Haluan erota vauvavuonna

Lapsi ihastuu ja kiintyy ihan kehen vaan, mutta auktoriteettina ei tule kunnioittamaan muuta kuin omaa verta. Sori vaan uusioperheet.

Vierailija kirjoitti:

Hulluinta on että miehet haluaa olla siellä synnytys huoneessa näkemässä kun vaimon vagina räjähtää ja kärsimyksissään puskee verisen lapsen eritteineen tiskiin. Miksi nämä asiat pitää valehdella ja sokerikuorruttaa jotenkin "ihaniksi" kun mitään sellaista niissä ei oikeasti ole.

Syntyminen on yhtä normaali ja luonnollinen tapahtuma kuin kuolemakin. Mitään erikoista tai kummallista siinä ei ole, eikä mikään räjähdä synnytyksessä. Olen nähnyt kuitenkin satoja synnytyksiä

T M40 sh synnärillä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tyypillinen uhriutuja. miehen rahat kyllä kelpaa kotonamakaavalle mammalle.

Hah. Tule tänne kuuntelemaan kuka uhriutuu. Voin näyttää meidän tilit myös, tai omani nyt ainakin, niin ymmärrät että sinun omituinen asenteesi ei päde joka tilanteessa. Jos nyt missään tilanteessa. Ap

No näytä. Näytä myös tissit tai ei uskota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten häiriintyneitä miehiä täälläkin nykyään pyörii. 

Ymmärrän tosi hyvin tuon tunteen, vauvan tulo on iso muutos ja siinä myös sukupuolten konkreettiset erot realisoituvat. Yhteinen lapsi on kuitenkin niin iso asia, että koettakaa päästä pariterapiaan käsittelemään näitä asioita. Jos ette muuten pääse, maksakaa itse. 

Ei kaikkeen auta pariterapia. Joskus totuus on siinä jo olemassa ja todellinen luonne tulee esiin kun vauva syntyy 

Niin. 

Pätee molempiin sukupuoliin. Isästä voi tulla vastuun välttelijä tai aggressiivinen.

Äidistä voi tulla myös aggressiivinen tai alkaa leikkiä kotia vauvan kanssa kahdestaan, jossa mies on pelkästään maksajan roolissa.

Varmaan yli puolet eroista lapsiperheissä johtuu näistä. 

Vierailija kirjoitti:

Olisi pitänyt erota vauvavuonna, koska rakastin olla lapsen kanssa, mutta lapsen isä käytännössä syytti lasta siitä, että kaikki menee päin pärsettä. Ei koskaan hoitanut tai vahtinut, ruokkinut, syöttänyt, pessyt, edes leikkinyt. Hän vain riiteli kanssani syyttäen minua elämän pilaamisesta. Olin vain liian väsynyt mitään eroa tekemään, ja toisaalta mies oli harvoin kotona, joten oltiin paljon kaksin. 

Lapsi kun täytti kolme vuotta, saattoi isä kerran viikossa leikiä 15 minuuttia kerrallaan ja vähän ottaa kontaktia. Lapsi alkoi sitten kuitenkin jo kysellä, että niin kuka tuo mies on, ja siitä tajusin, että lapsi ei edes isäänsä tunnistanut ja ihmekös, kun ei isä mitenkään ollut lapsen kanssa. Niimpä muuta vaihtoehtoa ei ollut kuin ero.

Isälle tarjosin, että voisimme vanhemmuuden jakaa 50/50. Olisi ollut liian vastuullista, joten riitti vähempikin, eli kerran kuussa kahvilla jossain abc:llä tunnin verran. Ei edes lapsen syntymäpäivää muista, mutta maksaa kyllä osan kuluista ihan omasta tahdostaan.

Toivon, että joskus vielä syntyisi heidän välille aito suhde.

Ei synny.

Turhaan elättelet mitään kuvitelmia.

Ap vaikuttaa tyypilliseltä ihmistyypiltä, joka katselee ja tarkkailee sivusta miten toinen toimii, arvostelee tätä omassa päässään ja lietsoo siten omaa erinomaisuuttaan asiassa kuin asiassa.

Normaali ihminen keskustelisi.

Tee miehellesi palvelus ja poista itsesi hänen elämästään.

Olette vammaisia kun eroatte niin helposti voi herranen isä sentään. Jos mies on joku hoivaaja ja toinen äiti ja tämän roolin eläminen on jonkinlainen normi ja kun se isä tajuaa että sitä on kusetettu ei muualla miehet vaihda vaippoja sitä vituttaa ja teille tulee kaikkea kahnausta ja eripuraa. Sitten heti eroatte ja valitatte.

Tämä kaikki ongelmointi johtuu hukkuneista sukupuolirooleista. Minä olen tällainen vaippoja vaihtamaton möllöttäjä mutta tienaan sentään hyvãn elannon kaikille ja eroaminen syystä ettã vaimo lihoo tai kiukuttelee tai väsyttää tai jollakulla tulee joku ihastus ei tule mulla kysymykseen. Eroaminen on lähestulkoon aina lasten tarpeet hylkäävä teko. Isän rooli on elättää luoda stabiliteettia tukea ja turvaa ei vaihtaa vaippoja tai hoivata jotain kuukkauden ikäistä vauvaa, se on äidin rooli. Kun isä suorittaa äidin roolia ja toisinpäin kaikki menee sekaisin ja pieleen. Kasvattakaa pallit ja menkää töihin. 

Vierailija kirjoitti:

Olette vammaisia kun eroatte niin helposti voi herranen isä sentään. Jos mies on joku hoivaaja ja toinen äiti ja tämän roolin eläminen on jonkinlainen normi ja kun se isä tajuaa että sitä on kusetettu ei muualla miehet vaihda vaippoja sitä vituttaa ja teille tulee kaikkea kahnausta ja eripuraa. Sitten heti eroatte ja valitatte.

 

Tämä kaikki ongelmointi johtuu hukkuneista sukupuolirooleista. Minä olen tällainen vaippoja vaihtamaton möllöttäjä mutta tienaan sentään hyvãn elannon kaikille ja eroaminen syystä ettã vaimo lihoo tai kiukuttelee tai väsyttää tai jollakulla tulee joku ihastus ei tule mulla kysymykseen. Eroaminen on lähestulkoon aina lasten tarpeet hylkäävä teko. Isän rooli on elättää luoda stabiliteettia tukea ja turvaa ei vaihtaa vaippoja tai hoivata jotain kuukkauden ikäistä vauvaa, se on äidin rooli. Kun isä suorittaa äidin roolia ja toisinpäin kaikki menee sekaisin ja pieleen. Kasvattakaa pallit ja menkää töihin. 

Hienoa että kaltaisiasi miehiä vielä löytyy jotka kantaa vastuuta eikä turhia höpise. Ikäluokkani eli kuvailemallasi tavalla, niukkaa oli, mutta emme riidelleet ja kiukutelleet juuri mistään. Vaikeaa on miehillä nykyään, kovin ovat naisistuneet. Pakostakin.

-t. mummeli 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten häiriintyneitä miehiä täälläkin nykyään pyörii. 

Ymmärrän tosi hyvin tuon tunteen, vauvan tulo on iso muutos ja siinä myös sukupuolten konkreettiset erot realisoituvat. Yhteinen lapsi on kuitenkin niin iso asia, että koettakaa päästä pariterapiaan käsittelemään näitä asioita. Jos ette muuten pääse, maksakaa itse. 

Ei kaikkeen auta pariterapia. Joskus totuus on siinä jo olemassa ja todellinen luonne tulee esiin kun vauva syntyy 

No silloin ei ainakaan auta, jos ei edes yritä. Todellinen luonne tosiaankin voi paljastua tuolloin, samoin kuin kotoa perityt tai jostain muualta omaksutu asenteet. Mutta jos tuo ap:n mies on valmis myös muuttumaan suhteen säilymisen vuoksi, se on mahdollista. 

Toinen asia: aika usein ne äidit, joita syytetään mikromanageeraamisesta, todella tietävät ihan omasta kokemuksesta, miten asiat kannattaa tehdä. Esimerkiksi mitä siitä seuraa, jos jotkin päiväunet ovat liian aikaisin tai liian myöhään tai jäävät väliin. Tai jos jokin ruoka on väärään aikaan. Mieskin ne sitten kantapään kautta kyllä oppisi, mutta paljon helpommalla pääsisi, jos ylpeys antaisi myöten kuunnella lapsen äitiä, vaikka tämä on "vain nainen".

Niin. Asioista voi pariskuntana neuvotella, ja miettiä mikä on oikeasti tärkeää. Jos äiti ainoastaan määräilee lapsen isää, ja joskus vielä törkeään sävyyn (olen leikkipuistossa nähnyt, kuinka nuori äiti lastensa ja muiden nähden sätti miestään todella ikävällä tavalla), ei voi samalla olettaa, että mies osallistuu lastenhoitoon innokkaasti ja oma-aloitteisesti, kun siellä vastassa on diktaattori. 

Normaalissa perheessä, jossa oletettavasti nukutaan samassa sängyssä, mies kyllä huomaa jos vauva alkaa huutaa keskellä yötä kun uni/ruokarytmi meni päin seiniä. Moni äiti myös kuplautuu vauvaryhmiin, jne. ja käyttää huomaamattaan kaiken aikansa vauvatilpehöörien mikromanagerointiin. Toisen lapsen kohdalla näin ei enää ole, koska äitikin on jo oppinut, että vauva ei kuole siihen, jos sillä on nuha tai ruokinta-aika oli 2 minuuttia liian myöhään. 

Joku leffailta vaikka kavereiden tai puolison kanssa voisi olla sekä äidille että vauvalle parempi kuin kuluttaa 47 tuntia etsyssä selaten hoitolaukun kuoseja. Siinä vauvaryhmien kuplassa kun joskus hämärtyy se, että mikä on sen vauvan hyvinvoinnin kannalta oleellista, ja mikä on statussymboleiden hakua ja oman itsetunnon pönkittämistä muiden äitien silmissä.

Vierailija kirjoitti:

Olette vammaisia kun eroatte niin helposti voi herranen isä sentään. Jos mies on joku hoivaaja ja toinen äiti ja tämän roolin eläminen on jonkinlainen normi ja kun se isä tajuaa että sitä on kusetettu ei muualla miehet vaihda vaippoja sitä vituttaa ja teille tulee kaikkea kahnausta ja eripuraa. Sitten heti eroatte ja valitatte.

 

Tämä kaikki ongelmointi johtuu hukkuneista sukupuolirooleista. Minä olen tällainen vaippoja vaihtamaton möllöttäjä mutta tienaan sentään hyvãn elannon kaikille ja eroaminen syystä ettã vaimo lihoo tai kiukuttelee tai väsyttää tai jollakulla tulee joku ihastus ei tule mulla kysymykseen. Eroaminen on lähestulkoon aina lasten tarpeet hylkäävä teko. Isän rooli on elättää luoda stabiliteettia tukea ja turvaa ei vaihtaa vaippoja tai hoivata jotain kuukkauden ikäistä vauvaa, se on äidin rooli. Kun isä suorittaa äidin roolia ja toisinpäin kaikki menee sekaisin ja pieleen. Kasvattakaa pallit ja menkää töihin. 

Jos tienaat tarpeeksi niin että maksat sille äidille päivittäistä apua. Muutenhan sun työ on 8h/päivä ja äidin 24h/päivä, sen lisäksi että hänellä meni vartalo ja ura ja kaikki. Olet PASKA isä ja puoliso.

Ootte kyllä hulluja. Vaimo ja lapsi nukkumaan omaan huoneeseen. Vauva heräilee se tarvitsee imetystä ja vaipan vaihtoa. Miehen kannattaa ylläpitää toimintakykyä ja nukkua. Minkä helv. takia miehen pitäisi heräillä solidaarisuudesta pitkin yötä ja marttyyrimäisesti hukata resurssit. Sitten ihmettelette kun on riitaa ja kaikki vaikeeta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olette vammaisia kun eroatte niin helposti voi herranen isä sentään. Jos mies on joku hoivaaja ja toinen äiti ja tämän roolin eläminen on jonkinlainen normi ja kun se isä tajuaa että sitä on kusetettu ei muualla miehet vaihda vaippoja sitä vituttaa ja teille tulee kaikkea kahnausta ja eripuraa. Sitten heti eroatte ja valitatte.

 

Tämä kaikki ongelmointi johtuu hukkuneista sukupuolirooleista. Minä olen tällainen vaippoja vaihtamaton möllöttäjä mutta tienaan sentään hyvãn elannon kaikille ja eroaminen syystä ettã vaimo lihoo tai kiukuttelee tai väsyttää tai jollakulla tulee joku ihastus ei tule mulla kysymykseen. Eroaminen on lähestulkoon aina lasten tarpeet hylkäävä teko. Isän rooli on elättää luoda stabiliteettia tukea ja turvaa ei vaihtaa vaippoja tai hoivata jotain kuukkauden ikäistä vauvaa, se on äidin rooli. Kun isä suorittaa äidin roolia ja toisinpäin kaikki menee sekaisin ja pieleen. Kasvattakaa pallit ja menkää töihin. 

Jos tienaat tarpeeksi niin että maksat sille äidille päivittäistä apua. Muutenhan sun työ on 8h/päivä ja äidin 24h/päivä, sen lisäksi että hänellä meni vartalo ja ura ja kaikki. Olet PASKA isä ja puoliso.

Sori vaan vaimo ei ota ulkopuolista apua mistään hinnasta sille äitinä ja puolisona oleminen on kunniatehtävä, sellaisiakin ihmisiä on. Ei tosin Suomessa enää juurikaan.

Henkisesti tosi heikkoja ja itsekkäitä naisia. Ei mikään ihme että syntyvyys on niin matala ja miehet pariutuu ulkomailla.

t. mummeli

Vierailija kirjoitti:

Henkisesti tosi heikkoja ja itsekkäitä naisia. Ei mikään ihme että syntyvyys on niin matala ja miehet pariutuu ulkomailla.

 

t. mummeli

Arvaa mitä mummeli? Toivon että suksit helvettiin mielipiteinesi. SINÄ olet kasvattanut näitä paskoja miehiä.

Vierailija kirjoitti:

Ootte kyllä hulluja. Vaimo ja lapsi nukkumaan omaan huoneeseen. Vauva heräilee se tarvitsee imetystä ja vaipan vaihtoa. Miehen kannattaa ylläpitää toimintakykyä ja nukkua. Minkä helv. takia miehen pitäisi heräillä solidaarisuudesta pitkin yötä ja marttyyrimäisesti hukata resurssit. Sitten ihmettelette kun on riitaa ja kaikki vaikeeta.

Äiti on yliluonnollinen olento joka ei tarvi unta ollenkaan, ikinä? Kas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Henkisesti tosi heikkoja ja itsekkäitä naisia. Ei mikään ihme että syntyvyys on niin matala ja miehet pariutuu ulkomailla.

 

t. mummeli

Arvaa mitä mummeli? Toivon että suksit helvettiin mielipiteinesi. SINÄ olet kasvattanut näitä paskoja miehiä.

Mummeli taitaa olla inceli

Mummolle puhut rumasti kyllä. Suksin kohta kuuseen täältä palstalta "mielensäpahoittaneiden" nuorten naisten tieltä. Kyllä mummo tietää ja ymmärtää mistä kenkä puristaa. Liikaa oikeuksia ja vapauksia niin hulluksihan sitä tulee.

t. mummeli

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten häiriintyneitä miehiä täälläkin nykyään pyörii. 

Ymmärrän tosi hyvin tuon tunteen, vauvan tulo on iso muutos ja siinä myös sukupuolten konkreettiset erot realisoituvat. Yhteinen lapsi on kuitenkin niin iso asia, että koettakaa päästä pariterapiaan käsittelemään näitä asioita. Jos ette muuten pääse, maksakaa itse. 

Ei kaikkeen auta pariterapia. Joskus totuus on siinä jo olemassa ja todellinen luonne tulee esiin kun vauva syntyy 

No silloin ei ainakaan auta, jos ei edes yritä. Todellinen luonne tosiaankin voi paljastua tuolloin, samoin kuin kotoa perityt tai jostain muualta omaksutu asenteet. Mutta jos tuo ap:n mies on valmis myös muuttumaan suhteen säilymisen vuoksi, se on mahdollista. 

Toinen asia: aika usein ne äidit, joita syytetään mikromanageeraamisesta, todella tietävät ihan omasta kokemuksesta, miten asiat kannattaa tehdä. Esimerkiksi mitä siitä seuraa, jos jotkin päiväunet ovat liian aikaisin tai liian myöhään tai jäävät väliin. Tai jos jokin ruoka on väärään aikaan. Mieskin ne sitten kantapään kautta kyllä oppisi, mutta paljon helpommalla pääsisi, jos ylpeys antaisi myöten kuunnella lapsen äitiä, vaikka tämä on "vain nainen".

Niin. Asioista voi pariskuntana neuvotella, ja miettiä mikä on oikeasti tärkeää. Jos äiti ainoastaan määräilee lapsen isää, ja joskus vielä törkeään sävyyn (olen leikkipuistossa nähnyt, kuinka nuori äiti lastensa ja muiden nähden sätti miestään todella ikävällä tavalla), ei voi samalla olettaa, että mies osallistuu lastenhoitoon innokkaasti ja oma-aloitteisesti, kun siellä vastassa on diktaattori. 

Normaalissa perheessä, jossa oletettavasti nukutaan samassa sängyssä, mies kyllä huomaa jos vauva alkaa huutaa keskellä yötä kun uni/ruokarytmi meni päin seiniä. Moni äiti myös kuplautuu vauvaryhmiin, jne. ja käyttää huomaamattaan kaiken aikansa vauvatilpehöörien mikromanagerointiin. Toisen lapsen kohdalla näin ei enää ole, koska äitikin on jo oppinut, että vauva ei kuole siihen, jos sillä on nuha tai ruokinta-aika oli 2 minuuttia liian myöhään. 

Joku leffailta vaikka kavereiden tai puolison kanssa voisi olla sekä äidille että vauvalle parempi kuin kuluttaa 47 tuntia etsyssä selaten hoitolaukun kuoseja. Siinä vauvaryhmien kuplassa kun joskus hämärtyy se, että mikä on sen vauvan hyvinvoinnin kannalta oleellista, ja mikä on statussymboleiden hakua ja oman itsetunnon pönkittämistä muiden äitien silmissä.

Taisit juuri tehdä itsestäsi palstan vihatuimman ihmisen 😀

Vierailija kirjoitti:

Mummolle puhut rumasti kyllä. Suksin kohta kuuseen täältä palstalta "mielensäpahoittaneiden" nuorten naisten tieltä. Kyllä mummo tietää ja ymmärtää mistä kenkä puristaa. Liikaa oikeuksia ja vapauksia niin hulluksihan sitä tulee.

 

t. mummeli

Joo, nyrkin ja hellan välissä on hyvä olla!

Yritä edes.

T. Mies

Vierailija kirjoitti:

Mummolle puhut rumasti kyllä. Suksin kohta kuuseen täältä palstalta "mielensäpahoittaneiden" nuorten naisten tieltä. Kyllä mummo tietää ja ymmärtää mistä kenkä puristaa. Liikaa oikeuksia ja vapauksia niin hulluksihan sitä tulee.

 

t. mummeli

Luovu toki omista oikeuksista ja vapauksista. Vaikkapa "nainen olkoon hiljaa seurakunnassa" voisi oikein hyvin sopia sinulle.