattunut jotain hirveää lapsena. Kyllähän siihen äkkiä joku asperger vastaa, että en usko että koskaan pystyt normaaliin ihmissuhteeseen (tuon jälkeen).

Rakkaudentunnustus on koko ajan ollut 13-vuotiaan, missään koko tässä ketjussa ei ole sanottu, että se olisi ollut 15-vuotiaan.

13-vuotiaana tämä fani tunnusti rakkautensa ja setämies vastasi, että eihän sitä tiedä, jos päädymme yhteen kun olet isompi, ja lapsi uskoi. 

15-vuotiaalle fanille setämies kirjoitti, ettei tämä kykene normaaleihin ihmissuhteisiin.

Vastasit kysymykseen tuon jälkimmäisen viestin kontekstista, mutta mikä konteksti tekee tuosta 13-vuotiaalle annetusta vastauksesta hyväksyttävän?

Ihan kaikki kontekstit. Tuo on vain huumoriheitto. Ja kaiken lisäksi totta. Eihän sitä voinut tosiaan tietää, vaikka päätyisivät yhteen. Tuossa vastauksessa nyt ei ole mitään ihmeellistä eikä tuomittavaa. Jotain rajaa nyt siihen tuomintaan.

Tässä pidempi lainaus. Aika kummallinen vitsi.
Vähän myöhemmin [toim. huom. tämä on pian yhteydenoton alettua, n. 13 v] Airtola tunnusti artistille, että oli ihastunut tähän. Vaikka kyllähän hän ymmärsi asetelman olevan mahdoton. Muusikko oli niin paljon vanhempi ja sitä paitsi naimisissa.

Muusikko kuitenkin vastasi, että eihän sitä koskaan tiedä.

”Niin no mut noi on semmosia kulttuurillisia asioita, joita ei nyt kannata ottaa huomioon. Toki, jos mä kelpaan sulle [...], kun ensin oot nyt tän 5 vuotta saanu pidettyä sun kuvan musta yhtä hyvänä, ja muutenki se tunne kehittyy molemminpuoliseks, niin ei mikään oo mahotonta”, tämä kirjoitti.

Siitä lähtien Airtola ajatteli, että ehkä he tulisivat päätymään yhteen.

Niin, eli osasi kohteliaasti toista loukkaamatta ilmaista, että tunne ei ole molemminpuolinen, ainakaan vielä.

Enpä näe tuossa mitään kummallista. Varsinkaan kun vain näistä Pyhimyksen viesteistä on esitetty sitaatteja, mutta Airtolan ei.

Minusta Pyhimys osoittaa tuossa avarakatseisuutta. Koska teinit on äärettömän rasittavia ja olisi helpointa sanoa että suksi v* ttuun hullu lapsi. Mutta Pyhimys haluaa rohkaista toista näkemään, että elämässä on kaikki mahdollista, kunhan ihmiset arvostavat toisiaan.

Ai nytkö ei ollutkaan vitsi?

En ole puhunut vitsistä missään vaiheessa vaan kommentoinut sitaattiversiota "eihän sitä kuule tiedä, vaikka vielä joskus päätyisimme yhteen" hyväntahtoiseksi huumoriksi. Nyt esitettiinkin täysin toisenmuotoinen sitaatti. En ole sitaattienvaihtelusta vastuussa (itse en ole keksinyt yhtäkään). Kannattaa seurata, mitä vastataan mihinkin. Saat aiemman viestiketjun näkyviin painamalla kohdasta Näytä aiemmat lainaukset, niin ei tarvitse sekoittaa asioita.

Jos nyt joku alaikäinen fani uskaltautuu tunnustamaan ihastuksensa ihastuksen kohteelleen, niin tuohan on vain kohtelias tapa sivuuttaa asia tyrmäämättä ihastuksesta kertonutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000012082684.html

Tyttö on ihan seko. Tämä muusikko pilasi elämänsä.

Ei ole lapsen vika. Eikä ollut Rydmanin jutussakaan

Oletko lukenut tuon jutun? 
aikuinen on tehnyt tytön vainoamisesta rikosilmoituksen. Tuskin pienestä tekee, koska se tuo hänet itsensä myös julkisuuteen.

Hesarista, haastattelivat miestä: "Nyt muusikko sanoo, että teki ilmoituksen ikään kuin varmuuden vuoksi, ”jos jatkossa tulee jotain”. Kyseessä oli niin sanottu suppea ilmoitus, joten poliisi ei lähtenyt missään vaiheessa edes tutkimaan asiaa."

 

Ei tyttö siis ollut mitään erityistä tehnyt. Muusikko teki sen todennäköisesti kostoksi, koska hänen lapsestaan oli tehty lastensuojeluilmoitus. 

Hesarissa sanotaan käytännössä suoraan, että muusikko tiesi toimineensa suhteessa väärin ja pelkäsi asian tulevan julkisuuteen. 

Viimeiset vuodet suhde oli lähinnä repivää, tekstimuotoista riitelyä, joka vain jatkuu ja jatkuu. Sen on täytynyt olla molemmille raskasta. Miksi muusikko ei lopettanut yhteydenpitoa?

”Mä en uskaltanut. Koska hän oli sanonut, että hän kostaa.”

Mitä ajattelit, että se kostaminen on?

”No että hän kertoo tän koko asian omasta näkökulmastaan. Mä tiedän, että tässä ei ole mitään rikosoikeudellista seurausta, mutta tiedän myös, miltä tää näyttää.”

No miltä se näyttää?

”Hyvin epäilyttävältä.”

 

Hän puhuu tuossa näkökulmista, mutta oikeasti... Jos ihminen tietää toimineensa niin, että oma toiminta kestää päivänvaloa, ei tarvitse pelätä asioiden julki tulemista. Hän todellakin tiesi tehneensä erittäin typeriä asioita tuossa suhteessa ja pelkäsi, että uhri (niin toksisille asioille altistuva lapsi on selkeästi uhri) toisi ne julkisuuteen. Yritti uhkailemalla estää kirjan julkaisunkin.

No oikeassa on siinä, että kostohan tämä julkisuuteen tulo selvästi on. Varmaan oikeutettu sellainen, onhan tuo koko suhde ihan pimeä ja psyykkisistä ongelmista kärsinyt nuori varmasti kärsinyt vielä enemmän. Mutta vaikeaa nähdä tälle ulostulolle muuta motiivia kuin muusikon uran räjäyttäminen atomeiksi, selvää on ollut, että oikea muusikko löytyy parissa tunnissa. Niinkuin kävi.

Kosto olisi ollut räjäyttää mediaan kaikki mahdollinen todistusaineisto nimellä. Varmasti olisi ollut mahdollista ja olisi sekunnissa räjäyttänyt kyseisen artistin uran atomeiksi.

Sen sijaan uhri päätti kirjoittaa autofiktiivisen romaanin, jossa artisti ei ole tunnistettava. Kirjoja usein kirjoitetaan omien kokemusten pohjalta, ja hänellähän oli kirjallisia lahjoja joten oli hyvin todennäköistä, että jostain kirjoittaisi kirjan jossain vaiheessa. Aiheeksi nyt sitten valikoituivat omat kokemukset, mutta vaikea nähdä että suorassa kostomielessä, koska ei suoraan outannut tätä artistia.

Hesari erikseen nyt myöhemmin pyysi häneltä tätä haastattelua, ja hän suostui, muttei vieläkään nimennyt artistia.

Aika vaatimaton "kosto" nyt kuitenkin.

Kirja ei saanut julkisuutta, mutta Hesarin liitteen juttu tunnetusta muusikosta 12-vuotiaan sydänystävänä taatusti saa. Ja kuten todettu, ei tarvinnut nimetä artistia, nimi oli selvillä samana päivänä. Mikä on syy antaa Hesarille juttu, siis muu kuin saada mahdollisimman paljon näkyvyyttä? Uhri tietää, ihan kuin me kaikki muutkin, ettei Pyhimys tuosta enää lavoille nouse.  Eli kosto, eikä minusta mitenkään vaatimaton. Mutta toki niin makaa kuin petaa, aivan järjetön ja itsekäs teko artistilta. 

Jos tuolla estetään henkilön tulevia uhreja tai jonkun muun groomajan uhreja pelastuu, on juttu tehnyt tehtävänsä. 

 

Jokainen meistä tietää, että tietyn pisteen. Jäljeen on oma ura vaakalaudalla. Ei Pyhimys ole ainoa uransa sössinyt.

Ihme groomausta, kun aloitteellinen osapuoli oli fani joka pommitti muusikkoa vuosien ajan viesteillään ja uhkaili itsensä vahingoittamisella.

Miksi tämä kärsivä muusikko jatkoi kuviota viikkoa pitempään?

No eiköhän siihen juuri ajettu tuolla uhkailulla tai sitä kys. fani uhkailullaan haki eli huomiota. Haluaisitko olla vastuussa siitä että fanisi riistää hengen itseltään?

Artikkelin mukaan uhkailut alkoivat vasta noin 15-vuotiaana. Sitkeä ukko kyllä! Ei olis moni jaksanut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000012082684.html

Tyttö on ihan seko. Tämä muusikko pilasi elämänsä.

Ei ole lapsen vika. Eikä ollut Rydmanin jutussakaan

Oletko lukenut tuon jutun? 
aikuinen on tehnyt tytön vainoamisesta rikosilmoituksen. Tuskin pienestä tekee, koska se tuo hänet itsensä myös julkisuuteen.

Hesarista, haastattelivat miestä: "Nyt muusikko sanoo, että teki ilmoituksen ikään kuin varmuuden vuoksi, ”jos jatkossa tulee jotain”. Kyseessä oli niin sanottu suppea ilmoitus, joten poliisi ei lähtenyt missään vaiheessa edes tutkimaan asiaa."

 

Ei tyttö siis ollut mitään erityistä tehnyt. Muusikko teki sen todennäköisesti kostoksi, koska hänen lapsestaan oli tehty lastensuojeluilmoitus. 

Hesarissa sanotaan käytännössä suoraan, että muusikko tiesi toimineensa suhteessa väärin ja pelkäsi asian tulevan julkisuuteen. 

Viimeiset vuodet suhde oli lähinnä repivää, tekstimuotoista riitelyä, joka vain jatkuu ja jatkuu. Sen on täytynyt olla molemmille raskasta. Miksi muusikko ei lopettanut yhteydenpitoa?

”Mä en uskaltanut. Koska hän oli sanonut, että hän kostaa.”

Mitä ajattelit, että se kostaminen on?

”No että hän kertoo tän koko asian omasta näkökulmastaan. Mä tiedän, että tässä ei ole mitään rikosoikeudellista seurausta, mutta tiedän myös, miltä tää näyttää.”

No miltä se näyttää?

”Hyvin epäilyttävältä.”

 

Hän puhuu tuossa näkökulmista, mutta oikeasti... Jos ihminen tietää toimineensa niin, että oma toiminta kestää päivänvaloa, ei tarvitse pelätä asioiden julki tulemista. Hän todellakin tiesi tehneensä erittäin typeriä asioita tuossa suhteessa ja pelkäsi, että uhri (niin toksisille asioille altistuva lapsi on selkeästi uhri) toisi ne julkisuuteen. Yritti uhkailemalla estää kirjan julkaisunkin.

No oikeassa on siinä, että kostohan tämä julkisuuteen tulo selvästi on. Varmaan oikeutettu sellainen, onhan tuo koko suhde ihan pimeä ja psyykkisistä ongelmista kärsinyt nuori varmasti kärsinyt vielä enemmän. Mutta vaikeaa nähdä tälle ulostulolle muuta motiivia kuin muusikon uran räjäyttäminen atomeiksi, selvää on ollut, että oikea muusikko löytyy parissa tunnissa. Niinkuin kävi.

Kosto olisi ollut räjäyttää mediaan kaikki mahdollinen todistusaineisto nimellä. Varmasti olisi ollut mahdollista ja olisi sekunnissa räjäyttänyt kyseisen artistin uran atomeiksi.

Sen sijaan uhri päätti kirjoittaa autofiktiivisen romaanin, jossa artisti ei ole tunnistettava. Kirjoja usein kirjoitetaan omien kokemusten pohjalta, ja hänellähän oli kirjallisia lahjoja joten oli hyvin todennäköistä, että jostain kirjoittaisi kirjan jossain vaiheessa. Aiheeksi nyt sitten valikoituivat omat kokemukset, mutta vaikea nähdä että suorassa kostomielessä, koska ei suoraan outannut tätä artistia.

Hesari erikseen nyt myöhemmin pyysi häneltä tätä haastattelua, ja hän suostui, muttei vieläkään nimennyt artistia.

Aika vaatimaton "kosto" nyt kuitenkin.

Kirja ei saanut julkisuutta, mutta Hesarin liitteen juttu tunnetusta muusikosta 12-vuotiaan sydänystävänä taatusti saa. Ja kuten todettu, ei tarvinnut nimetä artistia, nimi oli selvillä samana päivänä. Mikä on syy antaa Hesarille juttu, siis muu kuin saada mahdollisimman paljon näkyvyyttä? Uhri tietää, ihan kuin me kaikki muutkin, ettei Pyhimys tuosta enää lavoille nouse.  Eli kosto, eikä minusta mitenkään vaatimaton. Mutta toki niin makaa kuin petaa, aivan järjetön ja itsekäs teko artistilta. 

Vakavan, lapseen kohdistuneen rikoksen uhrina sanoisin, että mahdollisia motiiveja koston lisäksi on myös ainakin kaksi. Oikeuden saaminen itselle ja häpeän siirtäminen tapahtumista tekijälle. Toinen on asiasta puhuminen ääneen siitä syystä, että muut vastaavan kokeneet uhrit eivät olisi kokemuksensa kanssa enää niin yksin. Ja sitä kautta tietoisuuden lisääminen. Jotta tällainen tilanne tunnistettaisiin tulevaisuudessa paremmin ja estettäisiin uusien uhrien muodostuminen.

En ole kokenut samaa, mutta minusta on itsestään selvää, että uhrille on tärkeää ottaa oma elämä haltuunsa. Se tapahtuu niin, että tehdään oma tarina näkyväksi muille, ilman häpeää. Silloin saa myös osakseen ymmärrystä ja myötätuntoa.

Kaikkein pahinta tällaisissa hyväksikäytöissä on se, että uhri potee koko elämänsä syyllisyyttä ja häpeää omasta osuudestaan. Tällä tavalla siitä pääsee eroon ainakin osittain.

Olen tästä vahvasti eri mieltä: nostamalla kärsimyksensä julkiseksi (uhriut   umalla) tuottaa automaattisesti sekä hyvää että pahaa. Hyvää voi olla se, että toiset uskaltavat tuoda asioita esille, pahaa voi olla se, että tätä tietoutta käytetään väärin ja haetaan mielenterveys tai muista syistä toisten huomiota, tai vääri      ntekijät näkevät, että miten pieni rangaistus teosta seuraa ja he alkavat toistaa samoja asioita (esimerkiksi raiska      ukset). Paljon fiksumpaa olisi käydä terap    eutilla ja käsitellä asiat siten, ettei niistä seuraa lisää vahinkoa.

 

- Eri

Paljon fiksumpaa olisi jos tekijät eivät syyllistyisi tekoihinsa ollenkaan. Miten olisi?

Utopiaa. Ei sellaista maailmaa ole olemassakaan. VIisas ottaa huomioon maailman jossa elämme.