Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mistä tietää jos puoliso pettää
Kommentit (622)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkään keskustelussa ei ole kovinkaan hyvin uskota että me ihmiset koemme asiat ihan eri tavoin. Joillekin seksuaalisuus on pikku asia, joka siedetään lastentekoviosina ja jolla ei ole mitään merkitystä. Kumppanilta se voidaan myös kieltää ihan yksipuolisena valintana. Omakotitalo, automerkki tai kasvimaa on tärkeämpää luo oma tai toisen seksuaalinen identiteetti. Tämä on ihan kamalaa. Nämä tyypit tuomitsevat sitten niitä joille seksuaalisuus onkohan jotain muuta: monisävyisin, hienoin ja tunteita täynnä oleva aistinen retki halki elämän. Itselle oman seksuaalisuuden toteuttaminen (olen 50+ heteronainen) on todellakin tärkeämpi asia kuin kumppanin paha mieli. Olen suoraan sanonut että tämä on itselleni tärkeä asia, ja minussakin on lähestyvä parasta ennen päivämäärä. Nyt kun muuten hyvä, uudehko kumppanini on dramaattisesti vähentänyt seksielämääni, voin ja varmaan tulenkin tarttumaan tilaisuuteen, jos sellainen eteen tulee. Elän vain kerran. Minua on petetty aiemmissa suhteissa, olen asian työstänyt ja ymmärrän miksi niin on käynyt. Nytcsalkin saman myös itselleni.
Eli ilmoitatko, ennen kuin lähdet hakemaan seksiä muualta, puolisollesi aikomuksestasi? Minä taas ihmettelen kuinka iihmiset eivät puhu keskenään. Onkohan se niin, ettei edes välitetä puhua, kun silloin voi vaan, paljastuttuaan, sanoa, että enhän minä tiennyt sun ajatuksia tai haluja/haluttomuutesi syitä jne, kun luulin ette enää välitä minusta?
Mikä puoliso? Monissa kommenteissa puhutaan puolisosta, ihan kuin seksiä olisi vain avio- tai avioliitoissa olevien välinen asia. On myös seurustelusuhteita joissa ei ole tarkoitus koskaan muuttaa yhteen tai hankkia jotain juridistaademaa suhteelle. . Kirjoitin kommentissani uudehkosta kumppanista. Tämä tarkoittaa ennen kesää alkanutta tapailua, joka vasta alussa. Totta kai olen kysynyt toteutuuko hänen ennakolta toivomansa aktiivinenn seksuaalisuus meidän välillä ja on kuulemma tyytyväinen. Vastakysymystä itselleni ei ole tullut. Ja olen kertonut että kaipaisin intohimoa. Ei siis kohtaa käsityksemme lainkaan.
Toinen juttu teille suhteisiin betonoituneille: Kumppanin löytäminen on erittäin vaikeaa, varsinkin 50+ vuotiaalle. Nyt kun löysin mukavan ihmisen kaikkeen muuhun yhdessä tekemiseen, haluan ilman muuta tutustua lisää ja odottaa josko tilanne paranee. Mutta kuten kirjoitin, jos vastaan tulee yllättäen mies, jonka kanssa intohimo roihahtaa ja tilanne tulee päälle ilmoittamatta, käytän tuon tilaisuuden. Hyvin todennäköistä että on viimeinen kerta nauttia hyvästä seksistä, En uhraa sitä jonkun toisen ihmisen hassujen periaatteiden tai haluttomuuden takia. Ideaali tietty olisi että tutustuminen olisi mahdollista niin että toiselle voi ilmoittaa että tää oli tässä. Kuitenkin epämukavanpaa etsiä tarkoituksella parempaa samalla kun tapailee toista. Yleistähän se tosi on, yli puolet Tinderin 50+ miehistä ovat suhteessa ja haluavat ensin löytää uuden ennen kuin jättävät sen - puolison- .Nykyään kyllä puhutaan "puolisosta" ihan lehdistön toimestakin, vaikka on kyse seurustelusta, eikä edes asuta samassa osoitteessa.
Puolisosta voidaan puhua silloin, kun ollaan vakiintuneessa parisuhteessa.
-Yleiskieli
-Lainsäädäntö
-Viranomaistaho
eli nämä erikseen...
/Tekoäly
Tämä pomppasi silmään. Ei kyllä puhuta puolisosta jos kyseessä on muutaman kuukauden tapailusuhde! Kuulostaa jostain tosi tunkkaiselta sääty-yhteiskunnasta. Puolisot ovat vakiintuneen suhteen osapuolet, kun esim. asutaan yhdessä, tai ollaan vahvasti sitoutuneita jne. Jos mulle joku sanoisi onnistuneiden ekojen treffien jälkeen että olet nyt puolisoni niin juoksisin karkuun h—-tin äkkiä.
No näin minä ainakin näen, kun iltapäivälehtiä luen. En voi asialle mitään. Minun mielestäni puoliso on avioliitossa oleva henkilö.
Mutta niin se näköjään menee, eli tämän tästä joku "artisti tai somettaja esittelee puolisonsa", ja häät on vasta vuosien päästä tai niitä "puolisoita" ehtii olla useampia, ennen häitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkään keskustelussa ei ole kovinkaan hyvin uskota että me ihmiset koemme asiat ihan eri tavoin. Joillekin seksuaalisuus on pikku asia, joka siedetään lastentekoviosina ja jolla ei ole mitään merkitystä. Kumppanilta se voidaan myös kieltää ihan yksipuolisena valintana. Omakotitalo, automerkki tai kasvimaa on tärkeämpää luo oma tai toisen seksuaalinen identiteetti. Tämä on ihan kamalaa. Nämä tyypit tuomitsevat sitten niitä joille seksuaalisuus onkohan jotain muuta: monisävyisin, hienoin ja tunteita täynnä oleva aistinen retki halki elämän. Itselle oman seksuaalisuuden toteuttaminen (olen 50+ heteronainen) on todellakin tärkeämpi asia kuin kumppanin paha mieli. Olen suoraan sanonut että tämä on itselleni tärkeä asia, ja minussakin on lähestyvä parasta ennen päivämäärä. Nyt kun muuten hyvä, uudehko kumppanini on dramaattisesti vähentänyt seksielämääni, voin ja varmaan tulenkin tarttumaan tilaisuuteen, jos sellainen eteen tulee. Elän vain kerran. Minua on petetty aiemmissa suhteissa, olen asian työstänyt ja ymmärrän miksi niin on käynyt. Nytcsalkin saman myös itselleni.
Eli ilmoitatko, ennen kuin lähdet hakemaan seksiä muualta, puolisollesi aikomuksestasi? Minä taas ihmettelen kuinka iihmiset eivät puhu keskenään. Onkohan se niin, ettei edes välitetä puhua, kun silloin voi vaan, paljastuttuaan, sanoa, että enhän minä tiennyt sun ajatuksia tai haluja/haluttomuutesi syitä jne, kun luulin ette enää välitä minusta?
Kyllä se enemmänkin on tajuamisesta ja piittaamattomuudesta kiinni jos ei esim vielä vuoden saati kahden yhdessäolon jälkeen tajua kumppanin seksuaalisten tarpeiden ja halujen määrää /laatua. Jos yhtään kiinnittää huomiota muuhun kuin itseensä, sen tajuaa kyllä.
Yleensä kun ei olla tyytyväisiä suhteen laatuun seksuaalisessa mielessä, alkaa ensin vihjailu; haluaisin enemmän tai en haluaisi näin usein tai tällä tavalla. Nähdään niitä kiusaantuneita eleitä kun toinen lähentelee liikaa ja kuullaan huokailua kun toinen tulee lähelle. No sitten voidaan sanoa montakin kertaa et haluaisin enemmän tai millaista haluaa, tai ei halua, toinen kuulee ehkei kuuntele tai ei vain voi/osaaa muuttaa tyyliään. Ja hei. Miksikäpä sitä pitäisikään muuttua yhtäkkiä jatkuvasti seksiä haluavaksi jos ei ole sellainen tai jos on seksuaalisedti aktiibisempi kuin kumppani, niin sitähän tulee hulluksi jos toiselta ei saa juuri mitään tai kun saa niin se on vastahakoista "pakkopullaa". Kyllä jokainen tervejärkinen tajuaa millon oma kumppani vaan antaa sen takia kun on sovun säilyttämiseksi välttämätöntä. Ja huom. Kun asetelma on niin päin että nainen on aktiivisempi, miehellä matala libido eikä petipuuhat jostain syystä kiinnosta, niin rakastelu on liki mahdotonta koska mies ei suostu vain tyydyttämään sinua. Miehen pitää itse haluta ja saada tai sitten ei tapahdu mitään, eli se on joko on-off tilanne. Nimin. kokemusta on.
Just tämä! Jos naista ei haluta, hän voi edes teeskennellä toisen tarpeita täyttääkseen. Mutta meidän halukkaiden naisten kohtaloon surkea, sillä jos mies ei halua, ei myöskään pysty. Sitten ei ole mitään. Ihan hyvin voi omien lelujen kanssa leikkiä. Ja jos uusi suhde on alkanut miehen esiintuomasi hyvän seksin tärkeydestä niin kyllä tuo on jo ikävää vedättämistä. Joko mies on myynyt itsenä väärin perustein tietäen ongelmansa tai sitten jo. nainen ei sytytä millään tasolla. Varmaan katselee jo toista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisin sanoen pettäjän mielestä oma parisuhde ei ole niin arvokas, etteikö sitä kannattaisi riskeerata mitkä ikinä sitten motiivit ovatkaan.
Jos seksiä ei ole kotona lainkaan, niin silloin sitä hankitaan muualta. Niin metsä vastaa kuin sitä kutsuu.
No kaipa sitä ennen kerrotaan, että halutaan erota ja myös niistä aikeista mennä panemaan muualle? Pihtaaminen ei ole pettämistä, mutta muiden kanssa paneminen on, jos siis on molemminpuolinen sopimus olla uskollinen. Kova on uho lähteä vieraisiin, mutta missä uho kertoa kumppanille aikeensa?
Sanoisin näin realistisesti, että pihtaava on tehnyt päätöksen pihdata ja kumppani on tehnyt päätöksen salarakkaasta. Koska mennessään parisuhteeseen oletettavasti pihtari on tehnyt lupauksen vastavuoroisesta seksistä. Jos ei mielestään näin ole luvannut niin silloin on pettänyt jo ennen kuin pettävä kumppani. Tekopyhää on väittää, että vain pettäjä on yksin syyllinen kun seksiä ei ole lainkaan. Yhtä hyvinhän se pihtari voi ottaa eroasian puheeksi. Mutta useinhan on niin, ettei pihtari juuri halua erota ja mitään vikaa ei ole suhteessa eikä hänessä. Hän ei vain halua enää seksiä. Silloinhan ei ole väärin, että toisella on seksiä jonkun muun kanssa.
No pihtari ainakin pihtaa avoimesti, ja siitä pitää sen kärsivän osapuolen varmaan kysyä että missä me oikein mennään, eikös vaan? Miksi ainoa keino on lähteä SALAA pettämään? Miksi ei kerrota suoraan, että lähden panemaan? Ensin erotaan ja sitten vasta mennään uuden kanssa sekstailemaan.
Ja suhdeko sitten jatkuu, kunhan saa vierasta seksiä? Kaikki hyvin, kunhan salapanot saa jatkua rauhassa ja kenenkään estämättä? Kumpikohan tässä on nyt se oikea "rikollinen? :D
Kokemuksesta tiedän, että monet pihtarit ovat hyvin tyytyväisiä siihen, että kotielämä jatkuu samanlaisena. He nimittäin harvoin haluavat erota tai rikkoa kulisseja. Ovat tyytyväisiä kun mies tulee aina kotiin kuitenkin ja he saavat olla rauhassa ilman seksiä. Mitä he itseasiassa siinä menettävät vaikka mies on seksisuhteessa toisen kanssa kun kerran itse eivät seksistä välitä? Kun kotona muuten kaikki on kuin ennenkin. Minä en tykkää esimerkiksi hernekeitosta, mutta mies tykkää. En siis keitä sitä meillä kotona koskaan. Mitä minä menetän jos mies syö sen hernekeiton jossain muualla? En yhtään mitään.
He siis vain haluavat jatkaa rauhassa kotileikkiään, ja mies on heille kuin yksi huonekalu olohuoneessa? Ja elintason takaaja?
Huhhuh.
Halu elää ydinperheenä, arki rullaa hyvin yhdessä, ollaan kavereita toisilleen, elintaso, yhteinen historia, sukulaissuhteet jne. Se koko paketti. Ei sitä välttämättä halua tai tarvitse rikkoa seksin takia. Etenkään vanhemmiten. Parikymppisenä ehkä hiukan eri.
No senhän päättää se petetty ei pettäjä, kun käry käy.
Kysyttiin miksi petetty katsoo asiaa sormien läpi tai ei edes välitä.
En itse ainakaan enää keski-ikäisenä jättäisi tätä elintasoa ja tulevaa eläkevarallisuutta ihan minkä tahansa kuprun takia.Sinun mielestä hyvään elintasoon kuuluu, että puoliso pettää??? No jopas...
Minä taas käsitän hyvän elintason sellaiseksi, että saa nauttia elämästä sen ihmisen kanssa, jonka kanssa oikeasti haluaa olla, kulisseista viis. Toisin sanoen matkaseura on tärkeämpää kuin se, että lentää bisnesluokassa ja asuu arvoalueella. Mutta meitä on moneen lähtöön.
Ei kuulu. Mutta jos nyt pettäisi, en ainakaan automaattisesti alkaisi jakamaan lusikoita. Varsinkaan, jos kotona olisi muuten mukavaa. Pettäminen ei automaattisesti tarkoita esimerkiksi riitoja. Joillekin seksi muualla on vain sitä, kohde ei ole edes tärkeä.
Varmaan pitkässä liitossa voi just olla noin, että ei ole niin väliä, mitä toinen tekee. On ehkä jo kyynisyyttäkin mukana. Toisaalta tuollaisen elämänvaiheen varmaan voi nähdä ihan asiaankuuluvana osana parisuhdetta. Näin sinkkuna mietin näin.
Aivan. Eikä sen tarvitse olla katastrofi, jos ystävyys ja hyvä vanhemmuus säilyy avioliitossa.
Ystävyyteen eikä hyvään vanhemmuuteenkaan ei tietenkään kuulu pettäminen ja petollinen käytös. Ei se ole mikään asiaankuuluva osa parisuhdetta, että huijataan lähimpiä ja esimerkiksi riskeerataan heidän terveytensä. Ei sellaisia päätöksiä voi tehdä yksipuolisesti toisen puolesta.
Jos taas vieraissa on lupa käydä sovitusti, se ei ole pettämistä.
Elämä ei ole mustavalkoista suoraa viivaa. Harva pettää sitä yhtä kertaa enempää, koska siitä jää usein itsellekin paska olo.
Sarjapettäjät erikseen, silloin päässä on toisenlaisia ongelmia. Tai on esimerkiksi kansainvälinen rokkitähti tai jalkapalloilija jolle tyrkytetään mahdollisuuksia oikealta ja vasemmalta päivittäin. Vaimo katsoo ohi, koska elintaso on miljoonia.
Alinta kastia sitten ne jotka eivät edes tunnusta vaan elävät jopa vuosien salasuhteissa. En osaa kuvitella, että sellainen ihminen pystyisi ylläpitämään hyvää parisuhdetta kotonakaan.Eri ihmisillä on erilaiset arvot. Jollekin on ok varastaa vähän, huijata vähän, pettää vähän. Jonkun mielestä on elämän suola seikkailla. Siitä vaan, jos on valmis kestämään seuraukset. Silloin kannattaa valita sellainen puoliso, jolle myöskin rehellisyys on liian mustavalkoista suoraa viivaa. Joka nauttii vähän sellaisesta tuhnuisen harmaasta suhteesta.
Itse en nauti. Minulle on tärkeää kunnioittaa itseäni ja puolisoani. Parisuhteesta menee pohja pois, jos toinen on epärehellinen. Ei sellaisen puolesta viitsi nähdä vaivaa.
Sitä ei vaan ikinä voi tietää mitä tapahtuu. Joka ikinen ihminen pystyy pettämään. Panisitko lasten elämän ja vuosikymmenten työn palasiksi, jos toinen erehtyisi kerran?
Mistä voi tietää että se oli vain kerran? Oliko se se kerta kun jäi kiinni ja kertoja on vaikka kuinka paljon? Ja jaksaako jatkossa jännittää, että jäikö siihen " yhteen" kertaan pettämiset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisin sanoen pettäjän mielestä oma parisuhde ei ole niin arvokas, etteikö sitä kannattaisi riskeerata mitkä ikinä sitten motiivit ovatkaan.
Jos seksiä ei ole kotona lainkaan, niin silloin sitä hankitaan muualta. Niin metsä vastaa kuin sitä kutsuu.
No kaipa sitä ennen kerrotaan, että halutaan erota ja myös niistä aikeista mennä panemaan muualle? Pihtaaminen ei ole pettämistä, mutta muiden kanssa paneminen on, jos siis on molemminpuolinen sopimus olla uskollinen. Kova on uho lähteä vieraisiin, mutta missä uho kertoa kumppanille aikeensa?
Sanoisin näin realistisesti, että pihtaava on tehnyt päätöksen pihdata ja kumppani on tehnyt päätöksen salarakkaasta. Koska mennessään parisuhteeseen oletettavasti pihtari on tehnyt lupauksen vastavuoroisesta seksistä. Jos ei mielestään näin ole luvannut niin silloin on pettänyt jo ennen kuin pettävä kumppani. Tekopyhää on väittää, että vain pettäjä on yksin syyllinen kun seksiä ei ole lainkaan. Yhtä hyvinhän se pihtari voi ottaa eroasian puheeksi. Mutta useinhan on niin, ettei pihtari juuri halua erota ja mitään vikaa ei ole suhteessa eikä hänessä. Hän ei vain halua enää seksiä. Silloinhan ei ole väärin, että toisella on seksiä jonkun muun kanssa.
No pihtari ainakin pihtaa avoimesti, ja siitä pitää sen kärsivän osapuolen varmaan kysyä että missä me oikein mennään, eikös vaan? Miksi ainoa keino on lähteä SALAA pettämään? Miksi ei kerrota suoraan, että lähden panemaan? Ensin erotaan ja sitten vasta mennään uuden kanssa sekstailemaan.
Ja suhdeko sitten jatkuu, kunhan saa vierasta seksiä? Kaikki hyvin, kunhan salapanot saa jatkua rauhassa ja kenenkään estämättä? Kumpikohan tässä on nyt se oikea "rikollinen? :D
Kokemuksesta tiedän, että monet pihtarit ovat hyvin tyytyväisiä siihen, että kotielämä jatkuu samanlaisena. He nimittäin harvoin haluavat erota tai rikkoa kulisseja. Ovat tyytyväisiä kun mies tulee aina kotiin kuitenkin ja he saavat olla rauhassa ilman seksiä. Mitä he itseasiassa siinä menettävät vaikka mies on seksisuhteessa toisen kanssa kun kerran itse eivät seksistä välitä? Kun kotona muuten kaikki on kuin ennenkin. Minä en tykkää esimerkiksi hernekeitosta, mutta mies tykkää. En siis keitä sitä meillä kotona koskaan. Mitä minä menetän jos mies syö sen hernekeiton jossain muualla? En yhtään mitään.
He siis vain haluavat jatkaa rauhassa kotileikkiään, ja mies on heille kuin yksi huonekalu olohuoneessa? Ja elintason takaaja?
Huhhuh.
Halu elää ydinperheenä, arki rullaa hyvin yhdessä, ollaan kavereita toisilleen, elintaso, yhteinen historia, sukulaissuhteet jne. Se koko paketti. Ei sitä välttämättä halua tai tarvitse rikkoa seksin takia. Etenkään vanhemmiten. Parikymppisenä ehkä hiukan eri.
No senhän päättää se petetty ei pettäjä, kun käry käy.
Kysyttiin miksi petetty katsoo asiaa sormien läpi tai ei edes välitä.
En itse ainakaan enää keski-ikäisenä jättäisi tätä elintasoa ja tulevaa eläkevarallisuutta ihan minkä tahansa kuprun takia.Sinun mielestä hyvään elintasoon kuuluu, että puoliso pettää??? No jopas...
Minä taas käsitän hyvän elintason sellaiseksi, että saa nauttia elämästä sen ihmisen kanssa, jonka kanssa oikeasti haluaa olla, kulisseista viis. Toisin sanoen matkaseura on tärkeämpää kuin se, että lentää bisnesluokassa ja asuu arvoalueella. Mutta meitä on moneen lähtöön.
Ei kuulu. Mutta jos nyt pettäisi, en ainakaan automaattisesti alkaisi jakamaan lusikoita. Varsinkaan, jos kotona olisi muuten mukavaa. Pettäminen ei automaattisesti tarkoita esimerkiksi riitoja. Joillekin seksi muualla on vain sitä, kohde ei ole edes tärkeä.
Varmaan pitkässä liitossa voi just olla noin, että ei ole niin väliä, mitä toinen tekee. On ehkä jo kyynisyyttäkin mukana. Toisaalta tuollaisen elämänvaiheen varmaan voi nähdä ihan asiaankuuluvana osana parisuhdetta. Näin sinkkuna mietin näin.
Aivan. Eikä sen tarvitse olla katastrofi, jos ystävyys ja hyvä vanhemmuus säilyy avioliitossa.
Ystävyyteen eikä hyvään vanhemmuuteenkaan ei tietenkään kuulu pettäminen ja petollinen käytös. Ei se ole mikään asiaankuuluva osa parisuhdetta, että huijataan lähimpiä ja esimerkiksi riskeerataan heidän terveytensä. Ei sellaisia päätöksiä voi tehdä yksipuolisesti toisen puolesta.
Jos taas vieraissa on lupa käydä sovitusti, se ei ole pettämistä.
Elämä ei ole mustavalkoista suoraa viivaa. Harva pettää sitä yhtä kertaa enempää, koska siitä jää usein itsellekin paska olo.
Sarjapettäjät erikseen, silloin päässä on toisenlaisia ongelmia. Tai on esimerkiksi kansainvälinen rokkitähti tai jalkapalloilija jolle tyrkytetään mahdollisuuksia oikealta ja vasemmalta päivittäin. Vaimo katsoo ohi, koska elintaso on miljoonia.
Alinta kastia sitten ne jotka eivät edes tunnusta vaan elävät jopa vuosien salasuhteissa. En osaa kuvitella, että sellainen ihminen pystyisi ylläpitämään hyvää parisuhdetta kotonakaan.Eri ihmisillä on erilaiset arvot. Jollekin on ok varastaa vähän, huijata vähän, pettää vähän. Jonkun mielestä on elämän suola seikkailla. Siitä vaan, jos on valmis kestämään seuraukset. Silloin kannattaa valita sellainen puoliso, jolle myöskin rehellisyys on liian mustavalkoista suoraa viivaa. Joka nauttii vähän sellaisesta tuhnuisen harmaasta suhteesta.
Itse en nauti. Minulle on tärkeää kunnioittaa itseäni ja puolisoani. Parisuhteesta menee pohja pois, jos toinen on epärehellinen. Ei sellaisen puolesta viitsi nähdä vaivaa.
Sitä ei vaan ikinä voi tietää mitä tapahtuu. Joka ikinen ihminen pystyy pettämään. Panisitko lasten elämän ja vuosikymmenten työn palasiksi, jos toinen erehtyisi kerran?
Mistä voi tietää että se oli vain kerran? Oliko se se kerta kun jäi kiinni ja kertoja on vaikka kuinka paljon? Ja jaksaako jatkossa jännittää, että jäikö siihen " yhteen" kertaan pettämiset?
On ihmisiä jotka tunnustavat ihan itse, eivät vasta jäätyään kiinni. Joko luotat toiseen tai eroat. Ei ole välimuotoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisin sanoen pettäjän mielestä oma parisuhde ei ole niin arvokas, etteikö sitä kannattaisi riskeerata mitkä ikinä sitten motiivit ovatkaan.
Jos seksiä ei ole kotona lainkaan, niin silloin sitä hankitaan muualta. Niin metsä vastaa kuin sitä kutsuu.
No kaipa sitä ennen kerrotaan, että halutaan erota ja myös niistä aikeista mennä panemaan muualle? Pihtaaminen ei ole pettämistä, mutta muiden kanssa paneminen on, jos siis on molemminpuolinen sopimus olla uskollinen. Kova on uho lähteä vieraisiin, mutta missä uho kertoa kumppanille aikeensa?
Sanoisin näin realistisesti, että pihtaava on tehnyt päätöksen pihdata ja kumppani on tehnyt päätöksen salarakkaasta. Koska mennessään parisuhteeseen oletettavasti pihtari on tehnyt lupauksen vastavuoroisesta seksistä. Jos ei mielestään näin ole luvannut niin silloin on pettänyt jo ennen kuin pettävä kumppani. Tekopyhää on väittää, että vain pettäjä on yksin syyllinen kun seksiä ei ole lainkaan. Yhtä hyvinhän se pihtari voi ottaa eroasian puheeksi. Mutta useinhan on niin, ettei pihtari juuri halua erota ja mitään vikaa ei ole suhteessa eikä hänessä. Hän ei vain halua enää seksiä. Silloinhan ei ole väärin, että toisella on seksiä jonkun muun kanssa.
No pihtari ainakin pihtaa avoimesti, ja siitä pitää sen kärsivän osapuolen varmaan kysyä että missä me oikein mennään, eikös vaan? Miksi ainoa keino on lähteä SALAA pettämään? Miksi ei kerrota suoraan, että lähden panemaan? Ensin erotaan ja sitten vasta mennään uuden kanssa sekstailemaan.
Ja suhdeko sitten jatkuu, kunhan saa vierasta seksiä? Kaikki hyvin, kunhan salapanot saa jatkua rauhassa ja kenenkään estämättä? Kumpikohan tässä on nyt se oikea "rikollinen? :D
Kokemuksesta tiedän, että monet pihtarit ovat hyvin tyytyväisiä siihen, että kotielämä jatkuu samanlaisena. He nimittäin harvoin haluavat erota tai rikkoa kulisseja. Ovat tyytyväisiä kun mies tulee aina kotiin kuitenkin ja he saavat olla rauhassa ilman seksiä. Mitä he itseasiassa siinä menettävät vaikka mies on seksisuhteessa toisen kanssa kun kerran itse eivät seksistä välitä? Kun kotona muuten kaikki on kuin ennenkin. Minä en tykkää esimerkiksi hernekeitosta, mutta mies tykkää. En siis keitä sitä meillä kotona koskaan. Mitä minä menetän jos mies syö sen hernekeiton jossain muualla? En yhtään mitään.
He siis vain haluavat jatkaa rauhassa kotileikkiään, ja mies on heille kuin yksi huonekalu olohuoneessa? Ja elintason takaaja?
Huhhuh.
Halu elää ydinperheenä, arki rullaa hyvin yhdessä, ollaan kavereita toisilleen, elintaso, yhteinen historia, sukulaissuhteet jne. Se koko paketti. Ei sitä välttämättä halua tai tarvitse rikkoa seksin takia. Etenkään vanhemmiten. Parikymppisenä ehkä hiukan eri.
No senhän päättää se petetty ei pettäjä, kun käry käy.
Kysyttiin miksi petetty katsoo asiaa sormien läpi tai ei edes välitä.
En itse ainakaan enää keski-ikäisenä jättäisi tätä elintasoa ja tulevaa eläkevarallisuutta ihan minkä tahansa kuprun takia.Sinun mielestä hyvään elintasoon kuuluu, että puoliso pettää??? No jopas...
Minä taas käsitän hyvän elintason sellaiseksi, että saa nauttia elämästä sen ihmisen kanssa, jonka kanssa oikeasti haluaa olla, kulisseista viis. Toisin sanoen matkaseura on tärkeämpää kuin se, että lentää bisnesluokassa ja asuu arvoalueella. Mutta meitä on moneen lähtöön.
Ei kuulu. Mutta jos nyt pettäisi, en ainakaan automaattisesti alkaisi jakamaan lusikoita. Varsinkaan, jos kotona olisi muuten mukavaa. Pettäminen ei automaattisesti tarkoita esimerkiksi riitoja. Joillekin seksi muualla on vain sitä, kohde ei ole edes tärkeä.
Varmaan pitkässä liitossa voi just olla noin, että ei ole niin väliä, mitä toinen tekee. On ehkä jo kyynisyyttäkin mukana. Toisaalta tuollaisen elämänvaiheen varmaan voi nähdä ihan asiaankuuluvana osana parisuhdetta. Näin sinkkuna mietin näin.
Aivan. Eikä sen tarvitse olla katastrofi, jos ystävyys ja hyvä vanhemmuus säilyy avioliitossa.
Ystävyyteen eikä hyvään vanhemmuuteenkaan ei tietenkään kuulu pettäminen ja petollinen käytös. Ei se ole mikään asiaankuuluva osa parisuhdetta, että huijataan lähimpiä ja esimerkiksi riskeerataan heidän terveytensä. Ei sellaisia päätöksiä voi tehdä yksipuolisesti toisen puolesta.
Jos taas vieraissa on lupa käydä sovitusti, se ei ole pettämistä.
Elämä ei ole mustavalkoista suoraa viivaa. Harva pettää sitä yhtä kertaa enempää, koska siitä jää usein itsellekin paska olo.
Sarjapettäjät erikseen, silloin päässä on toisenlaisia ongelmia. Tai on esimerkiksi kansainvälinen rokkitähti tai jalkapalloilija jolle tyrkytetään mahdollisuuksia oikealta ja vasemmalta päivittäin. Vaimo katsoo ohi, koska elintaso on miljoonia.
Alinta kastia sitten ne jotka eivät edes tunnusta vaan elävät jopa vuosien salasuhteissa. En osaa kuvitella, että sellainen ihminen pystyisi ylläpitämään hyvää parisuhdetta kotonakaan.Eri ihmisillä on erilaiset arvot. Jollekin on ok varastaa vähän, huijata vähän, pettää vähän. Jonkun mielestä on elämän suola seikkailla. Siitä vaan, jos on valmis kestämään seuraukset. Silloin kannattaa valita sellainen puoliso, jolle myöskin rehellisyys on liian mustavalkoista suoraa viivaa. Joka nauttii vähän sellaisesta tuhnuisen harmaasta suhteesta.
Itse en nauti. Minulle on tärkeää kunnioittaa itseäni ja puolisoani. Parisuhteesta menee pohja pois, jos toinen on epärehellinen. Ei sellaisen puolesta viitsi nähdä vaivaa.
Sitä ei vaan ikinä voi tietää mitä tapahtuu. Joka ikinen ihminen pystyy pettämään. Panisitko lasten elämän ja vuosikymmenten työn palasiksi, jos toinen erehtyisi kerran?
Mistä voi tietää että se oli vain kerran? Oliko se se kerta kun jäi kiinni ja kertoja on vaikka kuinka paljon? Ja jaksaako jatkossa jännittää, että jäikö siihen " yhteen" kertaan pettämiset?
On ihmisiä jotka tunnustavat ihan itse, eivät vasta jäätyään kiinni. Joko luotat toiseen tai eroat. Ei ole välimuotoja.
Ja silti, Suomessa on varmasti kymmeniätuhansia pareja, jotka elävät onnellisina yhdessä päiviensä päähän, vaikka toinen on jossain kohtaa kokenut intohimoisen salasuhteen. Kukaan ei ole menettänyt mitään.
Joidenkin on vaikea ymmärtää että seksistä nauttivien salainen kohtaaminen on kokemuksena vähän kuin olisi hankkinut hierontasarjakortin. Fyysistä hyvää oloa molemmille salasuhteen osapuolille, ei välttämättä mitään syviä tunteita. Niille joille seksi on jotenkin vastenmielistä tai kamalaa tai pyhää niin he tekevät vieraissa käymisestä isomman numeron kuin se onkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettäjät sitten ajanmittaa alkaa lipsua, tulevat varomattomaksi kuten oma ex lipsutti muiden naisten nimiä eli ei he loputtomasti pysty sitä kulissia pitämään yllä. Ja mies ei myöskään esim tuonut apteekista lapsellemme tarvittavaa lääkärin määräämää lääkettä vaan jotakin muuta. Siitä arvasin, että hänellä on toinen nainen kenelle puhuu ja tää nainen käskenyt tuomaan jotakin muuta. Paljastui, että petti sairaanhoitajan kanssa joka oli alkanut määräillä siellä taustalla miehen tekemisiä ja oli udellut kaikkea mahdollista lapsestamme ja minusta. Oksettavinta oli just tuo terveysasioiden kaivelu ja urkkiminen.
Mites tuossa sitten lopulta kävi? Erosit tietty. Onko mitään välejä enää ja onko mies vielä sen hoitsun kanssa? Uteliaisuus iski, sori jos on tungettelua.
Tää hoitaja paljastui jonkinsortin mielisairaaksi henkilöksi, kertoi että on täysin tunteeton ihminen eikä ole halunnut miestäni vaan olisi halunnut pelkästään vauvan ja nyhti mieheltä rahaa ja tää sairaanhoitaja kutsui miestä sugar daddyksi. Eli hän oli maksullinen nainen, joka jotenkin omituisesti halusi myös raskaaksi. Mies oli ostellut tälle naiselle mm. tupakkaa, käyttänyt ravintoloissa syömässä ym ym. Ihmettelin kun hän tarvitsi jatkuvasti rahaa johonkin. Mies oli täysin tuon naisen vietävissä ja jätti sitten minut ja lapsemme tuon naisen vuoksi. Noh, tää sairaanhoitaja ei halunnutkaan miestäni vaan oli kylmästi ilmoittanut, että ei hän ole miestä halunnut vaan pelkästään tulla raskaaksi ja, että hän ei tunne mitään eikä mikään saa häntä elämässä tuntemaan tunteita eli oisko ollu peräti Psykopaatti? No jokatapauksessa miehelle kävi aika huonosti ja varmasti miehelläkin jokin mielenhäiriö ja persoonanhäiriö myös kun eli niin sekavaa elämää. Ehkä mies lopulta törmäsi kaltaisensa, yhtä pahan kuin hän itsekin. Joutui myöntämään, että teki pahan virheen. Mutta ei kovin kauaa ollut mitenkään pahoillaan eikä vastuuta juuri halunnut valinnoistaan kantaa vaan nyt joudunkin lastamme kasvattamaan yksin.
Kännykkää kuskataan hysteerisesti mukana suihkuunkin ja jos sanot, että näytähän mitä sulla siellä on, niin alkaa jumalaton syyttely että miksei häneen luoteta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi kenenkään toisen henkilön pitäisi nähdä kännykkä? Siinähän on myös salassapidettäviä työsähköposteja ja viestejä, omaan terveyteen tai talouteen liittyviä appeja, lompakko jne. En ikinä pyytäisi toiselta tai antaisi omaa puhelintani kenellekään selattaviksi. Jos sellaista joku vaatisi, niin pitäisin röyhkeänä, sairaalloisen uteliaana ja mustasukkaisena ja riittävä peruste unohtaa koko tyyppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisin sanoen pettäjän mielestä oma parisuhde ei ole niin arvokas, etteikö sitä kannattaisi riskeerata mitkä ikinä sitten motiivit ovatkaan.
Jos seksiä ei ole kotona lainkaan, niin silloin sitä hankitaan muualta. Niin metsä vastaa kuin sitä kutsuu.
No kaipa sitä ennen kerrotaan, että halutaan erota ja myös niistä aikeista mennä panemaan muualle? Pihtaaminen ei ole pettämistä, mutta muiden kanssa paneminen on, jos siis on molemminpuolinen sopimus olla uskollinen. Kova on uho lähteä vieraisiin, mutta missä uho kertoa kumppanille aikeensa?
Sanoisin näin realistisesti, että pihtaava on tehnyt päätöksen pihdata ja kumppani on tehnyt päätöksen salarakkaasta. Koska mennessään parisuhteeseen oletettavasti pihtari on tehnyt lupauksen vastavuoroisesta seksistä. Jos ei mielestään näin ole luvannut niin silloin on pettänyt jo ennen kuin pettävä kumppani. Tekopyhää on väittää, että vain pettäjä on yksin syyllinen kun seksiä ei ole lainkaan. Yhtä hyvinhän se pihtari voi ottaa eroasian puheeksi. Mutta useinhan on niin, ettei pihtari juuri halua erota ja mitään vikaa ei ole suhteessa eikä hänessä. Hän ei vain halua enää seksiä. Silloinhan ei ole väärin, että toisella on seksiä jonkun muun kanssa.
No pihtari ainakin pihtaa avoimesti, ja siitä pitää sen kärsivän osapuolen varmaan kysyä että missä me oikein mennään, eikös vaan? Miksi ainoa keino on lähteä SALAA pettämään? Miksi ei kerrota suoraan, että lähden panemaan? Ensin erotaan ja sitten vasta mennään uuden kanssa sekstailemaan.
Ja suhdeko sitten jatkuu, kunhan saa vierasta seksiä? Kaikki hyvin, kunhan salapanot saa jatkua rauhassa ja kenenkään estämättä? Kumpikohan tässä on nyt se oikea "rikollinen? :D
Kokemuksesta tiedän, että monet pihtarit ovat hyvin tyytyväisiä siihen, että kotielämä jatkuu samanlaisena. He nimittäin harvoin haluavat erota tai rikkoa kulisseja. Ovat tyytyväisiä kun mies tulee aina kotiin kuitenkin ja he saavat olla rauhassa ilman seksiä. Mitä he itseasiassa siinä menettävät vaikka mies on seksisuhteessa toisen kanssa kun kerran itse eivät seksistä välitä? Kun kotona muuten kaikki on kuin ennenkin. Minä en tykkää esimerkiksi hernekeitosta, mutta mies tykkää. En siis keitä sitä meillä kotona koskaan. Mitä minä menetän jos mies syö sen hernekeiton jossain muualla? En yhtään mitään.
He siis vain haluavat jatkaa rauhassa kotileikkiään, ja mies on heille kuin yksi huonekalu olohuoneessa? Ja elintason takaaja?
Huhhuh.
Halu elää ydinperheenä, arki rullaa hyvin yhdessä, ollaan kavereita toisilleen, elintaso, yhteinen historia, sukulaissuhteet jne. Se koko paketti. Ei sitä välttämättä halua tai tarvitse rikkoa seksin takia. Etenkään vanhemmiten. Parikymppisenä ehkä hiukan eri.
No senhän päättää se petetty ei pettäjä, kun käry käy.
Kysyttiin miksi petetty katsoo asiaa sormien läpi tai ei edes välitä.
En itse ainakaan enää keski-ikäisenä jättäisi tätä elintasoa ja tulevaa eläkevarallisuutta ihan minkä tahansa kuprun takia.Sinun mielestä hyvään elintasoon kuuluu, että puoliso pettää??? No jopas...
Minä taas käsitän hyvän elintason sellaiseksi, että saa nauttia elämästä sen ihmisen kanssa, jonka kanssa oikeasti haluaa olla, kulisseista viis. Toisin sanoen matkaseura on tärkeämpää kuin se, että lentää bisnesluokassa ja asuu arvoalueella. Mutta meitä on moneen lähtöön.
Ei kuulu. Mutta jos nyt pettäisi, en ainakaan automaattisesti alkaisi jakamaan lusikoita. Varsinkaan, jos kotona olisi muuten mukavaa. Pettäminen ei automaattisesti tarkoita esimerkiksi riitoja. Joillekin seksi muualla on vain sitä, kohde ei ole edes tärkeä.
Varmaan pitkässä liitossa voi just olla noin, että ei ole niin väliä, mitä toinen tekee. On ehkä jo kyynisyyttäkin mukana. Toisaalta tuollaisen elämänvaiheen varmaan voi nähdä ihan asiaankuuluvana osana parisuhdetta. Näin sinkkuna mietin näin.
Aivan. Eikä sen tarvitse olla katastrofi, jos ystävyys ja hyvä vanhemmuus säilyy avioliitossa.
Ystävyyteen eikä hyvään vanhemmuuteenkaan ei tietenkään kuulu pettäminen ja petollinen käytös. Ei se ole mikään asiaankuuluva osa parisuhdetta, että huijataan lähimpiä ja esimerkiksi riskeerataan heidän terveytensä. Ei sellaisia päätöksiä voi tehdä yksipuolisesti toisen puolesta.
Jos taas vieraissa on lupa käydä sovitusti, se ei ole pettämistä.
Elämä ei ole mustavalkoista suoraa viivaa. Harva pettää sitä yhtä kertaa enempää, koska siitä jää usein itsellekin paska olo.
Sarjapettäjät erikseen, silloin päässä on toisenlaisia ongelmia. Tai on esimerkiksi kansainvälinen rokkitähti tai jalkapalloilija jolle tyrkytetään mahdollisuuksia oikealta ja vasemmalta päivittäin. Vaimo katsoo ohi, koska elintaso on miljoonia.
Alinta kastia sitten ne jotka eivät edes tunnusta vaan elävät jopa vuosien salasuhteissa. En osaa kuvitella, että sellainen ihminen pystyisi ylläpitämään hyvää parisuhdetta kotonakaan.Eri ihmisillä on erilaiset arvot. Jollekin on ok varastaa vähän, huijata vähän, pettää vähän. Jonkun mielestä on elämän suola seikkailla. Siitä vaan, jos on valmis kestämään seuraukset. Silloin kannattaa valita sellainen puoliso, jolle myöskin rehellisyys on liian mustavalkoista suoraa viivaa. Joka nauttii vähän sellaisesta tuhnuisen harmaasta suhteesta.
Itse en nauti. Minulle on tärkeää kunnioittaa itseäni ja puolisoani. Parisuhteesta menee pohja pois, jos toinen on epärehellinen. Ei sellaisen puolesta viitsi nähdä vaivaa.
Sitä ei vaan ikinä voi tietää mitä tapahtuu. Joka ikinen ihminen pystyy pettämään. Panisitko lasten elämän ja vuosikymmenten työn palasiksi, jos toinen erehtyisi kerran?
Mistä voi tietää että se oli vain kerran? Oliko se se kerta kun jäi kiinni ja kertoja on vaikka kuinka paljon? Ja jaksaako jatkossa jännittää, että jäikö siihen " yhteen" kertaan pettämiset?
Jos pettäminen houkuttelee edes ajatuksen tasolla, niin silloin tosiaan pitäisi miettiä onko jonkun panon vuoksi valmis riskeeraamaan lasten elämän ja vuosikymmenten työn tuhannen pillun päreiksi? Ehkä ne housut pysyisivät jalassa, jos miettii mahdollisia seuraamuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettäjät sitten ajanmittaa alkaa lipsua, tulevat varomattomaksi kuten oma ex lipsutti muiden naisten nimiä eli ei he loputtomasti pysty sitä kulissia pitämään yllä. Ja mies ei myöskään esim tuonut apteekista lapsellemme tarvittavaa lääkärin määräämää lääkettä vaan jotakin muuta. Siitä arvasin, että hänellä on toinen nainen kenelle puhuu ja tää nainen käskenyt tuomaan jotakin muuta. Paljastui, että petti sairaanhoitajan kanssa joka oli alkanut määräillä siellä taustalla miehen tekemisiä ja oli udellut kaikkea mahdollista lapsestamme ja minusta. Oksettavinta oli just tuo terveysasioiden kaivelu ja urkkiminen.
Mites tuossa sitten lopulta kävi? Erosit tietty. Onko mitään välejä enää ja onko mies vielä sen hoitsun kanssa? Uteliaisuus iski, sori jos on tungettelua.
Tää hoitaja paljastui jonkinsortin mielisairaaksi henkilöksi, kertoi että on täysin tunteeton ihminen eikä ole halunnut miestäni vaan olisi halunnut pelkästään vauvan ja nyhti mieheltä rahaa ja tää sairaanhoitaja kutsui miestä sugar daddyksi. Eli hän oli maksullinen nainen, joka jotenkin omituisesti halusi myös raskaaksi. Mies oli ostellut tälle naiselle mm. tupakkaa, käyttänyt ravintoloissa syömässä ym ym. Ihmettelin kun hän tarvitsi jatkuvasti rahaa johonkin. Mies oli täysin tuon naisen vietävissä ja jätti sitten minut ja lapsemme tuon naisen vuoksi. Noh, tää sairaanhoitaja ei halunnutkaan miestäni vaan oli kylmästi ilmoittanut, että ei hän ole miestä halunnut vaan pelkästään tulla raskaaksi ja, että hän ei tunne mitään eikä mikään saa häntä elämässä tuntemaan tunteita eli oisko ollu peräti Psykopaatti? No jokatapauksessa miehelle kävi aika huonosti ja varmasti miehelläkin jokin mielenhäiriö ja persoonanhäiriö myös kun eli niin sekavaa elämää. Ehkä mies lopulta törmäsi kaltaisensa, yhtä pahan kuin hän itsekin. Joutui myöntämään, että teki pahan virheen. Mutta ei kovin kauaa ollut mitenkään pahoillaan eikä vastuuta juuri halunnut valinnoistaan kantaa vaan nyt joudunkin lastamme kasvattamaan yksin.
Järkyttävä kohtalo sinulla :o Aika paljon on saanut viime vuosina lukea näistä kodinhoitajista, jotka kavaltaa asiakkaan rahat ja armokuolemaa kylvävistä hoitajista jne. Tuo on paha juttu niille kunnollisille, ammattitaitoisille ja empaattisille hoitajille.
Hyvää jatkoa teille molemmille, lapselle ja sinulle, tulevaisuuteen. Kohtalolle ei voi enää mitään, mutta tulevaan voi aina vaikuttaa. Oli taatusti musertava kokemus. Toivottavasti ei mennyt kokonaan usko ihmiseen. -sama
Jos epäilet, niin kysy siltä.
On pieni mahdollisuus, että vastaa totuudenmukaisesti kyllä.
Jos hän vastaa ei ja sinusta tuntuu, että puhuu totta, ei ongelmaa ole.
Jos sinusta tuntuu, että puolisosi valehtelee, on kaksi vaihtoehtoa. Jos puolisosi oikeasti valehtelee, tiedät, että hän pettää sinua ja todennäköisesti haluat erota. Jos puolisosi ei kuitenkaan valehtele, etkä usko häntä, on todennäköisesti parempi erota. Luottamuspulassa ei ole kenenkään syytä elää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos se nussii jotain toista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisin sanoen pettäjän mielestä oma parisuhde ei ole niin arvokas, etteikö sitä kannattaisi riskeerata mitkä ikinä sitten motiivit ovatkaan.
Jos seksiä ei ole kotona lainkaan, niin silloin sitä hankitaan muualta. Niin metsä vastaa kuin sitä kutsuu.
No kaipa sitä ennen kerrotaan, että halutaan erota ja myös niistä aikeista mennä panemaan muualle? Pihtaaminen ei ole pettämistä, mutta muiden kanssa paneminen on, jos siis on molemminpuolinen sopimus olla uskollinen. Kova on uho lähteä vieraisiin, mutta missä uho kertoa kumppanille aikeensa?
Sanoisin näin realistisesti, että pihtaava on tehnyt päätöksen pihdata ja kumppani on tehnyt päätöksen salarakkaasta. Koska mennessään parisuhteeseen oletettavasti pihtari on tehnyt lupauksen vastavuoroisesta seksistä. Jos ei mielestään näin ole luvannut niin silloin on pettänyt jo ennen kuin pettävä kumppani. Tekopyhää on väittää, että vain pettäjä on yksin syyllinen kun seksiä ei ole lainkaan. Yhtä hyvinhän se pihtari voi ottaa eroasian puheeksi. Mutta useinhan on niin, ettei pihtari juuri halua erota ja mitään vikaa ei ole suhteessa eikä hänessä. Hän ei vain halua enää seksiä. Silloinhan ei ole väärin, että toisella on seksiä jonkun muun kanssa.
No pihtari ainakin pihtaa avoimesti, ja siitä pitää sen kärsivän osapuolen varmaan kysyä että missä me oikein mennään, eikös vaan? Miksi ainoa keino on lähteä SALAA pettämään? Miksi ei kerrota suoraan, että lähden panemaan? Ensin erotaan ja sitten vasta mennään uuden kanssa sekstailemaan.
Ja suhdeko sitten jatkuu, kunhan saa vierasta seksiä? Kaikki hyvin, kunhan salapanot saa jatkua rauhassa ja kenenkään estämättä? Kumpikohan tässä on nyt se oikea "rikollinen? :D
Kokemuksesta tiedän, että monet pihtarit ovat hyvin tyytyväisiä siihen, että kotielämä jatkuu samanlaisena. He nimittäin harvoin haluavat erota tai rikkoa kulisseja. Ovat tyytyväisiä kun mies tulee aina kotiin kuitenkin ja he saavat olla rauhassa ilman seksiä. Mitä he itseasiassa siinä menettävät vaikka mies on seksisuhteessa toisen kanssa kun kerran itse eivät seksistä välitä? Kun kotona muuten kaikki on kuin ennenkin. Minä en tykkää esimerkiksi hernekeitosta, mutta mies tykkää. En siis keitä sitä meillä kotona koskaan. Mitä minä menetän jos mies syö sen hernekeiton jossain muualla? En yhtään mitään.
He siis vain haluavat jatkaa rauhassa kotileikkiään, ja mies on heille kuin yksi huonekalu olohuoneessa? Ja elintason takaaja?
Huhhuh.
Halu elää ydinperheenä, arki rullaa hyvin yhdessä, ollaan kavereita toisilleen, elintaso, yhteinen historia, sukulaissuhteet jne. Se koko paketti. Ei sitä välttämättä halua tai tarvitse rikkoa seksin takia. Etenkään vanhemmiten. Parikymppisenä ehkä hiukan eri.
No senhän päättää se petetty ei pettäjä, kun käry käy.
Kysyttiin miksi petetty katsoo asiaa sormien läpi tai ei edes välitä.
En itse ainakaan enää keski-ikäisenä jättäisi tätä elintasoa ja tulevaa eläkevarallisuutta ihan minkä tahansa kuprun takia.Sinun mielestä hyvään elintasoon kuuluu, että puoliso pettää??? No jopas...
Minä taas käsitän hyvän elintason sellaiseksi, että saa nauttia elämästä sen ihmisen kanssa, jonka kanssa oikeasti haluaa olla, kulisseista viis. Toisin sanoen matkaseura on tärkeämpää kuin se, että lentää bisnesluokassa ja asuu arvoalueella. Mutta meitä on moneen lähtöön.
Ei kuulu. Mutta jos nyt pettäisi, en ainakaan automaattisesti alkaisi jakamaan lusikoita. Varsinkaan, jos kotona olisi muuten mukavaa. Pettäminen ei automaattisesti tarkoita esimerkiksi riitoja. Joillekin seksi muualla on vain sitä, kohde ei ole edes tärkeä.
Varmaan pitkässä liitossa voi just olla noin, että ei ole niin väliä, mitä toinen tekee. On ehkä jo kyynisyyttäkin mukana. Toisaalta tuollaisen elämänvaiheen varmaan voi nähdä ihan asiaankuuluvana osana parisuhdetta. Näin sinkkuna mietin näin.
Aivan. Eikä sen tarvitse olla katastrofi, jos ystävyys ja hyvä vanhemmuus säilyy avioliitossa.
Ystävyyteen eikä hyvään vanhemmuuteenkaan ei tietenkään kuulu pettäminen ja petollinen käytös. Ei se ole mikään asiaankuuluva osa parisuhdetta, että huijataan lähimpiä ja esimerkiksi riskeerataan heidän terveytensä. Ei sellaisia päätöksiä voi tehdä yksipuolisesti toisen puolesta.
Jos taas vieraissa on lupa käydä sovitusti, se ei ole pettämistä.
Elämä ei ole mustavalkoista suoraa viivaa. Harva pettää sitä yhtä kertaa enempää, koska siitä jää usein itsellekin paska olo.
Sarjapettäjät erikseen, silloin päässä on toisenlaisia ongelmia. Tai on esimerkiksi kansainvälinen rokkitähti tai jalkapalloilija jolle tyrkytetään mahdollisuuksia oikealta ja vasemmalta päivittäin. Vaimo katsoo ohi, koska elintaso on miljoonia.
Alinta kastia sitten ne jotka eivät edes tunnusta vaan elävät jopa vuosien salasuhteissa. En osaa kuvitella, että sellainen ihminen pystyisi ylläpitämään hyvää parisuhdetta kotonakaan.Eri ihmisillä on erilaiset arvot. Jollekin on ok varastaa vähän, huijata vähän, pettää vähän. Jonkun mielestä on elämän suola seikkailla. Siitä vaan, jos on valmis kestämään seuraukset. Silloin kannattaa valita sellainen puoliso, jolle myöskin rehellisyys on liian mustavalkoista suoraa viivaa. Joka nauttii vähän sellaisesta tuhnuisen harmaasta suhteesta.
Itse en nauti. Minulle on tärkeää kunnioittaa itseäni ja puolisoani. Parisuhteesta menee pohja pois, jos toinen on epärehellinen. Ei sellaisen puolesta viitsi nähdä vaivaa.
Sitä ei vaan ikinä voi tietää mitä tapahtuu. Joka ikinen ihminen pystyy pettämään. Panisitko lasten elämän ja vuosikymmenten työn palasiksi, jos toinen erehtyisi kerran?
Mistä voi tietää että se oli vain kerran? Oliko se se kerta kun jäi kiinni ja kertoja on vaikka kuinka paljon? Ja jaksaako jatkossa jännittää, että jäikö siihen " yhteen" kertaan pettämiset?
Jos pettäminen houkuttelee edes ajatuksen tasolla, niin silloin tosiaan pitäisi miettiä onko jonkun panon vuoksi valmis riskeeraamaan lasten elämän ja vuosikymmenten työn tuhannen pillun päreiksi? Ehkä ne housut pysyisivät jalassa, jos miettii mahdollisia seuraamuksia.
Eipäs nyt liioitella. Ei eroperheiden lasten elämät tuhoudu. Parhaimmillaan läheisten ja tärkeiden aikuisten piiri laajenee. Jos eroavat aikuiset osaavat hommansa, parisuhteen kriisi ei kyseenalaista toisen vanhemmuutta. Tietysti jos on todellinen paskiainen, kostaa puolisolleen mustamaalaamalla lapsille toista vanhempaa, sen sijaan että keskittyy tulemaan lasta erossa. Eli kyllä silloin se seksin harrastaminen toisen aikuisen kanssa on paljon pienempi erhe kuin oman pettymyksen ja katkeruuden eskaloituminen omiin lapsiin. Näitäkin ihmishirviöiden tuttavapiirissä on ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minullekin tulisi työnantajalta seuraamuksia jos antaisin puhelimeni jonkun toisen ihmisen tutkittavaksi. Puolisoni ei myöskään ikinä tällaista vaatisi. Enkä minä häneltä. Millaisten ihmisten kanssa te oikein elätte?
Ei kaikki huomaa mistään. Kolme vuotta pettänyt eikä puoliso huomaa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttunut käytös: Ei enää kiinostu omasta kumppanista. Alkaa vertailla sinua muihin. Valittaa paljon. On outoihin aikoihin paljon poissa kotoa. Ex lipsautti vahingossa sen naisen nimen kenen kanssa petti ja löysin sen naisen jättämän korun meiltä. Ällöttävintä siinä oli just se, että se nainen oli käynyt asunnollani salaa poissaollessani. Yök. Ex tajusi kyllä, että tää nainen oli jättänyt korun tahallaan mulle löydettäväksi että tajuaisin pettäjäksi. Ja sitten paljastui, että hän yritti vähän kaikkea mikä liikkuu, naisia oli paljon hänellä kierroksessa yhtäaikaa. Oli paljon poissa kotoa myös. Oli paljon puhelimella vessassa. Alkoi lainata tablettiani ja käytti sillä messengeriä. Oli sitten jättänyt avoimeksi näytölle kaikki käymänsä keskustelut, joka vahvisti petoksen.
Tämähän kuvaa juuri sitä tyhmää pettäjää. Harvinaisen tumpelo. Tai sitten todellakin halusi joutua kiinni. Ei enää välittänyt salailla.
Onko muunlaisia kuin tyhmiä pettäjiä? Älykäs ihminen elää avoimesti itsensä näköistä elämää, eikä petä ketään.
Tyhmintähän on yrittää pettää ja sitten hoitaa se täysin näkyvästi. Että oikein miltei osoittaa sormellaan, että kai nyt huomaat mitä on menossa. Joko pettää eikä elä avoimesti tai ei petä ja elää avoimesti. Molempia ei voi tehdä onnistuneesti yhtäaikaa. Senhän sanoo jo järkikin. Ellei tosiaan halua jäädä kiinni, ja hoitaa sen tällä konstilla.
Tyhmintä on ylipäätään ratkoa elämänsä ongelmia pettämällä. Älykäs ihminen ymmärtää, että se on umpikuja.
Vierailija kirjoitti:
Tässäkään keskustelussa ei ole kovinkaan hyvin uskota että me ihmiset koemme asiat ihan eri tavoin. Joillekin seksuaalisuus on pikku asia, joka siedetään lastentekoviosina ja jolla ei ole mitään merkitystä. Kumppanilta se voidaan myös kieltää ihan yksipuolisena valintana. Omakotitalo, automerkki tai kasvimaa on tärkeämpää luo oma tai toisen seksuaalinen identiteetti. Tämä on ihan kamalaa. Nämä tyypit tuomitsevat sitten niitä joille seksuaalisuus onkohan jotain muuta: monisävyisin, hienoin ja tunteita täynnä oleva aistinen retki halki elämän. Itselle oman seksuaalisuuden toteuttaminen (olen 50+ heteronainen) on todellakin tärkeämpi asia kuin kumppanin paha mieli. Olen suoraan sanonut että tämä on itselleni tärkeä asia, ja minussakin on lähestyvä parasta ennen päivämäärä. Nyt kun muuten hyvä, uudehko kumppanini on dramaattisesti vähentänyt seksielämääni, voin ja varmaan tulenkin tarttumaan tilaisuuteen, jos sellainen eteen tulee. Elän vain kerran. Minua on petetty aiemmissa suhteissa, olen asian työstänyt ja ymmärrän miksi niin on käynyt. Nytcsalkin saman myös itselleni.
Tottakai ymmärretään. Ihmisillä on erilaiset käsitykset väärästä ja oikeasta. Aina on ihmisiä, jotka ajattelevat, että säännöt eivät koske heitä, ja että heille kuuluu jotain enemmän kuin muille.
En usko, että kukaan tuomitsee sitä, että seksi on "monisävyisin, hienoin ja tunteita täynnä oleva aistinen retki halki elämän." Miksi tuomitsisi? Päinvastoin, useimmat haluavat juuri sitä.
Mutta seksi on kahden kauppa, ja sitä rakennetaan suhteessa yhdessä. Sellainen ihminen, joka pettää, rikkoo tuon monisävyisen ja herkän intiimin tilan. Se energia, joka on tarkoitettu suhteeseen, valuu harakoille.
Se, että on itse tullut petetyksi ei ole mikään syy pistää paha kiertämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On myytti, että uskottomuus aina paljastuu. Vain nämä tässä ketjussa kuvatut tollot jäävät kiinni. Osa varmaan haluaakin jäädä kiinni. Ne, jotka eivät halua, eivät muuta käytöstään. Kyllähän sen nyt kuka hyvänsä käsittää, että uudet harrastukset, vaatteet, poissaolot, seksitemput, kännykän salailu ynnä muu saavat puolison epäilemään. Nämä tyypit vain etsivät keinoa erota, kun eivät pysty suoraan sanomaan.
Kyllä se käytös muuttuu etenkin tilanteissa, joissa puolisoa kohden on ennen osoitettu romanttisia tunteita. Kun romantiikka alkaa valua suhteen ulkopuolelle, aina jotakin muuttuu suhteen dynamiikassa. Pettäjät luulevat olevansa niin neroja, että puoliso ei aisti mitään. Se mitä tapahtuu, on, että aitous, luottamus ja kunnioitus heikkenevät virallisessa suhteessa. Näin kävi meidänkin suhteessa jo kauan ennen kuin pettäminen paljastui. Ihmettelin tuolloin, kuinka kaikki onkaan muuttunut, vaikka en vielä osannut epäillä.
Eri juttu on toki, jos toinen osapuoli on ollut alusta asti patologinen feikkaaja, pettäjä ja valehtelija. Tällaiset surkimukset eivät pääse ikinä aitoon yhteyteen toisen ihmisen kanssa.
Puolisosi halusi erota ja siksi muuttui. Hän oli rakastunut toiseen ja siksi kylmeni. Hän ei halusi jäädä kiinni ainakin osittain. Jos hän ei olisi halunnut, et olisi huomannut mitään.
Onpa sinulla otsaa tulla kertomaan, mitä toisten ihmisten suhteissa tapahtuu.
Itsellä puoliso petti eikä käytös muuttunut mitenkään. Hän vain jäi kiinni, koska sivusuhde oli tunnustanut puolisolleen, ja puoliso kertoi minulle. Kiitos, että kertoi.
Ei ihminen voi täysin kontrolloida tunteitaan, eikä varsinkaan toisten ihmisten tunteita. Jos näillä pettäjillä olisi hyvät itsesäätelyn taidot, he eivät ylipäätään pettäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisin sanoen pettäjän mielestä oma parisuhde ei ole niin arvokas, etteikö sitä kannattaisi riskeerata mitkä ikinä sitten motiivit ovatkaan.
Jos seksiä ei ole kotona lainkaan, niin silloin sitä hankitaan muualta. Niin metsä vastaa kuin sitä kutsuu.
No kaipa sitä ennen kerrotaan, että halutaan erota ja myös niistä aikeista mennä panemaan muualle? Pihtaaminen ei ole pettämistä, mutta muiden kanssa paneminen on, jos siis on molemminpuolinen sopimus olla uskollinen. Kova on uho lähteä vieraisiin, mutta missä uho kertoa kumppanille aikeensa?
Sanoisin näin realistisesti, että pihtaava on tehnyt päätöksen pihdata ja kumppani on tehnyt päätöksen salarakkaasta. Koska mennessään parisuhteeseen oletettavasti pihtari on tehnyt lupauksen vastavuoroisesta seksistä. Jos ei mielestään näin ole luvannut niin silloin on pettänyt jo ennen kuin pettävä kumppani. Tekopyhää on väittää, että vain pettäjä on yksin syyllinen kun seksiä ei ole lainkaan. Yhtä hyvinhän se pihtari voi ottaa eroasian puheeksi. Mutta useinhan on niin, ettei pihtari juuri halua erota ja mitään vikaa ei ole suhteessa eikä hänessä. Hän ei vain halua enää seksiä. Silloinhan ei ole väärin, että toisella on seksiä jonkun muun kanssa.
No pihtari ainakin pihtaa avoimesti, ja siitä pitää sen kärsivän osapuolen varmaan kysyä että missä me oikein mennään, eikös vaan? Miksi ainoa keino on lähteä SALAA pettämään? Miksi ei kerrota suoraan, että lähden panemaan? Ensin erotaan ja sitten vasta mennään uuden kanssa sekstailemaan.
Ja suhdeko sitten jatkuu, kunhan saa vierasta seksiä? Kaikki hyvin, kunhan salapanot saa jatkua rauhassa ja kenenkään estämättä? Kumpikohan tässä on nyt se oikea "rikollinen? :D
Kokemuksesta tiedän, että monet pihtarit ovat hyvin tyytyväisiä siihen, että kotielämä jatkuu samanlaisena. He nimittäin harvoin haluavat erota tai rikkoa kulisseja. Ovat tyytyväisiä kun mies tulee aina kotiin kuitenkin ja he saavat olla rauhassa ilman seksiä. Mitä he itseasiassa siinä menettävät vaikka mies on seksisuhteessa toisen kanssa kun kerran itse eivät seksistä välitä? Kun kotona muuten kaikki on kuin ennenkin. Minä en tykkää esimerkiksi hernekeitosta, mutta mies tykkää. En siis keitä sitä meillä kotona koskaan. Mitä minä menetän jos mies syö sen hernekeiton jossain muualla? En yhtään mitään.
Kysymys kuuluu edelleen, että miksi SALAA olisi oikeus pettää? Eikös ensin a) Puhuta asiasta b) Yritetään löytää molempia tyydyttävä ratkaisu c) Tilanne jää ennalleen d) Kumppani suostuu siihen, että puoliso harrastaa seksiä muiden kanssa kodin ulkopuolella e) Ero
Onko ainoa ratkaisusi asiaan se, että pihtarille ei sanota mitään, vaan automaattisesti oman käden oikeudella syöksytään salassa naiskentelemaan?
Todennäköisesti puolison kanssa on keskusteltu usein, jopa kymmeniä kertoja, mutta jos toinen ei halua niin eihän häntä voi pakottaakkaan seksiin. Sehän olisi raiskaus. Ja todennäköisesti myös tuntee puolisonsa ehdottoman vastustuksen liiton avaamiselle. Joten mikä olisi molempia tyydyttävä ratkaisu, jos kumpikaan ei myöskään halua erota?
-ohis sivusta
Tässä tilanteessa on vaan kerrottava pihtaavalle puolisolle ilmoitusasiana että aikoo hakea seksin muualta. Pihtaava puoliso sitten päättää mitä tiedon saatuaan tekee. Tämä siis keskustelu yritysten jälkeen kun ei ole ratkaisua saatu aikaan.
Aivan lapsellinen ratkaisu. Se "pihtaava" puoliso voi kärvistellä yhtä lailla siinä tuskassa, että haluaisi lisää tai parempaa seksiä, mutta puolison kanssa on vaikeaa löytää yhteyttä. Kuten täällä joku pettäjä sanoi, seksi on "monisävyisin, hienoin ja tunteita täynnä oleva aistinen retki halki elämän."
Alue: Aihe vapaa
Kyllä se juuri näin on. Vaikka ollaan jo oltu yhdessä kymmeniä vuosia, niin edelleen pohja on rehellisyydessä ja toisen kunnioittamisessa eikä siihen pettäminen sovi. Muuten kylläkin molemmilla on vapautta mennä ja harrastaa eikä kaikkia asioita tai reissuja tehdä yhdessä . Mutta jos selviäisi että kuviossa on kolmaskin osapuoli, en kyllä elintason takia jäisi suhteeseen.