Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
HS: Mies hämmästelee, kun naiset eivät halua muuttaa korpeen
01.07.2026 |
Jutussa Juha-Antti kertoo, miten haluaa asua Kuhmossa ja työ haukkaa liikaa aikaa. Onko ihme, että naista ei ole löytynyt? Kuka nainen haluaa miehen, jonka perässä pitäisi muuttaa korpeen ja mies vielä viettäisi suuren osan vuorokaudesta töissä?
Nämä miehet eivät ymmärrä, että naiselle ei ole kiva diili muuttaa miehen mieltymyksen vuoksi paikkaan x. On eri asia, jos mies haikailisi maalla asumista ja yhdessä etsittäisiin jostain päin Suomea se paikka, jossa molemmat haluavat asua. Mutta on ahdistavaa, jos asuinpaikka pitäisi valita vain toisen osapuolen mieltymysten vuoksi.
Kommentit (1327)
Vierailija kirjoitti:
Niin siis jos mies tekee työkseen mediaa ja siltä tilataan dokumentti Kainuusta niin sitä dokumentti hän jutussa mainostettiin. Se kuka päätti aiheen ja dokumentin tilauksesta on asia erikseen. Kuten jutussa todettiin on tuolla 2 miestä yhtä naista kohden mutta muut miehet eivät kameralle halunneet avautua joten tuo herra kertoi omista ajatuksistaan sitten kun ei haastateltavia löytynyt. En nyt sitten tiedä että työtään jos tekee niin tuskin yrittää löytää rouvaa. Tosin hyvän keskustelun tavoin tuo laajempi konteksti ja dokumentti jäi nyt vähemmälle käsittelylle. (Kuten ilmeisesti myös jutun lukeminen)
06.06.2025
Kainuun liiton tuki Tekemättömien lasten maa -av-tuotantoon.
https://kainuunliitto10.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=official_de…
Kai sitä dokkaristikin saa työstään kertoa jos se jotenkin merkittäväksi koetaan.
Juuri näin.
Eihän tuo juttu ole mikään treffi ilmoitus.
Kerrotaan haasteista pariutumisessa Itärajalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä miehiä sitten vetää pikkupaikkakunnille? Sekin on hyvä kysymys.
Tunnistan itse myös aiemmin kokeneeni kaihoa muutettuani kotipaikkakunnalta pk-seudulle. Mutta tunne on hävinnyt vuosien myötä. Ahdistuneisuus on nykyisin se tunne, joka puskee kotipaikkakunnalla päälle parissa päivässä.
Mistä se ahdistus sitten kertoo?
Siskoni asuu ulkomailla. Kun hänen lapsensa tulivat kouluikään hän haaveili paluumuutosta. Puolisonsa ei suostunut. Sen jälkeen siskoni ei ole osannut sanoa suomesta mitään hyvää. Hän tasaisin väliajoin alkaa tykittää linkkiä negatiivisiin uutisiin ja jauhaa kuinka huonosti Suomessa on kaikki. Sitten on taas pari viikkoa hiljaista, kunnes alkaa vertailu minkälainen keli on Suomessa vs hänen kotimaassaan. Jne. Suhtaudun tähän ymmärtäväisellä nyökkäyksellä ja myötätunnolla.
Voi olla kyllä myös se syynä, että Orpon hallituksen aikana Suomi on menettänyt hyvän maineensa ulkomailla ja monet asiat on menneet huonompaan suuntaan. Siskosi todennäköisesti kiittää tuuriaan, ettei muuttanut takaisin. Vielä viisi vuotta sitten Suomi tuntui olevan menossa hyvään suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet eivät ymmärrä parisuhteen dynamiikkaa: Naiset muuttavat rahan perässä. Jos rahaa on tarpeeksi, naiset muuttavat vaikka kuusenberseeseen. Tai siis toisinsanoen kun naiset ovat berseauki eikä sossutukia ole.
Miksi sitten rikkaat aikamiespojat metsähehtaariensa keskellä ovat vieläkin yksin?
Naiset eivät ole tajunneet, että nuo suoraan Tokmannilta pukeutuvat miehet ovat havupuumiljonäärejä. Monella on reikä sukassa, mutta pinkka kunnossa.
Ei kai Tokmannin vaatteissa ole mitään vikaa. Tavallisia rehtejä perusvaatteita, hyvänen aika.
Laaduttomia, rumia, eivät istu juuri kenellekään ja näyttävät halvoilta kilometrin päähän.
Kuvassa näyttää olevan Varustelekan merinovillainen huppari 160€/kpl.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä miehiä sitten vetää pikkupaikkakunnille? Sekin on hyvä kysymys.
Tunnistan itse myös aiemmin kokeneeni kaihoa muutettuani kotipaikkakunnalta pk-seudulle. Mutta tunne on hävinnyt vuosien myötä. Ahdistuneisuus on nykyisin se tunne, joka puskee kotipaikkakunnalla päälle parissa päivässä.
Sanoisin empiirisen kokemuksen perusteella; miehet on yleisesti enemmän tekemisorientoituneita. Perheen kanssa yhteydenpito on yhdessä tekemistä. Kavereiden kanssa harrastetaan yhdessä. Siksi he kiinnittyvät siihen kotipaikkakunnalle, koska läheiset ihmiset ovat siinä ja läheisyys heille merkitsee fyysistä yhdessäoloa. Samoin harrastukset monesti enemmän paikkaan ja kalustoon sidottuja. Miesten harrasteet myös usein vaativat enemmän tilaa. Ne miehet jotka harrastavat teatteria ja kirjallisuutta, nehän ovat jo hyvin voineet muuttaa pois maaseudulta, eivät he esiinny aloitukseen liittyvässä valmistuvassa dokumentissa.
Metsästystä, kalastusta, mönkijällä ajelua ym. mitä nämä maaseudun miesten harrastukset nyt onkaan, pystyy harrastamaan etelä-Suomessakin. Suomessa ei ole yhtään kaupunkia, joka olisi niin kaupunkia, etteikö puolessa tunnissa pääse jo täysin maaseudulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin siis jos mies tekee työkseen mediaa ja siltä tilataan dokumentti Kainuusta niin sitä dokumentti hän jutussa mainostettiin. Se kuka päätti aiheen ja dokumentin tilauksesta on asia erikseen. Kuten jutussa todettiin on tuolla 2 miestä yhtä naista kohden mutta muut miehet eivät kameralle halunneet avautua joten tuo herra kertoi omista ajatuksistaan sitten kun ei haastateltavia löytynyt. En nyt sitten tiedä että työtään jos tekee niin tuskin yrittää löytää rouvaa. Tosin hyvän keskustelun tavoin tuo laajempi konteksti ja dokumentti jäi nyt vähemmälle käsittelylle. (Kuten ilmeisesti myös jutun lukeminen)
06.06.2025
Kainuun liiton tuki Tekemättömien lasten maa -av-tuotantoon.
https://kainuunliitto10.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=official_de…
Kai sitä dokkaristikin saa työstään kertoa jos se jotenkin merkittäväksi koetaan.
Juuri näin.
Eihän tuo juttu ole mikään treffi ilmoitus.
Kerrotaan haasteista pariutumisessa Itärajalla.
Vantaa ei taida olla itärajalla ellei nyt sitten Helsingin rajasta puhuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungistuminen on megatrendi. Pienen ihmisen ei ole helppoa taistella megatrendejä vastaan.
Ennen maanviljelys tarvitsi ihmisiä pelloille. Kun teollistuminen alkoi ihmiset tarvittiin kaupunkeihin.
Tekniikan kehittyessä ja työelämän pirstaloituessa emme ole pakotettuja asumaan kaupungeissa. Toki siellä asumisesta on omat hyvät ja huonot puolensa.
Jos teet etätöitä Töölössä, niin työn takia ei tarvitse asua Töölössä. Töölössä asuminen tuo ihmiselle jotain muuta lisäarvoa. Sosiaaliset kontakti, harrastukset joita voit harrastaa vain Töölössä jne.
Joillekkin lisäarvoa elämään voi tuoda etätyöt jossain muualla.
On erityisen pääkaupunkiseutulainen ilmiö, etteivät ihmiset koe oikein mahdollisenakaan asua missään muualla. Syystä tai kolmannesta ei ole ollut tarvetta, eikä lähipiirissäkään ole usein ketään kuka olisi joskus asunut jossain muualla.
Itse olen neljäänkymppiin mennessä asunut kolmessa eri kaupungissa ja kahdella pienellä paikkakunnalla Suomessa, sekä kahdessa eri kaupungissa EU ulkopuolella. Tunnen vain vähän ihmisiä, jotka olisivat aina asuneet samassa kaupungissa, lähinnä vanhempaa polvea. Ihan luonnollinen asia minun piireissäni. Aika hyvin on itsestään vuosien varsilla oppinut mitä ympärilleen kaipaa, mitä arvostaa, mitä tarvitsee, ja mitä haluaa välttää.
Höpsis. Pk-seudulla nimenomaan on paljon ihmisiä jotka ovat asuneet useissa paikoissa. Maalla yhdessä paikassa pysyminen on yleisempää.
Juuri näin. Itsekin Helsingissä syntyneenä olen asunut elämäni aikana neljällä eri paikkakunnalla Suomessa ja Suomen lisäksi kolmessa eri maassa kolmella eri mantereella. Ja lopulta päädyin takaisin Suomeen ja Helsinkiin nyt asun linnuntietä n. 6 km päässä sieltä jossa synnyin - aikamoinen lenkki tuli tehtyä
Olisi hassua että joku tulisi nyt pätemään minulle, että "te pääkaupunkilaiset ette koskaan koe mahdollisuutena asua missään muualla" 😂
Sehän olisikin vallan hassua. sen sijaan niin voi varmaan huoletta todeta niille lukuisille kirjoittajille jotka sekä tällä palstalla että hesarissa usein kirjoitavat, että ovat asuneet koko elämänsä "stadissa" eivätkä tule koskaan muuttamaan mihinkään. Osa jopa kertoo ylpeänä, ettei ole koskaan käynyt Suomessa Uudenmaan ulkopuolella. Äkkipoika saattaisi kuvitella että tuossa on kyse jonkinlaisesta periaatteesta enemmän kuin tietopohjaisista valinnoista.
Äkkipojan kannattaa käyttää aivojaan, eikä uskoa kaikkea mitä netissä näkee.
Mutta toisaalta, tosi on, jos asuu Helsingissä, täällä on lähellä maaseutua, kaupunkia ja lähiötä sekä erämaata ja saaristoa. Ja silti palvelut lähellä. Mikäs täällä on asustella :D
Heh :D Missä teillä on erämaata?
Joka kerran kun köyhyydestä valitteleville esitetään vaihtoehtona marjojen keruuta myyntiin (niitä kannattaa tulla keräämään yli 4000 kilometrin päästä lentokoneella), kuulen, ettei pääkaupunkiseudulla ole metsää, marjoja tai julkista liikennettä, jolla pääsisi mihinkään missä on metsää tai marjoja.
Oma lapsi muuten keräsi korvasieniä aikoinaan satasen parin verran joka kevät, tatteja saman verran ja lakkaa parina kesänä yli 300 eurolla..
Erämaita eli luonnotilassa säilyneitä vanhoja metsiä tai muita alueita ovat Haltialan aarniometsä, Keskuspuisto (Niskalan alue), Sipoonkorven kansallispuisto, Uutelan luontopolut (Vuosaari) ja Vartiosaari. Sekä onhan Helsingin lähellä Espoossa Nuuksio ja Kirkkonummella Meikkokin.
Lisäksi Helsingissä on 80 luonnonsuojelualuetta.
Ok, ja niihin ei ole sitten pitkä matka, mutta lentualta on niin kauhean pitkä matka kauppaan 😉
Pääkaupunkiseutu sopii luonnonläheistä elämää arvostavalle.
Asun Vantaalla. Mulla on luonnosuojelualueelle alle kilometri. Edelliseltä asunnolta oli alle puoli kilometriä. Kun asuin Helsingissä, luonnonsuojelualueen rajalle oli alle 1,5 kilometriä.
Totta, kaupunkien lähellä on usein laajoja luonnonsuojelualueita, joissa on oikeaa vanhaa metsää. Se on enemmän luontoa kuin ne puupellot ja avohakkuualueet, joita suurin osa suomalaisesta ns. metsästä on.
Kaupungit tarvitsevat sähköä, mutta sähköä tuottavat laitokset sijaitsevat kaukana suurista kaupungeista "böndellä": ydinvoimaa tuotetaan Loviisassa ja Eurajoella lähellä Poria, tuulivoimaa tuotetaan maaseudulla Länsi- ja Pohjois-Suomessa, vesivoimaa pääosin Oulujoella ja siitä pohjoiseen. Huoltovarmuuden kannalta olisi järkevää, että niille kaupunkien lähistöllä sijaitseville luonnonsuojelualueille rakennettaisiin tuulivoimaa ja ydinvoimaa. Eihän sitä koskaan tiedä, milloin sähköä "böndeltä" tuovat sähkönsiirtolinjat katkaistaan.........mitä sitten tehdään?
Ydinvoimala kaupungissa olisi enemmän kuin toivottu ainakin omalta osalta. Pidetään kuitenkin mielessä se, että voimalaitoksia pyörittää kaupungeista valmistuneet insinöörit. Myös lääkärit ja opettajat valmistuvat kaupungeissa ja usein haluavat myös jäädä omiin sosiaalisiin piireihinsä kaupunkiin. Toki maaseudulla varmaan pärjää viljelemällä perunaa ja kasvattamalla itselleen possuja, mutta nykyaikainen elämänlaatu syntyy kaupungeissa. Ihan järjetöntä vastakkainasettelua joka tapauksessa. Ja vielä typerämpää on selittää, että luonnonsuojelualueille pitäisi rakentaa jotain. Miksi ihmeessä?
Se nyt on maalaistyypillistä luontovihaa. Ne tuhoaa luonnon kun ne pelkäävät sitä ja kuvittelevat omistavansa sen. Helsingin alueella esim. asuu karhuja ja susia muuallakin kuin Korkeasaaressa, eikä kukaan halua hulluna ampumaan niitä. Ei niitä pelätä. Koiratkin älytään pitää kiinni kuten laki vaatii. Mun lähes kaikkien pk-seudun kotien läheltä on karhuhavainto, vaikkakaan ei Töölöstä.
Pakkohan ne luonnonsuojelualueetkin on lopulta ottaa asutuskäyttöön jos kaikkien pitäisi muuttaa maakunnista pk-seudulle. Vai mistä meinasitte esim miljoonalle uudelle,asukkaalle näin alkuun asunnot?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin siis jos mies tekee työkseen mediaa ja siltä tilataan dokumentti Kainuusta niin sitä dokumentti hän jutussa mainostettiin. Se kuka päätti aiheen ja dokumentin tilauksesta on asia erikseen. Kuten jutussa todettiin on tuolla 2 miestä yhtä naista kohden mutta muut miehet eivät kameralle halunneet avautua joten tuo herra kertoi omista ajatuksistaan sitten kun ei haastateltavia löytynyt. En nyt sitten tiedä että työtään jos tekee niin tuskin yrittää löytää rouvaa. Tosin hyvän keskustelun tavoin tuo laajempi konteksti ja dokumentti jäi nyt vähemmälle käsittelylle. (Kuten ilmeisesti myös jutun lukeminen)
06.06.2025
Kainuun liiton tuki Tekemättömien lasten maa -av-tuotantoon.
https://kainuunliitto10.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=official_de…
Kai sitä dokkaristikin saa työstään kertoa jos se jotenkin merkittäväksi koetaan.
Juuri näin.
Eihän tuo juttu ole mikään treffi ilmoitus.
Kerrotaan haasteista pariutumisessa Itärajalla.
Vantaa ei taida olla itärajalla ellei nyt sitten Helsingin rajasta puhuta.
Mies tekee dokkaria Kainuusta. Ja asuu Vantaalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä miehiä sitten vetää pikkupaikkakunnille? Sekin on hyvä kysymys.
Tunnistan itse myös aiemmin kokeneeni kaihoa muutettuani kotipaikkakunnalta pk-seudulle. Mutta tunne on hävinnyt vuosien myötä. Ahdistuneisuus on nykyisin se tunne, joka puskee kotipaikkakunnalla päälle parissa päivässä.
Mistä se ahdistus sitten kertoo?
Siskoni asuu ulkomailla. Kun hänen lapsensa tulivat kouluikään hän haaveili paluumuutosta. Puolisonsa ei suostunut. Sen jälkeen siskoni ei ole osannut sanoa suomesta mitään hyvää. Hän tasaisin väliajoin alkaa tykittää linkkiä negatiivisiin uutisiin ja jauhaa kuinka huonosti Suomessa on kaikki. Sitten on taas pari viikkoa hiljaista, kunnes alkaa vertailu minkälainen keli on Suomessa vs hänen kotimaassaan. Jne. Suhtaudun tähän ymmärtäväisellä nyökkäyksellä ja myötätunnolla.
Voi olla kyllä myös se syynä, että Orpon hallituksen aikana Suomi on menettänyt hyvän maineensa ulkomailla ja monet asiat on menneet huonompaan suuntaan. Siskosi todennäköisesti kiittää tuuriaan, ettei muuttanut takaisin. Vielä viisi vuotta sitten Suomi tuntui olevan menossa hyvään suuntaan.
Muuten ihan hyvä mutta tämä marmattaminen alkoi n vuonna 2020 ja sanotaanko näin, että siskoni arvomaailmassa kokoomus on keskustavasemmistolainen puolue.
Vierailija kirjoitti:
Kuka uhraa omat uramahdollisuutensa, itsenäisyytensä ja paikkansa työelämässä miehen takia? Aika vähänä on uramahdollisuudet jossain Kainuun perällä.
On olemassa kyllä paljonkin naisia joita ei mikään "ura" voisi vähempää kiinnostaa. Itse olisin kyllä tyytyväinen jos voisin auttaa miestä töissään, eikä tarvitsi kantaa kokonaisvastuuta yrityksestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungistuminen on megatrendi. Pienen ihmisen ei ole helppoa taistella megatrendejä vastaan.
Ennen maanviljelys tarvitsi ihmisiä pelloille. Kun teollistuminen alkoi ihmiset tarvittiin kaupunkeihin.
Tekniikan kehittyessä ja työelämän pirstaloituessa emme ole pakotettuja asumaan kaupungeissa. Toki siellä asumisesta on omat hyvät ja huonot puolensa.
Jos teet etätöitä Töölössä, niin työn takia ei tarvitse asua Töölössä. Töölössä asuminen tuo ihmiselle jotain muuta lisäarvoa. Sosiaaliset kontakti, harrastukset joita voit harrastaa vain Töölössä jne.
Joillekkin lisäarvoa elämään voi tuoda etätyöt jossain muualla.
On erityisen pääkaupunkiseutulainen ilmiö, etteivät ihmiset koe oikein mahdollisenakaan asua missään muualla. Syystä tai kolmannesta ei ole ollut tarvetta, eikä lähipiirissäkään ole usein ketään kuka olisi joskus asunut jossain muualla.
Itse olen neljäänkymppiin mennessä asunut kolmessa eri kaupungissa ja kahdella pienellä paikkakunnalla Suomessa, sekä kahdessa eri kaupungissa EU ulkopuolella. Tunnen vain vähän ihmisiä, jotka olisivat aina asuneet samassa kaupungissa, lähinnä vanhempaa polvea. Ihan luonnollinen asia minun piireissäni. Aika hyvin on itsestään vuosien varsilla oppinut mitä ympärilleen kaipaa, mitä arvostaa, mitä tarvitsee, ja mitä haluaa välttää.
Höpsis. Pk-seudulla nimenomaan on paljon ihmisiä jotka ovat asuneet useissa paikoissa. Maalla yhdessä paikassa pysyminen on yleisempää.
Juuri näin. Itsekin Helsingissä syntyneenä olen asunut elämäni aikana neljällä eri paikkakunnalla Suomessa ja Suomen lisäksi kolmessa eri maassa kolmella eri mantereella. Ja lopulta päädyin takaisin Suomeen ja Helsinkiin nyt asun linnuntietä n. 6 km päässä sieltä jossa synnyin - aikamoinen lenkki tuli tehtyä
Olisi hassua että joku tulisi nyt pätemään minulle, että "te pääkaupunkilaiset ette koskaan koe mahdollisuutena asua missään muualla" 😂
Sehän olisikin vallan hassua. sen sijaan niin voi varmaan huoletta todeta niille lukuisille kirjoittajille jotka sekä tällä palstalla että hesarissa usein kirjoitavat, että ovat asuneet koko elämänsä "stadissa" eivätkä tule koskaan muuttamaan mihinkään. Osa jopa kertoo ylpeänä, ettei ole koskaan käynyt Suomessa Uudenmaan ulkopuolella. Äkkipoika saattaisi kuvitella että tuossa on kyse jonkinlaisesta periaatteesta enemmän kuin tietopohjaisista valinnoista.
Äkkipojan kannattaa käyttää aivojaan, eikä uskoa kaikkea mitä netissä näkee.
Mutta toisaalta, tosi on, jos asuu Helsingissä, täällä on lähellä maaseutua, kaupunkia ja lähiötä sekä erämaata ja saaristoa. Ja silti palvelut lähellä. Mikäs täällä on asustella :D
Heh :D Missä teillä on erämaata?
Joka kerran kun köyhyydestä valitteleville esitetään vaihtoehtona marjojen keruuta myyntiin (niitä kannattaa tulla keräämään yli 4000 kilometrin päästä lentokoneella), kuulen, ettei pääkaupunkiseudulla ole metsää, marjoja tai julkista liikennettä, jolla pääsisi mihinkään missä on metsää tai marjoja.
Oma lapsi muuten keräsi korvasieniä aikoinaan satasen parin verran joka kevät, tatteja saman verran ja lakkaa parina kesänä yli 300 eurolla..
Erämaita eli luonnotilassa säilyneitä vanhoja metsiä tai muita alueita ovat Haltialan aarniometsä, Keskuspuisto (Niskalan alue), Sipoonkorven kansallispuisto, Uutelan luontopolut (Vuosaari) ja Vartiosaari. Sekä onhan Helsingin lähellä Espoossa Nuuksio ja Kirkkonummella Meikkokin.
Lisäksi Helsingissä on 80 luonnonsuojelualuetta.
Ok, ja niihin ei ole sitten pitkä matka, mutta lentualta on niin kauhean pitkä matka kauppaan 😉
Pääkaupunkiseutu sopii luonnonläheistä elämää arvostavalle.
Asun Vantaalla. Mulla on luonnosuojelualueelle alle kilometri. Edelliseltä asunnolta oli alle puoli kilometriä. Kun asuin Helsingissä, luonnonsuojelualueen rajalle oli alle 1,5 kilometriä.
Totta, kaupunkien lähellä on usein laajoja luonnonsuojelualueita, joissa on oikeaa vanhaa metsää. Se on enemmän luontoa kuin ne puupellot ja avohakkuualueet, joita suurin osa suomalaisesta ns. metsästä on.
Kaupungit tarvitsevat sähköä, mutta sähköä tuottavat laitokset sijaitsevat kaukana suurista kaupungeista "böndellä": ydinvoimaa tuotetaan Loviisassa ja Eurajoella lähellä Poria, tuulivoimaa tuotetaan maaseudulla Länsi- ja Pohjois-Suomessa, vesivoimaa pääosin Oulujoella ja siitä pohjoiseen. Huoltovarmuuden kannalta olisi järkevää, että niille kaupunkien lähistöllä sijaitseville luonnonsuojelualueille rakennettaisiin tuulivoimaa ja ydinvoimaa. Eihän sitä koskaan tiedä, milloin sähköä "böndeltä" tuovat sähkönsiirtolinjat katkaistaan.........mitä sitten tehdään?
Ydinvoimala kaupungissa olisi enemmän kuin toivottu ainakin omalta osalta. Pidetään kuitenkin mielessä se, että voimalaitoksia pyörittää kaupungeista valmistuneet insinöörit. Myös lääkärit ja opettajat valmistuvat kaupungeissa ja usein haluavat myös jäädä omiin sosiaalisiin piireihinsä kaupunkiin. Toki maaseudulla varmaan pärjää viljelemällä perunaa ja kasvattamalla itselleen possuja, mutta nykyaikainen elämänlaatu syntyy kaupungeissa. Ihan järjetöntä vastakkainasettelua joka tapauksessa. Ja vielä typerämpää on selittää, että luonnonsuojelualueille pitäisi rakentaa jotain. Miksi ihmeessä?
Se nyt on maalaistyypillistä luontovihaa. Ne tuhoaa luonnon kun ne pelkäävät sitä ja kuvittelevat omistavansa sen. Helsingin alueella esim. asuu karhuja ja susia muuallakin kuin Korkeasaaressa, eikä kukaan halua hulluna ampumaan niitä. Ei niitä pelätä. Koiratkin älytään pitää kiinni kuten laki vaatii. Mun lähes kaikkien pk-seudun kotien läheltä on karhuhavainto, vaikkakaan ei Töölöstä.
Pakkohan ne luonnonsuojelualueetkin on lopulta ottaa asutuskäyttöön jos kaikkien pitäisi muuttaa maakunnista pk-seudulle. Vai mistä meinasitte esim miljoonalle uudelle,asukkaalle näin alkuun asunnot?
Mistä ihmeestä te maalaiset keksitte näitä mielikuvituksellisia tarinoita? Kukaan ei ole ehdottanut muuttoa pk-seudulle. Sen sijaan olisi ihan asiallista, että niissä maakunnissa pärjättäisiin paremmin omillaan tai sitten hakeutuisivat asumaan sinne, missä töitä on. Yrittäjyyskään ei ole pahitteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä miehiä sitten vetää pikkupaikkakunnille? Sekin on hyvä kysymys.
Tunnistan itse myös aiemmin kokeneeni kaihoa muutettuani kotipaikkakunnalta pk-seudulle. Mutta tunne on hävinnyt vuosien myötä. Ahdistuneisuus on nykyisin se tunne, joka puskee kotipaikkakunnalla päälle parissa päivässä.
Mistä se ahdistus sitten kertoo?
Siskoni asuu ulkomailla. Kun hänen lapsensa tulivat kouluikään hän haaveili paluumuutosta. Puolisonsa ei suostunut. Sen jälkeen siskoni ei ole osannut sanoa suomesta mitään hyvää. Hän tasaisin väliajoin alkaa tykittää linkkiä negatiivisiin uutisiin ja jauhaa kuinka huonosti Suomessa on kaikki. Sitten on taas pari viikkoa hiljaista, kunnes alkaa vertailu minkälainen keli on Suomessa vs hänen kotimaassaan. Jne. Suhtaudun tähän ymmärtäväisellä nyökkäyksellä ja myötätunnolla.
Voi olla kyllä myös se syynä, että Orpon hallituksen aikana Suomi on menettänyt hyvän maineensa ulkomailla ja monet asiat on menneet huonompaan suuntaan. Siskosi todennäköisesti kiittää tuuriaan, ettei muuttanut takaisin. Vielä viisi vuotta sitten Suomi tuntui olevan menossa hyvään suuntaan.
Millä lailla huonompaan? Eihän tuo pidä paikkaansa kuin demla-lakimiesten (emeritus) puheissa. Yksikään maa Euroopassa ei enää noudata avoimien rajojen politiikkaa jos teiltä on jäänyt huomaamatta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asuinpaikkana tuo voisi mennä.
En vaan halua enää seurustella kenenkään kanssa.
N41
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungistuminen on megatrendi. Pienen ihmisen ei ole helppoa taistella megatrendejä vastaan.
Ennen maanviljelys tarvitsi ihmisiä pelloille. Kun teollistuminen alkoi ihmiset tarvittiin kaupunkeihin.
Tekniikan kehittyessä ja työelämän pirstaloituessa emme ole pakotettuja asumaan kaupungeissa. Toki siellä asumisesta on omat hyvät ja huonot puolensa.
Jos teet etätöitä Töölössä, niin työn takia ei tarvitse asua Töölössä. Töölössä asuminen tuo ihmiselle jotain muuta lisäarvoa. Sosiaaliset kontakti, harrastukset joita voit harrastaa vain Töölössä jne.
Joillekkin lisäarvoa elämään voi tuoda etätyöt jossain muualla.
On erityisen pääkaupunkiseutulainen ilmiö, etteivät ihmiset koe oikein mahdollisenakaan asua missään muualla. Syystä tai kolmannesta ei ole ollut tarvetta, eikä lähipiirissäkään ole usein ketään kuka olisi joskus asunut jossain muualla.
Itse olen neljäänkymppiin mennessä asunut kolmessa eri kaupungissa ja kahdella pienellä paikkakunnalla Suomessa, sekä kahdessa eri kaupungissa EU ulkopuolella. Tunnen vain vähän ihmisiä, jotka olisivat aina asuneet samassa kaupungissa, lähinnä vanhempaa polvea. Ihan luonnollinen asia minun piireissäni. Aika hyvin on itsestään vuosien varsilla oppinut mitä ympärilleen kaipaa, mitä arvostaa, mitä tarvitsee, ja mitä haluaa välttää.
Höpsis. Pk-seudulla nimenomaan on paljon ihmisiä jotka ovat asuneet useissa paikoissa. Maalla yhdessä paikassa pysyminen on yleisempää.
Juuri näin. Itsekin Helsingissä syntyneenä olen asunut elämäni aikana neljällä eri paikkakunnalla Suomessa ja Suomen lisäksi kolmessa eri maassa kolmella eri mantereella. Ja lopulta päädyin takaisin Suomeen ja Helsinkiin nyt asun linnuntietä n. 6 km päässä sieltä jossa synnyin - aikamoinen lenkki tuli tehtyä
Olisi hassua että joku tulisi nyt pätemään minulle, että "te pääkaupunkilaiset ette koskaan koe mahdollisuutena asua missään muualla" 😂
Sehän olisikin vallan hassua. sen sijaan niin voi varmaan huoletta todeta niille lukuisille kirjoittajille jotka sekä tällä palstalla että hesarissa usein kirjoitavat, että ovat asuneet koko elämänsä "stadissa" eivätkä tule koskaan muuttamaan mihinkään. Osa jopa kertoo ylpeänä, ettei ole koskaan käynyt Suomessa Uudenmaan ulkopuolella. Äkkipoika saattaisi kuvitella että tuossa on kyse jonkinlaisesta periaatteesta enemmän kuin tietopohjaisista valinnoista.
Äkkipojan kannattaa käyttää aivojaan, eikä uskoa kaikkea mitä netissä näkee.
Mutta toisaalta, tosi on, jos asuu Helsingissä, täällä on lähellä maaseutua, kaupunkia ja lähiötä sekä erämaata ja saaristoa. Ja silti palvelut lähellä. Mikäs täällä on asustella :D
Heh :D Missä teillä on erämaata?
Joka kerran kun köyhyydestä valitteleville esitetään vaihtoehtona marjojen keruuta myyntiin (niitä kannattaa tulla keräämään yli 4000 kilometrin päästä lentokoneella), kuulen, ettei pääkaupunkiseudulla ole metsää, marjoja tai julkista liikennettä, jolla pääsisi mihinkään missä on metsää tai marjoja.
Oma lapsi muuten keräsi korvasieniä aikoinaan satasen parin verran joka kevät, tatteja saman verran ja lakkaa parina kesänä yli 300 eurolla..
Erämaita eli luonnotilassa säilyneitä vanhoja metsiä tai muita alueita ovat Haltialan aarniometsä, Keskuspuisto (Niskalan alue), Sipoonkorven kansallispuisto, Uutelan luontopolut (Vuosaari) ja Vartiosaari. Sekä onhan Helsingin lähellä Espoossa Nuuksio ja Kirkkonummella Meikkokin.
Lisäksi Helsingissä on 80 luonnonsuojelualuetta.
Ok, ja niihin ei ole sitten pitkä matka, mutta lentualta on niin kauhean pitkä matka kauppaan 😉
Pääkaupunkiseutu sopii luonnonläheistä elämää arvostavalle.
Asun Vantaalla. Mulla on luonnosuojelualueelle alle kilometri. Edelliseltä asunnolta oli alle puoli kilometriä. Kun asuin Helsingissä, luonnonsuojelualueen rajalle oli alle 1,5 kilometriä.
Totta, kaupunkien lähellä on usein laajoja luonnonsuojelualueita, joissa on oikeaa vanhaa metsää. Se on enemmän luontoa kuin ne puupellot ja avohakkuualueet, joita suurin osa suomalaisesta ns. metsästä on.
Kaupungit tarvitsevat sähköä, mutta sähköä tuottavat laitokset sijaitsevat kaukana suurista kaupungeista "böndellä": ydinvoimaa tuotetaan Loviisassa ja Eurajoella lähellä Poria, tuulivoimaa tuotetaan maaseudulla Länsi- ja Pohjois-Suomessa, vesivoimaa pääosin Oulujoella ja siitä pohjoiseen. Huoltovarmuuden kannalta olisi järkevää, että niille kaupunkien lähistöllä sijaitseville luonnonsuojelualueille rakennettaisiin tuulivoimaa ja ydinvoimaa. Eihän sitä koskaan tiedä, milloin sähköä "böndeltä" tuovat sähkönsiirtolinjat katkaistaan.........mitä sitten tehdään?
Ydinvoimala kaupungissa olisi enemmän kuin toivottu ainakin omalta osalta. Pidetään kuitenkin mielessä se, että voimalaitoksia pyörittää kaupungeista valmistuneet insinöörit. Myös lääkärit ja opettajat valmistuvat kaupungeissa ja usein haluavat myös jäädä omiin sosiaalisiin piireihinsä kaupunkiin. Toki maaseudulla varmaan pärjää viljelemällä perunaa ja kasvattamalla itselleen possuja, mutta nykyaikainen elämänlaatu syntyy kaupungeissa. Ihan järjetöntä vastakkainasettelua joka tapauksessa. Ja vielä typerämpää on selittää, että luonnonsuojelualueille pitäisi rakentaa jotain. Miksi ihmeessä?
Se nyt on maalaistyypillistä luontovihaa. Ne tuhoaa luonnon kun ne pelkäävät sitä ja kuvittelevat omistavansa sen. Helsingin alueella esim. asuu karhuja ja susia muuallakin kuin Korkeasaaressa, eikä kukaan halua hulluna ampumaan niitä. Ei niitä pelätä. Koiratkin älytään pitää kiinni kuten laki vaatii. Mun lähes kaikkien pk-seudun kotien läheltä on karhuhavainto, vaikkakaan ei Töölöstä.
Pakkohan ne luonnonsuojelualueetkin on lopulta ottaa asutuskäyttöön jos kaikkien pitäisi muuttaa maakunnista pk-seudulle. Vai mistä meinasitte esim miljoonalle uudelle,asukkaalle näin alkuun asunnot?
Mistä ihmeestä te maalaiset keksitte näitä mielikuvituksellisia tarinoita? Kukaan ei ole ehdottanut muuttoa pk-seudulle. Sen sijaan olisi ihan asiallista, että niissä maakunnissa pärjättäisiin paremmin omillaan tai sitten hakeutuisivat asumaan sinne, missä töitä on. Yrittäjyyskään ei ole pahitteeksi.
Pääkaupunkiseudulle maksetaan eniten asumistukia ja toimeentulotukea per capita.
Mm Helsingin työttömyys 13,1% ylittää koko maan asteen 12,6%
Maakuntien kelamenot on eläkkeitä. Ehdotatko eutanasiaa ratkaisuksi vai kenties leirejä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä miehiä sitten vetää pikkupaikkakunnille? Sekin on hyvä kysymys.
Tunnistan itse myös aiemmin kokeneeni kaihoa muutettuani kotipaikkakunnalta pk-seudulle. Mutta tunne on hävinnyt vuosien myötä. Ahdistuneisuus on nykyisin se tunne, joka puskee kotipaikkakunnalla päälle parissa päivässä.
Sanoisin empiirisen kokemuksen perusteella; miehet on yleisesti enemmän tekemisorientoituneita. Perheen kanssa yhteydenpito on yhdessä tekemistä. Kavereiden kanssa harrastetaan yhdessä. Siksi he kiinnittyvät siihen kotipaikkakunnalle, koska läheiset ihmiset ovat siinä ja läheisyys heille merkitsee fyysistä yhdessäoloa. Samoin harrastukset monesti enemmän paikkaan ja kalustoon sidottuja. Miesten harrasteet myös usein vaativat enemmän tilaa. Ne miehet jotka harrastavat teatteria ja kirjallisuutta, nehän ovat jo hyvin voineet muuttaa pois maaseudulta, eivät he esiinny aloitukseen liittyvässä valmistuvassa dokumentissa.
Metsästystä, kalastusta, mönkijällä ajelua ym. mitä nämä maaseudun miesten harrastukset nyt onkaan, pystyy harrastamaan etelä-Suomessakin. Suomessa ei ole yhtään kaupunkia, joka olisi niin kaupunkia, etteikö puolessa tunnissa pääse jo täysin maaseudulle.
Ja kerrotko vielä miksi pitäisi tulla sinne harrastelemaan?
Eikö se riitä että mm me maksetaan kotitaloutena valtionveroa n 40'000 euroa vuodessa, pääomatuloveroa muutamia tonneja ja meidän tekemästä arvonlisästä maksetaan Helsinkiin pääkonttorin sijainnin vuoksi kymmenien miljoonien yhteisöverotuotot?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä miehiä sitten vetää pikkupaikkakunnille? Sekin on hyvä kysymys.
Tunnistan itse myös aiemmin kokeneeni kaihoa muutettuani kotipaikkakunnalta pk-seudulle. Mutta tunne on hävinnyt vuosien myötä. Ahdistuneisuus on nykyisin se tunne, joka puskee kotipaikkakunnalla päälle parissa päivässä.
Mistä se ahdistus sitten kertoo?
Siskoni asuu ulkomailla. Kun hänen lapsensa tulivat kouluikään hän haaveili paluumuutosta. Puolisonsa ei suostunut. Sen jälkeen siskoni ei ole osannut sanoa suomesta mitään hyvää. Hän tasaisin väliajoin alkaa tykittää linkkiä negatiivisiin uutisiin ja jauhaa kuinka huonosti Suomessa on kaikki. Sitten on taas pari viikkoa hiljaista, kunnes alkaa vertailu minkälainen keli on Suomessa vs hänen kotimaassaan. Jne. Suhtaudun tähän ymmärtäväisellä nyökkäyksellä ja myötätunnolla.
Voi olla kyllä myös se syynä, että Orpon hallituksen aikana Suomi on menettänyt hyvän maineensa ulkomailla ja monet asiat on menneet huonompaan suuntaan. Siskosi todennäköisesti kiittää tuuriaan, ettei muuttanut takaisin. Vielä viisi vuotta sitten Suomi tuntui olevan menossa hyvään suuntaan.
Millä lailla huonompaan? Eihän tuo pidä paikkaansa kuin demla-lakimiesten (emeritus) puheissa. Yksikään maa Euroopassa ei enää noudata avoimien rajojen politiikkaa jos teiltä on jäänyt huomaamatta
2023 best countries rankingissa (world population review, haastateltu yli 48k ihmistä) Suomi oli sijalla 14. 2026 sijalla 8.
https://www.usnews.com/media/best-countries/2023-overall-rankings.pdf
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä miehiä sitten vetää pikkupaikkakunnille? Sekin on hyvä kysymys.
Tunnistan itse myös aiemmin kokeneeni kaihoa muutettuani kotipaikkakunnalta pk-seudulle. Mutta tunne on hävinnyt vuosien myötä. Ahdistuneisuus on nykyisin se tunne, joka puskee kotipaikkakunnalla päälle parissa päivässä.
Sanoisin empiirisen kokemuksen perusteella; miehet on yleisesti enemmän tekemisorientoituneita. Perheen kanssa yhteydenpito on yhdessä tekemistä. Kavereiden kanssa harrastetaan yhdessä. Siksi he kiinnittyvät siihen kotipaikkakunnalle, koska läheiset ihmiset ovat siinä ja läheisyys heille merkitsee fyysistä yhdessäoloa. Samoin harrastukset monesti enemmän paikkaan ja kalustoon sidottuja. Miesten harrasteet myös usein vaativat enemmän tilaa. Ne miehet jotka harrastavat teatteria ja kirjallisuutta, nehän ovat jo hyvin voineet muuttaa pois maaseudulta, eivät he esiinny aloitukseen liittyvässä valmistuvassa dokumentissa.
Metsästystä, kalastusta, mönkijällä ajelua ym. mitä nämä maaseudun miesten harrastukset nyt onkaan, pystyy harrastamaan etelä-Suomessakin. Suomessa ei ole yhtään kaupunkia, joka olisi niin kaupunkia, etteikö puolessa tunnissa pääse jo täysin maaseudulle.
Ja kerrotko vielä miksi pitäisi tulla sinne harrastelemaan?
Eikö se riitä että mm me maksetaan kotitaloutena valtionveroa n 40'000 euroa vuodessa, pääomatuloveroa muutamia tonneja ja meidän tekemästä arvonlisästä maksetaan Helsinkiin pääkonttorin sijainnin vuoksi kymmenien miljoonien yhteisöverotuotot?
Huoh. Pitäisi siirtää nää pääkonttorit johonkin tuuttiin, niin loppuu toi ulina. Sen jälkeen voitaisiin järjestää asiat niin, että verot pysyvät omassa maakunnassa eikä mitään tasausmaksuja mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungistuminen on megatrendi. Pienen ihmisen ei ole helppoa taistella megatrendejä vastaan.
Ennen maanviljelys tarvitsi ihmisiä pelloille. Kun teollistuminen alkoi ihmiset tarvittiin kaupunkeihin.
Tekniikan kehittyessä ja työelämän pirstaloituessa emme ole pakotettuja asumaan kaupungeissa. Toki siellä asumisesta on omat hyvät ja huonot puolensa.
Jos teet etätöitä Töölössä, niin työn takia ei tarvitse asua Töölössä. Töölössä asuminen tuo ihmiselle jotain muuta lisäarvoa. Sosiaaliset kontakti, harrastukset joita voit harrastaa vain Töölössä jne.
Joillekkin lisäarvoa elämään voi tuoda etätyöt jossain muualla.
On erityisen pääkaupunkiseutulainen ilmiö, etteivät ihmiset koe oikein mahdollisenakaan asua missään muualla. Syystä tai kolmannesta ei ole ollut tarvetta, eikä lähipiirissäkään ole usein ketään kuka olisi joskus asunut jossain muualla.
Itse olen neljäänkymppiin mennessä asunut kolmessa eri kaupungissa ja kahdella pienellä paikkakunnalla Suomessa, sekä kahdessa eri kaupungissa EU ulkopuolella. Tunnen vain vähän ihmisiä, jotka olisivat aina asuneet samassa kaupungissa, lähinnä vanhempaa polvea. Ihan luonnollinen asia minun piireissäni. Aika hyvin on itsestään vuosien varsilla oppinut mitä ympärilleen kaipaa, mitä arvostaa, mitä tarvitsee, ja mitä haluaa välttää.
Höpsis. Pk-seudulla nimenomaan on paljon ihmisiä jotka ovat asuneet useissa paikoissa. Maalla yhdessä paikassa pysyminen on yleisempää.
Juuri näin. Itsekin Helsingissä syntyneenä olen asunut elämäni aikana neljällä eri paikkakunnalla Suomessa ja Suomen lisäksi kolmessa eri maassa kolmella eri mantereella. Ja lopulta päädyin takaisin Suomeen ja Helsinkiin nyt asun linnuntietä n. 6 km päässä sieltä jossa synnyin - aikamoinen lenkki tuli tehtyä
Olisi hassua että joku tulisi nyt pätemään minulle, että "te pääkaupunkilaiset ette koskaan koe mahdollisuutena asua missään muualla" 😂
Sehän olisikin vallan hassua. sen sijaan niin voi varmaan huoletta todeta niille lukuisille kirjoittajille jotka sekä tällä palstalla että hesarissa usein kirjoitavat, että ovat asuneet koko elämänsä "stadissa" eivätkä tule koskaan muuttamaan mihinkään. Osa jopa kertoo ylpeänä, ettei ole koskaan käynyt Suomessa Uudenmaan ulkopuolella. Äkkipoika saattaisi kuvitella että tuossa on kyse jonkinlaisesta periaatteesta enemmän kuin tietopohjaisista valinnoista.
Äkkipojan kannattaa käyttää aivojaan, eikä uskoa kaikkea mitä netissä näkee.
Mutta toisaalta, tosi on, jos asuu Helsingissä, täällä on lähellä maaseutua, kaupunkia ja lähiötä sekä erämaata ja saaristoa. Ja silti palvelut lähellä. Mikäs täällä on asustella :D
Heh :D Missä teillä on erämaata?
Joka kerran kun köyhyydestä valitteleville esitetään vaihtoehtona marjojen keruuta myyntiin (niitä kannattaa tulla keräämään yli 4000 kilometrin päästä lentokoneella), kuulen, ettei pääkaupunkiseudulla ole metsää, marjoja tai julkista liikennettä, jolla pääsisi mihinkään missä on metsää tai marjoja.
Oma lapsi muuten keräsi korvasieniä aikoinaan satasen parin verran joka kevät, tatteja saman verran ja lakkaa parina kesänä yli 300 eurolla..
Erämaita eli luonnotilassa säilyneitä vanhoja metsiä tai muita alueita ovat Haltialan aarniometsä, Keskuspuisto (Niskalan alue), Sipoonkorven kansallispuisto, Uutelan luontopolut (Vuosaari) ja Vartiosaari. Sekä onhan Helsingin lähellä Espoossa Nuuksio ja Kirkkonummella Meikkokin.
Lisäksi Helsingissä on 80 luonnonsuojelualuetta.
Ok, ja niihin ei ole sitten pitkä matka, mutta lentualta on niin kauhean pitkä matka kauppaan 😉
Pääkaupunkiseutu sopii luonnonläheistä elämää arvostavalle.
Asun Vantaalla. Mulla on luonnosuojelualueelle alle kilometri. Edelliseltä asunnolta oli alle puoli kilometriä. Kun asuin Helsingissä, luonnonsuojelualueen rajalle oli alle 1,5 kilometriä.
Totta, kaupunkien lähellä on usein laajoja luonnonsuojelualueita, joissa on oikeaa vanhaa metsää. Se on enemmän luontoa kuin ne puupellot ja avohakkuualueet, joita suurin osa suomalaisesta ns. metsästä on.
Kaupungit tarvitsevat sähköä, mutta sähköä tuottavat laitokset sijaitsevat kaukana suurista kaupungeista "böndellä": ydinvoimaa tuotetaan Loviisassa ja Eurajoella lähellä Poria, tuulivoimaa tuotetaan maaseudulla Länsi- ja Pohjois-Suomessa, vesivoimaa pääosin Oulujoella ja siitä pohjoiseen. Huoltovarmuuden kannalta olisi järkevää, että niille kaupunkien lähistöllä sijaitseville luonnonsuojelualueille rakennettaisiin tuulivoimaa ja ydinvoimaa. Eihän sitä koskaan tiedä, milloin sähköä "böndeltä" tuovat sähkönsiirtolinjat katkaistaan.........mitä sitten tehdään?
Ydinvoimala kaupungissa olisi enemmän kuin toivottu ainakin omalta osalta. Pidetään kuitenkin mielessä se, että voimalaitoksia pyörittää kaupungeista valmistuneet insinöörit. Myös lääkärit ja opettajat valmistuvat kaupungeissa ja usein haluavat myös jäädä omiin sosiaalisiin piireihinsä kaupunkiin. Toki maaseudulla varmaan pärjää viljelemällä perunaa ja kasvattamalla itselleen possuja, mutta nykyaikainen elämänlaatu syntyy kaupungeissa. Ihan järjetöntä vastakkainasettelua joka tapauksessa. Ja vielä typerämpää on selittää, että luonnonsuojelualueille pitäisi rakentaa jotain. Miksi ihmeessä?
Se nyt on maalaistyypillistä luontovihaa. Ne tuhoaa luonnon kun ne pelkäävät sitä ja kuvittelevat omistavansa sen. Helsingin alueella esim. asuu karhuja ja susia muuallakin kuin Korkeasaaressa, eikä kukaan halua hulluna ampumaan niitä. Ei niitä pelätä. Koiratkin älytään pitää kiinni kuten laki vaatii. Mun lähes kaikkien pk-seudun kotien läheltä on karhuhavainto, vaikkakaan ei Töölöstä.
Pakkohan ne luonnonsuojelualueetkin on lopulta ottaa asutuskäyttöön jos kaikkien pitäisi muuttaa maakunnista pk-seudulle. Vai mistä meinasitte esim miljoonalle uudelle,asukkaalle näin alkuun asunnot?
Mistä ihmeestä te maalaiset keksitte näitä mielikuvituksellisia tarinoita? Kukaan ei ole ehdottanut muuttoa pk-seudulle. Sen sijaan olisi ihan asiallista, että niissä maakunnissa pärjättäisiin paremmin omillaan tai sitten hakeutuisivat asumaan sinne, missä töitä on. Yrittäjyyskään ei ole pahitteeksi.
Kainuussa on PK-seutua pienempi työttömyys.
Kainuussa työttömyys oli kesäkuun alussa noin 10%.
Helsingissä työtyömyyd oli kesäkuun alussa noin 13%.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungistuminen on megatrendi. Pienen ihmisen ei ole helppoa taistella megatrendejä vastaan.
Ennen maanviljelys tarvitsi ihmisiä pelloille. Kun teollistuminen alkoi ihmiset tarvittiin kaupunkeihin.
Tekniikan kehittyessä ja työelämän pirstaloituessa emme ole pakotettuja asumaan kaupungeissa. Toki siellä asumisesta on omat hyvät ja huonot puolensa.
Jos teet etätöitä Töölössä, niin työn takia ei tarvitse asua Töölössä. Töölössä asuminen tuo ihmiselle jotain muuta lisäarvoa. Sosiaaliset kontakti, harrastukset joita voit harrastaa vain Töölössä jne.
Joillekkin lisäarvoa elämään voi tuoda etätyöt jossain muualla.
On erityisen pääkaupunkiseutulainen ilmiö, etteivät ihmiset koe oikein mahdollisenakaan asua missään muualla. Syystä tai kolmannesta ei ole ollut tarvetta, eikä lähipiirissäkään ole usein ketään kuka olisi joskus asunut jossain muualla.
Itse olen neljäänkymppiin mennessä asunut kolmessa eri kaupungissa ja kahdella pienellä paikkakunnalla Suomessa, sekä kahdessa eri kaupungissa EU ulkopuolella. Tunnen vain vähän ihmisiä, jotka olisivat aina asuneet samassa kaupungissa, lähinnä vanhempaa polvea. Ihan luonnollinen asia minun piireissäni. Aika hyvin on itsestään vuosien varsilla oppinut mitä ympärilleen kaipaa, mitä arvostaa, mitä tarvitsee, ja mitä haluaa välttää.
Höpsis. Pk-seudulla nimenomaan on paljon ihmisiä jotka ovat asuneet useissa paikoissa. Maalla yhdessä paikassa pysyminen on yleisempää.
Juuri näin. Itsekin Helsingissä syntyneenä olen asunut elämäni aikana neljällä eri paikkakunnalla Suomessa ja Suomen lisäksi kolmessa eri maassa kolmella eri mantereella. Ja lopulta päädyin takaisin Suomeen ja Helsinkiin nyt asun linnuntietä n. 6 km päässä sieltä jossa synnyin - aikamoinen lenkki tuli tehtyä
Olisi hassua että joku tulisi nyt pätemään minulle, että "te pääkaupunkilaiset ette koskaan koe mahdollisuutena asua missään muualla" 😂
Sehän olisikin vallan hassua. sen sijaan niin voi varmaan huoletta todeta niille lukuisille kirjoittajille jotka sekä tällä palstalla että hesarissa usein kirjoitavat, että ovat asuneet koko elämänsä "stadissa" eivätkä tule koskaan muuttamaan mihinkään. Osa jopa kertoo ylpeänä, ettei ole koskaan käynyt Suomessa Uudenmaan ulkopuolella. Äkkipoika saattaisi kuvitella että tuossa on kyse jonkinlaisesta periaatteesta enemmän kuin tietopohjaisista valinnoista.
Äkkipojan kannattaa käyttää aivojaan, eikä uskoa kaikkea mitä netissä näkee.
Mutta toisaalta, tosi on, jos asuu Helsingissä, täällä on lähellä maaseutua, kaupunkia ja lähiötä sekä erämaata ja saaristoa. Ja silti palvelut lähellä. Mikäs täällä on asustella :D
Heh :D Missä teillä on erämaata?
Joka kerran kun köyhyydestä valitteleville esitetään vaihtoehtona marjojen keruuta myyntiin (niitä kannattaa tulla keräämään yli 4000 kilometrin päästä lentokoneella), kuulen, ettei pääkaupunkiseudulla ole metsää, marjoja tai julkista liikennettä, jolla pääsisi mihinkään missä on metsää tai marjoja.
Oma lapsi muuten keräsi korvasieniä aikoinaan satasen parin verran joka kevät, tatteja saman verran ja lakkaa parina kesänä yli 300 eurolla..
Erämaita eli luonnotilassa säilyneitä vanhoja metsiä tai muita alueita ovat Haltialan aarniometsä, Keskuspuisto (Niskalan alue), Sipoonkorven kansallispuisto, Uutelan luontopolut (Vuosaari) ja Vartiosaari. Sekä onhan Helsingin lähellä Espoossa Nuuksio ja Kirkkonummella Meikkokin.
Lisäksi Helsingissä on 80 luonnonsuojelualuetta.
Ok, ja niihin ei ole sitten pitkä matka, mutta lentualta on niin kauhean pitkä matka kauppaan 😉
Pääkaupunkiseutu sopii luonnonläheistä elämää arvostavalle.
Asun Vantaalla. Mulla on luonnosuojelualueelle alle kilometri. Edelliseltä asunnolta oli alle puoli kilometriä. Kun asuin Helsingissä, luonnonsuojelualueen rajalle oli alle 1,5 kilometriä.
Totta, kaupunkien lähellä on usein laajoja luonnonsuojelualueita, joissa on oikeaa vanhaa metsää. Se on enemmän luontoa kuin ne puupellot ja avohakkuualueet, joita suurin osa suomalaisesta ns. metsästä on.
Kaupungit tarvitsevat sähköä, mutta sähköä tuottavat laitokset sijaitsevat kaukana suurista kaupungeista "böndellä": ydinvoimaa tuotetaan Loviisassa ja Eurajoella lähellä Poria, tuulivoimaa tuotetaan maaseudulla Länsi- ja Pohjois-Suomessa, vesivoimaa pääosin Oulujoella ja siitä pohjoiseen. Huoltovarmuuden kannalta olisi järkevää, että niille kaupunkien lähistöllä sijaitseville luonnonsuojelualueille rakennettaisiin tuulivoimaa ja ydinvoimaa. Eihän sitä koskaan tiedä, milloin sähköä "böndeltä" tuovat sähkönsiirtolinjat katkaistaan.........mitä sitten tehdään?
Ydinvoimala kaupungissa olisi enemmän kuin toivottu ainakin omalta osalta. Pidetään kuitenkin mielessä se, että voimalaitoksia pyörittää kaupungeista valmistuneet insinöörit. Myös lääkärit ja opettajat valmistuvat kaupungeissa ja usein haluavat myös jäädä omiin sosiaalisiin piireihinsä kaupunkiin. Toki maaseudulla varmaan pärjää viljelemällä perunaa ja kasvattamalla itselleen possuja, mutta nykyaikainen elämänlaatu syntyy kaupungeissa. Ihan järjetöntä vastakkainasettelua joka tapauksessa. Ja vielä typerämpää on selittää, että luonnonsuojelualueille pitäisi rakentaa jotain. Miksi ihmeessä?
Se nyt on maalaistyypillistä luontovihaa. Ne tuhoaa luonnon kun ne pelkäävät sitä ja kuvittelevat omistavansa sen. Helsingin alueella esim. asuu karhuja ja susia muuallakin kuin Korkeasaaressa, eikä kukaan halua hulluna ampumaan niitä. Ei niitä pelätä. Koiratkin älytään pitää kiinni kuten laki vaatii. Mun lähes kaikkien pk-seudun kotien läheltä on karhuhavainto, vaikkakaan ei Töölöstä.
Pakkohan ne luonnonsuojelualueetkin on lopulta ottaa asutuskäyttöön jos kaikkien pitäisi muuttaa maakunnista pk-seudulle. Vai mistä meinasitte esim miljoonalle uudelle,asukkaalle näin alkuun asunnot?
Mistä ihmeestä te maalaiset keksitte näitä mielikuvituksellisia tarinoita? Kukaan ei ole ehdottanut muuttoa pk-seudulle. Sen sijaan olisi ihan asiallista, että niissä maakunnissa pärjättäisiin paremmin omillaan tai sitten hakeutuisivat asumaan sinne, missä töitä on. Yrittäjyyskään ei ole pahitteeksi.
Pääkaupunkiseudulle maksetaan eniten asumistukia ja toimeentulotukea per capita.
Mm Helsingin työttömyys 13,1% ylittää koko maan asteen 12,6%
Maakuntien kelamenot on eläkkeitä. Ehdotatko eutanasiaa ratkaisuksi vai kenties leirejä?
Helsingissä asumistuen käyttöaste on kuudenneksi suurin. Korkeampi se on Jyväskylässä, Turussa ja Oulussa. Katsos kun Helsinki ja yllämainitut on merkittävä opiskelijakaupunkeja, joihin saavutaan opiskelemaan paikoista joissa kouluja ei ole. Jos opiskelijan asumistuki tai -lisä lakkautettaisiin, mitäs luulet, kenen hanuriin tämä puree? Vinkki: Ei ainakaan heidän, jotka jo asuvat yliopistokaupungissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä miehiä sitten vetää pikkupaikkakunnille? Sekin on hyvä kysymys.
Tunnistan itse myös aiemmin kokeneeni kaihoa muutettuani kotipaikkakunnalta pk-seudulle. Mutta tunne on hävinnyt vuosien myötä. Ahdistuneisuus on nykyisin se tunne, joka puskee kotipaikkakunnalla päälle parissa päivässä.
Sanoisin empiirisen kokemuksen perusteella; miehet on yleisesti enemmän tekemisorientoituneita. Perheen kanssa yhteydenpito on yhdessä tekemistä. Kavereiden kanssa harrastetaan yhdessä. Siksi he kiinnittyvät siihen kotipaikkakunnalle, koska läheiset ihmiset ovat siinä ja läheisyys heille merkitsee fyysistä yhdessäoloa. Samoin harrastukset monesti enemmän paikkaan ja kalustoon sidottuja. Miesten harrasteet myös usein vaativat enemmän tilaa. Ne miehet jotka harrastavat teatteria ja kirjallisuutta, nehän ovat jo hyvin voineet muuttaa pois maaseudulta, eivät he esiinny aloitukseen liittyvässä valmistuvassa dokumentissa.
Metsästystä, kalastusta, mönkijällä ajelua ym. mitä nämä maaseudun miesten harrastukset nyt onkaan, pystyy harrastamaan etelä-Suomessakin. Suomessa ei ole yhtään kaupunkia, joka olisi niin kaupunkia, etteikö puolessa tunnissa pääse jo täysin maaseudulle.
Ja kerrotko vielä miksi pitäisi tulla sinne harrastelemaan?
Eikö se riitä että mm me maksetaan kotitaloutena valtionveroa n 40'000 euroa vuodessa, pääomatuloveroa muutamia tonneja ja meidän tekemästä arvonlisästä maksetaan Helsinkiin pääkonttorin sijainnin vuoksi kymmenien miljoonien yhteisöverotuotot?
Kun Kainuussa tai vaikka Pohjois-Karjalassa metsäkoneyrittäjä ostaa miljoonalla eurolla uuden koneen. Niin hän maksaa siitä 250 000€ arvonlisäveroa. Joka menee Helsinkiin
Arvonlisäverot pitäisi jättää monen ihmisen mukaan PK-seudulle
Alue: Aihe vapaa
Höpsis. Havainnoit esim. ympäristön kasveja eri tavalla kuin nuorempana. Kaupunkieläimet ovat tottuneempia meluun yms. Joten niitä näkee helpommin. Maalla eläimet ovat jo piiloutuneet, ennenkuin näkee vilaustakaan.