Joulu on tulossa, Merry Christmas ei mielestäni ole sopiva toivotus
Esim. Briteissä pitää jo sanoa happy winter holiday. Se on kunnioittavampaa muslimeja kohtaan.
Kommentit (10)
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta" on Suomessa puhutuilla saamen kielillä:
Pohjoissaame: Buriid juovllaid ja lihkolaš ođđa jagi!
Inarinsaame: Pyereh juovlah já luholâš uđđâ ihe! (myös uđđâ ive)
Kolttasaame: Šiõǥǥ rosttov da leklvaž ođđ eejj! (myös rosttvid)
Vierailija kirjoitti:
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta" on Suomessa puhutuilla saamen kielillä:
Pohjoissaame: Buriid juovllaid ja lihkolaš ođđa jagi!
Inarinsaame: Pyereh juovlah já luholâš uđđâ ihe! (myös uđđâ ive)
Kolttasaame: Šiõǥǥ rosttov da leklvaž ođđ eejj! (myös rosttvid)
Mitenhän noikin lausutaan? Mistä noi kirjaimet on?
Joulun toivotus nyt muutenkin on hyvin loukkaavaa jos ei satu olemaan jeesus tai joulupukki. Miksi kukaan muu tuollaista edes juhlisi, nih. Samoin uusivuosi jos et ole kalenteri jossa yksi vuosi loppuu ja toinen alkaa, tai itsenäisyyspäivä jos et ole suomen valtio. Tai juhannus jos et ole johannes kastaja tai vaihtoehtoisesti aurinko. Tai pääsiäisenä taas kerran jeesus, jne. jne.
Eli mielestäsi ei voi puhua ihmisoikeuksista vaan pitää sanoa sharialaki. Se on muslimeja kohtaan kunnioittavampaa. Hyvää Joulua sinulle.
Niin, Suomessa toivotetaan Hyvää Joulua. Jos ei se kelpaa voi poistua maasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta" on Suomessa puhutuilla saamen kielillä:
Pohjoissaame: Buriid juovllaid ja lihkolaš ođđa jagi!
Inarinsaame: Pyereh juovlah já luholâš uđđâ ihe! (myös uđđâ ive)
Kolttasaame: Šiõǥǥ rosttov da leklvaž ođđ eejj! (myös rosttvid)
Mitenhän noikin lausutaan? Mistä noi kirjaimet on?
Saamen kirjaimet ovat erilaiset siksi, että saame ei ole vain yksi kieli, vaan joukko eri saamelaiskieliä, ja jokaisella kirjakielellä on omat äänteensä ja ortografiansa.
Eri saamelaiskielet: Saamelaiskieliä on useita (esimerkiksi pohjois-, inarin-, koltan-, etelä- ja luulajansaame). Ne eroavat toisistaan niin paljon, etteivät puhujat aina ymmärrä toisiaan.
Erilaiset äänteet: Eri kielissä on omia vokaalejaan ja konsonanttejaan, joita peruslatinalaisilla tai suomen aakkosilla ei voi merkitä tarkasti. Siksi käytössä on erikoismerkkejä (kuten č, š, ž, đ, ŋ, á, ǩ).
Historiallinen kehitys ja naapurikielet: Kirjakielet on kehitetty eri aikoina ja eri alueilla. Niihin ovat vaikuttaneet myös ympäröivät valtaväestön kielet (kuten suomi, ruotsi, norja ja venäjä).
Minä toivotan "Sitä samaa!" - se ei ainakaan loukkaa ketään.
Kristittynä minua loukkaa joulun toivotukset. Joulu, eli yule on pakanoiden juhla.
Sellainen uhriutumiskatkeroituminen sitten tälle illalle.
Minua loukkaa, jos joku toivottaa happy holidays, koska en saanut toivomaani joululomaa.