Lue keskustelun säännöt.
HS: Mies hämmästelee, kun naiset eivät halua muuttaa korpeen
01.07.2026 |
Jutussa Juha-Antti kertoo, miten haluaa asua Kuhmossa ja työ haukkaa liikaa aikaa. Onko ihme, että naista ei ole löytynyt? Kuka nainen haluaa miehen, jonka perässä pitäisi muuttaa korpeen ja mies vielä viettäisi suuren osan vuorokaudesta töissä?
Nämä miehet eivät ymmärrä, että naiselle ei ole kiva diili muuttaa miehen mieltymyksen vuoksi paikkaan x. On eri asia, jos mies haikailisi maalla asumista ja yhdessä etsittäisiin jostain päin Suomea se paikka, jossa molemmat haluavat asua. Mutta on ahdistavaa, jos asuinpaikka pitäisi valita vain toisen osapuolen mieltymysten vuoksi.
Kommentit (1247)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ehkä muistaa sekin, että Hesarin jutussa henkilö ei niinkään haikaile kumppanin perään, vaan kertoo ajatusprosessistaan, missä on käynyt läpi sitä että tämän asian osalta elämä on mennyt näin.
Tuskin olisi tarvetta avautua lehdissä asiasta, ellei kuitenkin olisi jotain pientä toivetta siitä, että joku nainen kuitenkin vielä kiinnostuisi. Surutyötä toteutumattomista toiveista kun voi tehdä ihan itsekseenkin.
Ymmärrän hyvin, että lapseton ihminen haluaa miettiä ja prosessoida lapsettomuuden jossain vaiheessa elämäänsä. Jutun mies on keskustellut asiasta myös ystäviensä kanssa, ja kysynyt heitäkin mukaan dokumenttielokuvaan. Eivät ole kuitenkaan lähteneet. Aihe on minusta tärkeä ja mielenkiintoinen. Eikö ole ihan hyvä, että miehetkin miettivät tällaisia asioita?
Ketä kiinnostavat miesten vinkunat. Tuollaista perusitkijöitähän suurin osa miehistä on. Ei ihme että naiset viihtyvät paremin itsekseen kuin tuollaista kuuntelemassa.
Hieman toksinen ja naurettava asenne.
Nauretaan sille yhdessä samalla kun maaseudun miehet jatkavat kuoroitkentää naisista, joita ei ole ja joita eivät saa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tää asuinalueen viihtyisyystutk7mus vähän sama kuin maailman onnellisin maa ;)😉
Ilmeisesti se on todella haasteellista myöntää, että Helsinkiläiset oikeasti viihtyvät Helsingissä.
Kun ei tunne yhtään joka viihtyisi, mutta monta joka ei.
Ehkäpä sitten tajuat, että kuhmolaisten on hyvä pysyä Kuhmossa keskenään niin me kaupunkilaiset jatkamme elämäämme täällä ilman teitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heikkinen voi toki pitää rimaa korkealla.
Mutta onko paha asia jos ei hae mitään Tavis-Tiinaa?
Järkevä korkeasti koulutettu mies, joka tekee töitä median ja kulttuurin parissa. Ehkä hän etsii sellaista naista, joka voi tehdä tuolla Kuhmossa vaikka etätöitä?
Jutun äijä on tavis. Tavallinen suomalainen keski-ikäinen lihava mies. Jos ei tavisnainen kelpaa, niin ei voi mitään.
Jos tämä tekee työkseen mediaa, kulttuuria jne.
Niin voi olla vähissä jutut Toyotalla ajavan tavis-tiinan kanssa
Miten työskentely median parissa on olevinaan jotakin niin erikoista?
Maaseudun pojan mielestä jo luku- ja kirjoitustaito on jotain aivan ihmeellistä ja suurenmoista. Meille kaupunkilaisillehan se on itsestäänselvyys. Se kuuluisa bare minimum.
Höpö höpö.
Niin no, on kai meitä useampikin kuin vain minä joka olisi nuorempana muuttanut riemusta kiljuen Kainuuseen / Kuhmoon ja perustanut perheenkin. Ei vain osunut kohdalle sellaista miestä joka saman haaveen olisi jakanut. Ei edes siellä Kainuussa lomaillessa.
Vierailija kirjoitti:
Tutkimuksen mukaan nykyään moni nuori nainen kärsii yksinäisyydestä, vaikka asuu suuressa kaupungissa. Naisten yksinäisyys on lisääntynyt paljonkin. Monella naisilla on mukamassa kavereita, mutta kun niitä oikeasti tarvitaan niin kavereilla on aina kiire milloin mihinkin.
Kyllä se maalaiselämä tekisi monelle täällä palstalla notkuvallekin hyvää!
No en tiä miten notkuminen vauva.fissä eroaa sen perusteella, notkuuko siellä Kuhmossa vai Järvenpään keskustassa. Nytkin minä vain reagoin sun kitinäkommenttiin. Itselläni on asiat hyvin enkä lainkaan kaipaa maajuntin nyrkin ja puuhellan väliin Kuhmoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö nimenomaan mies ole se joka muuttaa rakkauden perässä? Jos ei nyt puhuta jostain sukutilan emännän hakureissusta, joka on asia erikseen. Muuten mies matkaa prinsessansa perässä vaikka maailman ääriin
No jos on Mies niin sitten
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heikkinen voi toki pitää rimaa korkealla.
Mutta onko paha asia jos ei hae mitään Tavis-Tiinaa?
Järkevä korkeasti koulutettu mies, joka tekee töitä median ja kulttuurin parissa. Ehkä hän etsii sellaista naista, joka voi tehdä tuolla Kuhmossa vaikka etätöitä?
Jutun äijä on tavis. Tavallinen suomalainen keski-ikäinen lihava mies. Jos ei tavisnainen kelpaa, niin ei voi mitään.
Jos tämä tekee työkseen mediaa, kulttuuria jne.
Niin voi olla vähissä jutut Toyotalla ajavan tavis-tiinan kanssa
Miten työskentely median parissa on olevinaan jotakin niin erikoista?
Tarkoitin että kiinnostuksen kohteet voivat olla sellaisia, jotka ei kiinnosta suurta yleisöä.
Kertoo lähinnä sinun rajoittuneesta ajattelustasi jos miellät että Toyotalla ajava lähihoitaja ei voisi mitenkään olla kulttuurista kiinnostunut.
Akateeminen nainen saa vaatia itselleen akateemisen miehen kumppaniksi.
Mutta akateeminen mies ei saa vaatia akateemista naista kumppanikseen.
Tätäkö tarkoitit?
Tuskin. Nimittäin asia ei vaatimalla onnistu. Sinun asenteesi on pahasti pielessä. Yhtä sun toista voi ihmissuhteilta toivoa, mutta vaatiminen liittyy vain raiskausyritykseen. Et sinä voi ketään pakottaa pitämään itsestäsi. Voit vain tehdä itsestäsi niin hyvän ja aidon ja arvokkaan, että joku kiinnostuu ja haluaa sinut. Jospa yrität aloittaa tämän kehityskulun ja lopetat jankuttamisen tasoista ja vaatimisista. Parisuhde on kahden kauppa, siinä kaksi ihmistä ihastuu toisiinsa ja haluaa toisensa. Ei riitä, että vain toinen haluaa. Teet itsesi haluamisen hyvin vaikeaksi, ellei mahdottomaksikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungistuminen on megatrendi. Pienen ihmisen ei ole helppoa taistella megatrendejä vastaan.
Ennen maanviljelys tarvitsi ihmisiä pelloille. Kun teollistuminen alkoi ihmiset tarvittiin kaupunkeihin.
Tekniikan kehittyessä ja työelämän pirstaloituessa emme ole pakotettuja asumaan kaupungeissa. Toki siellä asumisesta on omat hyvät ja huonot puolensa.
Jos teet etätöitä Töölössä, niin työn takia ei tarvitse asua Töölössä. Töölössä asuminen tuo ihmiselle jotain muuta lisäarvoa. Sosiaaliset kontakti, harrastukset joita voit harrastaa vain Töölössä jne.
Joillekkin lisäarvoa elämään voi tuoda etätyöt jossain muualla.
On erityisen pääkaupunkiseutulainen ilmiö, etteivät ihmiset koe oikein mahdollisenakaan asua missään muualla. Syystä tai kolmannesta ei ole ollut tarvetta, eikä lähipiirissäkään ole usein ketään kuka olisi joskus asunut jossain muualla.
Itse olen neljäänkymppiin mennessä asunut kolmessa eri kaupungissa ja kahdella pienellä paikkakunnalla Suomessa, sekä kahdessa eri kaupungissa EU ulkopuolella. Tunnen vain vähän ihmisiä, jotka olisivat aina asuneet samassa kaupungissa, lähinnä vanhempaa polvea. Ihan luonnollinen asia minun piireissäni. Aika hyvin on itsestään vuosien varsilla oppinut mitä ympärilleen kaipaa, mitä arvostaa, mitä tarvitsee, ja mitä haluaa välttää.
Höpsis. Pk-seudulla nimenomaan on paljon ihmisiä jotka ovat asuneet useissa paikoissa. Maalla yhdessä paikassa pysyminen on yleisempää.
Juuri näin. Itsekin Helsingissä syntyneenä olen asunut elämäni aikana neljällä eri paikkakunnalla Suomessa ja Suomen lisäksi kolmessa eri maassa kolmella eri mantereella. Ja lopulta päädyin takaisin Suomeen ja Helsinkiin nyt asun linnuntietä n. 6 km päässä sieltä jossa synnyin - aikamoinen lenkki tuli tehtyä
Olisi hassua että joku tulisi nyt pätemään minulle, että "te pääkaupunkilaiset ette koskaan koe mahdollisuutena asua missään muualla" 😂
Sehän olisikin vallan hassua. sen sijaan niin voi varmaan huoletta todeta niille lukuisille kirjoittajille jotka sekä tällä palstalla että hesarissa usein kirjoitavat, että ovat asuneet koko elämänsä "stadissa" eivätkä tule koskaan muuttamaan mihinkään. Osa jopa kertoo ylpeänä, ettei ole koskaan käynyt Suomessa Uudenmaan ulkopuolella. Äkkipoika saattaisi kuvitella että tuossa on kyse jonkinlaisesta periaatteesta enemmän kuin tietopohjaisista valinnoista.
Äkkipojan kannattaa käyttää aivojaan, eikä uskoa kaikkea mitä netissä näkee.
Mutta toisaalta, tosi on, jos asuu Helsingissä, täällä on lähellä maaseutua, kaupunkia ja lähiötä sekä erämaata ja saaristoa. Ja silti palvelut lähellä. Mikäs täällä on asustella :D
Heh :D Missä teillä on erämaata?
Joka kerran kun köyhyydestä valitteleville esitetään vaihtoehtona marjojen keruuta myyntiin (niitä kannattaa tulla keräämään yli 4000 kilometrin päästä lentokoneella), kuulen, ettei pääkaupunkiseudulla ole metsää, marjoja tai julkista liikennettä, jolla pääsisi mihinkään missä on metsää tai marjoja.
Oma lapsi muuten keräsi korvasieniä aikoinaan satasen parin verran joka kevät, tatteja saman verran ja lakkaa parina kesänä yli 300 eurolla..
Erämaita eli luonnotilassa säilyneitä vanhoja metsiä tai muita alueita ovat Haltialan aarniometsä, Keskuspuisto (Niskalan alue), Sipoonkorven kansallispuisto, Uutelan luontopolut (Vuosaari) ja Vartiosaari. Sekä onhan Helsingin lähellä Espoossa Nuuksio ja Kirkkonummella Meikkokin.
Lisäksi Helsingissä on 80 luonnonsuojelualuetta.
Ok, ja niihin ei ole sitten pitkä matka, mutta lentualta on niin kauhean pitkä matka kauppaan 😉
Pääkaupunkiseutu sopii luonnonläheistä elämää arvostavalle.
Asun Vantaalla. Mulla on luonnosuojelualueelle alle kilometri. Edelliseltä asunnolta oli alle puoli kilometriä. Kun asuin Helsingissä, luonnonsuojelualueen rajalle oli alle 1,5 kilometriä.
Totta, kaupunkien lähellä on usein laajoja luonnonsuojelualueita, joissa on oikeaa vanhaa metsää. Se on enemmän luontoa kuin ne puupellot ja avohakkuualueet, joita suurin osa suomalaisesta ns. metsästä on.
Kaupungit tarvitsevat sähköä, mutta sähköä tuottavat laitokset sijaitsevat kaukana suurista kaupungeista "böndellä": ydinvoimaa tuotetaan Loviisassa ja Eurajoella lähellä Poria, tuulivoimaa tuotetaan maaseudulla Länsi- ja Pohjois-Suomessa, vesivoimaa pääosin Oulujoella ja siitä pohjoiseen. Huoltovarmuuden kannalta olisi järkevää, että niille kaupunkien lähistöllä sijaitseville luonnonsuojelualueille rakennettaisiin tuulivoimaa ja ydinvoimaa. Eihän sitä koskaan tiedä, milloin sähköä "böndeltä" tuovat sähkönsiirtolinjat katkaistaan.........mitä sitten tehdään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungistuminen on megatrendi. Pienen ihmisen ei ole helppoa taistella megatrendejä vastaan.
Ennen maanviljelys tarvitsi ihmisiä pelloille. Kun teollistuminen alkoi ihmiset tarvittiin kaupunkeihin.
Tekniikan kehittyessä ja työelämän pirstaloituessa emme ole pakotettuja asumaan kaupungeissa. Toki siellä asumisesta on omat hyvät ja huonot puolensa.
Jos teet etätöitä Töölössä, niin työn takia ei tarvitse asua Töölössä. Töölössä asuminen tuo ihmiselle jotain muuta lisäarvoa. Sosiaaliset kontakti, harrastukset joita voit harrastaa vain Töölössä jne.
Joillekkin lisäarvoa elämään voi tuoda etätyöt jossain muualla.
On erityisen pääkaupunkiseutulainen ilmiö, etteivät ihmiset koe oikein mahdollisenakaan asua missään muualla. Syystä tai kolmannesta ei ole ollut tarvetta, eikä lähipiirissäkään ole usein ketään kuka olisi joskus asunut jossain muualla.
Itse olen neljäänkymppiin mennessä asunut kolmessa eri kaupungissa ja kahdella pienellä paikkakunnalla Suomessa, sekä kahdessa eri kaupungissa EU ulkopuolella. Tunnen vain vähän ihmisiä, jotka olisivat aina asuneet samassa kaupungissa, lähinnä vanhempaa polvea. Ihan luonnollinen asia minun piireissäni. Aika hyvin on itsestään vuosien varsilla oppinut mitä ympärilleen kaipaa, mitä arvostaa, mitä tarvitsee, ja mitä haluaa välttää.
Höpsis. Pk-seudulla nimenomaan on paljon ihmisiä jotka ovat asuneet useissa paikoissa. Maalla yhdessä paikassa pysyminen on yleisempää.
Juuri näin. Itsekin Helsingissä syntyneenä olen asunut elämäni aikana neljällä eri paikkakunnalla Suomessa ja Suomen lisäksi kolmessa eri maassa kolmella eri mantereella. Ja lopulta päädyin takaisin Suomeen ja Helsinkiin nyt asun linnuntietä n. 6 km päässä sieltä jossa synnyin - aikamoinen lenkki tuli tehtyä
Olisi hassua että joku tulisi nyt pätemään minulle, että "te pääkaupunkilaiset ette koskaan koe mahdollisuutena asua missään muualla" 😂
Sehän olisikin vallan hassua. sen sijaan niin voi varmaan huoletta todeta niille lukuisille kirjoittajille jotka sekä tällä palstalla että hesarissa usein kirjoitavat, että ovat asuneet koko elämänsä "stadissa" eivätkä tule koskaan muuttamaan mihinkään. Osa jopa kertoo ylpeänä, ettei ole koskaan käynyt Suomessa Uudenmaan ulkopuolella. Äkkipoika saattaisi kuvitella että tuossa on kyse jonkinlaisesta periaatteesta enemmän kuin tietopohjaisista valinnoista.
Äkkipojan kannattaa käyttää aivojaan, eikä uskoa kaikkea mitä netissä näkee.
Mutta toisaalta, tosi on, jos asuu Helsingissä, täällä on lähellä maaseutua, kaupunkia ja lähiötä sekä erämaata ja saaristoa. Ja silti palvelut lähellä. Mikäs täällä on asustella :D
Mulla avautuu tuossa talon vieressä Helsingissä lenkkipolut, jotka vievät pelloille ja joen varteen. 200m päästä alkaa 10km pituinen metsäalue, jossa voi sienestää ja marjastaa niin halutessaan. Meren rannalle pääsen alle vartissa.
Mä tykkään täällä ihmisistä. Niitä on, mutta ne ei kyttää ja arvota toisiaan kaiken aikaa. Antavat toisilleen tilaa, kuten kaupungeissa pitääkin. Maalaiset änkeää liian lähelle. Ne on henkisesti ja fyysisesti tunkeilevia ja aika ahtaita ajattelultaan.
Maaseudulla kasvaneena voin vahvistaa tämän. Ahdistavaa, kun ihmiset ovat liian uteliaita muitten elämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen usein deittisovelluksissa jutellut oikein mukavien ja varteenotettavien miesten kanssa, jotka ovat asuneet jossain kaukana kaikesta omassa talossaan tai maatilallaan, josta ei ole mitään halua tai mahdollisuutta muuttaa muualle. Siihen ne jutut ovat kaatuneetkin jo ihan alkutekijöissään. En minä voisi kuvitella hylkääväni koko omaa elämääni ja uraani miehen takia. Koska sitä se tarkoittaisi jos haluaisi tällaisen ihmisen kanssa katsoa juttua pidemmälle. En toki edellyttäisi toisenkaan luopuvan elämästään, vaan joku kompromissiratkaisu pitäisi löytyä jossa molemmat joustaa. Tämän takia varmasti moni syrjäseutujen mies jää yksin. Kun on rakennettu omat talot ja torpat valmiiksi odottamaan että joku nainen muuttaa sinne emännäksi, mutta yhä harvempi nainen tänä päivänä on valmis tällaiseen.
Tuossa kiteytyy miesten yksinäisyyden ydin: Kuvitellaan tietävänsä, mitä nainen haluaa, vaikka oikeasti toteutetaan omia mielikuvia ja harhaluuloja. Ja esineellistetään se nainen tahdottomaksi kohteeksi, jolle varmaan kaikki käy kun mulla on tää kartano ja pahkasta koverrettu baarikaappikin. MIehet nähtävästi eivät tajua, että naiset ovat älykkäitä ja haluavat myös käyttää älyään muuhun kuin perunoiden keittelyyn ja sen miehen odotteluun milloin mistäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ääh taas näitä juttuja, ei mitään tuoretta näkökulmaa. Haluaisin välillä lukea jutun siitä miten Helsingissä asuvat akateemiset miehet ajautuvat tahtomattaan lapsettomiksi.
Tässä oli tuoreena näkökulmana se että tuolla jäbällä on media-alan koulutus, mutta sori vaan, kun ulkoinen habitus on tuo, naista ei löydy vaikka hän asuisi keskellä Helsinkiä.
Yllätyt miten oaljon siisti vaatetus, parturi ja parranajo auttaa. Lippalakkimies on 🤮
Jotkut naiset kammoksuvat partaa. Syy on minulle epäselvä. Jotkut työkaverini pitivät erästä rehtoria epäluotettavana, koska tällä oli parta.
Minä pidän hoidetuista parroista. Parturi osaa tehdä muutakin kuin ajaa parran pois. Hyvä herra, karvat naamassa saa miehen kuin miehen näyttämään paremmalta, mutta ei se mikään linnunpesä saa olla vaan siisti, hoidettu ja pehmeäksi öljytty. Hyväntuoksuinen, ilman ruuantähteitä tältä ja edelliseltä viikolta.
N
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungistuminen on megatrendi. Pienen ihmisen ei ole helppoa taistella megatrendejä vastaan.
Ennen maanviljelys tarvitsi ihmisiä pelloille. Kun teollistuminen alkoi ihmiset tarvittiin kaupunkeihin.
Tekniikan kehittyessä ja työelämän pirstaloituessa emme ole pakotettuja asumaan kaupungeissa. Toki siellä asumisesta on omat hyvät ja huonot puolensa.
Jos teet etätöitä Töölössä, niin työn takia ei tarvitse asua Töölössä. Töölössä asuminen tuo ihmiselle jotain muuta lisäarvoa. Sosiaaliset kontakti, harrastukset joita voit harrastaa vain Töölössä jne.
Joillekkin lisäarvoa elämään voi tuoda etätyöt jossain muualla.
On erityisen pääkaupunkiseutulainen ilmiö, etteivät ihmiset koe oikein mahdollisenakaan asua missään muualla. Syystä tai kolmannesta ei ole ollut tarvetta, eikä lähipiirissäkään ole usein ketään kuka olisi joskus asunut jossain muualla.
Itse olen neljäänkymppiin mennessä asunut kolmessa eri kaupungissa ja kahdella pienellä paikkakunnalla Suomessa, sekä kahdessa eri kaupungissa EU ulkopuolella. Tunnen vain vähän ihmisiä, jotka olisivat aina asuneet samassa kaupungissa, lähinnä vanhempaa polvea. Ihan luonnollinen asia minun piireissäni. Aika hyvin on itsestään vuosien varsilla oppinut mitä ympärilleen kaipaa, mitä arvostaa, mitä tarvitsee, ja mitä haluaa välttää.
Höpsis. Pk-seudulla nimenomaan on paljon ihmisiä jotka ovat asuneet useissa paikoissa. Maalla yhdessä paikassa pysyminen on yleisempää.
Juuri näin. Itsekin Helsingissä syntyneenä olen asunut elämäni aikana neljällä eri paikkakunnalla Suomessa ja Suomen lisäksi kolmessa eri maassa kolmella eri mantereella. Ja lopulta päädyin takaisin Suomeen ja Helsinkiin nyt asun linnuntietä n. 6 km päässä sieltä jossa synnyin - aikamoinen lenkki tuli tehtyä
Olisi hassua että joku tulisi nyt pätemään minulle, että "te pääkaupunkilaiset ette koskaan koe mahdollisuutena asua missään muualla" 😂
Sehän olisikin vallan hassua. sen sijaan niin voi varmaan huoletta todeta niille lukuisille kirjoittajille jotka sekä tällä palstalla että hesarissa usein kirjoitavat, että ovat asuneet koko elämänsä "stadissa" eivätkä tule koskaan muuttamaan mihinkään. Osa jopa kertoo ylpeänä, ettei ole koskaan käynyt Suomessa Uudenmaan ulkopuolella. Äkkipoika saattaisi kuvitella että tuossa on kyse jonkinlaisesta periaatteesta enemmän kuin tietopohjaisista valinnoista.
Äkkipojan kannattaa käyttää aivojaan, eikä uskoa kaikkea mitä netissä näkee.
Mutta toisaalta, tosi on, jos asuu Helsingissä, täällä on lähellä maaseutua, kaupunkia ja lähiötä sekä erämaata ja saaristoa. Ja silti palvelut lähellä. Mikäs täällä on asustella :D
Heh :D Missä teillä on erämaata?
Joka kerran kun köyhyydestä valitteleville esitetään vaihtoehtona marjojen keruuta myyntiin (niitä kannattaa tulla keräämään yli 4000 kilometrin päästä lentokoneella), kuulen, ettei pääkaupunkiseudulla ole metsää, marjoja tai julkista liikennettä, jolla pääsisi mihinkään missä on metsää tai marjoja.
Oma lapsi muuten keräsi korvasieniä aikoinaan satasen parin verran joka kevät, tatteja saman verran ja lakkaa parina kesänä yli 300 eurolla..
Erämaita eli luonnotilassa säilyneitä vanhoja metsiä tai muita alueita ovat Haltialan aarniometsä, Keskuspuisto (Niskalan alue), Sipoonkorven kansallispuisto, Uutelan luontopolut (Vuosaari) ja Vartiosaari. Sekä onhan Helsingin lähellä Espoossa Nuuksio ja Kirkkonummella Meikkokin.
Lisäksi Helsingissä on 80 luonnonsuojelualuetta.
Ok, ja niihin ei ole sitten pitkä matka, mutta lentualta on niin kauhean pitkä matka kauppaan 😉
Pääkaupunkiseutu sopii luonnonläheistä elämää arvostavalle.
Asun Vantaalla. Mulla on luonnosuojelualueelle alle kilometri. Edelliseltä asunnolta oli alle puoli kilometriä. Kun asuin Helsingissä, luonnonsuojelualueen rajalle oli alle 1,5 kilometriä.
Totta, kaupunkien lähellä on usein laajoja luonnonsuojelualueita, joissa on oikeaa vanhaa metsää. Se on enemmän luontoa kuin ne puupellot ja avohakkuualueet, joita suurin osa suomalaisesta ns. metsästä on.
Kaupungit tarvitsevat sähköä, mutta sähköä tuottavat laitokset sijaitsevat kaukana suurista kaupungeista "böndellä": ydinvoimaa tuotetaan Loviisassa ja Eurajoella lähellä Poria, tuulivoimaa tuotetaan maaseudulla Länsi- ja Pohjois-Suomessa, vesivoimaa pääosin Oulujoella ja siitä pohjoiseen. Huoltovarmuuden kannalta olisi järkevää, että niille kaupunkien lähistöllä sijaitseville luonnonsuojelualueille rakennettaisiin tuulivoimaa ja ydinvoimaa. Eihän sitä koskaan tiedä, milloin sähköä "böndeltä" tuovat sähkönsiirtolinjat katkaistaan.........mitä sitten tehdään?
Ydinvoimala kaupungissa olisi enemmän kuin toivottu ainakin omalta osalta. Pidetään kuitenkin mielessä se, että voimalaitoksia pyörittää kaupungeista valmistuneet insinöörit. Myös lääkärit ja opettajat valmistuvat kaupungeissa ja usein haluavat myös jäädä omiin sosiaalisiin piireihinsä kaupunkiin. Toki maaseudulla varmaan pärjää viljelemällä perunaa ja kasvattamalla itselleen possuja, mutta nykyaikainen elämänlaatu syntyy kaupungeissa. Ihan järjetöntä vastakkainasettelua joka tapauksessa. Ja vielä typerämpää on selittää, että luonnonsuojelualueille pitäisi rakentaa jotain. Miksi ihmeessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ääh taas näitä juttuja, ei mitään tuoretta näkökulmaa. Haluaisin välillä lukea jutun siitä miten Helsingissä asuvat akateemiset miehet ajautuvat tahtomattaan lapsettomiksi.
Tässä oli tuoreena näkökulmana se että tuolla jäbällä on media-alan koulutus, mutta sori vaan, kun ulkoinen habitus on tuo, naista ei löydy vaikka hän asuisi keskellä Helsinkiä.
Yllätyt miten oaljon siisti vaatetus, parturi ja parranajo auttaa. Lippalakkimies on 🤮
Kävin tuossa alkuviikosta lyhyellä työmatkalla pk-seudulla. Jumbossa kattelin ympärilleni ja tuli kyllä mieleen, että millähän perusteella nekin paksupersemammat kuvittelevat olevansa jotenkin parempia ihmisiä tai edes millään muotoa haluttavia.
Onpa taas kielenkäyttöä.
Jep. Laadukas incel siinä osoittaa hirveille naisille paikkansa, kun oikeasti itkisi onnesta jos yksikin hänen solvaamansa paksujalkainen Lyyli suvaitsisi häntä edes kättelemään. Ja huom, mulle yksi ja sama, onko ihmisen sääri ohut vai paksu, mutta aika tärkeät ne on olemassa. Maalaiset vois käyttää jalkojaan enemmän etteivät tukkisi tekoniveljonoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen usein deittisovelluksissa jutellut oikein mukavien ja varteenotettavien miesten kanssa, jotka ovat asuneet jossain kaukana kaikesta omassa talossaan tai maatilallaan, josta ei ole mitään halua tai mahdollisuutta muuttaa muualle. Siihen ne jutut ovat kaatuneetkin jo ihan alkutekijöissään. En minä voisi kuvitella hylkääväni koko omaa elämääni ja uraani miehen takia. Koska sitä se tarkoittaisi jos haluaisi tällaisen ihmisen kanssa katsoa juttua pidemmälle. En toki edellyttäisi toisenkaan luopuvan elämästään, vaan joku kompromissiratkaisu pitäisi löytyä jossa molemmat joustaa. Tämän takia varmasti moni syrjäseutujen mies jää yksin. Kun on rakennettu omat talot ja torpat valmiiksi odottamaan että joku nainen muuttaa sinne emännäksi, mutta yhä harvempi nainen tänä päivänä on valmis tällaiseen.
Tuossa kiteytyy miesten yksinäisyyden ydin: Kuvitellaan tietävänsä, mitä nainen haluaa, vaikka oikeasti toteutetaan omia mielikuvia ja harhaluuloja. Ja esineellistetään se nainen tahdottomaksi kohteeksi, jolle varmaan kaikki käy kun mulla on tää kartano ja pahkasta koverrettu baarikaappikin. MIehet nähtävästi eivät tajua, että naiset ovat älykkäitä ja haluavat myös käyttää älyään muuhun kuin perunoiden keittelyyn ja sen miehen odotteluun milloin mistäkin.
Tähän minulla on yksi vinkki: Kierrä kaukaa kaikki miehet, joilla ei ole naisia ystävinä tai vähintään siskoja. Miehet, joiden kaikki kaverit ovat miehiä, suhtautuvat naisiin juurikin kuvailemallasi tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungistuminen on megatrendi. Pienen ihmisen ei ole helppoa taistella megatrendejä vastaan.
Ennen maanviljelys tarvitsi ihmisiä pelloille. Kun teollistuminen alkoi ihmiset tarvittiin kaupunkeihin.
Tekniikan kehittyessä ja työelämän pirstaloituessa emme ole pakotettuja asumaan kaupungeissa. Toki siellä asumisesta on omat hyvät ja huonot puolensa.
Jos teet etätöitä Töölössä, niin työn takia ei tarvitse asua Töölössä. Töölössä asuminen tuo ihmiselle jotain muuta lisäarvoa. Sosiaaliset kontakti, harrastukset joita voit harrastaa vain Töölössä jne.
Joillekkin lisäarvoa elämään voi tuoda etätyöt jossain muualla.
On erityisen pääkaupunkiseutulainen ilmiö, etteivät ihmiset koe oikein mahdollisenakaan asua missään muualla. Syystä tai kolmannesta ei ole ollut tarvetta, eikä lähipiirissäkään ole usein ketään kuka olisi joskus asunut jossain muualla.
Itse olen neljäänkymppiin mennessä asunut kolmessa eri kaupungissa ja kahdella pienellä paikkakunnalla Suomessa, sekä kahdessa eri kaupungissa EU ulkopuolella. Tunnen vain vähän ihmisiä, jotka olisivat aina asuneet samassa kaupungissa, lähinnä vanhempaa polvea. Ihan luonnollinen asia minun piireissäni. Aika hyvin on itsestään vuosien varsilla oppinut mitä ympärilleen kaipaa, mitä arvostaa, mitä tarvitsee, ja mitä haluaa välttää.
Höpsis. Pk-seudulla nimenomaan on paljon ihmisiä jotka ovat asuneet useissa paikoissa. Maalla yhdessä paikassa pysyminen on yleisempää.
Juuri näin. Itsekin Helsingissä syntyneenä olen asunut elämäni aikana neljällä eri paikkakunnalla Suomessa ja Suomen lisäksi kolmessa eri maassa kolmella eri mantereella. Ja lopulta päädyin takaisin Suomeen ja Helsinkiin nyt asun linnuntietä n. 6 km päässä sieltä jossa synnyin - aikamoinen lenkki tuli tehtyä
Olisi hassua että joku tulisi nyt pätemään minulle, että "te pääkaupunkilaiset ette koskaan koe mahdollisuutena asua missään muualla" 😂
Sehän olisikin vallan hassua. sen sijaan niin voi varmaan huoletta todeta niille lukuisille kirjoittajille jotka sekä tällä palstalla että hesarissa usein kirjoitavat, että ovat asuneet koko elämänsä "stadissa" eivätkä tule koskaan muuttamaan mihinkään. Osa jopa kertoo ylpeänä, ettei ole koskaan käynyt Suomessa Uudenmaan ulkopuolella. Äkkipoika saattaisi kuvitella että tuossa on kyse jonkinlaisesta periaatteesta enemmän kuin tietopohjaisista valinnoista.
Äkkipojan kannattaa käyttää aivojaan, eikä uskoa kaikkea mitä netissä näkee.
Mutta toisaalta, tosi on, jos asuu Helsingissä, täällä on lähellä maaseutua, kaupunkia ja lähiötä sekä erämaata ja saaristoa. Ja silti palvelut lähellä. Mikäs täällä on asustella :D
Mulla avautuu tuossa talon vieressä Helsingissä lenkkipolut, jotka vievät pelloille ja joen varteen. 200m päästä alkaa 10km pituinen metsäalue, jossa voi sienestää ja marjastaa niin halutessaan. Meren rannalle pääsen alle vartissa.
Näetkö tuulivoimaloita? Niillä on pilattu Länsi- ja Pohjois-Suomen luontoa. Ja tätä tuulivoimaa tuodaan Helsinkiin Fingridin kantaverkkoja pitkin. Ja nämä kantaverkot tuhoavat myös luontoa, niiden rakentaminen on hirvittävää barbarismia.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sama sana tökkää välillä filtteriin ja menee välillä läpi?
Koska filtteri toteaa, että tuotat liikaa kommentteja tietyssä ajassa eli spämmäät tai jankutat. Ei nuo Utopia Analyticsin koodirivit mitään nerouden multihuipentumia ole kun firman tj on persu Tom Packalen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungistuminen on megatrendi. Pienen ihmisen ei ole helppoa taistella megatrendejä vastaan.
Ennen maanviljelys tarvitsi ihmisiä pelloille. Kun teollistuminen alkoi ihmiset tarvittiin kaupunkeihin.
Tekniikan kehittyessä ja työelämän pirstaloituessa emme ole pakotettuja asumaan kaupungeissa. Toki siellä asumisesta on omat hyvät ja huonot puolensa.
Jos teet etätöitä Töölössä, niin työn takia ei tarvitse asua Töölössä. Töölössä asuminen tuo ihmiselle jotain muuta lisäarvoa. Sosiaaliset kontakti, harrastukset joita voit harrastaa vain Töölössä jne.
Joillekkin lisäarvoa elämään voi tuoda etätyöt jossain muualla.
On erityisen pääkaupunkiseutulainen ilmiö, etteivät ihmiset koe oikein mahdollisenakaan asua missään muualla. Syystä tai kolmannesta ei ole ollut tarvetta, eikä lähipiirissäkään ole usein ketään kuka olisi joskus asunut jossain muualla.
Itse olen neljäänkymppiin mennessä asunut kolmessa eri kaupungissa ja kahdella pienellä paikkakunnalla Suomessa, sekä kahdessa eri kaupungissa EU ulkopuolella. Tunnen vain vähän ihmisiä, jotka olisivat aina asuneet samassa kaupungissa, lähinnä vanhempaa polvea. Ihan luonnollinen asia minun piireissäni. Aika hyvin on itsestään vuosien varsilla oppinut mitä ympärilleen kaipaa, mitä arvostaa, mitä tarvitsee, ja mitä haluaa välttää.
Höpsis. Pk-seudulla nimenomaan on paljon ihmisiä jotka ovat asuneet useissa paikoissa. Maalla yhdessä paikassa pysyminen on yleisempää.
Juuri näin. Itsekin Helsingissä syntyneenä olen asunut elämäni aikana neljällä eri paikkakunnalla Suomessa ja Suomen lisäksi kolmessa eri maassa kolmella eri mantereella. Ja lopulta päädyin takaisin Suomeen ja Helsinkiin nyt asun linnuntietä n. 6 km päässä sieltä jossa synnyin - aikamoinen lenkki tuli tehtyä
Olisi hassua että joku tulisi nyt pätemään minulle, että "te pääkaupunkilaiset ette koskaan koe mahdollisuutena asua missään muualla" 😂
Sehän olisikin vallan hassua. sen sijaan niin voi varmaan huoletta todeta niille lukuisille kirjoittajille jotka sekä tällä palstalla että hesarissa usein kirjoitavat, että ovat asuneet koko elämänsä "stadissa" eivätkä tule koskaan muuttamaan mihinkään. Osa jopa kertoo ylpeänä, ettei ole koskaan käynyt Suomessa Uudenmaan ulkopuolella. Äkkipoika saattaisi kuvitella että tuossa on kyse jonkinlaisesta periaatteesta enemmän kuin tietopohjaisista valinnoista.
Äkkipojan kannattaa käyttää aivojaan, eikä uskoa kaikkea mitä netissä näkee.
Mutta toisaalta, tosi on, jos asuu Helsingissä, täällä on lähellä maaseutua, kaupunkia ja lähiötä sekä erämaata ja saaristoa. Ja silti palvelut lähellä. Mikäs täällä on asustella :D
Mulla avautuu tuossa talon vieressä Helsingissä lenkkipolut, jotka vievät pelloille ja joen varteen. 200m päästä alkaa 10km pituinen metsäalue, jossa voi sienestää ja marjastaa niin halutessaan. Meren rannalle pääsen alle vartissa.
Näetkö tuulivoimaloita? Niillä on pilattu Länsi- ja Pohjois-Suomen luontoa. Ja tätä tuulivoimaa tuodaan Helsinkiin Fingridin kantaverkkoja pitkin. Ja nämä kantaverkot tuhoavat myös luontoa, niiden rakentaminen on hirvittävää barbarismia.
Onneksi maaseudulla asuminen leveästi valokuituyhteyksineen ja isoine pihoineen ei suinkaan tuhoa luonta tolla samalla logiikalla.
Kantaverkoista kitiseminen on jo ihan uudella tasolla typeryydessään.
Ongelma on varmaankin miesten ja naisten ajatusmaailmojen ja arvojen erilaisuudessa.
Monelle miehelle hyvään riittää AAAA eli ammatti, akka, asunto ja ajokortti.
Naisilla ammatti ei yleensä ole käsitteenä riittävä, vaan omassa elämässä haetaan sivistystä ja korkeaa kouluttautuneisuutta. Miehen osalta yleensä ei riitä mikä tahansa mies, vaan tulisi olla erityinen. Tunnutaan ajattelevan, että parempi olla yksin kuin suhteessa, joka ei tyydytä. Asunnoksi monelle naiselle voi riittää pieni kaupunkiasunto sinkkuvuosina. Lasten myötä tarvitaan tilaa, ja varsinkin pääkaupunkiseudulla suuri perheasunto on miljoonasijoitus, johon vaaditaan kahden suurituloisen tulot. Moni nainen ei kaipaa ajokorttia, vaan suosii cityvihreänä julkisia.
Moni nainen viihtyy suuren kaupungin sykkeessä, kahviloissa juoruilemassa, haluaa pistäytyä gallerioihin ja kulttuuritapahtumiin. Sosiaaliset piirit ja verkostot tärkeät. Lienee selvää, ettei se onnistu jossain Kontiolahdella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska naiset elävät huomiosta lammaslaumana ja miehet elävät omaa elämää.
Kumma juttu, ettet ole katsellut itsellesi kumppania toisesta itsenäisestä miehestä, vaan haaskaat aikaasi solvaamalla naisia. Oletko katkera vai tyhmä, ehkä molemmat?
Juu ja miehet ne kyllä jengiytyy ja perustelee jotain liivijengejä kun on niin kova tarve kuulua johonkin porukkaan.
Miehet pelkää toisiaan. Siksi ne menee porukkaan, etteivät jäisi porukan ulkopuolelle maaliksi :D Siihen perussuomalaisuus perustuu. Tyhmät muodostaa lauman ja saa siitä turvallisuudentunnetta, jota sitten pahasti järkyttää se, ettei niiden lauma herätäkään ulkopuolisissa minkäänlaista kunnioitusta vaan naurua ja pilkkaa. Ja sitten ammuskellaan.
Maaseudun pojan mielestä jo luku- ja kirjoitustaito on jotain aivan ihmeellistä ja suurenmoista. Meille kaupunkilaisillehan se on itsestäänselvyys. Se kuuluisa bare minimum.