anoppi änkeämässä synnärille ja "auttamaan" vauva-arjessa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt riittävästi lepoa äidille. KÄSKY.

 

Itse aikoinaan samassa tilanteessa en halunnut heti vieraita käymään, niin ymmärrän jos haluatte olla rauhassa. SELITELLÄÄN VANHEMPIEN PÄÄTÖKSIÄ KUIN SE OLISI OUTO, MUTTA ANOPPI NYT SUVAITSEE HYVÄKSYÄ SEN

 

Ilmoitatte sitten aikanaan kun sopii tulla moikkaamaan, KÄSKY

 

ja muistatte, että apua voi pyytää heti jos siltä tuntuu". KÄSKY

Miten sulle voi puhua, kun normaalit sanat tulkitaan määräilyksi? Tuossa isoäiti yrittää antaa tilaa ja sä näet sen määräilynä. En ymmärrä tuota näkökantaa. Sano sanat mitä saa sanoa.

Mikä jumalainen oikeus sillä on "antaa tilaa"??? Niillä on se oikeus jo, ei he siihen anopin lupaa erikseen tarvitse, jösses!

Hän halusi ilmaista, että kunnioittaa nuorenparin tahtoa ja sinusta se on käskyttämistä. Minun sukupolven ihmiset on noin kertoneet näkökantansa ja se on ollut normaalia ja toivottavaa. Nyt yhtäkkiä se on käskyttämistä. Ihminen toimii kuten hänet on opetettu ja hänelle on toimittu  ja nyt se tulkitaan toisin kuin anoppi on tarkoittanut ja asian nähnyt. Nyt ystävällisyydeksi tarkoitetut sanat koetaan määräilyksi.

Ei hän sitä ilmaissut, vaan antoi monta käskyä ja antoi tilaa kuin hänellä olisi siihen jokin oikeus. Ei ole.

 

Kysyn uudelleen, onko tuo todella sävy, jolla viestit esimeriksi töissä saman tason työkavereille? En usko, koska vaikka olen ollut työelämässä en ole ikinä saanut mitään tuonsävyistä viestiä kirjallisesti tai suullisesti keneltäkään työkaverilta. En edes esimiehissäni ole ollut ketään noin ylimielistä.

No aika erilaiset on ihmissuhteet ja asetelmat töissä. Vaikea nähdä tuossa käskytystä. Ihminen yritti olla asiallinen, ystävällinen ja mukava. Ilmaista sen, että lapsiperhe päättää kuten se heille kuuluukin se päätöksen teko. Noinhan tuhannet äidit sanovat ja se ymmärretään niinkuin tarkoitettu eli ystävällisyydeksi. Oletko epävarma ihminen, kun näet asian määräilynä.

Ei ole, vaan nimenomaan on kyse nyt siitä, että siellä työkaverit ovat samanarvoisia. 

 

Jos tuo on ystävällistä samanarvoisten välillä, eikö se ole juuri se sävy, jolla kommunikoit työkavereillesi?

 

Jos taas et kommunikoi noin työkavereillesi, se ei oikeasti ole ystävällistä.

 

En minä ainakaan sano tai kirjoita aikuisille lapsilleni ikinä noin. En ole kommunikoinut heille noin edes kun olivat lapsia.

Kirjoitatko nyt se esimerkin, miten tuo asia ilmaistaan täysin loukkaamatta.

Se koko viesti on turha. 

Eli miten toimitaan tuossa tilanteessa? Anna esimerkki.

Se, ettei olisi missään yhteyksissä kuultuaan vauvan syntymästä, olisi itsestäni oudompaa.

Odotan myös esimerkkiä. Minusta isoäiti yritti vaan antaa rauhan olla vauvan kanssa. Kertoa ettei odota mitään pakolla järjestettyjä kahvikutsuja vauvaa katsomaan heti. Yritti antaa nuorille mielenrauhaa. Isoäiti yritti ilmaista välittämistä.  Hänet tulkittiin itsestäänselvyyksiä latelevaksi komentelijaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Miten reagoit kun joku samanarvoinen kertoo vauvauutisen? Onnittelet asiallisesti. Siinä se.

Ja jotkut voivat arastella avun pyytämistä, jos sitä ei ole erikseen tarjottu. Jolloin taas voi kuulla jälkikäteen, ettei tarjonnut apua.

Ja miten kollegana toimit uuden työntekijän kanssa, jos ei voi sanoa tälle, että pyytää apua heti jos vain tarvitsee?

Jos annat äitisi tulla synnärille vauvaa katsomaan, niin anna myös anopin tulla. Joo joo, sinullahan on vain oikeuksia, mutta siis jos haluat katsoa vähän  omaa napaa kauemmaksi. Kiva kuulla että anoppi haluaa auttaa. Monet äidithän nykyään kokevat jäävänsä vaille apua. Sitten vaan pitää itsekin opetella kommunikoimaan, että mikä apu auttaa oikeasti. 

Vierailija kirjoitti:

Miten reagoit kun joku samanarvoinen kertoo vauvauutisen? Onnittelet asiallisesti. Siinä se.

Mietin tätä, ja kuulostaisi aika etäisiltä väliltä, jos vastaavassa tilanteessa laittaisin pojalleni vain viestin "onnea.".

Kun tarkoitus on ollut kertoa, että olen taustalla apuna heti jos vain tarvitsee.

Vierailija kirjoitti:

Jos annat äitisi tulla synnärille vauvaa katsomaan, niin anna myös anopin tulla. Joo joo, sinullahan on vain oikeuksia, mutta siis jos haluat katsoa vähän  omaa napaa kauemmaksi. Kiva kuulla että anoppi haluaa auttaa. Monet äidithän nykyään kokevat jäävänsä vaille apua. Sitten vaan pitää itsekin opetella kommunikoimaan, että mikä apu auttaa oikeasti. 

Isovanhemmuutta ei voi jakaa 50/50. Anoppi ei ole edes synnyttäjän verisukulainen. 

Jos annat äitisi tulla synnärille vauvaa katsomaan, niin anna myös anopin tulla. Joo joo, sinullahan on vain oikeuksia, mutta siis jos haluat katsoa vähän  omaa napaa kauemmaksi. Kiva kuulla että anoppi haluaa auttaa. Monet äidithän nykyään kokevat jäävänsä vaille apua. Sitten vaan pitää itsekin opetella kommunikoimaan, että mikä apu auttaa oikeasti. 

Se vauva ei edelleenkään ole jätskipaketti ja mummoja varten puserrettu. 

Vierailija kirjoitti:

Miten reagoit kun joku samanarvoinen kertoo vauvauutisen? Onnittelet asiallisesti. Siinä se.

Eli onnittelet kuin naapuria. Onnea perhernlisäyksen suhteen. Sitten hiljaisuutta odottaen, että vauvaperhe on yhteydessä? Tiedätkö, että osa odottaa sen isovanhemman tarjoutuvan tulemaan käymään tai tarjoavan apua. Sinulle täytyy olla taas muodollisen etäinen, että olet tyytyväinen. Odotan edelleen niitä oikeita sanoja. Olen tottunut yhteisölliseen näkemykseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten reagoit kun joku samanarvoinen kertoo vauvauutisen? Onnittelet asiallisesti. Siinä se.

Mietin tätä, ja kuulostaisi aika etäisiltä väliltä, jos vastaavassa tilanteessa laittaisin pojalleni vain viestin "onnea.".

Kun tarkoitus on ollut kertoa, että olen taustalla apuna heti jos vain tarvitsee.

Miksi sinulla on sellaienn tarkoitus tuossa vaiheessa? Jos sulla on hyvät välit poikaasi ja miniääsi niin kyllähän he tietävät silloin, että autat ja osaat siinäkin olla vyörymättä päälle ja päsmäröimättä. Jos sun tuossa viaheessa pitää siitä sössöttää, ilmeisesti et ole ennenkään osannut auttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos annat äitisi tulla synnärille vauvaa katsomaan, niin anna myös anopin tulla. Joo joo, sinullahan on vain oikeuksia, mutta siis jos haluat katsoa vähän  omaa napaa kauemmaksi. Kiva kuulla että anoppi haluaa auttaa. Monet äidithän nykyään kokevat jäävänsä vaille apua. Sitten vaan pitää itsekin opetella kommunikoimaan, että mikä apu auttaa oikeasti. 

Isovanhemmuutta ei voi jakaa 50/50. Anoppi ei ole edes synnyttäjän verisukulainen. 

Dissaat miehen läheiset. Ihan kuin miehen perhe olisi vain välttämätön paha. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten reagoit kun joku samanarvoinen kertoo vauvauutisen? Onnittelet asiallisesti. Siinä se.

Eli onnittelet kuin naapuria. Onnea perhernlisäyksen suhteen. Sitten hiljaisuutta odottaen, että vauvaperhe on yhteydessä? Tiedätkö, että osa odottaa sen isovanhemman tarjoutuvan tulemaan käymään tai tarjoavan apua. Sinulle täytyy olla taas muodollisen etäinen, että olet tyytyväinen. Odotan edelleen niitä oikeita sanoja. Olen tottunut yhteisölliseen näkemykseen. 

Onnittelet kuin tasavertaista ihmistä. Ei sen tarvitse olla etäinen, mutta tasavertainen pitää olla.

Ja kyllä, sitten annat sitä tilaa.

Ja mihin se nyt liittyy mihin sinä olet tottunut? Taas se vinkkeli vain omassa navassa. Et ole universsumin keskipiste, et edes poikasi elämän keskipiste.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos annat äitisi tulla synnärille vauvaa katsomaan, niin anna myös anopin tulla. Joo joo, sinullahan on vain oikeuksia, mutta siis jos haluat katsoa vähän  omaa napaa kauemmaksi. Kiva kuulla että anoppi haluaa auttaa. Monet äidithän nykyään kokevat jäävänsä vaille apua. Sitten vaan pitää itsekin opetella kommunikoimaan, että mikä apu auttaa oikeasti. 

Isovanhemmuutta ei voi jakaa 50/50. Anoppi ei ole edes synnyttäjän verisukulainen. 

Tämä herätti näköjään heti alapeukutusta ! Kuinka moni synnyttäjä aidosti haluaisi tavata anopin synnytyksestä verta vuotavana ???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos annat äitisi tulla synnärille vauvaa katsomaan, niin anna myös anopin tulla. Joo joo, sinullahan on vain oikeuksia, mutta siis jos haluat katsoa vähän  omaa napaa kauemmaksi. Kiva kuulla että anoppi haluaa auttaa. Monet äidithän nykyään kokevat jäävänsä vaille apua. Sitten vaan pitää itsekin opetella kommunikoimaan, että mikä apu auttaa oikeasti. 

Isovanhemmuutta ei voi jakaa 50/50. Anoppi ei ole edes synnyttäjän verisukulainen. 

Dissaat miehen läheiset. Ihan kuin miehen perhe olisi vain välttämätön paha. 

Ei ole, mutta heidän paikka ei luontaisesti ole laitoksella, vaan synnyttäjän tukihenkilöiden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten reagoit kun joku samanarvoinen kertoo vauvauutisen? Onnittelet asiallisesti. Siinä se.

Mietin tätä, ja kuulostaisi aika etäisiltä väliltä, jos vastaavassa tilanteessa laittaisin pojalleni vain viestin "onnea.".

Kun tarkoitus on ollut kertoa, että olen taustalla apuna heti jos vain tarvitsee.

Miksi sinulla on sellaienn tarkoitus tuossa vaiheessa? Jos sulla on hyvät välit poikaasi ja miniääsi niin kyllähän he tietävät silloin, että autat ja osaat siinäkin olla vyörymättä päälle ja päsmäröimättä. Jos sun tuossa viaheessa pitää siitä sössöttää, ilmeisesti et ole ennenkään osannut auttaa.

Itse en lähde oletuksesta, että kyllä nyt kaikki tietää mitä tarkoitan. Jotkut asiat on hyvä sanoa ääneen, vaikka kuinka olisi itsestäänselvyys, etenkin läheisten kohdalla.

Sama juttu, kun vaikka sanoo rakkaalle ihmiselle "rakastan sinua", vaikka tämä olisi kuinka itsestäänselvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidit älkää sitten valittako ettei teillä ole turvaverkkoja, kun lapsi sairastaa tai haluaisitte hiukan omaa aikaa puolisonne kanssa. Anoppi ei todellakaan hoida lapsianne.

Minulle valitettavasti uhkailtiin tätä samaa, kun en taipunut kaikkeen.

Järjestin kuviot sitten niin, etten tosiaan tarvinnut apua. Sen jälkeen olinkin sitten vieraannuttaja.

Mun esikoinen oli 2, kun mulla meni tunkeilevaan, mitätöivään anoppiin hermot ihan lopullisesti. Esikoinen nyt 13. Mulle myös sanottiin, että tulen katumaan sitä, kun sanoin anopille, että mä lopetan kynnysmattona olemisen tähän sekuntiin, enkä tarvitse häneltä enää ikinä hoitoapua.

Kyllä mä kadun yhtä asiaa. Sitä, että en saanut tehtyä tuota päätöstä pari vuotta aikaisemmin. Monta itkua olisi jäänyt väliin ja suunnaton määrä ahdistusta ja pahaa mieltä olisi jäänyt kokematta.

mites miehesi suhtautui?

Näissä tarinoissa ei miehillä ole koskaan mitään roolia. Ihan  mitääntekemättömiä tossukoita ovat.

Millainen mies antaa äitinsä kiusata vaimoaan?

Sellainen, jota on syntymästä asti koulutettu pitämään äiti tyytyväisenä. Jolle on opetettu, että äidin paha mieli on katastrofi, eikä tästä syystä aikuisenakaan oikein uskalla asettua äitiään vastaan, vaikka äiti olisi kuinka kamala tahansa. Tämä mies näkee ylikävelyn ihan normaalina tapana toimia, koska on nähnyt samaa koko elämänsä. Kokee, että riita vaimon kanssa on pienempi paha kuin äidin vastustaminen. Kun äiti väittää tunkeutumustaan "hyvän tahdon" eleeksi, niin poika haluaa sen uskoa.

Oikeasti tämä on miehellekin hyvin raskas tilanne. Helppo haukkua lapaseksi, mutta käyttäytymismallien muuttaminen ei ole helppia. Varmasti on myös itsetunto-ongelmia, kun on joutunut pienestä pitäen olemaan äitinsä mielivallan kohde.

Millainenhan tarina on sitten, kun itse olet anoppi. Lapset saaneet hyvän mallin isovanhemmista erossa oloon. Saattavat ottaa mallia sinusta ja katkaista sinuun välit.

Millaisen mallin lapseni saisivatkaan, kun olisin jatkuvasti maahan poljettu anopin vuoksi? Kynnysmatto, johon voi pyyhkiä kenkänsä mennen, tullen ja palatessa? Että mummilla on oikeus tulla meiden kotiin haukkumaan erityisesti mua, mutta myös mun lapsia. Käyttää mun miestä ilmaisena renkinä. Ohjailla meidän tekemisiä ja päättää, minkälainen matto on olohuoneessa ja mitä me syödään kauantaina lounaaksi!

Otan riskin, että lapseni katkaisevat välinsä muhun joskus tulevaisuudessa mieluummin kuin siedän anoppini mielivaltaa tässä hetkessä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos annat äitisi tulla synnärille vauvaa katsomaan, niin anna myös anopin tulla. Joo joo, sinullahan on vain oikeuksia, mutta siis jos haluat katsoa vähän  omaa napaa kauemmaksi. Kiva kuulla että anoppi haluaa auttaa. Monet äidithän nykyään kokevat jäävänsä vaille apua. Sitten vaan pitää itsekin opetella kommunikoimaan, että mikä apu auttaa oikeasti. 

Isovanhemmuutta ei voi jakaa 50/50. Anoppi ei ole edes synnyttäjän verisukulainen. 

Dissaat miehen läheiset. Ihan kuin miehen perhe olisi vain välttämätön paha. 

Ei ole, mutta heidän paikka ei luontaisesti ole laitoksella, vaan synnyttäjän tukihenkilöiden.

Kernassaan hävytön olettamus, että genitaalialueen toimenpiteen jälkeen, miehen äidin kuuluisi olla paikalla! 

Aikoinaan pyrin itse tasapuolisuuteen äitini ja anoppini kanssa lasten synnyttyä. Ajattelin positiivisesti. Eihän he jatkuvasti meillä luuhanneet, vaikka anoppini joskus oli meillä yötäkin. Kyllä aikaa jäi hyvin yksityiseen pesimiseenkin. 

Ajattelin, että vauva on vain hetken pieni, kasvaa ja kehittyy todella nopeasti. Olisi säälikin, josseivät pääsisi sitä kehitystä seuraamaan. 

Lapsillani on nyt hyvät ja läheiset välit molempiin mummoihinsa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten reagoit kun joku samanarvoinen kertoo vauvauutisen? Onnittelet asiallisesti. Siinä se.

Mietin tätä, ja kuulostaisi aika etäisiltä väliltä, jos vastaavassa tilanteessa laittaisin pojalleni vain viestin "onnea.".

Kun tarkoitus on ollut kertoa, että olen taustalla apuna heti jos vain tarvitsee.

Miksi sinulla on sellaienn tarkoitus tuossa vaiheessa? Jos sulla on hyvät välit poikaasi ja miniääsi niin kyllähän he tietävät silloin, että autat ja osaat siinäkin olla vyörymättä päälle ja päsmäröimättä. Jos sun tuossa viaheessa pitää siitä sössöttää, ilmeisesti et ole ennenkään osannut auttaa.

Itse en lähde oletuksesta, että kyllä nyt kaikki tietää mitä tarkoitan. Jotkut asiat on hyvä sanoa ääneen, vaikka kuinka olisi itsestäänselvyys, etenkin läheisten kohdalla.

Sama juttu, kun vaikka sanoo rakkaalle ihmiselle "rakastan sinua", vaikka tämä olisi kuinka itsestäänselvää.

Itse en lähde oletuksesta, että kyllä nyt kaikki tietää mitä tarkoitan. Jotkut asiat on hyvä sanoa ääneen, vaikka kuinka olisi itsestäänselvyys, etenkin läheisten kohdalla.

Sama juttu, kun vaikka sanoo rakkaalle ihmiselle "rakastan sinua", vaikka tämä olisi kuinka itsestäänselvää.

Niin. TAAAAAS sinä selität, miten sinä näet, miten sinä koet, miten sinulla on tapana, miten sinäsinäsinä.

Se on edelleen sitä samaa omanapaista ylimielisyyttä ja yläpuolelle normin asettamista. Todella törkeää, suoraan sanottuna.

Jos sun pojalla ei tuossa vaiheessa ole selkeää, että sinulta saa hyvää ja järkevää apua, ei tuo viesti siinä enää mitään auta.

Jos taas hänellä on tuo kuva JA MINIÄLLÄSI MYÖS, tuo viesti pahimmillaan sävyltään vesittää sen kuvan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Apua, musta olisi ihan kamalaa, jos vastasynnyttäneenä meillä kotona pyyhältäisi anoppi tai oma äitini. Omassa rauhassa kotona saa toipua ja kulkea vaikka rinnat paljaana ja keskittyä imettämiseen, jos niin haluaa. En ikinä voisi kulkea puolialasti tai vaikka jälkivuototahraisissa vaatteissa äitini tai anoppini nähden. 

Onneksi en halua lapsia. 

Jos olisit synnyttänyt, tietäisit ettei imettäjä kuljeskele ympäriinsä rinnat paljaana. Niistä nääs valuu maitoa.

Tämä nyt on aika OT, mutta ei suinkaan kaikkien synnyttäneiden rinnat valu maitoa. Meitä huonosti heruvia on takuulla muitakin kuin minä.

Mutta aika yleinen vaiva on nännien vereslihalle meno kun imetystä aloitellaan, ja ilmakylvyt on yksi hoitokeinoista siihen vaivaan.

Mitä anopin "käskyihin" tulee, niin ihmiset näyttää käyvän kovin herkillä. Hormonit tietysti vaikuttaa ja vauvan tuloon mullistus, mutta ainakaan minä en pysty mitenkään tulkitsemaan käskyksi, jos anoppi laittais viestin että "kertokaa sitten kun/jos tarvitsette apua".Ottaisin sen avun tarjouksena ja olisin siitä tyytyväinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos annat äitisi tulla synnärille vauvaa katsomaan, niin anna myös anopin tulla. Joo joo, sinullahan on vain oikeuksia, mutta siis jos haluat katsoa vähän  omaa napaa kauemmaksi. Kiva kuulla että anoppi haluaa auttaa. Monet äidithän nykyään kokevat jäävänsä vaille apua. Sitten vaan pitää itsekin opetella kommunikoimaan, että mikä apu auttaa oikeasti. 

Isovanhemmuutta ei voi jakaa 50/50. Anoppi ei ole edes synnyttäjän verisukulainen. 

Anoppi on vauvan verisukulainen. Miksei isovanhemmuutta voisi yrittää tukea tasavertaisesti? Monet äidit suosivat omia äitejään ja määräävät vauvan suhteista isovanhempiin, aiheuttaen itse sen anopin  vieraantumisen jolloin ei sitä apuakaan saa. 

Mummoja syytetään kaikesta mutta voisi katsoa peiliinkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten reagoit kun joku samanarvoinen kertoo vauvauutisen? Onnittelet asiallisesti. Siinä se.

Mietin tätä, ja kuulostaisi aika etäisiltä väliltä, jos vastaavassa tilanteessa laittaisin pojalleni vain viestin "onnea.".

Kun tarkoitus on ollut kertoa, että olen taustalla apuna heti jos vain tarvitsee.

Miksi sinulla on sellaienn tarkoitus tuossa vaiheessa? Jos sulla on hyvät välit poikaasi ja miniääsi niin kyllähän he tietävät silloin, että autat ja osaat siinäkin olla vyörymättä päälle ja päsmäröimättä. Jos sun tuossa viaheessa pitää siitä sössöttää, ilmeisesti et ole ennenkään osannut auttaa.

Itse en lähde oletuksesta, että kyllä nyt kaikki tietää mitä tarkoitan. Jotkut asiat on hyvä sanoa ääneen, vaikka kuinka olisi itsestäänselvyys, etenkin läheisten kohdalla.

Sama juttu, kun vaikka sanoo rakkaalle ihmiselle "rakastan sinua", vaikka tämä olisi kuinka itsestäänselvää.

Jatkan kommenttiani, että itselläni on isompi kynnys pyytää apua, jos sitä ei ole erikseen tarjottu. Oletan, etten ole tässä maailman ainoa.

Kun ei kaikki isovanhemmat myöskään halua olla lapsenhoito-apuna, niin ei toisaalta niinkään päin voi niin tehdä oletuksia, että totta kai on valmiina auttamaan.