Lue keskustelun säännöt.
Pyhimys canceloitu
06.07.2026 |
Keikkoja peruutetaan. Seuraavaksi persuihin Rydmanin avustajaksi
Kommentit (2040)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänä päivänä nostetaan julkisuudessa esille paljon ja monenlaisia ja monentasoisia tapauksia, joissa mies kohdistaa naiseen tai tyttöön väkivalta, seksuaalista hyväksikäyttöä tai jollain muulla tavoin halventavaa toimintaa. Tätä jotkut miehet pitävät miesvihana. On tapahtunut iso muutos siinä, ettei näitä asioita enää samalla tavoin hyssytellä hiljaisiksi ja kuitata pojat on poikia- selittelyllä. Tekijöitä vaaditaan vastuuseen ja tekijät halutaan esille. Tätä taas monet pitävät canselointina.
Miten pystyn olemaan tuntematta miesvihaa, kun luen uutisia, sitä mietin usein. Mies tappoi vaimonsa ja lapsensa, mies raiskasi 13-vuotiaan, mies teki tutuista naisista satoja alastonkuvia ja jakoi ne nettiin, mies huumasi vaimonsa ja myi tätä satojen miesten hyväksikäytettäväksi. Nuo on vaan esimerkkejä, pieni siivu. Ne ovat kamalia, mutta ne ovat kuitenkin totta, sitä ei pääse karkuu. Maailmassa on paljon pahuutta. Miten iso osa siitä loppuisi, jos miehet muuttaisivat toimintaansa?
En todellakaan halua lietsoa vihaa tai syventää kuilua naisten ja miesten välillä. Haluan aina muistaa ja tiedostaa, että kaikki tai edes suurin osa miehistä ei tee tuollaisia tekoja. Mutta ei voi mennä senkään selän taakse, että noita tekoja tekevät vain "sairaat" miehet. Ei, hyvin ikäviä juttuja tekevät ihan tavalliset miehet.
En oikein tiedä, mistä yritän avautua. Ehkä siitä, että ei ole aina ihan helppoa suhtautua mieheen tai miehiin luottavaisesti ja ilman, että on hiukan varuillaan. Pieni epäluulo on kaiken tiedon ja tosiasioiden valossa järkevää ja perusteltua.
Ehkä tuosta voisi ajatella, että uutisoinnin luonteeseen aina kuuluu nostaa ikäviä asioita esiin. Ei se ole uutinen, että joku mies ei ole tehnyt asiaa X (jokin seksuaalirikos), vaan se, että se on tehnyt.
Miesviha ei sinänsä ole perusteltua, koska miesviha kai määritelmällisesti kohdistuu kaikkiin miehiin.
Se on hyvä, että nykyään asioista puhutaan enemmän ja nämä ovat julkisia. Esimerkiksi Epsteinin ja Weinsteinin kaltaiset henkilöt olivat ilmeisesti aivan normi Hollywoodissa 1930-luvulla ja suurinta osaa naisnäyttelijöistä pakotettiin roolien saamiseksi seksiin.
Mutta kuten kirjoitit, pieni epäluulo miesten suhteen on todellakin ok. Koska niinhän se on, että ei kaikki miehet, mutta aina (lähes aina) mies.
Seksillä roolin saanut nainen käyttää valta-asemaansa väärin rumaa miestä kohtaan ja samalla ohittaa ansiottomasti itseään pätevämmät naisnäyttelijät. En todellakaan ymmärrä millaisella naisenlogiikalla nämä hyväksikäytetyt miehet saadaan käännettyä tarinan paholaisiksi?
Jos ajatellaan Hollywoodin studio-pomoja 1930-luvulla, niin heillä oli aivan valtavasti valtaa. Vaikka nainen sai seksuaalisista palveluksistaan roolin, onhan tässä silti selkeä hyväksikäyttö kyseessä. Eikä ne tilanteet läheskään aina menneet noin "puhtaasti", että seksiä ensin ja sitten rooli. Tuon ajan Hollywoodissa oli valtavasti halukkaita naisia leffarooleihin. Ei kaikista tullut Marilyn Monroe -tasoisia tähtiä. Mutta tuhansia naisia hyväksikäytettiin ja osin varmaan raiskattiinkin Hollywoodin valtamiesten taholta. Tämä on todellisuus kaikkien niiden hauskojen ja kivoja ja sovinnaista moraalia esiintuovien Hollywood-elokuvien takana. Epämääräinen musta hyväksikäyttökoneisto. Ja naisilla ei ollut mitään valtaa tässä. Eivät he voineet saada oikeutta, jos kokivat tulleensa kaltoinkohdelluiksi. Ja vaikka se rooli olisi saatu, hyväksikäyttö jatkui. Nykyään tiedetään, että Wizard of Oz -elokuvan kuvauksissa jatkuvasti seksuaalisesti ahdisteltiin alaikäistä naisnäyttelijää.
Kyllä ne miehet tässä ovat paholaisia.
Eikö samalla voisi mennä 1600-luvulle, jolloin naiset joutuivat noitavainojen kohteiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirja on tehty romaanina, miten siitä voisi joutua korvausvastuuseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hemmettiä? Onhan siinäkin pieni teoreettinen mahdollisuus, että minä vaikka päätyisin suhteeseen nykyisen puolisoni tällä hetkellä 15-vuotiaan pojan kanssa joskus hamassa tulevaisuudessa, mutta se on erittäin epätodennäköistä, enkä ikinä sanoisi tuollaisia sekopäisiä juttuja hänelle edes läpällä.
N37
Olemme olleet nykyisen mieheni kanssa yhdessä siitä asti kun esikoiseni oli 11 (nyt 19v). Kysyin mieheltäni, voisiko tämä kuvitella seurustelevansa tyttäreni tai jonkun tämän kaverin kanssa ja mies vähän loukkaantui. Häntä tuntui häiritsevän ajatus siitä, että kuskannut lastani ja tämän kavereita lapsena harrastuksiin jne, nähnyt nämä LAPSINA, joten ei "pystynyt" ajattelemaan näitä lapsia aikuisina/seksuaalisina olentoina.
Varalapseen voi varmasti kehittyä isällinen suhde, missä väreily jää pois. Ehkä oikein läheiseen lapsen kaveriinkin, vaikka itse en kyllä ole tätä havainnut itsessäni. Ihan eri asia tietenkään myöntää asiaa ja riippuuhan se myös tyttöjen vetävyydestä. Käytännössä toki sosiaalisen paineen vuoksi 99,99% mahdoton ajatus ja eiköhän ne tytötkin sitten aikanaan katsele nuorempaa seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Kirja on tehty romaanina, miten siitä voisi joutua korvausvastuuseen?
Ei mitenkään. Nämä asiat käydään läpi kustantamossa ja tarvittaessa konsultoidaan lakimiestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perui itse keikkansa. Sen verran sitä hävettää.
Toinen vaihtoehto on se, että sillä tavoin saa miljoonakorvaukset. Eli jos joutuu syyttömästi tällaisen kohteeksi, korvausoikeudenkäynnissä saa todella isot rahat, kun voi todistaa tulonmenetykset. Eli muistisääntö: jos joku aiheuttaa tahallaan sinulle haittaa, hae sairauslomaa (todistaa henkisen kärsimyksen), laita firma nurin jne. Vahingon aiheuttaja on tällöin korvausvelvollinen.
Sehän tästä vielä puuttuisikin. Ensin lapsi jää heitteille vanhempien osalta. Sitten tulee joku pervoa pahempi mindfucker pilaamaan teini-iän ja nuoren aikuistumisen. Ja sitten vielä tulisi oikeudessa tämän saman tyypin tuhoamaksi taloudellisesti.
Ainakin tulot kirjasta nyt nousevat, onneksi.
Vahingon aiheuttaja on korvausvelvollinen ja lapsen osalta hänen vanhempansa. Tässä siis oletus siitä, että ei olisi syyllinen, ts. kirja olisi valhetta jne. Kannattaa kuitenkin muistaa se, että ei ilman vakuuttavia todisteita tai mieluiten ilman oikeuden tuomiota lähde syyttelemään ketään. Se on oikeasti kallista.
Tähtiartistilla oli tilaisuus siinä lehtijutussa jo sanoa, jos kaikki olisi valhetta. Sen sijaan hän tunnusti.
Jos taas ongelma olisi siinä, että Pyhimys ei olisi tämä tähtiartisti, sen voi suoraan kiistää ja olisi aivan helppoa tässä vaiheessa pyytää kirjailijaa oikaisemaan asia julkisesti. Ei kirjailja varmasti halua, että täysin viattomalle muusikolle syntyisi näin valtava mainehaitta, vaan hän ilomielin oikaisisi asian, jos tämä olisi valtava väärinkäsitys.
Selvä. Eli jos kerran on julkisesti tunnustanut, niin silloin artikkeli on oletettavasti oikein. Rikosoikeuden näkökulmasta vaaditaan poliisin esitutkinta, syyttäjän harkinta siitä onko tapahtunut rikos ja lopulta oikeuden tuomio. Sen jälkeen, jos ei olisikaan toiminut väärin, voi artisti hakea todella isot korvaukset tulojen menetyksestä ym.
Eihän tässä siis rikollisia asioita ole tapahtunut juuri mitään, ja mahdollisesti rikolliset asiat olivat ainoat, jotka hän kiisti (todisteista huolimatta). Ei hän nyt ihan hölmö ole.
Paitsi itse asiassa onko reseptilääkkeiden ostaminen toiselta yksityishenkilöltä rikos? Sen hän myönsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko nämä takapuolikeskustelut olla jossain muussa keskustelussa, kun eivät liity tähän asiaan millään tavalla?
Liittyyhän. Aikuinen ukkomies on himoinnut esiteiniä. Suomessa suojaikäraja taitaa olla 16 vuotta. 12-vuotiaan kanssa häslääminen on lailla kiellettyä. Muiden maiden suojarajat ovat varmaankin ihan muuta, mutta Suomessa asiat ovat näin.
Eikä kukaan ole häslännyt alle rajan. Himoa sen sijaan ei ole vielä osattu kriminalisoida
Näistä viesteistä oikein huokuu se miesten täydellinen empatiakyvyttömyys ja julmuus. Lapset nähdään vain jonain himojen kohteena, jotka ovat vapaata riistaa, jos lait tai vanhemmat eivät näitä pysty suojelemaan. Miehet ovat omasta mielestään täysin vailla vastuuta omien tekojensa seurauksista.
Olet kova yleistämään. Helpottaako ahdistustasi? Eli myös naiset ovat huo ria, koska jotkut myyvät seksipalveluja? Ei taida mennä ihan noin, sorry.
No ehkä olen väärässä ja ne ovatkin naisia, jotka täällä noita lasten takapuolia himoitsevat ja kohkaavat suojaikärajojen poistosta.
Pyhimys avoimena kokaiinin käytöstä Suomen musiikkipiirien juhlissa – huume aiheuttaa vessajonoja: "Saattaa olla vaikea päästä koppiin"
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pyhimys-avoimena-kokaiinin-kaytosta…
"Ne muut" - en minä :DD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kirja on tehty romaanina, miten siitä voisi joutua korvausvastuuseen?
Voit joutua korvausvastuuseen ja jopa rikosoikeudelliseen vastuuseen, vaikka teos olisi merkitty kaunokirjallisuudeksi eli romaaniksi.
Suomessa sananvapaus on perustuslain turvaama oikeus, mutta se ei ole ehdoton. Se rajoittuu muiden perusoikeuksien, kuten yksityiselämän suojan ja kunnian kunnioittamisen, osalta. Tässä ovat keskeiset lait ja periaatteet, jotka määrittävät vastuun:
1. Tunnistettavuus on avainasemassa
Vaikka vaihtaisit henkilön nimen ja muuttaisit hiusten väriä, oikeus arvioi, onko henkilö tunnistettavissa tietylle lukijakunnalle.
Jos kirjan henkilön ominaisuudet (ammatti, asuinkunta, perhesuhteet, tietyt elämäntapahtumat) vastaavat niin tarkasti todellista henkilöä, että tämän lähipiiri tai työkaverit tunnistavat hänet, oikeus käsittelee asiaa ikään kuin olisit kirjoittanut hänen oikean nimensä.
Tätä kutsutaan joskus "avainromaaniksi".
2. Rikoslaki: Kunnianloukkaus (RL 24:9)
Jos kirja sisältää henkilöstä valheellista tietoa tai esittää häitä halventavalla tavalla, kyseessä voi olla kunnianloukkaus.
Totuusperusta: Jos kirjoitat jotain, joka voidaan todistaa paikkansapitäväksi, se ei yleensä ole kunnianloukkaus (paitsi jos se on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ilman hyväksyttävää syytä).
Arvostelu: Myös todenperäinen arvostelu voi olla rangaistavaa, jos se on esitetty halventavassa tarkoituksessa ja on "arvostelun kohteen ja olosuhteet huomioon ottaen selvästi ylilyönti".
3. Rikoslaki: Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen (RL 24:8)
Tämä on usein vaarallisempi pykälä kirjailijalle kuin kunnianloukkaus.
Jos kirja paljastaa henkilön yksityiselämästä tietoja (esim. sairaushistoria, seksuaalisuus, taloudelliset asiat, perhesalaisuudet), se voi olla rangaistavaa, vaikka tiedot olisivat totta.
Suoja ulottuu myös sellaisiin tietoihin, jotka on tarkoitettu pidettäväksi yksityisinä. Vaikka kirja olisi "fiktiota", jos se paljastaa tunnistettavan henkilön intiimejä salaisuuksia, suoja astuu voimaan.
4. Vahingonkorvauslaki
Rikosoikeudellisen rangaistuksen (sakot) lisäksi henkilö voi vaatia sinulta vahingonkorvausta.
Kärsimyskorvaus: Henkilö voi vaatia korvausta henkisestä kärsimyksestä, jota kirjan julkaiseminen on aiheuttanut.
Taloudellinen vahinko: Jos kirjan vuoksi henkilö esimerkiksi menettää työpaikkansa tai hänen maineensa kärsii niin, että hän menettää tuloja, voit joutua korvaamaan nämäkin.
5. Julkisuuden henkilö vs. Yksityinen henkilö
Oikeuskäytäntö tekee eron sen välillä, kenen elämästä kirjoitetaan.
Julkisuuden henkilöt (poliitikot, julkkiset): Heidän sietokynsänsä on korkeampi. Heille saa osoittaa kovempaakin arvostelua, ja heidän yksityiselämäänsä voidaan käsitellä laajemmin, jos sillä on yleistä mielenkiintoa.
Yksityiset henkilöt: Yksityiselämän suoja on erittäin vahva. Jos kirja kohdistuu "tavalliseen" ihmiseen, joka ei ole hakeutunut julkisuuteen, kynnys loukkaukselle on paljon matalampi.
6. "Vapaamuotoisuus"-lauseke (Disclaimer)
Monet kirjat alkavat lauseella: "Tämä on fiktiota. Kaikki yhtäläisyydet todellisiin henkilöihin ovat sattumaa."
Oikeudellinen painoarvo: Tällainen lauseke ei suojaa automaattisesti vastuulta. Jos tuomioistuin katsoo, että tarkoitus on nimenomaan ollut maalata tunnistettava kuvaus todellisesta henkilöstä ja aiheuttaa hänelle haittaa, lauseke ei pelasta. Se on lähinnä yritys rajata tekijänoikeudellisia kysymyksiä tai varautua vahinkoihin, mutta se ei kumoa rikoslakia.
Räppäri Pyhimys eli Mikko Kuoppala jakoi Instagram-tilillään päivityksen, joka on kiinnittänyt paljon huomiota.
Julkaisussa on kuva, jossa jonka keskellä on iso punainen rasti.
– Täysin raitis. Tiedät että haluan, tiedät etten voi, rastin ylä- ja alapuolella lukee englanniksi.
Artisti jatkaa tekstiä vielä erillisellä kuvatekstillä.
– Älä kysy miksen juo. Älä tarjoo mulle mitään. Älä suostu jos ehdotan, hän kirjoittaa.
Lisäksi hän jatkaa tekstiä kommentoimalla julkaisuaan.
– Kaljaa tekis mieli tho. Mut oon dokannu itteni alle 18v-tasolle, niin en saa.
https://www.is.fi/viihde/art-2000011079140.html
Juonut siis itsensäkin lapsen tasolle. Anteeksi vertaus lapset, jotka olette Pyhimystäkin parempikäytöksisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai se on luokanopettaja?
Jep. Jaahas. Lasten ja nuorten pariin hakeutunut. Että tuota niin.
Kaikki selkeästi moraalisesti tuomittavat asiat eivät ole rikollisia asioita. Cancelointiin ne voivat silti johtaa, koska yleisöllä on moraali.
Ts. pelkkä lapsen jäätävä manipuloiminen ja henkinen kaltoinkohtelu auktoriteettiasemassa (josta on täällä ketjussa jo ERITTÄIN tarkat kuvaukset) ei varmaankaan täytä rikoksen tunnusmerkkejä, jos ei ole esimerkiksi puhuttu seksuaalisista asioista eikä vaihdettu seksuaalista materiaalia ennen suojaikärajan täyttymistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perui itse keikkansa. Sen verran sitä hävettää.
Toinen vaihtoehto on se, että sillä tavoin saa miljoonakorvaukset. Eli jos joutuu syyttömästi tällaisen kohteeksi, korvausoikeudenkäynnissä saa todella isot rahat, kun voi todistaa tulonmenetykset. Eli muistisääntö: jos joku aiheuttaa tahallaan sinulle haittaa, hae sairauslomaa (todistaa henkisen kärsimyksen), laita firma nurin jne. Vahingon aiheuttaja on tällöin korvausvelvollinen.
🤣. Oletko katsellut vähän liikaa telkkaria? Oikein muistisääntö. Yhtään kukaan ei ole korvausvelvollinen, jos itse ajaa yrityksensä alas.
Eikä Suomessa saa mitään jättimäisiä korvauksia mistään, paitsi jos on istunut linnassa vuosia syyttömänä.
Sitä paitsi P on tehnyt ne asiat, joista häntä syytetään.
The end.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirja on tehty romaanina, miten siitä voisi joutua korvausvastuuseen?
Voit joutua korvausvastuuseen ja jopa rikosoikeudelliseen vastuuseen, vaikka teos olisi merkitty kaunokirjallisuudeksi eli romaaniksi.
Suomessa sananvapaus on perustuslain turvaama oikeus, mutta se ei ole ehdoton. Se rajoittuu muiden perusoikeuksien, kuten yksityiselämän suojan ja kunnian kunnioittamisen, osalta. Tässä ovat keskeiset lait ja periaatteet, jotka määrittävät vastuun:
1. Tunnistettavuus on avainasemassa
Vaikka vaihtaisit henkilön nimen ja muuttaisit hiusten väriä, oikeus arvioi, onko henkilö tunnistettavissa tietylle lukijakunnalle.
Jos kirjan henkilön ominaisuudet (ammatti, asuinkunta, perhesuhteet, tietyt elämäntapahtumat) vastaavat niin tarkasti todellista henkilöä, että tämän lähipiiri tai työkaverit tunnistavat hänet, oikeus käsittelee asiaa ikään kuin olisit kirjoittanut hänen oikean nimensä.
Tätä kutsutaan joskus "avainromaaniksi".
2. Rikoslaki: Kunnianloukkaus (RL 24:9)
Jos kirja sisältää henkilöstä valheellista tietoa tai esittää häitä halventavalla tavalla, kyseessä voi olla kunnianloukkaus.
Totuusperusta: Jos kirjoitat jotain, joka voidaan todistaa paikkansapitäväksi, se ei yleensä ole kunnianloukkaus (paitsi jos se on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ilman hyväksyttävää syytä).
Arvostelu: Myös todenperäinen arvostelu voi olla rangaistavaa, jos se on esitetty halventavassa tarkoituksessa ja on "arvostelun kohteen ja olosuhteet huomioon ottaen selvästi ylilyönti".
3. Rikoslaki: Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen (RL 24:8)
Tämä on usein vaarallisempi pykälä kirjailijalle kuin kunnianloukkaus.
Jos kirja paljastaa henkilön yksityiselämästä tietoja (esim. sairaushistoria, seksuaalisuus, taloudelliset asiat, perhesalaisuudet), se voi olla rangaistavaa, vaikka tiedot olisivat totta.
Suoja ulottuu myös sellaisiin tietoihin, jotka on tarkoitettu pidettäväksi yksityisinä. Vaikka kirja olisi "fiktiota", jos se paljastaa tunnistettavan henkilön intiimejä salaisuuksia, suoja astuu voimaan.
4. Vahingonkorvauslaki
Rikosoikeudellisen rangaistuksen (sakot) lisäksi henkilö voi vaatia sinulta vahingonkorvausta.
Kärsimyskorvaus: Henkilö voi vaatia korvausta henkisestä kärsimyksestä, jota kirjan julkaiseminen on aiheuttanut.
Taloudellinen vahinko: Jos kirjan vuoksi henkilö esimerkiksi menettää työpaikkansa tai hänen maineensa kärsii niin, että hän menettää tuloja, voit joutua korvaamaan nämäkin.
5. Julkisuuden henkilö vs. Yksityinen henkilö
Oikeuskäytäntö tekee eron sen välillä, kenen elämästä kirjoitetaan.
Julkisuuden henkilöt (poliitikot, julkkiset): Heidän sietokynsänsä on korkeampi. Heille saa osoittaa kovempaakin arvostelua, ja heidän yksityiselämäänsä voidaan käsitellä laajemmin, jos sillä on yleistä mielenkiintoa.
Yksityiset henkilöt: Yksityiselämän suoja on erittäin vahva. Jos kirja kohdistuu "tavalliseen" ihmiseen, joka ei ole hakeutunut julkisuuteen, kynnys loukkaukselle on paljon matalampi.
6. "Vapaamuotoisuus"-lauseke (Disclaimer)
Monet kirjat alkavat lauseella: "Tämä on fiktiota. Kaikki yhtäläisyydet todellisiin henkilöihin ovat sattumaa."
Oikeudellinen painoarvo: Tällainen lauseke ei suojaa automaattisesti vastuulta. Jos tuomioistuin katsoo, että tarkoitus on nimenomaan ollut maalata tunnistettava kuvaus todellisesta henkilöstä ja aiheuttaa hänelle haittaa, lauseke ei pelasta. Se on lähinnä yritys rajata tekijänoikeudellisia kysymyksiä tai varautua vahinkoihin, mutta se ei kumoa rikoslakia.
Tarkistithan, ettei tämä tekoälyltä pyytämäsi tuotos sisällä hallusinaatioita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko nämä takapuolikeskustelut olla jossain muussa keskustelussa, kun eivät liity tähän asiaan millään tavalla?
Liittyyhän. Aikuinen ukkomies on himoinnut esiteiniä. Suomessa suojaikäraja taitaa olla 16 vuotta. 12-vuotiaan kanssa häslääminen on lailla kiellettyä. Muiden maiden suojarajat ovat varmaankin ihan muuta, mutta Suomessa asiat ovat näin.
Eikä kukaan ole häslännyt alle rajan. Himoa sen sijaan ei ole vielä osattu kriminalisoida
Näistä viesteistä oikein huokuu se miesten täydellinen empatiakyvyttömyys ja julmuus. Lapset nähdään vain jonain himojen kohteena, jotka ovat vapaata riistaa, jos lait tai vanhemmat eivät näitä pysty suojelemaan. Miehet ovat omasta mielestään täysin vailla vastuuta omien tekojensa seurauksista.
Outoa tajunnanvirtaa vailla mitään yhtymäkohtaa sanottuun. Mutta jos nyt inttämään aletaan, niin en minä tosiaan päänisisäisistä tunteista hirveästi ala vastuuta kantamaan muiden puolesta.
Eikä se, että himoitsee jonkun persettä - tai pitää sitä seksikkäänä - tarkoita, että ei pitäisi häntä ihmisenä, jota pitää kunnioittaa ja arvostaa. Emme me miehet ole tavallasi niin yksioikoisia, että keskittyisimme vain lihaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perui itse keikkansa. Sen verran sitä hävettää.
Toinen vaihtoehto on se, että sillä tavoin saa miljoonakorvaukset. Eli jos joutuu syyttömästi tällaisen kohteeksi, korvausoikeudenkäynnissä saa todella isot rahat, kun voi todistaa tulonmenetykset. Eli muistisääntö: jos joku aiheuttaa tahallaan sinulle haittaa, hae sairauslomaa (todistaa henkisen kärsimyksen), laita firma nurin jne. Vahingon aiheuttaja on tällöin korvausvelvollinen.
🤣. Oletko katsellut vähän liikaa telkkaria? Oikein muistisääntö. Yhtään kukaan ei ole korvausvelvollinen, jos itse ajaa yrityksensä alas.
Eikä Suomessa saa mitään jättimäisiä korvauksia mistään, paitsi jos on istunut linnassa vuosia syyttömänä.
Sitä paitsi P on tehnyt ne asiat, joista häntä syytetään.
The end.
En ole katsellut liikaa televisiota. Olen ollut mukana oikeudenkäynneissä, joissa on haettu korvauksia ja niitä myös saatu. Vahingon aiheuttaja on se joka korvaa, mutta ymmärrettävästi hävinnyt osapuoli ei ole kovinkaan halukas tuomaan asiaa esille etenkään jossain mediassa, koska voisi tulla lisää korvattavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirja on tehty romaanina, miten siitä voisi joutua korvausvastuuseen?
Ei mitenkään. Nämä asiat käydään läpi kustantamossa ja tarvittaessa konsultoidaan lakimiestä.
Eiköhän kirjan kanssa ole kaikki aivan fine. Muusikkohan yritti puuttua sen julkaisuun, mutta kustannusyhtiö seisoi kirjailijansa rinnalla ja julkaisi kirjan.
Siinä kohtaa AIVAN VARMASTI kustannusyhtiön toimesta tarkistettiin, ettei kirja sisällä mitään, mistä voisi esimerkiksi seurata oikeusjuttu, vaikka muusikko miten haluaisi ryhtyä hankalaksi.
En ole lukenut kaikkia viestejä, mutta ilmeisesti tyttö haki isähahmoa, pyhimys vastasi ettei hänestä ole isähahmoksi, eli haki jotain muuta roolia. Minähän se muu rooli voisi olla, jos kirjoittelee noin nuoren kanssa? Hm?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirja on tehty romaanina, miten siitä voisi joutua korvausvastuuseen?
Voit joutua korvausvastuuseen ja jopa rikosoikeudelliseen vastuuseen, vaikka teos olisi merkitty kaunokirjallisuudeksi eli romaaniksi.
Suomessa sananvapaus on perustuslain turvaama oikeus, mutta se ei ole ehdoton. Se rajoittuu muiden perusoikeuksien, kuten yksityiselämän suojan ja kunnian kunnioittamisen, osalta. Tässä ovat keskeiset lait ja periaatteet, jotka määrittävät vastuun:
1. Tunnistettavuus on avainasemassa
Vaikka vaihtaisit henkilön nimen ja muuttaisit hiusten väriä, oikeus arvioi, onko henkilö tunnistettavissa tietylle lukijakunnalle.
Jos kirjan henkilön ominaisuudet (ammatti, asuinkunta, perhesuhteet, tietyt elämäntapahtumat) vastaavat niin tarkasti todellista henkilöä, että tämän lähipiiri tai työkaverit tunnistavat hänet, oikeus käsittelee asiaa ikään kuin olisit kirjoittanut hänen oikean nimensä.
Tätä kutsutaan joskus "avainromaaniksi".
2. Rikoslaki: Kunnianloukkaus (RL 24:9)
Jos kirja sisältää henkilöstä valheellista tietoa tai esittää häitä halventavalla tavalla, kyseessä voi olla kunnianloukkaus.
Totuusperusta: Jos kirjoitat jotain, joka voidaan todistaa paikkansapitäväksi, se ei yleensä ole kunnianloukkaus (paitsi jos se on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ilman hyväksyttävää syytä).
Arvostelu: Myös todenperäinen arvostelu voi olla rangaistavaa, jos se on esitetty halventavassa tarkoituksessa ja on "arvostelun kohteen ja olosuhteet huomioon ottaen selvästi ylilyönti".
3. Rikoslaki: Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen (RL 24:8)
Tämä on usein vaarallisempi pykälä kirjailijalle kuin kunnianloukkaus.
Jos kirja paljastaa henkilön yksityiselämästä tietoja (esim. sairaushistoria, seksuaalisuus, taloudelliset asiat, perhesalaisuudet), se voi olla rangaistavaa, vaikka tiedot olisivat totta.
Suoja ulottuu myös sellaisiin tietoihin, jotka on tarkoitettu pidettäväksi yksityisinä. Vaikka kirja olisi "fiktiota", jos se paljastaa tunnistettavan henkilön intiimejä salaisuuksia, suoja astuu voimaan.
4. Vahingonkorvauslaki
Rikosoikeudellisen rangaistuksen (sakot) lisäksi henkilö voi vaatia sinulta vahingonkorvausta.
Kärsimyskorvaus: Henkilö voi vaatia korvausta henkisestä kärsimyksestä, jota kirjan julkaiseminen on aiheuttanut.
Taloudellinen vahinko: Jos kirjan vuoksi henkilö esimerkiksi menettää työpaikkansa tai hänen maineensa kärsii niin, että hän menettää tuloja, voit joutua korvaamaan nämäkin.
5. Julkisuuden henkilö vs. Yksityinen henkilö
Oikeuskäytäntö tekee eron sen välillä, kenen elämästä kirjoitetaan.
Julkisuuden henkilöt (poliitikot, julkkiset): Heidän sietokynsänsä on korkeampi. Heille saa osoittaa kovempaakin arvostelua, ja heidän yksityiselämäänsä voidaan käsitellä laajemmin, jos sillä on yleistä mielenkiintoa.
Yksityiset henkilöt: Yksityiselämän suoja on erittäin vahva. Jos kirja kohdistuu "tavalliseen" ihmiseen, joka ei ole hakeutunut julkisuuteen, kynnys loukkaukselle on paljon matalampi.
6. "Vapaamuotoisuus"-lauseke (Disclaimer)
Monet kirjat alkavat lauseella: "Tämä on fiktiota. Kaikki yhtäläisyydet todellisiin henkilöihin ovat sattumaa."
Oikeudellinen painoarvo: Tällainen lauseke ei suojaa automaattisesti vastuulta. Jos tuomioistuin katsoo, että tarkoitus on nimenomaan ollut maalata tunnistettava kuvaus todellisesta henkilöstä ja aiheuttaa hänelle haittaa, lauseke ei pelasta. Se on lähinnä yritys rajata tekijänoikeudellisia kysymyksiä tai varautua vahinkoihin, mutta se ei kumoa rikoslakia.
Tarkistithan, ettei tämä tekoälyltä pyytämäsi tuotos sisällä hallusinaatioita?
Tekoälyllä tuotettu, tarkistettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko nämä takapuolikeskustelut olla jossain muussa keskustelussa, kun eivät liity tähän asiaan millään tavalla?
Liittyyhän. Aikuinen ukkomies on himoinnut esiteiniä. Suomessa suojaikäraja taitaa olla 16 vuotta. 12-vuotiaan kanssa häslääminen on lailla kiellettyä. Muiden maiden suojarajat ovat varmaankin ihan muuta, mutta Suomessa asiat ovat näin.
Eikä kukaan ole häslännyt alle rajan. Himoa sen sijaan ei ole vielä osattu kriminalisoida
Näistä viesteistä oikein huokuu se miesten täydellinen empatiakyvyttömyys ja julmuus. Lapset nähdään vain jonain himojen kohteena, jotka ovat vapaata riistaa, jos lait tai vanhemmat eivät näitä pysty suojelemaan. Miehet ovat omasta mielestään täysin vailla vastuuta omien tekojensa seurauksista.
Nää keissit on hyvä muistutus miehille, että vaikka itseltä moraali puuttuu, niin muilla se on ja jos tekee moraalittomia asioita, niin sillä on seurauksensa.
Jos katsoo mistä tämä aihealue alkoi, niin kyllä ne liittyvät tähän lopulta aika paljonkin.