Lue keskustelun säännöt.
Saako mummi olla mummi omalla tavallaan?
Aamulehden maksumuurin takana olevan jutun mainoksessa tuo kysymys.
Montaa mummia varmaan stressaa kun on tarkat säännöt jopa miten pitää puhua ja sanoittaa, saati nukkuma-ajoista, päiväunista, mitä saa laittaa ruuaksi ( vaikkei allergioita), kuinka monta tuntia ulkoilla.
Itseä joskus harmitti kun alakouluikäisten kanssa lautapeli kesken ha äidiltä alkaa puhelinrinkutus 19.30. Nyt hampaanpesulle ja sitten mummi voi lujea 2 lukua peppi pitkätossua.
Mistä oikeesti loukkaannuin kun olin viikon ollut lasten kanssa ja äitinsä sanoi että nyt taas saa noilta murretta kitkeä viikon pois.
Kommentit (2099)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalisesti valikoimaton (usein myös sosiaalisesti estoton) tarkoittaa sitä, ettei henkilö tee luontevaa eroa tuttujen läheisten ja täysin vieraiden ihmisten välillä. Hän saattaa käyttäytyä heti ensitapaamisella poikkeuksellisen tuttavallisesti ja kiintyä tai hakeutua kenen tahansa ohikulkijan seuraan. [1, 2, 3, 4]
Sosiaalisesti valikoimaton (usein myös sosiaalisesti estoton) tarkoittaa sitä, ettei henkilö tee luontevaa eroa tuttujen läheisten ja täysin vieraiden ihmisten välillä. Hän saattaa käyttäytyä heti ensitapaamisella poikkeuksellisen tuttavallisesti ja kiintyä tai hakeutua kenen tahansa ohikulkijan seuraan. [1, 2, 3, 4]
Hah hah
Onko jotain esimerkkejä. Jos on selviytynyt lapsuudessa, ilman että kukaan tuntematon on käynyt kimppuun. Niin mitä on tapahtunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sosiaalinen valikoimattomuus viittaa tilanteeseen, jossa lapselta puuttuu normaali, ikätasoon kuuluva varautuneisuus tai varovaisuus vieraita ihmisiä kohtaan. Ilmiö liittyy usein varhaislapsuuden kiintymyssuhdehäiriöihin (kuten reaktiiviseen kiintymyssuhdehäiriöön), ja se voi ilmetä muun muassa seuraavilla tavoilla: [1]
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä elämä on "taiteilua" miniän ja anopin välillä. On oltava varpaillaan mitä sanoo ja tekee, ettei toinen suutu tai loukkaannu ja sen jälkeen en saa hoitaa lapsenlastani. Lapsi kysyi minulta kuolemasta, johon selitin mielestäni todenperäisesti ja mukavasti, mitä se tarkoittaa. Lapsenlapseni äiti laittoi muutaman päivän jälkeen vihaisen viestin, että haluaa itse puhua lapsen kanssa kuolemasta ja minä sitä en saa tehdä. Olin kyllä aivan ymmälläni ja ihmeissäni.
Kerroit mukavasti, mitä kuolema on?
Mikä tuossa loppujen lopuksi on totuus?
Pidä vaan syyläinen nokkasi pois asioista, jotka eivät sinulle kuulu. Onko liian vaikea sanoa lapsenlapselle, että kuolema kuuluu aiheisiin, joista tulee jutella äidin ja isän kanssa?
Lapselle voi tuosta jäädä tunne, että mikä kuolemassa on niin pelottavaa ettei siitä mummon kanssa saa jutella.
Miksi ihmeessä jäisi? Eiköhän sen hullumummon horinat helvetistä yms. ole pelottavia.
https://muistovalkea.fi/blog/miten-puhua-kuolemasta-lasten-kanssa
Tuossa on juttu, miten lasten kanssa asiasta voi keskustella. Ja myös sanotaan, että on tärkeää jutella siitä, jos lapsi kysyy.
Eipä ole sukulaisen asia lainkaan, vaan vanhempien ja tuo hurumummo on horissut uskovaisten horinoita.
Vierailija kirjoitti:
Lisätietoa tunnesyömisestå löytyy Syömishäiriöliiton sivuilta.
Kiitos yläkerralle että sain miehen täysijärkisestä suvusta ja myös oma suku normaalia. Kiitos että lapset ovat täyspäisiä, kohteliaita, sosiaalisia, erilaisten ihmisten kanssa pärjääviä kuten heidän puolisonsa.
Olisi kamalla yrittää puljata näiden vauvapalstan teinikieltä ja -mieltä omaavien ränkkärouvien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tieyäisitpä minkälaiset olot oli itselläni lapsena. Äiti jätti minut ties mihin hoitoon heti syntymäni jälkeen. Mm. Erääseen paikkaan jossa pomon vaimo oli "hoitanut" minua vastenmielisesti. Äitini oli jättänyt minut huutamaan eteisen lattialla ja pomonsa vaimo oli vaan omaa vauvaa hoitanut. Äitini oli tullut minu hakemaan ja olin eteisen lattialla samassa kohdassa huutanut kun minut oli jätetty. Tämä alle ykdi vuotiaana. 70 luvun alkupuolella. Ensimmäisen kerran minut on viety hoitoon mummolle 2 kk, vanhemmilla töitä. Sitten 2kk lastenseimeen. Olin jatkuvasti kipeänä minut hilattiin 200km päähän mummoni luokse, että vanhempani pääsivät töihin. Josta saivat rahaa mm. Ryypätä. Siihen aikaan ihmiset joivat. Tämmöstä, kertomusta tältä mummolta. Selvisin hengissä...
Vierailija kirjoitti:
Kiitos yläkerralle että sain miehen täysijärkisestä suvusta ja myös oma suku normaalia. Kiitos että lapset ovat täyspäisiä, kohteliaita, sosiaalisia, erilaisten ihmisten kanssa pärjääviä kuten heidän puolisonsa.
Olisi kamalla yrittää puljata näiden vauvapalstan teinikieltä ja -mieltä omaavien ränkkärouvien kanssa.
Ja taas uskovainen hurumummo pätemässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tieyäisitpä minkälaiset olot oli itselläni lapsena. Äiti jätti minut ties mihin hoitoon heti syntymäni jälkeen. Mm. Erääseen paikkaan jossa pomon vaimo oli "hoitanut" minua vastenmielisesti. Äitini oli jättänyt minut huutamaan eteisen lattialla ja pomonsa vaimo oli vaan omaa vauvaa hoitanut. Äitini oli tullut minu hakemaan ja olin eteisen lattialla samassa kohdassa huutanut kun minut oli jätetty. Tämä alle ykdi vuotiaana. 70 luvun alkupuolella. Ensimmäisen kerran minut on viety hoitoon mummolle 2 kk, vanhemmilla töitä. Sitten 2kk lastenseimeen. Olin jatkuvasti kipeänä minut hilattiin 200km päähän mummoni luokse, että vanhempani pääsivät töihin. Josta saivat rahaa mm. Ryypätä. Siihen aikaan ihmiset joivat. Tämmöstä, kertomusta tältä mummolta. Selvisin hengissä...
Sori kirjoitus virheet
Anopin ja miniän välinen suhde suomalaisessa kulttuurissa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tieyäisitpä minkälaiset olot oli itselläni lapsena. Äiti jätti minut ties mihin hoitoon heti syntymäni jälkeen. Mm. Erääseen paikkaan jossa pomon vaimo oli "hoitanut" minua vastenmielisesti. Äitini oli jättänyt minut huutamaan eteisen lattialla ja pomonsa vaimo oli vaan omaa vauvaa hoitanut. Äitini oli tullut minu hakemaan ja olin eteisen lattialla samassa kohdassa huutanut kun minut oli jätetty. Tämä alle ykdi vuotiaana. 70 luvun alkupuolella. Ensimmäisen kerran minut on viety hoitoon mummolle 2 kk, vanhemmilla töitä. Sitten 2kk lastenseimeen. Olin jatkuvasti kipeänä minut hilattiin 200km päähän mummoni luokse, että vanhempani pääsivät töihin. Josta saivat rahaa mm. Ryypätä. Siihen aikaan ihmiset joivat. Tämmöstä, kertomusta tältä mummolta. Selvisin hengissä...
Sori kirjoitus virheet
Mihin tämäkin nyt liittyy? Ei yhtään mihinkään. Jso tämä on sen äidin sepustus, joka kasvatti neljä lasta pieleen, niin häpeä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä elämä on "taiteilua" miniän ja anopin välillä. On oltava varpaillaan mitä sanoo ja tekee, ettei toinen suutu tai loukkaannu ja sen jälkeen en saa hoitaa lapsenlastani. Lapsi kysyi minulta kuolemasta, johon selitin mielestäni todenperäisesti ja mukavasti, mitä se tarkoittaa. Lapsenlapseni äiti laittoi muutaman päivän jälkeen vihaisen viestin, että haluaa itse puhua lapsen kanssa kuolemasta ja minä sitä en saa tehdä. Olin kyllä aivan ymmälläni ja ihmeissäni.
Kerroit mukavasti, mitä kuolema on?
Mikä tuossa loppujen lopuksi on totuus?
Pidä vaan syyläinen nokkasi pois asioista, jotka eivät sinulle kuulu. Onko liian vaikea sanoa lapsenlapselle, että kuolema kuuluu aiheisiin, joista tulee jutella äidin ja isän kanssa?
Lapselle voi tuosta jäädä tunne, että mikä kuolemassa on niin pelottavaa ettei siitä mummon kanssa saa jutella.
Mukavasti ja totuudenmukaisesti paljastaa, että jotain taivaanisäjuttuja valehdeltu lapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saa, kunhan se tapa on juuri sellainen kuin lasten äiti määrää.
Olen pahoillani, että olet joutunut kärsimään lapsena. Se on vaan niin ettei vanhempiaan voi valita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tieyäisitpä minkälaiset olot oli itselläni lapsena. Äiti jätti minut ties mihin hoitoon heti syntymäni jälkeen. Mm. Erääseen paikkaan jossa pomon vaimo oli "hoitanut" minua vastenmielisesti. Äitini oli jättänyt minut huutamaan eteisen lattialla ja pomonsa vaimo oli vaan omaa vauvaa hoitanut. Äitini oli tullut minu hakemaan ja olin eteisen lattialla samassa kohdassa huutanut kun minut oli jätetty. Tämä alle ykdi vuotiaana. 70 luvun alkupuolella. Ensimmäisen kerran minut on viety hoitoon mummolle 2 kk, vanhemmilla töitä. Sitten 2kk lastenseimeen. Olin jatkuvasti kipeänä minut hilattiin 200km päähän mummoni luokse, että vanhempani pääsivät töihin. Josta saivat rahaa mm. Ryypätä. Siihen aikaan ihmiset joivat. Tämmöstä, kertomusta tältä mummolta. Selvisin hengissä...
Sori kirjoitus virheet
Mihin tämäkin nyt liittyy? Ei yhtään mihinkään. Jso tämä on sen äidin sepustus, joka kasvatti neljä lasta pieleen, niin häpeä!
Hävetäkö kirjoitusvirheitä vai äitiyttä, jossa hoidin neljä lasta kotona, jotka eivät muistojeni mukaan vierastaneet hirveän paljon, koska oli rauhallista olemista. Mitä pitäisi vielä hävetä, ei ollut hirveästi rahaa. Olen kyllä taitava rahankäyttäjä. Puutetta ei ollut mistään ratkaisevasta.
Vierailija kirjoitti:
Olen pahoillani, että olet joutunut kärsimään lapsena. Se on vaan niin ettei vanhempiaan voi valita.
Mutta sen voi, että ei käytä tuota tekosyynä olla myös itse paska mutsi.
Vierailija kirjoitti:
En oon lukenu näitä aiempia viestejä. Minun tytär on erittäin suojeleva omaa 1vuotiasta lastaan kohtaan, he käyvät kyllä paljon eri paikoissa, missä näkevät ihmisiä. Silti esikoinem vierastaa minua ja muitakin, vaikka näen 1kertaa viikossa. Minulle ei uskalla antaa lasta hoidettavaksi. Kun tätä on muutaman kerran kuullu, en enää ottaisikaan hoidettavaksi. Mielestäni tämä vierastaminen on outoa, itselläni oli neljä lasta eikä he noin vierastaneet. Tyttärenikin oli lapsena reipas ja iloinen ja on vieläkin. Lapsen isä ja isoisä ovat rauhallisia ja sisäänpäin kääntyneitä. Onkohan luonteeltaan tullut heihin.
Luepas viestisi uudelleen. Bongaatko itse marttyyrimäisen uhriutumisen?
Miksi ylipäätään pitäisi 1-vuotias saada hoitoon, kun pakottavaa tarvetta ei ole, eikä lapsi eikä tämän vanhemmat ole tähän valmiita!?
Lapsen elämässä ei koskaan voi olla liian monta rakastavaa aikuista.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen elämässä ei koskaan voi olla liian monta rakastavaa aikuista.
Ei voikaan, mutta äidin elämään ei kaivata yhtäkään kuormittavaa aikuista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tieyäisitpä minkälaiset olot oli itselläni lapsena. Äiti jätti minut ties mihin hoitoon heti syntymäni jälkeen. Mm. Erääseen paikkaan jossa pomon vaimo oli "hoitanut" minua vastenmielisesti. Äitini oli jättänyt minut huutamaan eteisen lattialla ja pomonsa vaimo oli vaan omaa vauvaa hoitanut. Äitini oli tullut minu hakemaan ja olin eteisen lattialla samassa kohdassa huutanut kun minut oli jätetty. Tämä alle ykdi vuotiaana. 70 luvun alkupuolella. Ensimmäisen kerran minut on viety hoitoon mummolle 2 kk, vanhemmilla töitä. Sitten 2kk lastenseimeen. Olin jatkuvasti kipeänä minut hilattiin 200km päähän mummoni luokse, että vanhempani pääsivät töihin. Josta saivat rahaa mm. Ryypätä. Siihen aikaan ihmiset joivat. Tämmöstä, kertomusta tältä mummolta. Selvisin hengissä...
Sori kirjoitus virheet
Mihin tämäkin nyt liittyy? Ei yhtään mihinkään. Jso tämä on sen äidin sepustus, joka kasvatti neljä lasta pieleen, niin häpeä!
Hävetäkö kirjoitusvirheitä vai äitiyttä, jossa hoidin neljä lasta kotona, jotka eivät muistojeni mukaan vierastaneet hirveän paljon, koska oli rauhallista olemista. Mitä pitäisi vielä hävetä, ei ollut hirveästi rahaa. Olen kyllä taitava rahankäyttäjä. Puutetta ei ollut mistään ratkaisevasta.
Et tajua lasten kasvattamisesta yhtikäs mitään. Ja sitten alat sössöttää jotain luokatonta täysin asiaankuulumatonta potaskaa. No voi kyynel, hellan lettas ja voisuo.
https://muistovalkea.fi/blog/miten-puhua-kuolemasta-lasten-kanssa
Tuossa on juttu, miten lasten kanssa asiasta voi keskustella. Ja myös sanotaan, että on tärkeää jutella siitä, jos lapsi kysyy.