Lue keskustelun säännöt.
HS: Mies hämmästelee, kun naiset eivät halua muuttaa korpeen
01.07.2026 |
Jutussa Juha-Antti kertoo, miten haluaa asua Kuhmossa ja työ haukkaa liikaa aikaa. Onko ihme, että naista ei ole löytynyt? Kuka nainen haluaa miehen, jonka perässä pitäisi muuttaa korpeen ja mies vielä viettäisi suuren osan vuorokaudesta töissä?
Nämä miehet eivät ymmärrä, että naiselle ei ole kiva diili muuttaa miehen mieltymyksen vuoksi paikkaan x. On eri asia, jos mies haikailisi maalla asumista ja yhdessä etsittäisiin jostain päin Suomea se paikka, jossa molemmat haluavat asua. Mutta on ahdistavaa, jos asuinpaikka pitäisi valita vain toisen osapuolen mieltymysten vuoksi.
Kommentit (480)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pieni korjaus että se on ahdistavaa jos nainen joutuisi asumaan jossain missä ei halua miehen takia. Kyllä sekin on miesten velvollisuus muuttaa paikkaan missä ei halua asua naisem takia. Naisen kuuluu saada vain nauttia elämästä ja miehen kuuluu mahdollistaa se naisen nauttiminen tekemällä töitä että pääsee maksamaan kaiken mitä nainen haluaa ja muuttamalla naisen luokse että naisen ei tarvi nähdä vaivaa eikä naisen tarvi etsiä uutta asuntoa sitten kun se parempi mies löytyy ja nainen joutuu pitkinaan edellisen miehen piis jaloista. Naisen kun kuuluu jatkuvasti etsiä itselleen parempaa miestä eikä naisen kuulu tyytyä yhteenkään mieheen.
Se on miehen sukupuolivelvollisuus unohtaa itsensä ja alkaa toteuttamaan naisen tahtoa
On todennäköisempää löytää kaupungista molemmille töitä kuin jostain Kuhmosta
On sillä elämänlaadullakin merkitystä. Jos vaikka harrastaa metsästystä, puutarhanhoitoa, halua pitää kanoja ja lampaita tai muuten asua muualla kuin kaupungissa, niin ei se kaupunki tarjoa mitään
Maalla on helpompaa olla työttömänä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä voisin muuttaa korpeen, mutta ilman miestä. Karhun voisin ottaa.
"Maalla spontaanius toteutetaan niin, että saadaan koulussa idea ja mennään koulusta suoraan kaverille.
Ja jos sa idea saadaan kotona, niin sitten vanhemmat kuskaa. Tai isovanhemmat, jos niillä on paremmin aikaa. Tämä tosiaan vaatii vanhemmilta joustamista, ettei lapset kärsi."
Toimii jos vanhemmilla ei ole töitä eikä muita pakollisia menoja. Muuten on mahdotonta että vanhemmat olisivat joka sekunti valmiina kuskaamaan. Kyllä siinä voi olla tuntien viiveitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tälläkin palstalla on keskusteluja joissa naiset itkevät ettei mistään löydy pieniä täysin syrjässä metsässä olevia mökkejä heille.
Niin, heille.
Nainen voi haluta maalle yksin omaan mökkiin.
Ei jonnekin miehen suvun maatilalle, missä miehen sukulaiset ja naapurit ramppaavat, "koska se on ollut tapana".
Siinä liitossa tulisi kylkiäisenä 100 tuntematonta ihmistä.
Tämä! Pahimmassa tapauksessa se sukutila on kuin joku museo, jossa ei mitään sää uudistaa tai muokata oman mielen mukaan.
Jos aikoo lapsia hankkia niin on heitä kohtaan epäreilua, että kaikki on kaukana. Oma koulumatka aikanaan kesti yli tunnin, jonka lisäksi pysäkiltä piti kävellä kolme kilometriä per suunta. Harrastuksista ei tarvinnut edes haaveilla, kun vanhemmat eivät kuljettaneet. Vanhemmilta on todella itsekästä tehdä lapsia korpeen, jos eivät ole valmiita huomioimaan asiaa lapsen näkökulmasta. Onneksi nykyään on some niin voi edes kavereihin pitää yhteyttä.
On totta, että maalla lapsia pitää kuskata, jotta saavat harrastaa. Lasten ei pidä joutua maksamaan hintaa vanhempien asumisvalinnoista.
Matkat ovat ihan kivaa aikaa jutustella lapsen kanssa. Ja samalla reissulla voi hoitaa kauppaostoksia, auton tankkaamisen tai käydä lenkillä. Ehtii myös kierrellä vaikka vaatekaupoissa.
Ei se kerrostalolähiökään lapselle hyvä paikka ole kasvaa.
Miksi ei olisi? Pihalla on hieno leikkipuisto, metsä vieressä, paljon valvovia silmiä ja tuttuja aikuisia, ja mikä tärkeintä, kavereita. Koulu ja päiväkoti kävelymatkan päässä. Autot eivät aja lujaa, kuten maalla. Eilen olivat muksut ihailemassa sammakoita ojassa ja kävivät uimarannalla. Joskus on rakennettu majaa metsään. Asumme Helsingin kantakaupungin alueella rauhallisella alueella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Facessa näkyy sinkkuryhmiä, jotka siis näkyy kaikille vaikket niihin kuuluisikaan. AIna kun kun joku nainen postaa kuvansa, 10 peräkylän perttiä vastaa siihen että tule tänne mun luokse Kälviään/Nilsiään/Peräkylään/..
Kukaan ei ole valmis tulemaan naisen luo Turkuun/Tampereelle/Lahteen
Niin se Lahden nainen asuu vuokralla siellä neukkukuutiossaan. Mies sukutilallaan Nilsiässä. Ei tarvitse tarvitse olla raketti-insinööri tajutakseen kumman kannattaa muuttaa ja kummanko luokse.
Mieluummin elän yksin kaupungissa kuin muutan jonkun turon sukutilalle Nilsiään. Sinulla on harhainen käsitys maaseuturomantiikasta.
Meitä on runsaasti naisia jotka eivät suurin surminkaan halua asumaan kaupunkiin! Etenkin juuri Lahti olisi aivan painajainen.
Työnikin teen suureksi osaksi etänä mökiltä, vaikka asunto on maakuntakaupungin lähipitäjässä.
Mutta minulla on jo puoliso. En tiedä missä olisin muutenkaan tavannut jonkun kuhmolaisen. Sattumallakin on iso osa kohtaamisissa ja suhteiden syntymisessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän juurikin nuoren pariskunnan. Kaunis stadilainen , koulutettu mainen ja ihan korvessa asuva mies ( komea kylläkin) perustivat perheen sinne ihan korpeen. Kaikki on hyvin vuosia myöhemminkin. Ovat liikkuvia ja aktiivisia, joten eivät sinne ole mitenkään metsittyneet. Lihan saa omista metsistä ja kalat järvistä.
”Lihan saa omista metsistä ja kalat järvistä”. Kuulostaa jonkun kampakeraamisen ajan mainoslauseelta. Saako keihäät ja kiviveitsen heimolta myötäjäislahjana? Tällainen metsästä ruokasi itse -tarjous ei kyllä ole omassa elämässä mikään tavoite, vaikka satunnainen marjastaja ja sienestäjä olekin.
Tämä. Itse en ainakaan haluaisi miestä, joka olisi kesät kalassa ja syksyt metsästämässä. Milloin siinä jäisi aikaa yhdessä tehdä mitään? Ei ole minun ajatukseni nykyaikaisesta parisuhteesta.
Lihan ja kalan saa myös kaupasta.
Mitä mieltä ylipäätään olet harrastuksista ? Pitääkö niiden olla yhteiset vai saako niihin käyttää vain x määrän tunteja viikossa? Pitääkö miehen hyväksyttää harrastuksensa sinulla, onko vaikkapa golf parempi harrastus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pieni korjaus että se on ahdistavaa jos nainen joutuisi asumaan jossain missä ei halua miehen takia. Kyllä sekin on miesten velvollisuus muuttaa paikkaan missä ei halua asua naisem takia. Naisen kuuluu saada vain nauttia elämästä ja miehen kuuluu mahdollistaa se naisen nauttiminen tekemällä töitä että pääsee maksamaan kaiken mitä nainen haluaa ja muuttamalla naisen luokse että naisen ei tarvi nähdä vaivaa eikä naisen tarvi etsiä uutta asuntoa sitten kun se parempi mies löytyy ja nainen joutuu pitkinaan edellisen miehen piis jaloista. Naisen kun kuuluu jatkuvasti etsiä itselleen parempaa miestä eikä naisen kuulu tyytyä yhteenkään mieheen.
Se on miehen sukupuolivelvollisuus unohtaa itsensä ja alkaa toteuttamaan naisen tahtoa
On todennäköisempää löytää kaupungista molemmille töitä kuin jostain Kuhmosta
On sillä elämänlaadullakin merkitystä. Jos vaikka harrastaa metsästystä, puutarhanhoitoa, halua pitää kanoja ja lampaita tai muuten asua muualla kuin kaupungissa, niin ei se kaupunki tarjoa mitään
Ei tarvi monesti asua kuin 5km kaupungin keskustasta niin voit kasvattaa niitä kanoja ja lampaita, ei tarvi mennä Kainuuseen asti sitä varten
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"On sillä elämänlaadullakin merkitystä. Jos vaikka harrastaa metsästystä, puutarhanhoitoa, halua pitää kanoja ja lampaita tai muuten asua muualla kuin kaupungissa, niin ei se kaupunki tarjoa mitään "
Kaupungissa on Suomessa aika venyvä käsite. Esim. Itse asun soitteen mukaan isossa kaupungissa ja minulla on 10 minuutin matka Ikeaan ja 15 min Prismaan. Silti ikkunasta näkyy vain metsää ja peltoa. Naapurilla on hevosia ja minulla iso puutarha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta näillä Juha-Anteilla on se ongelma, että käsitys parisuhteesta ja perhe-elämästä on jäänyt jonnekin 50-luvulle. Kuvitellaan, että nykynainen muuttaa miehen "kotitilalle" kuten ennen vanhaan. Naisilla ei ollut vaihtoehtoja, kun piti lähteä lapsuuskodista ja aviomiehen tuloja tarvitsi elämiseen. Ja miten miehen tehtävä on käydä töissä ja perhe-elämä on sitä joululahjojen ostamista lapselle. Ei käsitetä, että odotukset miesten isyyttä kohtaan ovat kasvaneet ja se vanhemmuus vaatii paljon enemmän kuin heidän omilta isiltään silloin aikoinaan.
Toisaalta samaan aikaan odotuksen naiselta ovat muuttuneet. Enää ei kuvitella, että nainen tekee tilalla töitä ja hoitaa kodin, vaan tehdään aika selväksi, että naisella on työpaikka, hän vastaa tasapuolisesti perheen taloudesta, maksaa laskuja siinä kuin mieskin eikä ole mikään perheen pikkuinen sihteerikkö, joka suunnittelee kaiken ja mies vain maksaa. Myös mies voi ilmoittaa haluamansa lomakohteen ja toivotun lomabudjetin ja myös mies voi olla sitä mieltä, että lapselle montessoripäiväkoti on parempi kuin "tavallinen".
Minä en kyllä haluaisi, että mies tulisi mun reviirille päättämään asioista, joista haluan itse päättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Maalla spontaanius toteutetaan niin, että saadaan koulussa idea ja mennään koulusta suoraan kaverille.
Ja jos sa idea saadaan kotona, niin sitten vanhemmat kuskaa. Tai isovanhemmat, jos niillä on paremmin aikaa. Tämä tosiaan vaatii vanhemmilta joustamista, ettei lapset kärsi."
Toimii jos vanhemmilla ei ole töitä eikä muita pakollisia menoja. Muuten on mahdotonta että vanhemmat olisivat joka sekunti valmiina kuskaamaan. Kyllä siinä voi olla tuntien viiveitä.
Hyvin onnistui, minä päivätyössä ja mies vuorotyössä. Koskaan ei lapset kokeneet etteivät olisi päässeet tarpeeksi kavereilleen tai harrastuksiin.
Päinvastoin kuten jo joku toinenkin sanoi, oppivat suunnittelemaan menojaan ehkä sitten vähän paremmin kuin kaupunkilaislapset. Siellä kaupungissa voi jo miettiä haluaisiko mennä kaverille. Ja sitten menee jos siltä tuntuu. Ei niin, että tullaan maalle, kotiin, ja ulko-ovella iskee se ajatus että hei, haluan kaverille 😂 Tätä kaupunkilaislapset sitten vissiin harrastaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pieni korjaus että se on ahdistavaa jos nainen joutuisi asumaan jossain missä ei halua miehen takia. Kyllä sekin on miesten velvollisuus muuttaa paikkaan missä ei halua asua naisem takia. Naisen kuuluu saada vain nauttia elämästä ja miehen kuuluu mahdollistaa se naisen nauttiminen tekemällä töitä että pääsee maksamaan kaiken mitä nainen haluaa ja muuttamalla naisen luokse että naisen ei tarvi nähdä vaivaa eikä naisen tarvi etsiä uutta asuntoa sitten kun se parempi mies löytyy ja nainen joutuu pitkinaan edellisen miehen piis jaloista. Naisen kun kuuluu jatkuvasti etsiä itselleen parempaa miestä eikä naisen kuulu tyytyä yhteenkään mieheen.
Se on miehen sukupuolivelvollisuus unohtaa itsensä ja alkaa toteuttamaan naisen tahtoa
On todennäköisempää löytää kaupungista molemmille töitä kuin jostain Kuhmosta
On sillä elämänlaadullakin merkitystä. Jos vaikka harrastaa metsästystä, puutarhanhoitoa, halua pitää kanoja ja lampaita tai muuten asua muualla kuin kaupungissa, niin ei se kaupunki tarjoa mitään
Ei tarvi monesti asua kuin 5km kaupungin keskustasta niin voit kasvattaa niitä kanoja ja lampaita, ei tarvi mennä Kainuuseen asti sitä varten
Ai mä asun 10 km kaupungin keskustasta ja tässä ei todellakaan riitä kenelläkään tila pitää lampaita tai edes kanoja. Vasta 10 km kauempana sellaisia voisi pitää, silloinkin jos sattuu löytämään talon tarpeeksi isolla tontilla.
Kaikki eivät edelleenkään halua asua kaupungissa. En minäkään, mutta täällä nyt silti vielä olen, ja odotan että lapset aikuistuvat, sitten nostan kytkintä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät naiset kyllä Suomessa (miehen) rahan perässä muuta, eivät ole koskaan muuttaneet. Kovaa työtä tottuneet tekemään.
Vanhoista amerikkalaisista elokuvistako noiden juttujen kirjoittajat ovat saaneet käsityksensä?
Vai oman isänsä katkeruudestako?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pieni korjaus että se on ahdistavaa jos nainen joutuisi asumaan jossain missä ei halua miehen takia. Kyllä sekin on miesten velvollisuus muuttaa paikkaan missä ei halua asua naisem takia. Naisen kuuluu saada vain nauttia elämästä ja miehen kuuluu mahdollistaa se naisen nauttiminen tekemällä töitä että pääsee maksamaan kaiken mitä nainen haluaa ja muuttamalla naisen luokse että naisen ei tarvi nähdä vaivaa eikä naisen tarvi etsiä uutta asuntoa sitten kun se parempi mies löytyy ja nainen joutuu pitkinaan edellisen miehen piis jaloista. Naisen kun kuuluu jatkuvasti etsiä itselleen parempaa miestä eikä naisen kuulu tyytyä yhteenkään mieheen.
Se on miehen sukupuolivelvollisuus unohtaa itsensä ja alkaa toteuttamaan naisen tahtoa
On todennäköisempää löytää kaupungista molemmille töitä kuin jostain Kuhmosta
On sillä elämänlaadullakin merkitystä. Jos vaikka harrastaa metsästystä, puutarhanhoitoa, halua pitää kanoja ja lampaita tai muuten asua muualla kuin kaupungissa, niin ei se kaupunki tarjoa mitään
Helsingissäkin voi pitää lampaita jne, ja Espoohan on maalaisidylliä suurin osa. Sellainen varmasti olisi hyvä kompromissi. Kalastaa voi myös, metsästämisestä en tiedä. Mutta ei ole pakko olla siellä Kainuun korvessa jos maalaiselämää haluaa. Se onnistuu kaupunkienkin kupeessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Päinvastoin kuten jo joku toinenkin sanoi, oppivat suunnittelemaan menojaan ehkä sitten vähän paremmin kuin kaupunkilaislapset. Siellä kaupungissa voi jo miettiä haluaisiko mennä kaverille. Ja sitten menee jos siltä tuntuu. Ei niin, että tullaan maalle, kotiin, ja ulko-ovella iskee se ajatus että hei, haluan kaverille 😂 Tätä kaupunkilaislapset sitten vissiin harrastaa."
Eli käytännössä myönnät itsekin että pitää vähän suunnitella ja aina ei voi mennä juuri silloin kuin haluaa.
No se on silloin huono puoli. Ei jokaiselle lapselle mutta osalle voi olla. Eri lapset kun haluavat vähän eri asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pieni korjaus että se on ahdistavaa jos nainen joutuisi asumaan jossain missä ei halua miehen takia. Kyllä sekin on miesten velvollisuus muuttaa paikkaan missä ei halua asua naisem takia. Naisen kuuluu saada vain nauttia elämästä ja miehen kuuluu mahdollistaa se naisen nauttiminen tekemällä töitä että pääsee maksamaan kaiken mitä nainen haluaa ja muuttamalla naisen luokse että naisen ei tarvi nähdä vaivaa eikä naisen tarvi etsiä uutta asuntoa sitten kun se parempi mies löytyy ja nainen joutuu pitkinaan edellisen miehen piis jaloista. Naisen kun kuuluu jatkuvasti etsiä itselleen parempaa miestä eikä naisen kuulu tyytyä yhteenkään mieheen.
Se on miehen sukupuolivelvollisuus unohtaa itsensä ja alkaa toteuttamaan naisen tahtoa
On todennäköisempää löytää kaupungista molemmille töitä kuin jostain Kuhmosta
On sillä elämänlaadullakin merkitystä. Jos vaikka harrastaa metsästystä, puutarhanhoitoa, halua pitää kanoja ja lampaita tai muuten asua muualla kuin kaupungissa, niin ei se kaupunki tarjoa mitään
Ei tarvi monesti asua kuin 5km kaupungin keskustasta niin voit kasvattaa niitä kanoja ja lampaita, ei tarvi mennä Kainuuseen asti sitä varten
Ai mä asun 10 km kaupungin keskustasta ja tässä ei todellakaan riitä kenelläkään tila pitää lampaita tai edes kanoja. Vasta 10 km kauempana sellaisia voisi pitää, silloinkin jos sattuu löytämään talon tarpeeksi isolla tontilla.
Kaikki eivät edelleenkään halua asua kaupungissa. En minäkään, mutta täällä nyt silti vielä olen, ja odotan että lapset aikuistuvat, sitten nostan kytkintä
Suomessa on muitakin kaupunkeja kuin Helsinki, yllätys!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tälläkin palstalla on keskusteluja joissa naiset itkevät ettei mistään löydy pieniä täysin syrjässä metsässä olevia mökkejä heille.
Niin, heille.
Nainen voi haluta maalle yksin omaan mökkiin.
Ei jonnekin miehen suvun maatilalle, missä miehen sukulaiset ja naapurit ramppaavat, "koska se on ollut tapana".
Siinä liitossa tulisi kylkiäisenä 100 tuntematonta ihmistä.
Tämä! Pahimmassa tapauksessa se sukutila on kuin joku museo, jossa ei mitään sää uudistaa tai muokata oman mielen mukaan.
Jos aikoo lapsia hankkia niin on heitä kohtaan epäreilua, että kaikki on kaukana. Oma koulumatka aikanaan kesti yli tunnin, jonka lisäksi pysäkiltä piti kävellä kolme kilometriä per suunta. Harrastuksista ei tarvinnut edes haaveilla, kun vanhemmat eivät kuljettaneet. Vanhemmilta on todella itsekästä tehdä lapsia korpeen, jos eivät ole valmiita huomioimaan asiaa lapsen näkökulmasta. Onneksi nykyään on some niin voi edes kavereihin pitää yhteyttä.
On totta, että maalla lapsia pitää kuskata, jotta saavat harrastaa. Lasten ei pidä joutua maksamaan hintaa vanhempien asumisvalinnoista.
Matkat ovat ihan kivaa aikaa jutustella lapsen kanssa. Ja samalla reissulla voi hoitaa kauppaostoksia, auton tankkaamisen tai käydä lenkillä. Ehtii myös kierrellä vaikka vaatekaupoissa.
Ei se kerrostalolähiökään lapselle hyvä paikka ole kasvaa.
Miksi ei olisi? Pihalla on hieno leikkipuisto, metsä vieressä, paljon valvovia silmiä ja tuttuja aikuisia, ja mikä tärkeintä, kavereita. Koulu ja päiväkoti kävelymatkan päässä. Autot eivät aja lujaa, kuten maalla. Eilen olivat muksut ihailemassa sammakoita ojassa ja kävivät uimarannalla. Joskus on rakennettu majaa metsään. Asumme Helsingin kantakaupungin alueella rauhallisella alueella.
Tämä tosiaan, että kaupunkihan ei ole yhtäkuin vilkas ydinkeskusta.
Itsekin viihdyn vähän syrjemmässä, mutta ruokakauppaan on oltava kävelymatka, terveyskeskukseen ja hammashoitoon päästävä helposti, ja oltava kauppakeskus myös järkevän matkan päässä.
Näitä kauppoja kaipaa sillä hetkellä, kun talvella pikkukoululainen hukannut koulussa viimeisen hansikasparin, ja kertoo tästä kuudelta iltapäivällä. Ihan kiva, että lähin kauppa uusien ostamista varten löytyy lyhyen matkan päästä. Ja päivystyksen läheisyys kiva sillä hetkellä, kun lapselle käy pihalla rymytessään pikaista käyntiä vaatia haaveri.
Muutan (yksin) idylliseen korpeen sitten kun lapseni on aikuinen ja omillaan.
"Ai mä asun 10 km kaupungin keskustasta ja tässä ei todellakaan riitä kenelläkään tila pitää lampaita tai edes kanoja. Vasta 10 km kauempana sellaisia voisi pitää, silloinkin jos sattuu löytämään talon tarpeeksi isolla tontilla."
No ei kai se ihan joka ikisessä paikassa onnistu. Mutta se pointti on se että Suomessa kaupungit ovat keskimäärin niin pieniä että hyvin lähellä niitä on jo ihan maasetua. Se osoite voi olla ison kaupungin osoite ja silti ikkunasta näkyä pelkkää metsää tai peltoa.
Ei siis ole pakko muuttaa kauas asuakseen ns. "maalla".
Vierailija kirjoitti:
"Niin no, en vaatisi mahdottomia. Tärkein pointti mulle olisi mahdollisuus kasvattaa lapset muualla kuin pk-seudulla. Täällä en suostuisi lasten kanssa elämän enää mistään hinnasta. Täällä on nykyään liikaa huolestuttavia asioita. Oma lapsuuteni täällä oli aivan mahdottoman paljon huolettomampi kuin mitä nykyisin olisi. "
Taidat enemmän projisoida omaa huolestuneisuuttasi vanhempana tuohon. Kyllä se lapsuus on se huoleton lapsuus nykylapsillekin. Eikä se maaseutu ole nykyään mikään huoleton sekään.
Taidat olla pihalla siitä, miten vapaata lapsuus oli vielä muutama vuosikymmen sitten. Me esimerkiksi käytiin lähiöstä Helsingin keskustassa keskenämme jo ala-asteikäisinä. Nykyään kellekään tulis edes mieleen päästää kymmenvuotiasta sinne pyörimään itsekseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"On totta, että maalla lapsia pitää kuskata, jotta saavat harrastaa. Lasten ei pidä joutua maksamaan hintaa vanhempien asumisvalinnoista."
Mikään määrä kuskausta ei poista sitä että spontaanit kaverien näkemiset jäävät pois ihan eri tavalla kuin kaupungeissa. Jos lapsi voi tulla ja mennä ajattelematta vanhempien aikatauluja, se on vapaampaa elämää kuin jos pitää aina olla kyselemässä kyytiä.
Maalla spontaanius toteutetaan niin, että saadaan koulussa idea ja mennään koulusta suoraan kaverille.
Ja jos sa idea saadaan kotona, niin sitten vanhemmat kuskaa. Tai isovanhemmat, jos niillä on paremmin aikaa. Tämä tosiaan vaatii vanhemmilta joustamista, ettei lapset kärsi.
Olen aivan tarkoituksella bongaillut pääkaupunkiseudun pihoja (lennän yli lähes joka viikko pari kertaa noin klo 17-18 aikaan). Ei yhdelläkään pihalla tai kentällä ole koskaan yhtäkään lasta. Trampoliinitkin on kadonneet, aiempina vuosina niitä oli joka pihassa.
Sen sijaan täällä maakunnassa on kylätaajaman koulun pihassa aina lapsia luistelemassa, heittelemässä koripalloa tai muuten vaan meluamassa.
Maaseutu ei ole pelkästään toinen toistaan etäämpänä sijaitsevia mökin töröjä, vaan myös ennen kaikkea asutuskeskittymiä. Tämänkin voi todeta lentokoneen ikkunasta suht kattavasti.
On sillä elämänlaadullakin merkitystä. Jos vaikka harrastaa metsästystä, puutarhanhoitoa, halua pitää kanoja ja lampaita tai muuten asua muualla kuin kaupungissa, niin ei se kaupunki tarjoa mitään