olen tosi surullinen: maksoin juuri laskut ja tililleni ei jäänyt rahaa yhtään.
olen hoitovapaalla ja käyn keikkatöissä. tälle syyskuulle tuli kuitenkin kaksi ylimääräistä laskua jotka heittivät talouden ihan sekaisin! kolmihenkiselle perheelle ei jäänyt rahaa senttiäkään tulevaksi kuuksi!
minulla on luottokortti, jota voisin käyttää ja keikkailla tämän kuun vähän ahkerammin. olisko mitään muita ehdotuksia jakaa tähän hätään?
Kommentit (37)
En ottaisi muiltakaan uskonnollisilta yhteisöiltä apua kuin äärimmäisessä hädässä. Vielä hetken pystymme pärjäämään näin.
18
Sieltä saadut rahat meni vain ja suoraan ruokakauppaan. Eli olivat sitten extraa, silloin täydennettin pakastin.
En ollut tullut ajatelleeksi, että huutiksessa saa esim. käytetystä talvihaalarista releineen 28 euroa! Ja huutaja maksoi vielä postarit päälle.
sossusta harkinnanvaraista toimeentulotukea (sitä ei tosiaan tarvitse maksaa takaisin) tai ostokortteja kauppaan, joilla saa ruokaa. Harkinnanvarainen tuki on tarkoitettu "katastrofitilanteisiin" ja niiden ehkäisyyn. soita ja kysy, ei se mitään maksa.
niin mä olisin jättänyt jonkun suosiolla maksamatta
on soittaa velkojalle ja sopia maksuaikaa.
niin kyllä ottaisin vastaan sen ruokakassin vaikka pahimmalta vihamieheltäni. Ei seurakunnan ja hyväntekeväisyysjärjestöjen apua pidä ylenkatsoa, vaikka niitten aatemaailma olisikin oman vastainen - tuskin sinäkään haluaisit lapsesi näkevän nälkää siksi että et taivu ottamaan vastaan apua kun sitä saa. Omalla paikkakunnallani ruoka-apua jakaa ainakin adventistien lafka, manna-lähetys ja evl seurakunta.
soitin luottokuntaan, oli minun maksettava myöhästymismaksu. toinen lasku, vakuutusmaksu taas on vähän pakkokin maksaa ajallaan.
ei kannata jättää laskuja maksamatta. jos luottokortti on olemassa, miksei sitten maksaa hätälaskuja sillä?
avusta kieltäytyjä EI ollut AP. minä kuulun kirkkoon ja oletan että kirkollisveroa maksetaan myös siksi että köyhimmät saavat apua silloin kun sitä tarvitsevat.
olenkohan vähän tyhmä vai miksi en edelleenkään näe itseäni köyhänä. vai pitäiskö?
En halua ylläpitää tuonkaltaisten tahojen apua, sillä silloin valtio voi edelleen luistaa vastuustaan. Minimituet ovat nyt aivan liian pieniä. Opintotuella ei opiskelijan perhe (lapset) elä. Se on tarkoitettu sinkun elämiseen.
Mä haen ruokani mieluummin kaupan roskiksesta kuin uskonnolliselta taholta. Ja olen näin nuorempana paljon tehnytkin. Nyt on onneksi hieman rahaa, että pystyy ostamaan perustarpeita.
Ongelmasi on siis että tälle kuulle ei jäänyt rahaa, eikö? Jos käytät nyt luottokorttia, niin se lasku tulee marraskuun lopussa. Eli ei ole enää tämän kuun ongelma. Ja voit käyttää siinä luottokortissa sitä luotto-ominaisuuttakin, eli että maksat sen luoton osissa, jos haluat, tosin silloin siihen tulee korkoa. Eli, mikä siis on ongelma?
Ensin kirppikselle/kamoja huutonetiin, jos sellaista ylimääräistä turhaketta on.
Sitten käyt kysymässä asiaa sossusta ja tietenkin pyydät lainaa vanhemmiltasi/tutuiltasi - ja maksat heti takaisin kun rahatilanne sallii. Jos tiedätte, että rahaa on tulossa, voit käyttää visaa harkiten. Samoin siis, jos keikkailet useammin ja rahaa tulee myöhemmin lisää.
Lyhennysvapaata saa pankista melko helposti, samoin voit laskuja koittaa siirtää myöhemmäksi. Usein onnistuu kuluitta pelkällä puhelinsoitolla. Voi myös pienentää kuukausierää ja kasvattaa laina-aikaa.
Sitten mietitte miehesi kanssa pitkän tähtäimen taloussuunnitelman, sillä koko ajan kädestä suuhun eläminen on toden totta raskasta. Tulot ja menot pitäisi saada tasapainoon. Onko omakotitalo välttämätön, jos siihen ei ole varaa?
Kyllä asiat järjestyvät, jos et sorru ottamaan ylenpalttisesti velkaa ja jos onni on myötä, eikä esim. kaikki kodinkoneet hajoa kerralla.
minulla on luottokortti, jota voisin käyttää ja keikkailla tämän kuun vähän ahkerammin. olisko mitään muita ehdotuksia jakaa tähän hätään?
ja edelleen olen sitä mieltä, että teidän kannattaisi ottaa sinne yhteyttä. Sosiaalitoimisto voi myöntää teille toimeentulotukea siksi ajaksi, kun miehesi sairauspäiväraha ei vielä ole teille tullut. He voivat sitten oman harkinnan mukaan periä toimeentulotukeaan takaisin takautuvista sairauspäivärahoista tai olla perimättä sitä.
Tuo tarkoittaa siis sitä, että jos miehesi saa rahaa vaikka ensi kuun lopussa niin hänelle maksetaan siis takautuvasti myös lokakuun sairauspäivärahat ja marraskuun raha. Sosiaalitoimisto voi siis ottaa tuosta lokakuun rahasta maksamansa toimeentulotuen pois, mutta jäähän teille silti marraskuun raha käytettäväksi. Näin saatte kuitenkin lokakuussakin jotain rahaa. Sen sosiaalitoimiston tuenhan voi ajatella vaikka korottamaksi käyttölainaksi.
En oikein ymmärrä, miksi tällaisessa tilanteessa sinne sosiaalitoimistoon ei voi mennä. Voitko sinä kertoa minulle miksi ei?
Olisiko sellainen mahdollista, että isä jäisikin kotiin hoitamaan lasta ja sinä menisit ihan kunnolla töihin? Tai kuinka vanha lapsi on? Lapsi hoitoon ja äiti töihin, niin alkaa kunnon palkka juoksemaan. Järki käteen nyt! Lapsihan voi olla hoidossa vaikka lyhyttäkin päivää, jos isä voisi edes hakea aiemmin/viedä myöhemmin.
ja minä olen raskaana. töihin paluu ei onnistu täysipäiväisesti, mutta keikkailen kyllä sen minkä ehdin ja tarvetta on.
omakotitaloa meillä ei ole, vaan ihan vaatimaton omistusasunto jossa on tilaa juuri meille kolmelle.
sossuun voisin mennä, mutta.. tiedättehän: sinne on aina iso kynnys lähteä! kiitän kaikkia vastaajia ja vetäydyn miettimään eri vaihtoehtoja mitä meillä on käytettävissämme. esim. sitä, että saisin toimeentulotukea, en edes tiennyt! tähän asti olen toivonut että miehen tukipäätös tulisi mahdollisimman pian.
Voihan sitä nyt luottokorttia käyttää, jos on noin tiukka paikka. Ostaa sillä vain välttämättömän pahan. Visaaha voi lyhentää useammassa erässä. Meillä tuo Visa on juuri hätätapauksia varten (lasten lääkärikulut tai jos joku törppö jättää maksamatta laskunsa yrittäjä miehelleni, joka ei sitten voi nostaa rittävän suurta palkkaa).
Nykyään meillä on tuo S-kortti ja bonusrahat menevät sinne S-tilille, sitä ei käytetä normaalisti, vaan sitten jos tosiaan tulee jotain yllättävää tuossa rahtilanteessa.
Sullahan on sikäli hyvin, jos voit välillä keikkailla. Minun ammatissa ei sellaista mahdollisuutta ole, joko ollaan töissä tai sitten ei.
Tulot paperilla isommat kuin oikeutus toimeentulotukeen, koska yritys on toiminimi, mutta sen pyörittämiseen onkin uponnut aika paljon. Onneksi miehen veli on jeesannut muutaman keraan parilla kympillä ja ei ole tullut ylläreitä (esim. lääkärillä käyntejä). Teemme tosi perusruokaa, joka kohta pursuaa korvista. Perunaa, porkkanaa, kaalia, sipulia, maitoa, munaa ja soijarouhetta. Kyllä noilla eletään ja leipä leivotaan nyt itse.