Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vanhemmat, jotka kuvittelevat "helpon lapsen" olevan kasvatuksen ansiota
06.07.2026 |
Tätä ilmiötä näkee monessa asiassa pienten lasten kohdalla.
Jos lapsi nukkuu hyvin, on se vanhemmista kasvatuksen ansiota. Heistä huonosti nukkuvia lapsia ei vain osata nukuttaa oikein ja päivärytmi on pielessä. Jos lapsi on kaikkiruokainen, johtuu se vanhemman ahkeruudesta laittaa monipuolista ruokaa. Ei tajuta, että ruokailun suhteen rajoitteinen lapsi ei syö, vaikka vanhempi kuinka kokkaisi kaikkea uutta. Jos lapsi on luonteeltaan vilkas ja haastava, kilttien ja rauhallisten lasten vanhemmat ajattelevat vilkkauden ja haastavuuden johtuvan kasvatuksen puutteesta. Jos lapsi on voimakastahtoinen ja tulistuva, rauhallisten lasten vanhemmat kuvittelevat voimakastahtoisen ja tulistuvan lapsen uskovan, kun kerran sanoo ei.
Tämä ilmiö ärsyttää ihan suunnattomasti. Meillä lapsi on pienestä asti nukkunut omassa huoneessa, nukahtanut itsenäisesti ja nukkuu pääsääntöisesti yönsä sikeästi herättämättä vanhempia. En silti syyllistä heitä, joiden lapsi kaipaa nukahtamiseen vanhemman tukea tai yöt ovat yhtä heräilyä. Ja lapsellamme on taas ruoan suhteen rajoitteita: ei halua maistaa läheskään kaikkea, uudet maut maistuvat pahalta ja lapsi suhtautuu moniin ruokiin epäluuloisesti. Eipä ole auttanut, vaikka on kuinka kokattu yhdessä, tehty vaikka mitä kotiruokia ja yritetty monipuolisesti tarjota. Sitten nämä "meidän Livia-Julius 2 v syö katkarapuja, oliiveja, punajuuria ja ruusukaalia tosi mielellään, mikä teidän muksussa on vikana, kun ei maistu?" -vanhemmat ihmettelevät, eikö ole osattu kasvattaa lasta kaikkiruokaiseksi.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta taas todella usein törmää myös siihen, että hyvä kasvatustyö mitätöidään sillä, että on vain sattunut saamaan "helpon" lapsen.
Keskustelu jossa lapsi on kasvatuksesta riippumatta vaikea tai helppo on sama kuin sanoisi, että lopulta koko kasvatustyöllä ei ole mitään väliä, vaan kaikki riippuu lapsen synnynnäisistä ominaisuuksista ja lapsi on täysin immuuni ympäristötekijöille.
Kasvatustyöllä on toki merkitystä, mutta ihmeisiinkään ei aina pysty. Tiedätkö, olen äiti, joka on todella paljon satsannut lapsensa kasvattamiseen näiden vuosien aikana. Lapsi on joissakin asioissa luonnossaan "helppo": hän nukkuu hyvin, jaksaa istua todella pitkiä automatkoja rauhassa, siivoaa oman huoneensa, kun kerran kehottaa jne. Nämä asiat eivät ole juurikaan kasvatuksesta kiinni, vaan lapselle luontaisesti helppoja asioita toteuttaa. Sitten taas sama lapsi on joissakin asioissa hyvin omapäinen. En ole saanut häntä syömään erikoisempia ruokia, lopettamaan kynsien pureskelua tai lopettamaan yhtä toista häiritsevää tapaa, vaikka olen sanonut näistä asioista tuhansia kertoja. Ei ole auttanut palkitseminen eikä sanktiot. Kun jotkut asiat eivät vain ole kasvatuksesta kiinni. Ei kasvatuksella muuteta introverttiä lastakaan ekstrovertiksi tai vakavaa iloluontoiseksi. Lasten kanssa asiat ovat usein monimutkaisia, eikä kaikki ole kasvatuksesta kiinni.
Ei siis syyllistetä kasvatuksen puutteesta tai vastuuteta, että kasvatuksella pitäisi pystyä ihmeisiin. Jos pystyisi, ei meillä olisi ainuttakaan haastavaa tai ongelmallista lasta.
Eihän tuossa mitään syyllistetään, kun esitettiin enemmän kuin relevantti huomio siitä, että niin hyvässä kuin pahassa vetoaminen ensisjiasesti lapsen ei-kasvatuksellisiin ominaisuuksiin on sama kuin sanoisi, ettei kasvatuksella ole merkitystä.
Muutenkin typerä tuo viimeinen lauseesi, koska kasvatus voi olla myös huonoa ja siitä seuraa lähes poikkeuksetta niitä ongelmaisia tapauksia. Aivan kuin et ymmärtäisi koko pointtia siitä, että kasvatus voi olla sekä onnistunutta tai epäonnistunutta. Se nyt on kaikille itsestään selvyys, että kasvatus ei ratkaise kaikkea, eikä tuo lainaamasi edes mitään sellaista väittänytkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on kaksi lasta. Esikoinen, pienemä ulkoapäin hiljainen, rauhallinen, mutkaton ja tottelevainen tyttö. Kuopus pelkkää liikettä ja ääntä heti kun jalat alkoi kantaa. Esikoisen rauhallisuutta ihasteltiin ja häntä pidettiin "niin suloisena", mutta nyt teininä tämä sama ei kelpaakaan, koska odotukset ovat muuttunut mutta lapsi ei: pitäisi tuoda rohkeammin esiin mielipiteensä, tutustua uusiin ihmisiin nopeasti ja vaivatta, olla oma-aloitteinen, osata kannatella keskustelua jne. Toinen lapsi, jota alle kouluikäisenä katsottiin nenän vartta pitkin, kun ei osannut pienentää itseään aikuisten toivomalla tavalla, on nyt varhaisteininä se oma-aloitteinen, rohkea, sosiaalisesti tilanteissa hienosti pärjäävä tyyppi joka kättele tyttökaverin isää, viihdyttää kavereita huumorintajullaan, on joukkueensa ihailtu kaikkie kaveri ja jää auttamaan opettajaa oppitunnin jälkeen isompien välineiden kantamisessa.
Oonko mä kasvattanut molemmat hyvin, huonosti vai hyvin huonosti?
Ajattelen että molempien kanssa olisi voinut mennä huonomminkin. Kummastakin olisi voinut tulla uhmakas, vihainen perseilijä ja nujerrettu arka mytty, jos olisi voimakeinoin pakotettu muottiin tai rakastettu vain niissä hetkissä kun "olivat oikein". Mutta sen sijaan on yritetty nähdä kaikissa piirteissä se että jossain tilanteessa ne palvelee ja toisissa pitää ehkä tsempata jotain ei-itselle-niin-luontevaa sen verran kun omat tavoitteet vaatii. Ihania lapsia molemmat <3 Vain toisesta voi tulla kirjailija ja vain toisesta urheiluselostaja, mutta ihan itse päättävät mitä tekevät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on samanlainen lapsi kuin aloittajalla.
Nukkui kokonaiset yöunet 2 kuukautta vanhasta alkaen.
Sen sijaan oli erittäin nirso. Hoikkana pysyi lapsena, kun tavalliset ruuat eivät maistuneet. Ihan tavallisia ruokia sai ja käytiin joskus myös mäkkärissä yms eli ei yliterveellisiä ruokia olleet.
Vaan sitten teininä ja nyt nuorena aikuisena kertyi paljon liikakiloja, kun löysi herkut ja syö nyt sitten niitä. Kokkaa itse mieliruokiaan ja siihen päälle herkut. Omiinkin kokkailuihinsa käyttää lihottavia ainesosia.
Mistä teini saa rahat omiin kokkailuihinsa? Jos sinulta, pitäisikö rajoittaa viikko- tai kuukausirahaa?
Kuten kirjoitin, on nuori aikuinen. Asuu omillaan.
No mä olen kasvattanut yhden biologisen helpon lapsen alusta asti, ja lisäksi kolmevuotiaana meille tulleen sijoitetun lapsen. Ja kumma kyllä tämä sijoitettukin muuttui meillä ajan mittaan todella paljon helpommaksi tyypiksi, kun oli vakaa turvallinen ympäristö ja erittäin selkeät rajat ja odotukset.
Siitä voi kukin päätellä mitä haluaa, tai ei yhtään mitään. Itse olen päätellyt, että kyllä se ympäristö ja kasvatuskin vaikuttaa. Lapsi voi olla tulistuva kiukkupussi myös esimerkiksi siksi, on jatkuvasti epävarma siitä, mitä tapahtuu ja mitä häneltä odotetaan. (Huom. tätä lasta ei ollut laiminlyöty ainakaan mitenkään pahasti, vaan sijoituksen pääasiallinen syy oli kuolemantapaus. )
Mitä enemmän elämän ääripäitä mennään, sitä enemmän luontaiset ominaisuudet dominoivat suhteessa ympäristön vaikutukseen. Mutta kyllä ympäristökin vaikuttaa. Moni kuka sanoo ettei ole kasvattanut tietoisesti lainkaan lapsiaan on tosi asiassa ehkä sattumalta tai luontaisesti osannut olla hyvä vamhempi lapselleen ja vastata tämän tarpeisiin optimaalisesti. Vaikka aina sanotaan, että muiden elämästä ei nää kuin vilauksia niin kyllä "kasvatusvirheisiinkin" törmää aika helposti. Meillä naapurin ukko huutaa usein lapsilleen, että älkää huutako. En kuitenkaan ikinä ole kuullut lasten huutavan, ainoastaan isän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä.
Poikalapsen äitinä ketuttaa monet tyttölasten äidit, jotka ihmettelevät, kun pojat on niin rauhattomia. Kuulepas, ei sitä lapsen persoonaa niin vaan valita. Tervetuloa itse kokeilemaan, millaista on olla vilkkaan, aktiivisen ja fyysistä tekemistä kaipaavan pojan äiti. Varmasti on vähän eri meno, jos vertaa rauhalliseen tyttölapseen.
Meillä tyttö on esikoinen ja kaikki sanoivat pienenä, että onpas vilkas tytöksi.
Omalla vastuulla
Talon polttanut laturi. Täyteaineesta muodottomiksi turvonneet huulet. Muuntohuumetta sisältänyt laihdutusvalmiste. Kuristumisnyörit sisältävä lastenvaate. Silmille vaarallisen voimakas laservalo. Nämä kaikki ovat oikeita esimerkkejä siitä, millaisia vaarallisia tuotteita viranomaisten tietoon on tullut, kun kuluttajat ovat ostaneet kaukomailta itse suoraan tavaraa.
Muista: Kun tilaat EU:n ulkopuolelta, vastuu on sinulla. Euroopasta ei silloin löydy vastuutahoa, jolle voisit vaarallisen tuotteen palauttaa ja jolta voisit vaatia korvauksia.
Usean tuoteryhmän kohdalla hinta kertoo jotain myös tuotteen laadusta; pelkkien postikulujen hinnalla tuskin saat kelvollista tuotetta.
Tämän sivun tarkoituksena on antaa nettishoppailijoille työkaluja siihen, miten valita netistä turvallisempia tuotteita. Alta löydät tuoteryhmittäin vinkkejä siihen, mitä kannattaa ottaa huomioon ostotilanteessa.
Alue: Aihe vapaa
Rauhallisten lasten (lasten sukupuolesta viis) vanhempien voi olla vaikea ymmärtää, millaista on vilkkaan ja energisen lapsen kanssa. Toki meidänkin vilkas ja energinen lapsi selailee mielellään kirjoja ja kuuntelee tarinoita, mutta arki on muuten aika erilaista. Lasta ei tippaakaan kiinnosta värityskuvat ja piirtäminen, paljon mukavampaa on jumpata, juosta ulkona ja leikkiä puuhakkaasti. Ja suu käy lähes taukoamatta, lapsi puhuu aamusta iltaan todella paljon. On lapsen kanssa juteltukin ja äidinkieli opetettu kunnolla, mutta väsyttäähän tuo jatkuva puhe ja tekeminen. Jospa iän myötä vähän rauhoittuisi.