Lue keskustelun säännöt.
Saako mummi olla mummi omalla tavallaan?
Aamulehden maksumuurin takana olevan jutun mainoksessa tuo kysymys.
Montaa mummia varmaan stressaa kun on tarkat säännöt jopa miten pitää puhua ja sanoittaa, saati nukkuma-ajoista, päiväunista, mitä saa laittaa ruuaksi ( vaikkei allergioita), kuinka monta tuntia ulkoilla.
Itseä joskus harmitti kun alakouluikäisten kanssa lautapeli kesken ha äidiltä alkaa puhelinrinkutus 19.30. Nyt hampaanpesulle ja sitten mummi voi lujea 2 lukua peppi pitkätossua.
Mistä oikeesti loukkaannuin kun olin viikon ollut lasten kanssa ja äitinsä sanoi että nyt taas saa noilta murretta kitkeä viikon pois.
Kommentit (2131)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/lasten-kasvu-ja-hyvinvointi/lapsi…
Lapsiperheessä toistuvat usein samat toimet päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen. Rutiinit voivat tuntua tylsiltä, mutta ne tuovat arkeen ennustettavuutta.
Säännöllinen päivärytmi, johdonmukaiset rajat ja niistä kiinni pitäminen luovat lapselle turvaa ja ennakoitavuutta. Hän saa kokemuksen siitä, että aikuiseen voi luottaa. Kun rutiinit on luotu, satunnaiset poikkeamat tästä eivät elämää juuri hetkauta. Jos elämässä ei ole rutiineja, elämänhallinta alkaa tuottaa haasteita.
Hyvä arkirytmi muodostuu tutusta vuorokausirytmistä, säännöllisistä aterioista, liikunnasta, harrastuksista, rentoutumiseen varatuista hetkistä sekä ajasta ystäville ja perheelle.
Hyvässä päivärytmissä tietyt ajat on varattu tietyille toiminnoille:
päiväkoti- tai kouluaika
aterioiden aika
ulkoilu- tai harrastusaika
kaveriaika
ruutuaika
lepäämisen aika.
Jos ja kun elämä tuntuu olevan yhtä kaaosta, kannattaa pysähtyä pohtimaan, mitkä asiat luovat kaaosta tai kaaoksen tunteen. Järjestäkää esimerkiksi perhepalaveri, jossa mietitte keinoja hallita arjen rytmiä ja rauhoittaa elämää.
Niin, nimenomaan arkirytmi. Jätän vain tämän, en ala selittämään tätä sulle auki enempää.
Mummolassa vietetään nimenomaan arkea. Tämäkö ei nyt mene perille?
Eli sun lapset ovatkin mummolassa koko ajan. Milloin hoidat lapsiasi itse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vielä ole tavannut alle 10-vuotiasta huippusuorittajaa. Hirveetä jos te oikeesti pakotatte jo tenavat huippu-urheiljoiksi, tähtipianisteiksi jne.
Teini osaa jo itse hoitaa ruokavalionsa jos systemaattisesti valmentautuu.
No et varmasti jos olet diapeettesmummo, lapsesikin on todennäköisesti luuseri. Mutta kaikkialla maailman huipulla treenaaminen on ylisukupolvista ja alkaa lasten kohdalla jo 3-5 vuotiaana. Sinä voit laittaa pullasi ihan omaan suuhusi vaan.
Kauheata, kun jo alle kouluikäiset lapset ovat huippuvalmennettavia tarkkoine rutiineineen ja ruokavalioineen. Kyllä siinä lapsi on pelkkä vanhempiensa ambitioiden väline, toteuttamassa vain vanhempiensa toiveita saamatta olla lapsi. Nyt ymmärrän paremmin miksi on niin kauheaa, jos mummo ei pidä samaa minuuttiaikataulua ja menee lukemaan kirjasta kolme kappaletta kahden sijasta.
Tämä voi tulla sulle yllätyksenä, mutta monet lapset voivat olla jo ihan alle kouluikäisinä todella intohimoisia jonkin vahvuutensa kanssa. Minun nuorimmaiseni esimerkiksi alkoi jo kolmevuotiaana piirtää, maalata ja kuvata ihan koko ajan. Päiväkodissa sanoivat, että siinä on tuleva arkkitehti. Hän halusi kuviskouluun, kuvisleireille, arkkitehtikouluun, majaleireille, koulussa kuvispainotukseen ja piirsi ja maalasi ja valokuvasi koko ajan, lukiossa teki ylimääräisen kuvisdiplomin. Nyt on arkktehtiopiskelija.
Itse olen aina rakastanut kieliä. Opiskelin niitä omin päin vanhoista Tiedon portaista, kuuntelin tv-ohjelmista ja alle kouluikäisenä opin ruotsin ruotsinkielisistä tv-ohjelmista, minulla oli ranskalainen kirjeenvaihtotoveri. Minusta tuli kääntäjä ja kielten opettaja.
Olet oikeassa. Omakin lapseni on ollut urheilun ja siinä kehittymisen suhteen hyvin päämäärätietoinen hyvin pienestä asti.
Kuitenkin myös lainaamassasi viestissä on totuuden siemen. Oman lapsen urheiluharrastuksessa näkee niitä lapsia vanhempineen, joilla nimen omaan vanhemmilla on se palo siihen, että lapsesta tulee huippu. Alle 10-vuotiaita treenautetaan epäinhimillisen paljon, jotta nämä ovat huippuja ikäluokissaan ja kilpailevat vuosia vanhemmissa. Olen ihan varma, että jokainen urheilua harrastavan lapsen vanhempi tietää tällaisen perheen. Jos ei tiedä, saattaa itse olla se perhe, jossa lapsen menestys on tärkeämpi vanhemmille kuin lapselle itselleen.
Täällä yksi äiti jonka lapsi osoittautui hyvin lahjakkaaksi yleisurheilijaksi. Oli aivan hirveää miten urheiluseura kilpailutti lapsen lopulta ihan loppuun. Monta kertaa viikossa oli harjoitukset, kesäisin kahdesti viikossa kilpailut. Kilpailumatkat saattoivat olla satoja kilometrejä. Onneksi lapsi itse veti pelin poikki ja lopetti urheilun. Mutta oikein klassikkokeissi tuo oli siitä, miten tappaa lapsen into urheilla. Yhtään en vastaan sanonut kun tyttö lopetuspäätöksensä ilmoitti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään erilaisia yhtään mitään.
Se että se mummo ei vaan pysty myöntämään, että tilanne muuttuu, kun lapsensa avioituu ja hankkii lapsia, on juurikin se, mistä nämä ongelmat johtuu. Kun ei suostu näkemään tai kunnioittamaan lapsen perheen rajoja!
Tätä on tietenkin ihan tyhjä vängätä eteenpäin. Mutta ihan huomiona: sinulla on ollut tiukka perhekäsitys ja isovanhemmat ovat olleet tulkintsi mukaan ihan vieraita sukulaisia. Vieraiksi he ovat myös lapsillesi jääneet. Eivätkä isovanhemmat ole sinua auttaneet hoitamalla lapsiasi.
Minulla on ollut laajempi perhekäsitys ja en ole kokenut ongelmia isovanhempien kanssa suhteessa lapsiini. Enimmäkseen olen hoitanut lapseni itse, mutta en ole sitäkään kokenut mitenkään elämää suurempana kuormana. Lapset ovat olleet lahja. Itse olen lapsiluvun päättänyt. Silloin tällöin sain isovanhemmilta hoitoapua, mistä olen kiitollinen. Olen myös auttanut vanhempiani ja appivanhempiani. Koskaan ei ole tullut tunnetta, että minun olisi missään tarvinut kävellä isovanhempien yli. Heidän tapansa olivat erilaisia kuin meillä, mutta ei se koskaan ollut ongelma.
Sinulla on sitä ns. sydämen sivistystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/lasten-kasvu-ja-hyvinvointi/lapsi…
Lapsiperheessä toistuvat usein samat toimet päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen. Rutiinit voivat tuntua tylsiltä, mutta ne tuovat arkeen ennustettavuutta.
Säännöllinen päivärytmi, johdonmukaiset rajat ja niistä kiinni pitäminen luovat lapselle turvaa ja ennakoitavuutta. Hän saa kokemuksen siitä, että aikuiseen voi luottaa. Kun rutiinit on luotu, satunnaiset poikkeamat tästä eivät elämää juuri hetkauta. Jos elämässä ei ole rutiineja, elämänhallinta alkaa tuottaa haasteita.
Hyvä arkirytmi muodostuu tutusta vuorokausirytmistä, säännöllisistä aterioista, liikunnasta, harrastuksista, rentoutumiseen varatuista hetkistä sekä ajasta ystäville ja perheelle.
Hyvässä päivärytmissä tietyt ajat on varattu tietyille toiminnoille:
päiväkoti- tai kouluaika
aterioiden aika
ulkoilu- tai harrastusaika
kaveriaika
ruutuaika
lepäämisen aika.
Jos ja kun elämä tuntuu olevan yhtä kaaosta, kannattaa pysähtyä pohtimaan, mitkä asiat luovat kaaosta tai kaaoksen tunteen. Järjestäkää esimerkiksi perhepalaveri, jossa mietitte keinoja hallita arjen rytmiä ja rauhoittaa elämää.
Niin, nimenomaan arkirytmi. Jätän vain tämän, en ala selittämään tätä sulle auki enempää.
Mummolassa vietetään nimenomaan arkea. Tämäkö ei nyt mene perille?
Eli sun lapset ovatkin mummolassa koko ajan. Milloin hoidat lapsiasi itse?
Älä käy henkilöön.
Katso sanakirjasta mitä ovat arki ja juhla, jos tuo noin vaikeaa on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vielä ole tavannut alle 10-vuotiasta huippusuorittajaa. Hirveetä jos te oikeesti pakotatte jo tenavat huippu-urheiljoiksi, tähtipianisteiksi jne.
Teini osaa jo itse hoitaa ruokavalionsa jos systemaattisesti valmentautuu.
Menee ohi aiheen, mutta kyllä teinikin on sen varassa mitä aikuiset ostaa ja millaisen mallin aikuiset antaa, vaikka kuinka olisi millaisessa valmennuksessa. Harvalla teinillä on koulun ja harrastuksen välissä aikaa suunnitella ja toteuttaa tiettyä ruokavaliota. Kyllä se on aikuisten tehtävä pitää siitä huoli.
Teini osaa antaa listan mitä tarvitsee ruokailusuunnitelman mukaan.
Ja mummoja on turha siitäkään syyllistää, ei ne teinit tokko edes käy saati vietä viikkoja hoidossa.
En syyllistänyt mummoja. Tartuin vain tuohon, että olisi teinin homma hoitaa itse ruokavalionsa. Aika monessa lajissa ei myöskään ole mitään ruokasuunnitelmaa, vaikka olis maajoukkueleirityksessä asti. Vaan se on vanhempien vastuulla, että teini syö järkevästi. Ehkä jotkut 17v+ teinit alkaa jo ottaa siitä itse enemmän vastuuta, mutta ei kyllä nuoremmat.
Että vähän jotain realismia siihen mitä täällä huutelee.
Sekin riippuu teinin "kehitysasteesta." Nykyteinit ovat ällistyttävän hyvin perillä ja tietoisia, lapsen perheessä ihmetellyt. Kumpikin lapsista kokkaa ja olivat ruokatietoisia jo ainakin 14 v.
Eivät tosin mitään yhden lajin teinejä, erilaista liikuntaa/urheilua ovat harrastaneet, molemmat soittavat paria soitinta, kavereita on ja koulussa hyviä.
Ohis, mutta ruokatietoisuus ei ole aina mikään positiivinen juttu. Jos on kauhean tärkeää syödä todella terveellisesti aina ilman mitään syytä (esim. urheilu tai allergiat tms.), se haiskahtaa enemmän syömishäiriöltä kuin pelkästään positiiviselta jutulta.
Onko kaikilla äideillä syömishäiriö kun koko keskustelun ovat hysteerisesti suhtautuneet pullaan ja jälkiruokiin ja mummoloitten ruokiin?
Kotona ollaan ruokatietoisia ortoreksiaan saakka?
Niillä mummoilla on syömishäiriö. Rakastavat ruoalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/lasten-kasvu-ja-hyvinvointi/lapsi…
Lapsiperheessä toistuvat usein samat toimet päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen. Rutiinit voivat tuntua tylsiltä, mutta ne tuovat arkeen ennustettavuutta.
Säännöllinen päivärytmi, johdonmukaiset rajat ja niistä kiinni pitäminen luovat lapselle turvaa ja ennakoitavuutta. Hän saa kokemuksen siitä, että aikuiseen voi luottaa. Kun rutiinit on luotu, satunnaiset poikkeamat tästä eivät elämää juuri hetkauta. Jos elämässä ei ole rutiineja, elämänhallinta alkaa tuottaa haasteita.
Hyvä arkirytmi muodostuu tutusta vuorokausirytmistä, säännöllisistä aterioista, liikunnasta, harrastuksista, rentoutumiseen varatuista hetkistä sekä ajasta ystäville ja perheelle.
Hyvässä päivärytmissä tietyt ajat on varattu tietyille toiminnoille:
päiväkoti- tai kouluaika
aterioiden aika
ulkoilu- tai harrastusaika
kaveriaika
ruutuaika
lepäämisen aika.
Jos ja kun elämä tuntuu olevan yhtä kaaosta, kannattaa pysähtyä pohtimaan, mitkä asiat luovat kaaosta tai kaaoksen tunteen. Järjestäkää esimerkiksi perhepalaveri, jossa mietitte keinoja hallita arjen rytmiä ja rauhoittaa elämää.
Niin, nimenomaan arkirytmi. Jätän vain tämän, en ala selittämään tätä sulle auki enempää.
Mummolassa vietetään nimenomaan arkea. Tämäkö ei nyt mene perille?
Ei, se "arki" on siellä tiukassa ydinperheessä. Missä sinulla on ne tiukat rutiinit, säännöt ja aikataulut. Niin syömisessä kuin muutenkin. Ilman niitä sääntöjä et yksinkertaisesti tule toimeen.
Mummola on aina extraa. Tosin ymmärrämme, ettei sinulle mikään voi olla pahempaa asiaa, kuin että lapsellasi on siellä mummolassa kivaa ja hän saa mummon kanssa hienoja uusia kokemuksia. Ne kun ovat sinulta pois ja aiheuttavat pelkästään mustasukkaisuutta. Mielestäsi mummolassa ei "kuulu" olla kivaa.
Miksi se ekstra on ylensyöntiä, örveltämistä, epämääräistä härdelliä ja loputonta pikkukakkosta?
ei kuulosta kivalta yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vielä ole tavannut alle 10-vuotiasta huippusuorittajaa. Hirveetä jos te oikeesti pakotatte jo tenavat huippu-urheiljoiksi, tähtipianisteiksi jne.
Teini osaa jo itse hoitaa ruokavalionsa jos systemaattisesti valmentautuu.
Menee ohi aiheen, mutta kyllä teinikin on sen varassa mitä aikuiset ostaa ja millaisen mallin aikuiset antaa, vaikka kuinka olisi millaisessa valmennuksessa. Harvalla teinillä on koulun ja harrastuksen välissä aikaa suunnitella ja toteuttaa tiettyä ruokavaliota. Kyllä se on aikuisten tehtävä pitää siitä huoli.
Teini osaa antaa listan mitä tarvitsee ruokailusuunnitelman mukaan.
Ja mummoja on turha siitäkään syyllistää, ei ne teinit tokko edes käy saati vietä viikkoja hoidossa.
En syyllistänyt mummoja. Tartuin vain tuohon, että olisi teinin homma hoitaa itse ruokavalionsa. Aika monessa lajissa ei myöskään ole mitään ruokasuunnitelmaa, vaikka olis maajoukkueleirityksessä asti. Vaan se on vanhempien vastuulla, että teini syö järkevästi. Ehkä jotkut 17v+ teinit alkaa jo ottaa siitä itse enemmän vastuuta, mutta ei kyllä nuoremmat.
Että vähän jotain realismia siihen mitä täällä huutelee.
Sekin riippuu teinin "kehitysasteesta." Nykyteinit ovat ällistyttävän hyvin perillä ja tietoisia, lapsen perheessä ihmetellyt. Kumpikin lapsista kokkaa ja olivat ruokatietoisia jo ainakin 14 v.
Eivät tosin mitään yhden lajin teinejä, erilaista liikuntaa/urheilua ovat harrastaneet, molemmat soittavat paria soitinta, kavereita on ja koulussa hyviä.
Ohis, mutta ruokatietoisuus ei ole aina mikään positiivinen juttu. Jos on kauhean tärkeää syödä todella terveellisesti aina ilman mitään syytä (esim. urheilu tai allergiat tms.), se haiskahtaa enemmän syömishäiriöltä kuin pelkästään positiiviselta jutulta.
Onko kaikilla äideillä syömishäiriö kun koko keskustelun ovat hysteerisesti suhtautuneet pullaan ja jälkiruokiin ja mummoloitten ruokiin?
Kotona ollaan ruokatietoisia ortoreksiaan saakka?
Niillä mummoilla on syömishäiriö. Rakastavat ruoalla.
Mietipä asiaa nyt tarkasti joka aivosolulla. Ortorektikko ei syö jotain, esim pullaa tms missään tapauksessa ja kieltää muitakin syömästä, paasaa vaikka kaupassa pullavitriinin edessä kun näkee jonkun ottavan pullan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi se ekstra on ylensyöntiä, örveltämistä, epämääräistä härdelliä ja loputonta pikkukakkosta?
ei kuulosta kivalta yhtään.
Mummokateuttahan tuo on. Ei tajdota lasta "jakaa."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vielä ole tavannut alle 10-vuotiasta huippusuorittajaa. Hirveetä jos te oikeesti pakotatte jo tenavat huippu-urheiljoiksi, tähtipianisteiksi jne.
Teini osaa jo itse hoitaa ruokavalionsa jos systemaattisesti valmentautuu.
Menee ohi aiheen, mutta kyllä teinikin on sen varassa mitä aikuiset ostaa ja millaisen mallin aikuiset antaa, vaikka kuinka olisi millaisessa valmennuksessa. Harvalla teinillä on koulun ja harrastuksen välissä aikaa suunnitella ja toteuttaa tiettyä ruokavaliota. Kyllä se on aikuisten tehtävä pitää siitä huoli.
Teini osaa antaa listan mitä tarvitsee ruokailusuunnitelman mukaan.
Ja mummoja on turha siitäkään syyllistää, ei ne teinit tokko edes käy saati vietä viikkoja hoidossa.
En syyllistänyt mummoja. Tartuin vain tuohon, että olisi teinin homma hoitaa itse ruokavalionsa. Aika monessa lajissa ei myöskään ole mitään ruokasuunnitelmaa, vaikka olis maajoukkueleirityksessä asti. Vaan se on vanhempien vastuulla, että teini syö järkevästi. Ehkä jotkut 17v+ teinit alkaa jo ottaa siitä itse enemmän vastuuta, mutta ei kyllä nuoremmat.
Että vähän jotain realismia siihen mitä täällä huutelee.
Sekin riippuu teinin "kehitysasteesta." Nykyteinit ovat ällistyttävän hyvin perillä ja tietoisia, lapsen perheessä ihmetellyt. Kumpikin lapsista kokkaa ja olivat ruokatietoisia jo ainakin 14 v.
Eivät tosin mitään yhden lajin teinejä, erilaista liikuntaa/urheilua ovat harrastaneet, molemmat soittavat paria soitinta, kavereita on ja koulussa hyviä.
Ohis, mutta ruokatietoisuus ei ole aina mikään positiivinen juttu. Jos on kauhean tärkeää syödä todella terveellisesti aina ilman mitään syytä (esim. urheilu tai allergiat tms.), se haiskahtaa enemmän syömishäiriöltä kuin pelkästään positiiviselta jutulta.
Onko kaikilla äideillä syömishäiriö kun koko keskustelun ovat hysteerisesti suhtautuneet pullaan ja jälkiruokiin ja mummoloitten ruokiin?
Kotona ollaan ruokatietoisia ortoreksiaan saakka?
Niillä mummoilla on syömishäiriö. Rakastavat ruoalla.
Olet nostanut tuon esiin niin monasti, että epäilen vahvasti sen ruokaongelman olevan vain ja ainoastaan sinun päässäsi. Varmaan sinulla on siitä tiukka sääntölista. Ruoka ei ilmeisesti saa mielestäsi maistua miltään jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se ekstra on ylensyöntiä, örveltämistä, epämääräistä härdelliä ja loputonta pikkukakkosta?
ei kuulosta kivalta yhtään.Mummokateuttahan tuo on. Ei tajdota lasta "jakaa."
Tietenkään lasta ei jaeta. Ei se ole jätskipaketti. Ihan ihmejuttuja taas!
Lapsi ei myöskään ole mikään keisari, jonka suosiota ostetaan naurettavilla keinoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vielä ole tavannut alle 10-vuotiasta huippusuorittajaa. Hirveetä jos te oikeesti pakotatte jo tenavat huippu-urheiljoiksi, tähtipianisteiksi jne.
Teini osaa jo itse hoitaa ruokavalionsa jos systemaattisesti valmentautuu.
Menee ohi aiheen, mutta kyllä teinikin on sen varassa mitä aikuiset ostaa ja millaisen mallin aikuiset antaa, vaikka kuinka olisi millaisessa valmennuksessa. Harvalla teinillä on koulun ja harrastuksen välissä aikaa suunnitella ja toteuttaa tiettyä ruokavaliota. Kyllä se on aikuisten tehtävä pitää siitä huoli.
Teini osaa antaa listan mitä tarvitsee ruokailusuunnitelman mukaan.
Ja mummoja on turha siitäkään syyllistää, ei ne teinit tokko edes käy saati vietä viikkoja hoidossa.
En syyllistänyt mummoja. Tartuin vain tuohon, että olisi teinin homma hoitaa itse ruokavalionsa. Aika monessa lajissa ei myöskään ole mitään ruokasuunnitelmaa, vaikka olis maajoukkueleirityksessä asti. Vaan se on vanhempien vastuulla, että teini syö järkevästi. Ehkä jotkut 17v+ teinit alkaa jo ottaa siitä itse enemmän vastuuta, mutta ei kyllä nuoremmat.
Että vähän jotain realismia siihen mitä täällä huutelee.
Sekin riippuu teinin "kehitysasteesta." Nykyteinit ovat ällistyttävän hyvin perillä ja tietoisia, lapsen perheessä ihmetellyt. Kumpikin lapsista kokkaa ja olivat ruokatietoisia jo ainakin 14 v.
Eivät tosin mitään yhden lajin teinejä, erilaista liikuntaa/urheilua ovat harrastaneet, molemmat soittavat paria soitinta, kavereita on ja koulussa hyviä.
Ohis, mutta ruokatietoisuus ei ole aina mikään positiivinen juttu. Jos on kauhean tärkeää syödä todella terveellisesti aina ilman mitään syytä (esim. urheilu tai allergiat tms.), se haiskahtaa enemmän syömishäiriöltä kuin pelkästään positiiviselta jutulta.
Onko kaikilla äideillä syömishäiriö kun koko keskustelun ovat hysteerisesti suhtautuneet pullaan ja jälkiruokiin ja mummoloitten ruokiin?
Kotona ollaan ruokatietoisia ortoreksiaan saakka?
Niillä mummoilla on syömishäiriö. Rakastavat ruoalla.
Mietipä asiaa nyt tarkasti joka aivosolulla. Ortorektikko ei syö jotain, esim pullaa tms missään tapauksessa ja kieltää muitakin syömästä, paasaa vaikka kaupassa pullavitriinin edessä kun näkee jonkun ottavan pullan.
Ruoalla rakastamisesta voit lukea Syömishäiriöliiton sivuilta.
Täällä vauvallakin toistuva avaus prisman paistopisteen pullista. Joku käy vahtaamassa päivittäin pullan ostajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsiperheissä on ruoka tiukalla. Useita lehtijuttuja ollut aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vielä ole tavannut alle 10-vuotiasta huippusuorittajaa. Hirveetä jos te oikeesti pakotatte jo tenavat huippu-urheiljoiksi, tähtipianisteiksi jne.
Teini osaa jo itse hoitaa ruokavalionsa jos systemaattisesti valmentautuu.
Menee ohi aiheen, mutta kyllä teinikin on sen varassa mitä aikuiset ostaa ja millaisen mallin aikuiset antaa, vaikka kuinka olisi millaisessa valmennuksessa. Harvalla teinillä on koulun ja harrastuksen välissä aikaa suunnitella ja toteuttaa tiettyä ruokavaliota. Kyllä se on aikuisten tehtävä pitää siitä huoli.
Teini osaa antaa listan mitä tarvitsee ruokailusuunnitelman mukaan.
Ja mummoja on turha siitäkään syyllistää, ei ne teinit tokko edes käy saati vietä viikkoja hoidossa.
En syyllistänyt mummoja. Tartuin vain tuohon, että olisi teinin homma hoitaa itse ruokavalionsa. Aika monessa lajissa ei myöskään ole mitään ruokasuunnitelmaa, vaikka olis maajoukkueleirityksessä asti. Vaan se on vanhempien vastuulla, että teini syö järkevästi. Ehkä jotkut 17v+ teinit alkaa jo ottaa siitä itse enemmän vastuuta, mutta ei kyllä nuoremmat.
Että vähän jotain realismia siihen mitä täällä huutelee.
Sekin riippuu teinin "kehitysasteesta." Nykyteinit ovat ällistyttävän hyvin perillä ja tietoisia, lapsen perheessä ihmetellyt. Kumpikin lapsista kokkaa ja olivat ruokatietoisia jo ainakin 14 v.
Eivät tosin mitään yhden lajin teinejä, erilaista liikuntaa/urheilua ovat harrastaneet, molemmat soittavat paria soitinta, kavereita on ja koulussa hyviä.
Ohis, mutta ruokatietoisuus ei ole aina mikään positiivinen juttu. Jos on kauhean tärkeää syödä todella terveellisesti aina ilman mitään syytä (esim. urheilu tai allergiat tms.), se haiskahtaa enemmän syömishäiriöltä kuin pelkästään positiiviselta jutulta.
Onko kaikilla äideillä syömishäiriö kun koko keskustelun ovat hysteerisesti suhtautuneet pullaan ja jälkiruokiin ja mummoloitten ruokiin?
Kotona ollaan ruokatietoisia ortoreksiaan saakka?
Niillä mummoilla on syömishäiriö. Rakastavat ruoalla.
Mietipä asiaa nyt tarkasti joka aivosolulla. Ortorektikko ei syö jotain, esim pullaa tms missään tapauksessa ja kieltää muitakin syömästä, paasaa vaikka kaupassa pullavitriinin edessä kun näkee jonkun ottavan pullan.
Ruoalla rakastamisesta voit lukea Syömishäiriöliiton sivuilta.
Päin vastoin, ruualla on rakastettu niin kauan kuin ihmisiä on olemassa ollut.
AI:
"Ruualla rakastaminen on universaali tapa osoittaa välittämistä ja huolenpitoa. Se on arjen teko, jossa toiselle valmistettu tai tarjottu ateria symboloi rakkautta, vaivannäköä ja toisen tarpeiden huomioimista.
Ruoan ja rakkauden yhdistelmä näkyy monin tavoin:
Rakastamisen kieli: Se toimii yhtenä rakkauden viestintämuotona (palveluksen teot), jossa toiselle halutaan tuoda hyvää mieltä ja arjen luksusta.
Hyvänolon hormoni: Yhdessä syöminen ja makunautinnot vapauttavat aivoissa mielihyvähormoneja, mikä yhdistää ihmisiä.
Perinteet: Ruoanlaitto on monelle peritty tapa osoittaa hellyyttä, jota on opittu jo lapsuudessa.
Afrodisiakit: Tietyt ruoka-aineet mielletään perinteisesti intohimon herättäjiksi ja romanttisen tunnelman luojiksi"
Vierailija kirjoitti:
Täällä vauvallakin toistuva avaus prisman paistopisteen pullista. Joku käy vahtaamassa päivittäin pullan ostajia.
Niin, se on se lyhytkasvuinne lapseton syrjäynyt incel.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vielä ole tavannut alle 10-vuotiasta huippusuorittajaa. Hirveetä jos te oikeesti pakotatte jo tenavat huippu-urheiljoiksi, tähtipianisteiksi jne.
Teini osaa jo itse hoitaa ruokavalionsa jos systemaattisesti valmentautuu.
Menee ohi aiheen, mutta kyllä teinikin on sen varassa mitä aikuiset ostaa ja millaisen mallin aikuiset antaa, vaikka kuinka olisi millaisessa valmennuksessa. Harvalla teinillä on koulun ja harrastuksen välissä aikaa suunnitella ja toteuttaa tiettyä ruokavaliota. Kyllä se on aikuisten tehtävä pitää siitä huoli.
Teini osaa antaa listan mitä tarvitsee ruokailusuunnitelman mukaan.
Ja mummoja on turha siitäkään syyllistää, ei ne teinit tokko edes käy saati vietä viikkoja hoidossa.
En syyllistänyt mummoja. Tartuin vain tuohon, että olisi teinin homma hoitaa itse ruokavalionsa. Aika monessa lajissa ei myöskään ole mitään ruokasuunnitelmaa, vaikka olis maajoukkueleirityksessä asti. Vaan se on vanhempien vastuulla, että teini syö järkevästi. Ehkä jotkut 17v+ teinit alkaa jo ottaa siitä itse enemmän vastuuta, mutta ei kyllä nuoremmat.
Että vähän jotain realismia siihen mitä täällä huutelee.
Sekin riippuu teinin "kehitysasteesta." Nykyteinit ovat ällistyttävän hyvin perillä ja tietoisia, lapsen perheessä ihmetellyt. Kumpikin lapsista kokkaa ja olivat ruokatietoisia jo ainakin 14 v.
Eivät tosin mitään yhden lajin teinejä, erilaista liikuntaa/urheilua ovat harrastaneet, molemmat soittavat paria soitinta, kavereita on ja koulussa hyviä.
Ohis, mutta ruokatietoisuus ei ole aina mikään positiivinen juttu. Jos on kauhean tärkeää syödä todella terveellisesti aina ilman mitään syytä (esim. urheilu tai allergiat tms.), se haiskahtaa enemmän syömishäiriöltä kuin pelkästään positiiviselta jutulta.
Onko kaikilla äideillä syömishäiriö kun koko keskustelun ovat hysteerisesti suhtautuneet pullaan ja jälkiruokiin ja mummoloitten ruokiin?
Kotona ollaan ruokatietoisia ortoreksiaan saakka?
Niillä mummoilla on syömishäiriö. Rakastavat ruoalla.
Olet nostanut tuon esiin niin monasti, että epäilen vahvasti sen ruokaongelman olevan vain ja ainoastaan sinun päässäsi. Varmaan sinulla on siitä tiukka sääntölista. Ruoka ei ilmeisesti saa mielestäsi maistua miltään jne.
Ruoalla rakastaminen on ihan kuule Syömishäiriöliiton sivuilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos joku kirjoittaa ettei suvussa ole allergioita se tarkoittaa myös niitä lapsenlapsia, ei heilläkään.
Mistä tuo käsitys että kaikki lapset jotain nepsyjä ja allergisia ja ongelmallisia? Onko tosiaan suurin osa alle 10-vuotiaista?
Mun lapsilla oli allergioita, kun olivat pieniä. Ovat kasvaneet niistä pois.
Voin silti kertoa, että eipä tuossa yhtään auttanut, että mummo selän takana antoi lapsille "kiellettyä herkkua", kun ei hänen suvussaan ole allergioita (paitsi 2/3 mummon lapsista). Mä se olin, joka valvoin kipujaan huutavan lapsen kanssa ja vaihdoin miljoona vaippaa. Lapsi oli se, joka kärsi kivut.
Ei ole mummo hoitanut kertaakaan tuon jälkeen, ja siitä on tullut kovasti syyllistämistä kun on "rakastava" mummo vieraannutettu lapsista.
Miksi vaippaa tarvitseva lapsi yleensäkään mummon hoidossa?
Mummoloissa käydään vierailuilla.
Miksi vaippaa tarvitseva lapsi yleensäkään mummon hoidossa?
Ketju täynnä tuskailua, miten sitä lasta aletaan ruikuttaa nimenomaan yksin kylään jo laitoksella.
Minulla äitini tuskastui kieltoihin niin, että meni sateessa keskelle pihaa pimeässä istumaan, kun ei kuulemma muuten saanut olla mummo. Eli jostain hemmetin syystä nimenomaan se lapsen äiti pitää saada pois hinnalla millä hyvänsä.
Puhuttiinko täällä ihan äsken periytyvistä asioista? Mimmonen äiti, semmoset lapset.
Täällä on kinattu ettei kukaan ihan vaan vapaata tarviakseen vie lasta hoitoon. Nyt kun avauduit vaippa-ikäisesi ongelmalapsen hoidosta mummolla, mikä oli tarve saada vauva hoitoon?
Täällä on kinattu ettei kukaan ihan vaan vapaata tarviakseen vie lasta hoitoon. Nyt kun avauduit vaippa-ikäisesi ongelmalapsen hoidosta mummolla, mikä oli tarve saada vauva hoitoon?
Mitä ihmettä sinä höpiset??? Ihan normaali yksivuotias. Menossa nukkumaan.
Niin, mummo syötti allegiselle jotain ja sinä vaihdoit miljoonaa vaippaa. Mikä oli tarve viedä vauva hoitoon?
Ihan siksi kysyn kun täällä on aiheesta puhuttu, miksi mummoja tarvitaan hoitamaan lapsia?
Täällä tuo kipuisen lapsen vaipanvaihtaja.
Se mummo halusi hoitaa. Kinui ja kinui lasta hoitoonsa toistuvasti. Yksin piti saada hoitaa. Lopputulos oli tässä. Taisin käydä kirjastossa ja kaupassa, kun piti yrittää olla mummelille mieliksi. Onneksi ei ollut tuon pidempi reissu. Lisättäköön, että tuo lapsi oli yksin olkkarissa ja mummo juorusi keittiössä puhelimeensa, kun tulin kotiin. Sellainen hoitointoinen mummeli. Mieluummin sossu kuin tuo ihmisen irvikuva.
Toistettakoon vielä, ei hoitanut enää ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Se vähän riippuu siitä, millainen se omalla tavalla on. Minun lapsella on isoäiti, joka ei esim. pessyt lasta koskaan millään tavalla, ei harjannut tytön hiuksia eikä vaihtanut yövaatteita yöksi. Pisti lapsen pissaamaan pienenä samaan pottaan, kunnes potta oli täynnä ja kaatoi vasta sitten pois. Eli isoja puutteita hygieniassa. Antoi myös lapsen leikkiä jossain romukasoissa, joista olisi voinut kaatua tavaraa päälle eikä kukaan edes tiennyt mitä niissä oli. Pakkohan näihin oli puuttua ja olla antamatta lasta sinne yökylään tai hoitoon, vaikka mummi olisi kuinka halunnut.
Toiset isovanhemmat taas noudattivat normaalia hygieniaa ja pitivät huolta lapsen turvallisuudesta. Syöttivät kyllä kaksin herkkuja eikä päivärytmit aina menneet ihan niin kuin piti. Kieltämättä sekin välillä ärsytti, kun lapsella oli maha ja päivärytmi sekaisin sen jälkeen, mutta täysin eri asia kuin lapsen terveyden ja turvallisuuden vaarantaminen.
Ja jätitkö vanhempana lapsesi silti näille isovanhemmille hoitoon? Miksi??? Äitinä en olisi jättänyt omia lapsiamme hoitoon näistä kenellekään.
On samantekevää, mitä "mummi haluaa". Isoäiti ja isoisä eivät ole lapsen vanhempia. Äiti ja isä ovat vanhempia ja heillä on vanhempien vastuu ja päätösvalta lasta koskevissa asioissa. Isovanhemmat eivät päätä lapsen asioista, missä lapsi voi kyläillä tai tai miten lasta hoidetaan. Jos mummola on niin turvaton ja vaarallinen, että lapsen ei ole turvallista käydä kylässä, niin lasta ei jätetä mummolaan.
Äitinä valvon itse lapsiamme mummoloissa. Lapset eivät käy yökylässä ja pienet lapset eivät tarvitse yökyläilyä mihinkään. En anna lapsia isovanhempien mukaan uimarannalle tai lomamatkalle. Kesällä on järkyttävää seurata, kun pienet, uimataidottomat lapset ovat isovanhempiensa kanssa uimarannoilla. Lasten uimavalvonta on puutteellista tai uimavalvontaa ei ole ollenkaan. On suoranainen ihme, että lapset säilyvät hengissä ja hukkumatta! Isoäiti juoruilee kaukana rannalla. Isoisä lukee lehteä. Vanhukset eivät valvo mitenkään lapsia eivätkä ole vedessä kädenmitan päässä lapsista. Uimataidottomat lapset kahlaavat ilman valvovaa aikuista vedessä. En ymmärrä, mitä lasten vanhempien päässä liikkuu, kun he antavat lapsensa holtittomille ja vastuuttomille isovanhemmille hoitoon! Ovatko äiti ja isä kaljaterassilla ryyppäämässä?
Onko kaikilla äideillä syömishäiriö kun koko keskustelun ovat hysteerisesti suhtautuneet pullaan ja jälkiruokiin ja mummoloitten ruokiin?
Kotona ollaan ruokatietoisia ortoreksiaan saakka?