HS: Mies hämmästelee, kun naiset eivät halua muuttaa korpeen
Jutussa Juha-Antti kertoo, miten haluaa asua Kuhmossa ja työ haukkaa liikaa aikaa. Onko ihme, että naista ei ole löytynyt? Kuka nainen haluaa miehen, jonka perässä pitäisi muuttaa korpeen ja mies vielä viettäisi suuren osan vuorokaudesta töissä?
Nämä miehet eivät ymmärrä, että naiselle ei ole kiva diili muuttaa miehen mieltymyksen vuoksi paikkaan x. On eri asia, jos mies haikailisi maalla asumista ja yhdessä etsittäisiin jostain päin Suomea se paikka, jossa molemmat haluavat asua. Mutta on ahdistavaa, jos asuinpaikka pitäisi valita vain toisen osapuolen mieltymysten vuoksi.
Kommentit (357)
"Ei ole kaunista, mutta se on totuus. Ja toisinaan totuus sattuu. Toivottavasti mies näkisi tuon kommentin ja tekisi ryhtiliikkeen oman elämänsä suhteen."
Jos ylipaino ja muut huonot elintavat katoaisivat huomauttelemalla, niitä ei esiintyisi meillä enää ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ihanaa, että kaupunkilaiset saavat valita sukulaisensa ja naapurinsa! "
Niiden kanssa ei ole pakko olla tekemisissä jos ei halua ja muuta väestöä kaupungissa riittää josta valita seuransa.
Maalla ei ole tarjolla paljon muita kuin naapurit ja sukulaiset, ainakaan enää nykyään.
Ja sä kaupunkilaisena "tiedät" tämän? Koska maalaisena, ja aikuisuuteni aikana monessa maalaispitäjässä asuneena olen aivan eri mieltä.
Aika moni ihminen on elämänsä aikana asunut sekä maalla että kaupungissa. Monilla on näkökulmaa molemmanlaisiin elämiin. Eivät kaikki ole joko/tai.
Pieni korjaus että se on ahdistavaa jos nainen joutuisi asumaan jossain missä ei halua miehen takia. Kyllä sekin on miesten velvollisuus muuttaa paikkaan missä ei halua asua naisem takia. Naisen kuuluu saada vain nauttia elämästä ja miehen kuuluu mahdollistaa se naisen nauttiminen tekemällä töitä että pääsee maksamaan kaiken mitä nainen haluaa ja muuttamalla naisen luokse että naisen ei tarvi nähdä vaivaa eikä naisen tarvi etsiä uutta asuntoa sitten kun se parempi mies löytyy ja nainen joutuu pitkinaan edellisen miehen piis jaloista. Naisen kun kuuluu jatkuvasti etsiä itselleen parempaa miestä eikä naisen kuulu tyytyä yhteenkään mieheen.
Se on miehen sukupuolivelvollisuus unohtaa itsensä ja alkaa toteuttamaan naisen tahtoa
Vierailija kirjoitti:
Olin lukioikäinen, kun silloinen poikaystäväni suunnitteli, miten muutan hänen perässään Jyväskylään, kun hän lähtee sinne opiskelemaan. Muistan jo tuolloin, miten kauhistutti tuo ajatus, että oma elämä pitäisi määrittää miehen toiveiden mukaan. Aikuisena sitten löytyikin tuleva aviomies, jonka kanssa etsittiin yhdessä asuinpaikka, joka sopi kummallekin.
Sopi kummallekin... olisiko kuitenkin niin että sopi sinulle ja pakotit miehen hyväksymään sen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tälläkin palstalla on keskusteluja joissa naiset itkevät ettei mistään löydy pieniä täysin syrjässä metsässä olevia mökkejä heille.
Niin, heille.
Nainen voi haluta maalle yksin omaan mökkiin.
Ei jonnekin miehen suvun maatilalle, missä miehen sukulaiset ja naapurit ramppaavat, "koska se on ollut tapana".
Siinä liitossa tulisi kylkiäisenä 100 tuntematonta ihmistä.
Ja kaupunkilaisilla ei ole sukua, ystäviä, kavereita tai tuttavia? Ainakaan sataa? Harva tuntee ne kaikki puolison sukulaiset ja kaverit etukäteen.
Kaupungeissa ei ole tapana, että se suku tulee sisälle aamulla klo 7, koska "täällähän ei ovia lukita, on niin kivaa seutua."
Olen maalaisemäntä. Tuollaista ei ole ikinä tapahtunut. Eikä tutuillekaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ääh taas näitä juttuja, ei mitään tuoretta näkökulmaa. Haluaisin välillä lukea jutun siitä miten Helsingissä asuvat akateemiset miehet ajautuvat tahtomattaan lapsettomiksi.
Akateeminen lapseton mies Helsingissä on oksymoroni. Ensinnäkin akateemisista miehistä on pulaa ja toisekseen lisääntyminen on nykyään luokkakysymys eli kouluttautuneet hankkivat lapsia. Akateemisessa miehessä pitää olla jokin tosi paha ongelma, esim psykoosi tai huumeriippuvuus, jos hän ei kelpaa.
Lisääntyminen on luokkakysymys etenkin kalliissa Helsingissä. Siellä, missä ylipäätään puhutaan yhteiskuntaluokista.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän juurikin nuoren pariskunnan. Kaunis stadilainen , koulutettu mainen ja ihan korvessa asuva mies ( komea kylläkin) perustivat perheen sinne ihan korpeen. Kaikki on hyvin vuosia myöhemminkin. Ovat liikkuvia ja aktiivisia, joten eivät sinne ole mitenkään metsittyneet. Lihan saa omista metsistä ja kalat järvistä.
”Lihan saa omista metsistä ja kalat järvistä”. Kuulostaa jonkun kampakeraamisen ajan mainoslauseelta. Saako keihäät ja kiviveitsen heimolta myötäjäislahjana? Tällainen metsästä ruokasi itse -tarjous ei kyllä ole omassa elämässä mikään tavoite, vaikka satunnainen marjastaja ja sienestäjä olekin.
Vierailija kirjoitti:
"Jos miehellä olisi tarjota mukava talo ja asuinympäristö ja hänellä olisi vakituinen hyväpalkkainen työpaikka siellä."
Ongelma on se että se keskimääräinen maalla asuva mies asuu vanhahkossa eikä niin nykyaikaisessa talossa eikä hänellä ole isot tai varmat tulot. Jos siellä jollain on se hyvä moderni talo ja hyvä työpaikka, yleensä se nainenkin löytyy jo.
Niin no, en vaatisi mahdottomia. Tärkein pointti mulle olisi mahdollisuus kasvattaa lapset muualla kuin pk-seudulla. Täällä en suostuisi lasten kanssa elämän enää mistään hinnasta. Täällä on nykyään liikaa huolestuttavia asioita. Oma lapsuuteni täällä oli aivan mahdottoman paljon huolettomampi kuin mitä nykyisin olisi.
Vierailija kirjoitti:
Pieni korjaus että se on ahdistavaa jos nainen joutuisi asumaan jossain missä ei halua miehen takia. Kyllä sekin on miesten velvollisuus muuttaa paikkaan missä ei halua asua naisem takia. Naisen kuuluu saada vain nauttia elämästä ja miehen kuuluu mahdollistaa se naisen nauttiminen tekemällä töitä että pääsee maksamaan kaiken mitä nainen haluaa ja muuttamalla naisen luokse että naisen ei tarvi nähdä vaivaa eikä naisen tarvi etsiä uutta asuntoa sitten kun se parempi mies löytyy ja nainen joutuu pitkinaan edellisen miehen piis jaloista. Naisen kun kuuluu jatkuvasti etsiä itselleen parempaa miestä eikä naisen kuulu tyytyä yhteenkään mieheen.
Se on miehen sukupuolivelvollisuus unohtaa itsensä ja alkaa toteuttamaan naisen tahtoa
On todennäköisempää löytää kaupungista molemmille töitä kuin jostain Kuhmosta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Samaa hämmästelin. Mitä vikaa on koulukavereissa tai kaverin exissä? Sukulaiset nyt ymmärrän, mutta jos rajaa ulkopuolelle kaikki oman ikäluokkansa naiset ja sellaiset, jotka ovat joskus seukanneet kavereiden kanssa niin ymmärrän, että vähiin käy vaihtoehdot. "
Tämä minuakin ihmetytti. Jos on kotoisin pieneltä paikkakunnalta, luulisi ymmärtävän että ei siellä koskaan ole ollut mitään suurta tarjontaa niiden samojen pienten piirien ulkopuolelta. Naapurista ja samalta luokalta siellä on aina naitu.
Miksi tämä on äkkiä joku asia joka siellä ei nyt kelpaakaan?
Luokkakavereista voi olla jotain traumoja, mutta olisi mielenkiintoista kuulla haastatellun näkemys siihen montako vuotta tai vuosikymmentä nainen on "kelvoton" sen takia, että on joskus miehen kaverin kanssa ollut suhteessa? Jääkö kaverista naiseen jokin paha hajujälki vai mistä tässä oikein on kyse?
Aiemmin ketjussa siis:
"Samaa hämmästelin. Mitä vikaa on koulukavereissa tai kaverin exissä? Sukulaiset nyt ymmärrän, mutta jos rajaa ulkopuolelle kaikki oman ikäluokkansa naiset ja sellaiset, jotka ovat joskus seukanneet kavereiden kanssa niin ymmärrän, että vähiin käy vaihtoehdot. "
Tämä minuakin ihmetytti. Jos on kotoisin pieneltä paikkakunnalta, luulisi ymmärtävän että ei siellä koskaan ole ollut mitään suurta tarjontaa niiden samojen pienten piirien ulkopuolelta. Naapurista ja samalta luokalta siellä on aina naitu.
Miksi tämä on äkkiä joku asia joka siellä ei nyt kelpaakaan?
Hyvin todennäköisesti miehen "en voi ottaa kaverin exää yläasteelta" asenteeseen syynä on se, että se mies ajattelee sitä naista harrastamassa seksiä kaverinsa kanssa. Kun se on ollut kaverin kanssa silleen 16-vuotiaana taI 18-vuotiaana. Eihän sitä naista voi panna, kun ajattelee pakostakin kaveria panemassa sitä (ja se ei ole yhtään homoa tai pakko-oireista ajattelua :D)
Jotkut tollukkamiehet pitävät naisia myös miesten omaisuutena. Tämä nainen oli kaverin omaisuutta teininä/parikymppisenä, ei sitä voi enää ottaa, se on käytetty.
Vierailija kirjoitti:
"JOS edes tulevat, koska maaseuduilla suhtaudutaan vieroksuen "ulkopaikkakuntalaisiin". "
Ei ole kerta eikä kaksi kun joku on jossain syrjemmällä todennut minuun paremmin tutustuttuaan että "olet kyllä ihan ok vaikka oletkin Hesasta". Eli se perusoletus on että kaupunkilainen on epäilyttävä ja hänen on sitten erikseen todistettava että näin ei ole.
Ei sulla ainakaan huumorintajua ole.
Vierailija kirjoitti:
Jos miettisin asiaa omalta kantilta: Tapaan mukavan miehen, mutta kun tapailu jatkuu mies haluaa että muutamme Kainuuseen kuten tässä Juha-Antti toimii. En kyllä itse suostuisi muuttamaan mihinkään pussinperään ilman palveluita, jos kerran kauppaankin on 1,5h matka (yhteen suuntaan!) kuten joku täällä kirjoitti. Tykkään luonnosta, mutta en halua asua keskellä metsää.
Kyllä Kuhmossa nyt sentään ruokakauppa on. Ei varmasti missään ole tuollaista kauppamatkaa
Vierailija kirjoitti:
"Alkuperäisessä kommentissa puhuttiin siitä että se sukutila pitää myydä, koska Mirkkuli ei suostu muuttamaan toisen omistamaan asuntoon."
Kyllä ja minä kerroin skenaarion jossa ainakaan minä en mitenkään vaatisi sukutilan myyntiä vaan elämä voitaisiin järjestää toisinkin. Ei kuitenkaan niin että nainen muuttaa pysyvästi sinne sukutilalle. Eli siis kompromissi.
Yhtä hyvin se voi olla nainen, joka asuu sukutilallaan.
"Tätä on ilmennyt myös omassa parisuhteessani. Mies haluaisi, että muuttaisin hänen asuntoonsa. En suostu, sillä jo nyt on havaittavissa se, että asioiden on mentävä miehen haluamalla tavalla. Televisiosta katsotaan mitä mies haluaa, nukkumaan mennään, kun mies haluaa ja niin edelleen. Voin joustaa näissä nyt, kun mulla on oma asunto, missä saan tehdä kuten haluan, mutta en muuta yhteen. En jaksaisi olla näin joustava ilman omaa rauhaa. Mies ei tätä ymmärrä, hän ei näe ollenkaan, että mä joustan jo nyt omista tarpeistani ja tavoistani. "
Minulla oli vähän samaa edellisessä suhteessa. Toinen oli myös jo itsekseen päättänyt, että tulemme muuttamaan yhteen ja menenään naimisiin.
Enkä siis sano, että sitoutumisessa on mitään pahaa. Mutta kun siihen se sitoutuminen loppui, muutoin olin vähän kuin jokin huonekasvi. Kiva kun olen olemassa, muttei nyt ole oikein energiaa saati kiinnostusta sen enempää kiinnittää huomiota.
Ahdistuin lopulta koko suhteesta. Kun yhden kerran tulin omaan kotiini, oli se helpotuksen tunteen kautta tuleva viesti itselleni selvä: haluan pitää oman elämän, oman kodin, haluan olla yksin.
Tuo liittyy myös miesten kunniakäsitykseen. Kaverin tavaroihin ei kosketa, vaikka ne olisi annettu eteenpäin. Jos kosketaan, niin silloin luovutaan kaverista. Ihan kaupunkilaisenakin miehenä voin sanoa, että jos joku kavereistani johonkin exääni sekaantuisi niin olisivat entisiä kavereita samantien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Samaa hämmästelin. Mitä vikaa on koulukavereissa tai kaverin exissä? Sukulaiset nyt ymmärrän, mutta jos rajaa ulkopuolelle kaikki oman ikäluokkansa naiset ja sellaiset, jotka ovat joskus seukanneet kavereiden kanssa niin ymmärrän, että vähiin käy vaihtoehdot. "
Tämä minuakin ihmetytti. Jos on kotoisin pieneltä paikkakunnalta, luulisi ymmärtävän että ei siellä koskaan ole ollut mitään suurta tarjontaa niiden samojen pienten piirien ulkopuolelta. Naapurista ja samalta luokalta siellä on aina naitu.
Miksi tämä on äkkiä joku asia joka siellä ei nyt kelpaakaan?
Luokkakavereista voi olla jotain traumoja, mutta olisi mielenkiintoista kuulla haastatellun näkemys siihen montako vuotta tai vuosikymmentä nainen on "kelvoton" sen takia, että on joskus miehen kaverin kanssa ollut suhteessa? Jääkö kaverista naiseen jokin paha hajujälki vai mistä tässä oikein on kyse?
Aiemmin ketjussa siis:
"Samaa hämmästelin. Mitä vikaa on koulukavereissa tai kaverin exissä? Sukulaiset nyt ymmärrän, mutta jos rajaa ulkopuolelle kaikki oman ikäluokkansa naiset ja sellaiset, jotka ovat joskus seukanneet kavereiden kanssa niin ymmärrän, että vähiin käy vaihtoehdot. "
Tämä minuakin ihmetytti. Jos on kotoisin pieneltä paikkakunnalta, luulisi ymmärtävän että ei siellä koskaan ole ollut mitään suurta tarjontaa niiden samojen pienten piirien ulkopuolelta. Naapurista ja samalta luokalta siellä on aina naitu.
Miksi tämä on äkkiä joku asia joka siellä ei nyt kelpaakaan?
Jos vaikka palstalla kysytään että saako alkaa seurustella kaverin exän kanssa, niin kyllä se tuomitaan. Täysin.
Lähin ympärivuorokautinen päivystyspoliklinikka Kuhmosta käsin?
Copilot said:
Kuhmosta käsin lähin ympärivuorokautinen yhteispäivystys on Kainuun keskussairaalan päivystyspoliklinikka Kajaanissa. Kuhmossa ei ole ilta-, viikonloppu- tai pyhäpäivystystä, vaan kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat ohjataan Kajaanin yhteispäivystykseen.
Kuhmon keskustasta Kajaanin keskussairaalaan on maanteitse noin 100–110 km, ajoaika tyypillisesti noin 1 h 20 min–1 h 30 min liikenne- ja keliolosuhteista riippuen.
Ah miten ihanaa tuolla olisikaan asua lasten kanssa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tälläkin palstalla on keskusteluja joissa naiset itkevät ettei mistään löydy pieniä täysin syrjässä metsässä olevia mökkejä heille.
Niin, heille.
Nainen voi haluta maalle yksin omaan mökkiin.
Ei jonnekin miehen suvun maatilalle, missä miehen sukulaiset ja naapurit ramppaavat, "koska se on ollut tapana".
Siinä liitossa tulisi kylkiäisenä 100 tuntematonta ihmistä.
Koska yhteisöllisyys on pa-ha asia 🤦
Kaupungissa yhteisöllisyys on sitä parempaa yhteisöllisyyttä! On yhteiskäyttö autoja sun muita ja etsitään sitä yhteisöä vaikkapa jos on yksinhuoltaja että on apua muista ihmisistä.
Ketjussa huomaa sen, miksi miesten on niin vaikea löytää seuraa maatilalle.
"Yhteisöllisyys on kivaa, ja jos et tykkää sukulaisistani ja niiden vierailuista, vika on sinussa, plus kyllä nyt pitäisi olla kiitollinen siitä, että pääsee maaseudulle."
Täh? Siis jos tuo toinen vierailee siellä maalla sen miehen asunnossa, niin miksi sen kaupunkiasunnon pitäisi olla yhteinen? Eikö se tuossa tilanteessa ole parempi, että molemmilla on omat?
Vai oliko pointtisi se, että naisen pitäisi maksaa vuokraa miehelle hänen luonaan käymisestä ja sitten kaupunkiasunnon pitäisi olla yhteinen? Miksi?