anoppi änkeämässä synnärille ja "auttamaan" vauva-arjessa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otat sinne mukaan kenet haluat tai vaikka et ottaisi ketään, sekin on ok. Anoppia nyt ei ainakaan! Ei tarvitse työntää nenäänsä joka asiaan.

Jos hän haluaa välttämättä olla avuksi vauva-arjessanne, niin ulkoista anoppi siivoamaan ja laittamaan ruokaa, niin saat aikaa itselle ja vauvalle. Sitten kun haluatte viettää yhteistä laatuaikaa ja vaavin voi jättää hoitoon, anoppi on kullanarvoinen. Monilla ei ole ketään, jolle tuupata lapsi edes muutamaksi tunniksi.

Tuollainen kuin ap:n anoppi ei koskaan tule olemaan oikeasti avuksi. Jos on noin vuorovaikutustaidoton että edes yrittää tunkea laitokselle ilman kutsua niin se on siinä.

Ihan vain huomiona että täällä on heti asenteena anopin lyttääminen ilman mitään tarkempaa tietoa tilanteesta. Siitä miten tilanne on mennyt ei kerro vielä hirveästi että aloittaja kuvaa että on "änkeämässä" tai haluaa tulla "auttamaan". Heti ollaan laittamassa rautaa rajalle. Jos anoppi on kysynyt että saako tulla käymään laitoksella tai sanonut että voi tulla auttamaan vauvan kanssa mutta miniä ei jostain syystä anopistaan pidä ja hänen päässään asia kääntyy tungetteluksi. Nykypäivänä kun ihmiset kokemuksia ei saa kyseenalaistaa eikä ehdottaa miettimäänkään että voisiko omassa tulkinnassa olla jotain vinoumaa. 

Tämä ihan vain sellaisena diskurssianalyysinä.

Jos itse joskus tulen olemaan anoppi ja tuore isoäiti, niin ajattelisin lähestyä tällä:

"Paljon onnea kummallekin! Nyt riittävästi lepoa äidille. Itse aikoinaan samassa tilanteessa en halunnut heti vieraita käymään, niin ymmärrän jos haluatte olla rauhassa. Ilmoitatte sitten aikanaan kun sopii tulla moikkaamaan, ja muistatte, että apua voi pyytää heti jos siltä tuntuu".

Miksi pitää komennella moneen kertaan ja paasata omista kokemuksistaan ja näkemyksistään. Mikä se on se jumalainen käsitys yläpuolella olemisesta? Puhutko sinä todella tuolla sävyllä esimerkiksi työkavereillesi???

Mikä tuossa ärsytti. Tuohan isoäiti sanoi, että voivat toimia kuten haluavat ja hän ymmärtää sen. Mitä neuvomista siinä oli? Hän kertoi ymmärtävänsä, koska on äiti.

Mikä tuossa ärsytti. Tuohan isoäiti sanoi, että voivat toimia kuten haluavat ja hän ymmärtää sen. Mitä neuvomista siinä oli? Hän kertoi ymmärtävänsä, koska on äiti.

- Komentelu ja käskytys

-Yläpuolelle asettuminen oikein julistamalla

- Onko joku kysynyt hänen kokemuksiaan

- Onko edes kysynyt jotain mielipidettä aikataulusta tai yhtään mistään muustakaan

Ei siinä mitään neuvomista ollutkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otat sinne mukaan kenet haluat tai vaikka et ottaisi ketään, sekin on ok. Anoppia nyt ei ainakaan! Ei tarvitse työntää nenäänsä joka asiaan.

Jos hän haluaa välttämättä olla avuksi vauva-arjessanne, niin ulkoista anoppi siivoamaan ja laittamaan ruokaa, niin saat aikaa itselle ja vauvalle. Sitten kun haluatte viettää yhteistä laatuaikaa ja vaavin voi jättää hoitoon, anoppi on kullanarvoinen. Monilla ei ole ketään, jolle tuupata lapsi edes muutamaksi tunniksi.

Niin että piiaksi kelvataan. Tämä mummi ei lähde tuohon leikkiin. Entisaikaan kokeneiden äitien tietotaitoa kunnioitettiin ja isoäidin syli oli maailman paras paikka. Kauas on tultu tästä ja nyt nähdään seuraukset, lapset voivat huonommin kuin koskaan.

Itse kyllä rakastaisin auttaa tytärtäni kodin hoidossa, jos hänellä olisi vauva. Mielelläni olisin piikana, että tytär voisi keskittyä vauvan hoitoon ja saisi myös levätä. Tätä odotellessa.

Mitäs sitten kun kiitollisen, rakkaan tyttären sijasta passattavana on nyrpeä miniä jonka ainoa tavoite on pitää huoli siitä että mummi ei pääse edes vahingossa hipaisemaan vauvaa? Vieläkö kiinnostaa passata. Tämä mummi lyö ennemmin lapun luukulle. Hyvin sopii lopettaa kylästelyt, ei tarvitse katsella kun miniä istuu naama väärinpäin puoli päivää vauva sylissä sohvan pohjalla kuin mikäkin Kleopatra ja siinä sitten huokaillaan että voi kun on tiheän imun kausi. Muuten hyvä mutta vauva ei edes imenyt vaan torkkui rinnalla. Päästin naurunpyrskähdyksen mutten sanonut mitään jotta valtakunnassa säilyy rauha;)

tuossa tilanteessa kumpikaan ei toivo toisen seuraa, pitäkää etäisyyttä!

Enhän minä miniän seuraa kaipaakaan mutta kun sattuu olemaan minun pojanpoikani tämä vauva jota miniä rinnuksillaan hilloaa. Naama pitkänä vahtaa että osaanko olla vauvan kanssa ja ähisee ja tuhisee jos teen pienenkin virheliikkeen. Näin viedään ilo vauvasta aivan kaikilta. En jaksa uskoa että vauvallekaan on terveellistä tällainen. Ainoa ihmiskontakti on ilmeetön miniäntollukka ja ne miniän ryntäät naamalla aamusta iltaan.

Ahaa. Nyt ymmärrän. Miniä on liian uhkea.

Minullekin aikoinaan anoppi tokaisi, että saisit jo lopettaa tuon imettämisen. (Imetin liian pitkään hänen mielestään - vauvalle ja itselleni taas sopi oikein hyvin.)

Joo, onpa hirveää kun äiti "hilloaa" vauvaa rinnoillaan ja imettää. Se vie ilon anopinkääkältä. Mieluummin vauva pullon kanssa anopin hillottavaksi niin ilo säilyy. Apua, millaisia anoppeja tänne kirjoittaa, ihan kauheita.

Kuin se lapsi olisi anopin millään tavalla

Tuosta tulee sellainen käsitys ettei anoppi saanut yhtään pitää vauvaa tai olla hänen kanssa. Hyvää tekisi äidillekkin hellittää vaikka tunniksi vauva toisen käsiin.

Miksi olisi pitänyt? Ja kyllä se miniä itse tietää mikä hänelle on hyväksi.

No normaaleissa ihmissuhteissa toimitaan niin. Annetaan hetki myös lähisukulaisten tutustua vauvaan. Se on ikiaikainen draditio ottaa vauva yhteisön jäseneksi. Ei tartte ihmetellä, että lapsi perheet voi huonosti. Halutaan niin eristäytyä.

Ja se koko muuhun sukuun tutustuminen onnistuu vain ja ainoastaan siinä alkuvaiheen ns. pesimävaiheessa, jolloin äiti itse tutustuu vauvaansa?

Minulla oli tuoreena äitinä todella epämukava olo siitä, kuinka pientä vauvaani olisi haluttu hoitoon sinnetännetuonne. Jopa eläinemoille annetaan pesimärauhaa poikastensa kanssa, mutta jostain syystä ainakaan omalla kohdalla tällaista ei ajateltu yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otat sinne mukaan kenet haluat tai vaikka et ottaisi ketään, sekin on ok. Anoppia nyt ei ainakaan! Ei tarvitse työntää nenäänsä joka asiaan.

Jos hän haluaa välttämättä olla avuksi vauva-arjessanne, niin ulkoista anoppi siivoamaan ja laittamaan ruokaa, niin saat aikaa itselle ja vauvalle. Sitten kun haluatte viettää yhteistä laatuaikaa ja vaavin voi jättää hoitoon, anoppi on kullanarvoinen. Monilla ei ole ketään, jolle tuupata lapsi edes muutamaksi tunniksi.

Tuollainen kuin ap:n anoppi ei koskaan tule olemaan oikeasti avuksi. Jos on noin vuorovaikutustaidoton että edes yrittää tunkea laitokselle ilman kutsua niin se on siinä.

Ihan vain huomiona että täällä on heti asenteena anopin lyttääminen ilman mitään tarkempaa tietoa tilanteesta. Siitä miten tilanne on mennyt ei kerro vielä hirveästi että aloittaja kuvaa että on "änkeämässä" tai haluaa tulla "auttamaan". Heti ollaan laittamassa rautaa rajalle. Jos anoppi on kysynyt että saako tulla käymään laitoksella tai sanonut että voi tulla auttamaan vauvan kanssa mutta miniä ei jostain syystä anopistaan pidä ja hänen päässään asia kääntyy tungetteluksi. Nykypäivänä kun ihmiset kokemuksia ei saa kyseenalaistaa eikä ehdottaa miettimäänkään että voisiko omassa tulkinnassa olla jotain vinoumaa. 

Tämä ihan vain sellaisena diskurssianalyysinä.

Jos itse joskus tulen olemaan anoppi ja tuore isoäiti, niin ajattelisin lähestyä tällä:

"Paljon onnea kummallekin! Nyt riittävästi lepoa äidille. Itse aikoinaan samassa tilanteessa en halunnut heti vieraita käymään, niin ymmärrän jos haluatte olla rauhassa. Ilmoitatte sitten aikanaan kun sopii tulla moikkaamaan, ja muistatte, että apua voi pyytää heti jos siltä tuntuu".

Miksi pitää komennella moneen kertaan ja paasata omista kokemuksistaan ja näkemyksistään. Mikä se on se jumalainen käsitys yläpuolella olemisesta? Puhutko sinä todella tuolla sävyllä esimerkiksi työkavereillesi???

Mikä tuossa ärsytti. Tuohan isoäiti sanoi, että voivat toimia kuten haluavat ja hän ymmärtää sen. Mitä neuvomista siinä oli? Hän kertoi ymmärtävänsä, koska on äiti.

Mikä tuossa ärsytti. Tuohan isoäiti sanoi, että voivat toimia kuten haluavat ja hän ymmärtää sen. Mitä neuvomista siinä oli? Hän kertoi ymmärtävänsä, koska on äiti.

 

- Komentelu ja käskytys

-Yläpuolelle asettuminen oikein julistamalla

- Onko joku kysynyt hänen kokemuksiaan

- Onko edes kysynyt jotain mielipidettä aikataulusta tai yhtään mistään muustakaan

 

Ei siinä mitään neuvomista ollutkaan. 

Tässä on nyt jokin sukupolvien kuilu. En näe tuossa käskytystä. Mitä sen isoäidin olisi sitten pitänyt sanoa? Olla hiljaa ja olla ottamatta yhteyttä lainkaan? Odotella kutsuuko miniä käymään vai ei? Eikä miniä sitten vedä hernettä nenään siitä ettei anoppi ole yhteydessä, kun anoppi odotteler kuuliaisesti kutsua.

Nyt riittävästi lepoa äidille. KÄSKY.

Itse aikoinaan samassa tilanteessa en halunnut heti vieraita käymään, niin ymmärrän jos haluatte olla rauhassa. SELITELLÄÄN VANHEMPIEN PÄÄTÖKSIÄ KUIN SE OLISI OUTO, MUTTA ANOPPI NYT SUVAITSEE HYVÄKSYÄ SEN

Ilmoitatte sitten aikanaan kun sopii tulla moikkaamaan, KÄSKY

ja muistatte, että apua voi pyytää heti jos siltä tuntuu". KÄSKY

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otat sinne mukaan kenet haluat tai vaikka et ottaisi ketään, sekin on ok. Anoppia nyt ei ainakaan! Ei tarvitse työntää nenäänsä joka asiaan.

Jos hän haluaa välttämättä olla avuksi vauva-arjessanne, niin ulkoista anoppi siivoamaan ja laittamaan ruokaa, niin saat aikaa itselle ja vauvalle. Sitten kun haluatte viettää yhteistä laatuaikaa ja vaavin voi jättää hoitoon, anoppi on kullanarvoinen. Monilla ei ole ketään, jolle tuupata lapsi edes muutamaksi tunniksi.

Niin että piiaksi kelvataan. Tämä mummi ei lähde tuohon leikkiin. Entisaikaan kokeneiden äitien tietotaitoa kunnioitettiin ja isoäidin syli oli maailman paras paikka. Kauas on tultu tästä ja nyt nähdään seuraukset, lapset voivat huonommin kuin koskaan.

Itse kyllä rakastaisin auttaa tytärtäni kodin hoidossa, jos hänellä olisi vauva. Mielelläni olisin piikana, että tytär voisi keskittyä vauvan hoitoon ja saisi myös levätä. Tätä odotellessa.

Mitäs sitten kun kiitollisen, rakkaan tyttären sijasta passattavana on nyrpeä miniä jonka ainoa tavoite on pitää huoli siitä että mummi ei pääse edes vahingossa hipaisemaan vauvaa? Vieläkö kiinnostaa passata. Tämä mummi lyö ennemmin lapun luukulle. Hyvin sopii lopettaa kylästelyt, ei tarvitse katsella kun miniä istuu naama väärinpäin puoli päivää vauva sylissä sohvan pohjalla kuin mikäkin Kleopatra ja siinä sitten huokaillaan että voi kun on tiheän imun kausi. Muuten hyvä mutta vauva ei edes imenyt vaan torkkui rinnalla. Päästin naurunpyrskähdyksen mutten sanonut mitään jotta valtakunnassa säilyy rauha;)

tuossa tilanteessa kumpikaan ei toivo toisen seuraa, pitäkää etäisyyttä!

Enhän minä miniän seuraa kaipaakaan mutta kun sattuu olemaan minun pojanpoikani tämä vauva jota miniä rinnuksillaan hilloaa. Naama pitkänä vahtaa että osaanko olla vauvan kanssa ja ähisee ja tuhisee jos teen pienenkin virheliikkeen. Näin viedään ilo vauvasta aivan kaikilta. En jaksa uskoa että vauvallekaan on terveellistä tällainen. Ainoa ihmiskontakti on ilmeetön miniäntollukka ja ne miniän ryntäät naamalla aamusta iltaan.

Ahaa. Nyt ymmärrän. Miniä on liian uhkea.

Minullekin aikoinaan anoppi tokaisi, että saisit jo lopettaa tuon imettämisen. (Imetin liian pitkään hänen mielestään - vauvalle ja itselleni taas sopi oikein hyvin.)

Joo, onpa hirveää kun äiti "hilloaa" vauvaa rinnoillaan ja imettää. Se vie ilon anopinkääkältä. Mieluummin vauva pullon kanssa anopin hillottavaksi niin ilo säilyy. Apua, millaisia anoppeja tänne kirjoittaa, ihan kauheita.

Kuin se lapsi olisi anopin millään tavalla

Tuosta tulee sellainen käsitys ettei anoppi saanut yhtään pitää vauvaa tai olla hänen kanssa. Hyvää tekisi äidillekkin hellittää vaikka tunniksi vauva toisen käsiin.

Miksi olisi pitänyt? Ja kyllä se miniä itse tietää mikä hänelle on hyväksi.

No normaaleissa ihmissuhteissa toimitaan niin. Annetaan hetki myös lähisukulaisten tutustua vauvaan. Se on ikiaikainen draditio ottaa vauva yhteisön jäseneksi. Ei tartte ihmetellä, että lapsi perheet voi huonosti. Halutaan niin eristäytyä.

Ja se koko muuhun sukuun tutustuminen onnistuu vain ja ainoastaan siinä alkuvaiheen ns. pesimävaiheessa, jolloin äiti itse tutustuu vauvaansa?

Minulla oli tuoreena äitinä todella epämukava olo siitä, kuinka pientä vauvaani olisi haluttu hoitoon sinnetännetuonne. Jopa eläinemoille annetaan pesimärauhaa poikastensa kanssa, mutta jostain syystä ainakaan omalla kohdalla tällaista ei ajateltu yhtään.

No kyllähän se ratkeaa, kun sanot ettet näin pientä vauvaa anna hoitoon. Myöhemmin sopii kyllä, kun  on isompi. Se on eriasia kuin se ettei anna tavata tai pitää hetken sylissä.

Vierailija kirjoitti:

Nyt riittävästi lepoa äidille. KÄSKY.

 

Itse aikoinaan samassa tilanteessa en halunnut heti vieraita käymään, niin ymmärrän jos haluatte olla rauhassa. SELITELLÄÄN VANHEMPIEN PÄÄTÖKSIÄ KUIN SE OLISI OUTO, MUTTA ANOPPI NYT SUVAITSEE HYVÄKSYÄ SEN

 

Ilmoitatte sitten aikanaan kun sopii tulla moikkaamaan, KÄSKY

 

ja muistatte, että apua voi pyytää heti jos siltä tuntuu". KÄSKY

Taitaapi nyt olla vähän rölläilyä ilmassa.

Vierailija kirjoitti:

Nyt riittävästi lepoa äidille. KÄSKY.

 

Itse aikoinaan samassa tilanteessa en halunnut heti vieraita käymään, niin ymmärrän jos haluatte olla rauhassa. SELITELLÄÄN VANHEMPIEN PÄÄTÖKSIÄ KUIN SE OLISI OUTO, MUTTA ANOPPI NYT SUVAITSEE HYVÄKSYÄ SEN

 

Ilmoitatte sitten aikanaan kun sopii tulla moikkaamaan, KÄSKY

 

ja muistatte, että apua voi pyytää heti jos siltä tuntuu". KÄSKY

Miten sulle voi puhua, kun normaalit sanat tulkitaan määräilyksi? Tuossa isoäiti yrittää antaa tilaa ja sä näet sen määräilynä. En ymmärrä tuota näkökantaa. Sano sanat mitä saa sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt riittävästi lepoa äidille. KÄSKY.

 

Itse aikoinaan samassa tilanteessa en halunnut heti vieraita käymään, niin ymmärrän jos haluatte olla rauhassa. SELITELLÄÄN VANHEMPIEN PÄÄTÖKSIÄ KUIN SE OLISI OUTO, MUTTA ANOPPI NYT SUVAITSEE HYVÄKSYÄ SEN

 

Ilmoitatte sitten aikanaan kun sopii tulla moikkaamaan, KÄSKY

 

ja muistatte, että apua voi pyytää heti jos siltä tuntuu". KÄSKY

Miten sulle voi puhua, kun normaalit sanat tulkitaan määräilyksi? Tuossa isoäiti yrittää antaa tilaa ja sä näet sen määräilynä. En ymmärrä tuota näkökantaa. Sano sanat mitä saa sanoa.

Mikä jumalainen oikeus sillä on "antaa tilaa"??? Niillä on se oikeus jo, ei he siihen anopin lupaa erikseen tarvitse, jösses!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otat sinne mukaan kenet haluat tai vaikka et ottaisi ketään, sekin on ok. Anoppia nyt ei ainakaan! Ei tarvitse työntää nenäänsä joka asiaan.

Jos hän haluaa välttämättä olla avuksi vauva-arjessanne, niin ulkoista anoppi siivoamaan ja laittamaan ruokaa, niin saat aikaa itselle ja vauvalle. Sitten kun haluatte viettää yhteistä laatuaikaa ja vaavin voi jättää hoitoon, anoppi on kullanarvoinen. Monilla ei ole ketään, jolle tuupata lapsi edes muutamaksi tunniksi.

Niin että piiaksi kelvataan. Tämä mummi ei lähde tuohon leikkiin. Entisaikaan kokeneiden äitien tietotaitoa kunnioitettiin ja isoäidin syli oli maailman paras paikka. Kauas on tultu tästä ja nyt nähdään seuraukset, lapset voivat huonommin kuin koskaan.

Itse kyllä rakastaisin auttaa tytärtäni kodin hoidossa, jos hänellä olisi vauva. Mielelläni olisin piikana, että tytär voisi keskittyä vauvan hoitoon ja saisi myös levätä. Tätä odotellessa.

Mitäs sitten kun kiitollisen, rakkaan tyttären sijasta passattavana on nyrpeä miniä jonka ainoa tavoite on pitää huoli siitä että mummi ei pääse edes vahingossa hipaisemaan vauvaa? Vieläkö kiinnostaa passata. Tämä mummi lyö ennemmin lapun luukulle. Hyvin sopii lopettaa kylästelyt, ei tarvitse katsella kun miniä istuu naama väärinpäin puoli päivää vauva sylissä sohvan pohjalla kuin mikäkin Kleopatra ja siinä sitten huokaillaan että voi kun on tiheän imun kausi. Muuten hyvä mutta vauva ei edes imenyt vaan torkkui rinnalla. Päästin naurunpyrskähdyksen mutten sanonut mitään jotta valtakunnassa säilyy rauha;)

tuossa tilanteessa kumpikaan ei toivo toisen seuraa, pitäkää etäisyyttä!

Enhän minä miniän seuraa kaipaakaan mutta kun sattuu olemaan minun pojanpoikani tämä vauva jota miniä rinnuksillaan hilloaa. Naama pitkänä vahtaa että osaanko olla vauvan kanssa ja ähisee ja tuhisee jos teen pienenkin virheliikkeen. Näin viedään ilo vauvasta aivan kaikilta. En jaksa uskoa että vauvallekaan on terveellistä tällainen. Ainoa ihmiskontakti on ilmeetön miniäntollukka ja ne miniän ryntäät naamalla aamusta iltaan.

Ahaa. Nyt ymmärrän. Miniä on liian uhkea.

Minullekin aikoinaan anoppi tokaisi, että saisit jo lopettaa tuon imettämisen. (Imetin liian pitkään hänen mielestään - vauvalle ja itselleni taas sopi oikein hyvin.)

Joo, onpa hirveää kun äiti "hilloaa" vauvaa rinnoillaan ja imettää. Se vie ilon anopinkääkältä. Mieluummin vauva pullon kanssa anopin hillottavaksi niin ilo säilyy. Apua, millaisia anoppeja tänne kirjoittaa, ihan kauheita.

Kuin se lapsi olisi anopin millään tavalla

Tuosta tulee sellainen käsitys ettei anoppi saanut yhtään pitää vauvaa tai olla hänen kanssa. Hyvää tekisi äidillekkin hellittää vaikka tunniksi vauva toisen käsiin.

Miksi olisi pitänyt? Ja kyllä se miniä itse tietää mikä hänelle on hyväksi.

No normaaleissa ihmissuhteissa toimitaan niin. Annetaan hetki myös lähisukulaisten tutustua vauvaan. Se on ikiaikainen draditio ottaa vauva yhteisön jäseneksi. Ei tartte ihmetellä, että lapsi perheet voi huonosti. Halutaan niin eristäytyä.

Ja se koko muuhun sukuun tutustuminen onnistuu vain ja ainoastaan siinä alkuvaiheen ns. pesimävaiheessa, jolloin äiti itse tutustuu vauvaansa?

Minulla oli tuoreena äitinä todella epämukava olo siitä, kuinka pientä vauvaani olisi haluttu hoitoon sinnetännetuonne. Jopa eläinemoille annetaan pesimärauhaa poikastensa kanssa, mutta jostain syystä ainakaan omalla kohdalla tällaista ei ajateltu yhtään.

No kyllähän se ratkeaa, kun sanot ettet näin pientä vauvaa anna hoitoon. Myöhemmin sopii kyllä, kun  on isompi. Se on eriasia kuin se ettei anna tavata tai pitää hetken sylissä.

Ja vauvan tutustuminen sukuun on pilalla , kun tuossa pesimävaiheessa äiti ei halua vieraita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidit älkää sitten valittako ettei teillä ole turvaverkkoja, kun lapsi sairastaa tai haluaisitte hiukan omaa aikaa puolisonne kanssa. Anoppi ei todellakaan hoida lapsianne.

Minulle valitettavasti uhkailtiin tätä samaa, kun en taipunut kaikkeen.

Järjestin kuviot sitten niin, etten tosiaan tarvinnut apua. Sen jälkeen olinkin sitten vieraannuttaja.

Mun esikoinen oli 2, kun mulla meni tunkeilevaan, mitätöivään anoppiin hermot ihan lopullisesti. Esikoinen nyt 13. Mulle myös sanottiin, että tulen katumaan sitä, kun sanoin anopille, että mä lopetan kynnysmattona olemisen tähän sekuntiin, enkä tarvitse häneltä enää ikinä hoitoapua.

Kyllä mä kadun yhtä asiaa. Sitä, että en saanut tehtyä tuota päätöstä pari vuotta aikaisemmin. Monta itkua olisi jäänyt väliin ja suunnaton määrä ahdistusta ja pahaa mieltä olisi jäänyt kokematta.

mites miehesi suhtautui?

Näissä tarinoissa ei miehillä ole koskaan mitään roolia. Ihan  mitääntekemättömiä tossukoita ovat.

Millainen mies antaa äitinsä kiusata vaimoaan?

Sellainen, jota on syntymästä asti koulutettu pitämään äiti tyytyväisenä. Jolle on opetettu, että äidin paha mieli on katastrofi, eikä tästä syystä aikuisenakaan oikein uskalla asettua äitiään vastaan, vaikka äiti olisi kuinka kamala tahansa. Tämä mies näkee ylikävelyn ihan normaalina tapana toimia, koska on nähnyt samaa koko elämänsä. Kokee, että riita vaimon kanssa on pienempi paha kuin äidin vastustaminen. Kun äiti väittää tunkeutumustaan "hyvän tahdon" eleeksi, niin poika haluaa sen uskoa.

Oikeasti tämä on miehellekin hyvin raskas tilanne. Helppo haukkua lapaseksi, mutta käyttäytymismallien muuttaminen ei ole helppia. Varmasti on myös itsetunto-ongelmia, kun on joutunut pienestä pitäen olemaan äitinsä mielivallan kohde.

Täsmällinen kuvaus miehestäni. Nyt vanhempana tunnistaa kuvion ja on pahoillaan siitä, kun ei osannut pitää puoliaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otat sinne mukaan kenet haluat tai vaikka et ottaisi ketään, sekin on ok. Anoppia nyt ei ainakaan! Ei tarvitse työntää nenäänsä joka asiaan.

Jos hän haluaa välttämättä olla avuksi vauva-arjessanne, niin ulkoista anoppi siivoamaan ja laittamaan ruokaa, niin saat aikaa itselle ja vauvalle. Sitten kun haluatte viettää yhteistä laatuaikaa ja vaavin voi jättää hoitoon, anoppi on kullanarvoinen. Monilla ei ole ketään, jolle tuupata lapsi edes muutamaksi tunniksi.

Niin että piiaksi kelvataan. Tämä mummi ei lähde tuohon leikkiin. Entisaikaan kokeneiden äitien tietotaitoa kunnioitettiin ja isoäidin syli oli maailman paras paikka. Kauas on tultu tästä ja nyt nähdään seuraukset, lapset voivat huonommin kuin koskaan.

Itse kyllä rakastaisin auttaa tytärtäni kodin hoidossa, jos hänellä olisi vauva. Mielelläni olisin piikana, että tytär voisi keskittyä vauvan hoitoon ja saisi myös levätä. Tätä odotellessa.

Mitäs sitten kun kiitollisen, rakkaan tyttären sijasta passattavana on nyrpeä miniä jonka ainoa tavoite on pitää huoli siitä että mummi ei pääse edes vahingossa hipaisemaan vauvaa? Vieläkö kiinnostaa passata. Tämä mummi lyö ennemmin lapun luukulle. Hyvin sopii lopettaa kylästelyt, ei tarvitse katsella kun miniä istuu naama väärinpäin puoli päivää vauva sylissä sohvan pohjalla kuin mikäkin Kleopatra ja siinä sitten huokaillaan että voi kun on tiheän imun kausi. Muuten hyvä mutta vauva ei edes imenyt vaan torkkui rinnalla. Päästin naurunpyrskähdyksen mutten sanonut mitään jotta valtakunnassa säilyy rauha;)

tuossa tilanteessa kumpikaan ei toivo toisen seuraa, pitäkää etäisyyttä!

Enhän minä miniän seuraa kaipaakaan mutta kun sattuu olemaan minun pojanpoikani tämä vauva jota miniä rinnuksillaan hilloaa. Naama pitkänä vahtaa että osaanko olla vauvan kanssa ja ähisee ja tuhisee jos teen pienenkin virheliikkeen. Näin viedään ilo vauvasta aivan kaikilta. En jaksa uskoa että vauvallekaan on terveellistä tällainen. Ainoa ihmiskontakti on ilmeetön miniäntollukka ja ne miniän ryntäät naamalla aamusta iltaan.

Ahaa. Nyt ymmärrän. Miniä on liian uhkea.

Minullekin aikoinaan anoppi tokaisi, että saisit jo lopettaa tuon imettämisen. (Imetin liian pitkään hänen mielestään - vauvalle ja itselleni taas sopi oikein hyvin.)

Joo, onpa hirveää kun äiti "hilloaa" vauvaa rinnoillaan ja imettää. Se vie ilon anopinkääkältä. Mieluummin vauva pullon kanssa anopin hillottavaksi niin ilo säilyy. Apua, millaisia anoppeja tänne kirjoittaa, ihan kauheita.

Kuin se lapsi olisi anopin millään tavalla

Tuosta tulee sellainen käsitys ettei anoppi saanut yhtään pitää vauvaa tai olla hänen kanssa. Hyvää tekisi äidillekkin hellittää vaikka tunniksi vauva toisen käsiin.

Miksi olisi pitänyt? Ja kyllä se miniä itse tietää mikä hänelle on hyväksi.

No normaaleissa ihmissuhteissa toimitaan niin. Annetaan hetki myös lähisukulaisten tutustua vauvaan. Se on ikiaikainen draditio ottaa vauva yhteisön jäseneksi. Ei tartte ihmetellä, että lapsi perheet voi huonosti. Halutaan niin eristäytyä.

Ja se koko muuhun sukuun tutustuminen onnistuu vain ja ainoastaan siinä alkuvaiheen ns. pesimävaiheessa, jolloin äiti itse tutustuu vauvaansa?

Minulla oli tuoreena äitinä todella epämukava olo siitä, kuinka pientä vauvaani olisi haluttu hoitoon sinnetännetuonne. Jopa eläinemoille annetaan pesimärauhaa poikastensa kanssa, mutta jostain syystä ainakaan omalla kohdalla tällaista ei ajateltu yhtään.

Ehkä he ajattelivat, että saat välillä levätä tai hoitaa parisuhdetta. Ehkä he itse olisivat aikanaan halunneet vauva apua, mutta eivät saaneet eikä kukaan tarjonnut apua. Elämä on helpompaa, jos oppii näkemään hyväntahtoisuuden. Sinä olet kuitenkin se joka päättää otatko avun vastaan.

Aikamoinen lynkkausmieliala tässä ketjussa tosiaan tosi hatarillakin informaatiolla tietämättä yksityiskohtia. Toivoisin jäitä hattuun. On niitä oikeesti epäkunnioittavia anoppeja ja omia äitejä ja pitää osata sanoa jos joku asia ei käy ja kyllä sitä pitäisi kunnioittaa. Suurin osa kuitenkin on ihan hyväntahtoisia, normaaleja ihmisiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt riittävästi lepoa äidille. KÄSKY.

 

Itse aikoinaan samassa tilanteessa en halunnut heti vieraita käymään, niin ymmärrän jos haluatte olla rauhassa. SELITELLÄÄN VANHEMPIEN PÄÄTÖKSIÄ KUIN SE OLISI OUTO, MUTTA ANOPPI NYT SUVAITSEE HYVÄKSYÄ SEN

 

Ilmoitatte sitten aikanaan kun sopii tulla moikkaamaan, KÄSKY

 

ja muistatte, että apua voi pyytää heti jos siltä tuntuu". KÄSKY

Miten sulle voi puhua, kun normaalit sanat tulkitaan määräilyksi? Tuossa isoäiti yrittää antaa tilaa ja sä näet sen määräilynä. En ymmärrä tuota näkökantaa. Sano sanat mitä saa sanoa.

Mikä jumalainen oikeus sillä on "antaa tilaa"??? Niillä on se oikeus jo, ei he siihen anopin lupaa erikseen tarvitse, jösses!

Hän halusi ilmaista, että kunnioittaa nuorenparin tahtoa ja sinusta se on käskyttämistä. Minun sukupolven ihmiset on noin kertoneet näkökantansa ja se on ollut normaalia ja toivottavaa. Nyt yhtäkkiä se on käskyttämistä. Ihminen toimii kuten hänet on opetettu ja hänelle on toimittu  ja nyt se tulkitaan toisin kuin anoppi on tarkoittanut ja asian nähnyt. Nyt ystävällisyydeksi tarkoitetut sanat koetaan määräilyksi.

Puoli vuotta vauva-arkea on jo takana enkä ole kaivannut apua sen paremmin anopilta kuin muiltakaan. Kahdesti olen kylläkin vienyt vauvan appiukon hoitoon siksi aikaa, kun olen käynyt ravintolassa hänen antamallaan lahjakortilla. Tämäkään ei olisi ollut mitenkään tarpeen. Lapsi kulkee mukanani tai sitten ollaan kotona. Alustavasti olen kysellyt tutulta nuorelta 4H-yrittäjältä, voisiko hän joskus katsoa lapseni perään. Tämä lähinnä siksi, että haluan tukea vastuullisen ja fiksun nuoren työntekoa.

Anoppi on sellainen sekopää, että lapseni ei hänen hoitoonsa joudu ennen kuin osaa puhua ja pyytää apua. Tämä ei ole pelkästään oma mielipide, vaan hänen omat lapsensakin ovat sen verran kokeneet äidin rajattomuutta että pitävät kunnon hajurakoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidit älkää sitten valittako ettei teillä ole turvaverkkoja, kun lapsi sairastaa tai haluaisitte hiukan omaa aikaa puolisonne kanssa. Anoppi ei todellakaan hoida lapsianne.

Minulle valitettavasti uhkailtiin tätä samaa, kun en taipunut kaikkeen.

Järjestin kuviot sitten niin, etten tosiaan tarvinnut apua. Sen jälkeen olinkin sitten vieraannuttaja.

Mun esikoinen oli 2, kun mulla meni tunkeilevaan, mitätöivään anoppiin hermot ihan lopullisesti. Esikoinen nyt 13. Mulle myös sanottiin, että tulen katumaan sitä, kun sanoin anopille, että mä lopetan kynnysmattona olemisen tähän sekuntiin, enkä tarvitse häneltä enää ikinä hoitoapua.

Kyllä mä kadun yhtä asiaa. Sitä, että en saanut tehtyä tuota päätöstä pari vuotta aikaisemmin. Monta itkua olisi jäänyt väliin ja suunnaton määrä ahdistusta ja pahaa mieltä olisi jäänyt kokematta.

mites miehesi suhtautui?

Näissä tarinoissa ei miehillä ole koskaan mitään roolia. Ihan  mitääntekemättömiä tossukoita ovat.

Millainen mies antaa äitinsä kiusata vaimoaan?

No juuri sellainen mitääntekemätön tossukka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otat sinne mukaan kenet haluat tai vaikka et ottaisi ketään, sekin on ok. Anoppia nyt ei ainakaan! Ei tarvitse työntää nenäänsä joka asiaan.

Jos hän haluaa välttämättä olla avuksi vauva-arjessanne, niin ulkoista anoppi siivoamaan ja laittamaan ruokaa, niin saat aikaa itselle ja vauvalle. Sitten kun haluatte viettää yhteistä laatuaikaa ja vaavin voi jättää hoitoon, anoppi on kullanarvoinen. Monilla ei ole ketään, jolle tuupata lapsi edes muutamaksi tunniksi.

Niin että piiaksi kelvataan. Tämä mummi ei lähde tuohon leikkiin. Entisaikaan kokeneiden äitien tietotaitoa kunnioitettiin ja isoäidin syli oli maailman paras paikka. Kauas on tultu tästä ja nyt nähdään seuraukset, lapset voivat huonommin kuin koskaan.

Itse kyllä rakastaisin auttaa tytärtäni kodin hoidossa, jos hänellä olisi vauva. Mielelläni olisin piikana, että tytär voisi keskittyä vauvan hoitoon ja saisi myös levätä. Tätä odotellessa.

Mitäs sitten kun kiitollisen, rakkaan tyttären sijasta passattavana on nyrpeä miniä jonka ainoa tavoite on pitää huoli siitä että mummi ei pääse edes vahingossa hipaisemaan vauvaa? Vieläkö kiinnostaa passata. Tämä mummi lyö ennemmin lapun luukulle. Hyvin sopii lopettaa kylästelyt, ei tarvitse katsella kun miniä istuu naama väärinpäin puoli päivää vauva sylissä sohvan pohjalla kuin mikäkin Kleopatra ja siinä sitten huokaillaan että voi kun on tiheän imun kausi. Muuten hyvä mutta vauva ei edes imenyt vaan torkkui rinnalla. Päästin naurunpyrskähdyksen mutten sanonut mitään jotta valtakunnassa säilyy rauha;)

tuossa tilanteessa kumpikaan ei toivo toisen seuraa, pitäkää etäisyyttä!

Enhän minä miniän seuraa kaipaakaan mutta kun sattuu olemaan minun pojanpoikani tämä vauva jota miniä rinnuksillaan hilloaa. Naama pitkänä vahtaa että osaanko olla vauvan kanssa ja ähisee ja tuhisee jos teen pienenkin virheliikkeen. Näin viedään ilo vauvasta aivan kaikilta. En jaksa uskoa että vauvallekaan on terveellistä tällainen. Ainoa ihmiskontakti on ilmeetön miniäntollukka ja ne miniän ryntäät naamalla aamusta iltaan.

Ahaa. Nyt ymmärrän. Miniä on liian uhkea.

Minullekin aikoinaan anoppi tokaisi, että saisit jo lopettaa tuon imettämisen. (Imetin liian pitkään hänen mielestään - vauvalle ja itselleni taas sopi oikein hyvin.)

Joo, onpa hirveää kun äiti "hilloaa" vauvaa rinnoillaan ja imettää. Se vie ilon anopinkääkältä. Mieluummin vauva pullon kanssa anopin hillottavaksi niin ilo säilyy. Apua, millaisia anoppeja tänne kirjoittaa, ihan kauheita.

Kuin se lapsi olisi anopin millään tavalla

Tuosta tulee sellainen käsitys ettei anoppi saanut yhtään pitää vauvaa tai olla hänen kanssa. Hyvää tekisi äidillekkin hellittää vaikka tunniksi vauva toisen käsiin.

Miksi olisi pitänyt? Ja kyllä se miniä itse tietää mikä hänelle on hyväksi.

No normaaleissa ihmissuhteissa toimitaan niin. Annetaan hetki myös lähisukulaisten tutustua vauvaan. Se on ikiaikainen draditio ottaa vauva yhteisön jäseneksi. Ei tartte ihmetellä, että lapsi perheet voi huonosti. Halutaan niin eristäytyä.

Ja se koko muuhun sukuun tutustuminen onnistuu vain ja ainoastaan siinä alkuvaiheen ns. pesimävaiheessa, jolloin äiti itse tutustuu vauvaansa?

Minulla oli tuoreena äitinä todella epämukava olo siitä, kuinka pientä vauvaani olisi haluttu hoitoon sinnetännetuonne. Jopa eläinemoille annetaan pesimärauhaa poikastensa kanssa, mutta jostain syystä ainakaan omalla kohdalla tällaista ei ajateltu yhtään.

No kyllähän se ratkeaa, kun sanot ettet näin pientä vauvaa anna hoitoon. Myöhemmin sopii kyllä, kun  on isompi. Se on eriasia kuin se ettei anna tavata tai pitää hetken sylissä.

Ja vauvan tutustuminen sukuun on pilalla , kun tuossa pesimävaiheessa äiti ei halua vieraita?

Missään ei sanottu noin. Ylitulkitset ja provosoit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otat sinne mukaan kenet haluat tai vaikka et ottaisi ketään, sekin on ok. Anoppia nyt ei ainakaan! Ei tarvitse työntää nenäänsä joka asiaan.

Jos hän haluaa välttämättä olla avuksi vauva-arjessanne, niin ulkoista anoppi siivoamaan ja laittamaan ruokaa, niin saat aikaa itselle ja vauvalle. Sitten kun haluatte viettää yhteistä laatuaikaa ja vaavin voi jättää hoitoon, anoppi on kullanarvoinen. Monilla ei ole ketään, jolle tuupata lapsi edes muutamaksi tunniksi.

Niin että piiaksi kelvataan. Tämä mummi ei lähde tuohon leikkiin. Entisaikaan kokeneiden äitien tietotaitoa kunnioitettiin ja isoäidin syli oli maailman paras paikka. Kauas on tultu tästä ja nyt nähdään seuraukset, lapset voivat huonommin kuin koskaan.

Itse kyllä rakastaisin auttaa tytärtäni kodin hoidossa, jos hänellä olisi vauva. Mielelläni olisin piikana, että tytär voisi keskittyä vauvan hoitoon ja saisi myös levätä. Tätä odotellessa.

Mitäs sitten kun kiitollisen, rakkaan tyttären sijasta passattavana on nyrpeä miniä jonka ainoa tavoite on pitää huoli siitä että mummi ei pääse edes vahingossa hipaisemaan vauvaa? Vieläkö kiinnostaa passata. Tämä mummi lyö ennemmin lapun luukulle. Hyvin sopii lopettaa kylästelyt, ei tarvitse katsella kun miniä istuu naama väärinpäin puoli päivää vauva sylissä sohvan pohjalla kuin mikäkin Kleopatra ja siinä sitten huokaillaan että voi kun on tiheän imun kausi. Muuten hyvä mutta vauva ei edes imenyt vaan torkkui rinnalla. Päästin naurunpyrskähdyksen mutten sanonut mitään jotta valtakunnassa säilyy rauha;)

tuossa tilanteessa kumpikaan ei toivo toisen seuraa, pitäkää etäisyyttä!

Enhän minä miniän seuraa kaipaakaan mutta kun sattuu olemaan minun pojanpoikani tämä vauva jota miniä rinnuksillaan hilloaa. Naama pitkänä vahtaa että osaanko olla vauvan kanssa ja ähisee ja tuhisee jos teen pienenkin virheliikkeen. Näin viedään ilo vauvasta aivan kaikilta. En jaksa uskoa että vauvallekaan on terveellistä tällainen. Ainoa ihmiskontakti on ilmeetön miniäntollukka ja ne miniän ryntäät naamalla aamusta iltaan.

Ahaa. Nyt ymmärrän. Miniä on liian uhkea.

Minullekin aikoinaan anoppi tokaisi, että saisit jo lopettaa tuon imettämisen. (Imetin liian pitkään hänen mielestään - vauvalle ja itselleni taas sopi oikein hyvin.)

Joo, onpa hirveää kun äiti "hilloaa" vauvaa rinnoillaan ja imettää. Se vie ilon anopinkääkältä. Mieluummin vauva pullon kanssa anopin hillottavaksi niin ilo säilyy. Apua, millaisia anoppeja tänne kirjoittaa, ihan kauheita.

Kuin se lapsi olisi anopin millään tavalla

Tuosta tulee sellainen käsitys ettei anoppi saanut yhtään pitää vauvaa tai olla hänen kanssa. Hyvää tekisi äidillekkin hellittää vaikka tunniksi vauva toisen käsiin.

Miksi olisi pitänyt? Ja kyllä se miniä itse tietää mikä hänelle on hyväksi.

No normaaleissa ihmissuhteissa toimitaan niin. Annetaan hetki myös lähisukulaisten tutustua vauvaan. Se on ikiaikainen draditio ottaa vauva yhteisön jäseneksi. Ei tartte ihmetellä, että lapsi perheet voi huonosti. Halutaan niin eristäytyä.

Ja se koko muuhun sukuun tutustuminen onnistuu vain ja ainoastaan siinä alkuvaiheen ns. pesimävaiheessa, jolloin äiti itse tutustuu vauvaansa?

Minulla oli tuoreena äitinä todella epämukava olo siitä, kuinka pientä vauvaani olisi haluttu hoitoon sinnetännetuonne. Jopa eläinemoille annetaan pesimärauhaa poikastensa kanssa, mutta jostain syystä ainakaan omalla kohdalla tällaista ei ajateltu yhtään.

Ehkä he ajattelivat, että saat välillä levätä tai hoitaa parisuhdetta. Ehkä he itse olisivat aikanaan halunneet vauva apua, mutta eivät saaneet eikä kukaan tarjonnut apua. Elämä on helpompaa, jos oppii näkemään hyväntahtoisuuden. Sinä olet kuitenkin se joka päättää otatko avun vastaan.

On täysin ok tarjota apua.

Syyllistäminen taas ei ole. Että miten vieraannuttaa vauvan suvusta, jos ei pääse nyt heti näkemään.

Vierailija kirjoitti:

Nyt riittävästi lepoa äidille. KÄSKY.

 

Itse aikoinaan samassa tilanteessa en halunnut heti vieraita käymään, niin ymmärrän jos haluatte olla rauhassa. SELITELLÄÄN VANHEMPIEN PÄÄTÖKSIÄ KUIN SE OLISI OUTO, MUTTA ANOPPI NYT SUVAITSEE HYVÄKSYÄ SEN

 

Ilmoitatte sitten aikanaan kun sopii tulla moikkaamaan, KÄSKY

 

ja muistatte, että apua voi pyytää heti jos siltä tuntuu". KÄSKY

Jos koet loukkaavana, niin haluaisin itse ainakin sitten oppia vähemmän loukkaavaksi. Joten muotoilisitko tuon saman viestin sellaiseen muotoon, joka ei ole ollenkaan loukkaava?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt riittävästi lepoa äidille. KÄSKY.

 

Itse aikoinaan samassa tilanteessa en halunnut heti vieraita käymään, niin ymmärrän jos haluatte olla rauhassa. SELITELLÄÄN VANHEMPIEN PÄÄTÖKSIÄ KUIN SE OLISI OUTO, MUTTA ANOPPI NYT SUVAITSEE HYVÄKSYÄ SEN

 

Ilmoitatte sitten aikanaan kun sopii tulla moikkaamaan, KÄSKY

 

ja muistatte, että apua voi pyytää heti jos siltä tuntuu". KÄSKY

Miten sulle voi puhua, kun normaalit sanat tulkitaan määräilyksi? Tuossa isoäiti yrittää antaa tilaa ja sä näet sen määräilynä. En ymmärrä tuota näkökantaa. Sano sanat mitä saa sanoa.

Mikä jumalainen oikeus sillä on "antaa tilaa"??? Niillä on se oikeus jo, ei he siihen anopin lupaa erikseen tarvitse, jösses!

Hän halusi ilmaista, että kunnioittaa nuorenparin tahtoa ja sinusta se on käskyttämistä. Minun sukupolven ihmiset on noin kertoneet näkökantansa ja se on ollut normaalia ja toivottavaa. Nyt yhtäkkiä se on käskyttämistä. Ihminen toimii kuten hänet on opetettu ja hänelle on toimittu  ja nyt se tulkitaan toisin kuin anoppi on tarkoittanut ja asian nähnyt. Nyt ystävällisyydeksi tarkoitetut sanat koetaan määräilyksi.

Ei hän sitä ilmaissut, vaan antoi monta käskyä ja antoi tilaa kuin hänellä olisi siihen jokin oikeus. Ei ole.

Kysyn uudelleen, onko tuo todella sävy, jolla viestit esimeriksi töissä saman tason työkavereille? En usko, koska vaikka olen ollut työelämässä en ole ikinä saanut mitään tuonsävyistä viestiä kirjallisesti tai suullisesti keneltäkään työkaverilta. En edes esimiehissäni ole ollut ketään noin ylimielistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt riittävästi lepoa äidille. KÄSKY.

 

Itse aikoinaan samassa tilanteessa en halunnut heti vieraita käymään, niin ymmärrän jos haluatte olla rauhassa. SELITELLÄÄN VANHEMPIEN PÄÄTÖKSIÄ KUIN SE OLISI OUTO, MUTTA ANOPPI NYT SUVAITSEE HYVÄKSYÄ SEN

 

Ilmoitatte sitten aikanaan kun sopii tulla moikkaamaan, KÄSKY

 

ja muistatte, että apua voi pyytää heti jos siltä tuntuu". KÄSKY

Miten sulle voi puhua, kun normaalit sanat tulkitaan määräilyksi? Tuossa isoäiti yrittää antaa tilaa ja sä näet sen määräilynä. En ymmärrä tuota näkökantaa. Sano sanat mitä saa sanoa.

Mikä jumalainen oikeus sillä on "antaa tilaa"??? Niillä on se oikeus jo, ei he siihen anopin lupaa erikseen tarvitse, jösses!

Kyllä on elämä vaikeaa, kun kaikesta vedetään herne nenuun ja tulkitaan yli.