Pride tekopenis-kurssi lapsille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kurjaa kun täältä poistetaan ihan asiallisia viestejä jotka korostavat nuorten kasvurauhaa.

Joo, miten nää nuoret sais kasvurauhan tältä kaikelta vihapuheelta, haukkumiselta, pilkalta jne., mitä tääkin ketju on täynnä. 

Lähinnä kritiikki kohdistuu niihin aikuisiin, jotka omalla toiminnallaan aiheuttaa haittaa lasten turvalliselle kehitykselle tuputtamalla heille sateenkaariagendaa jo ihan liian pienestä pitäen.

Ja sitten kun se kritiikki ilmenee näille nuorille naureskeluna ja heidän kokemuksensa vähättelynä, kohde kuitenkin on ne nuoret, vaikka kuinka yrittäisit selittää itsellesi toisin. 

Ne nuoret on transaatteen kohde. Se on ihan oikeasti vakavaa. 

Nuorten saaminen liikkeeseen mukaan takaa sen jatkuvuuden. Sateenkaariliikkeestähän on muotoutunut hyvin poliittinen. Siinä on selvästi rajattu, mitä mieltä asioista saa olla ja mitä ei. 

Totta. Miksi muuten pridessä heilutellaan palestiinan lippua? Ei kai palestiinalaiset edes hyväksy mitään prideen liittyvää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Transsukupuolisiudessa ei ole kyse vain seksuaalisesta identiteedistä vaan ihmisen identiteedistä kokonaisuudessaan. Jos joku luulee, että nainen tai mies oleminen tarkoittaa vain seksuaalisuutta, en oikeasti voi mitään kuin ihmetellä, muten joku voi olla näin yksinkertainen. 

Ketään EI KIINNOSTA.

No näyttää kiinnostavan kaikki mahdollisuudet päästä pilkkaamaan ja haukkumaan transnuoria. 

Ei ole mitään transnuoria.

Nykyään törmää tällaisiin kommentteihin ihan tavallisen oloisilta ihmisiltä tuolla netin kommenttikentissä. Eikö nää ihmiset ymmärrä, että tällainen on aika äärimmäinen ja radikaali näkemys ja miten ihmeessä he ovat sellaiseen päätyneet. Miksi jotkut antaa itsensä lietsoontua tällaiseen radikaaliuteen asti. Varmasti jokin harha on, että oltaisiin maltillisia "lasten puolustajia". 

Eri, mutta onhan se väärin puhua transnuorista, kun kyseistä diagnoosia ei edes voi antaa alaikäiselle. Pitäisi puhua nuorista, joilla on sukupuolidysforiaa. Ja sehän voi joillakin mennä ohi puberteetin myötä. Trans ihan kirjaimellisestikin viittaa "transfromaatioon" eli muutosprosessiin. Ja transhoidotkin voi käydä läpi vain täysi-ikäinen ihminen, ei lapsi. 

Jokainen transsukupuolinen, jonka sukupuoliristiriita on alkanut lapsuudessa ja on pysyvää, on ollut nuorena transnuori. 

Minäkin olin lapsena autisti, vaikka sain diagnoosin vasta aikuisena. En muuttunut autistiksi vasta diagnoosin myötä. 

Sinun autistisuus ei voikaan mennä ohi. Mutta on tunnettua, että suurella osalla sukupuoliristiriitaa kokevista nuorista, se tunne menee ohi puberteetin myötä. Kun vain ympäristö ei sekaannu asiaan ja ala vahvistaa noita tuntemuksia. Sukupuoliristiriita ja kehodysforia ovat yleisiä erityisesti nuorilla, jotka myöhemmin toteavat olevansa homoja ja lesboja. 

Olen alkanut miettimään, että entä jos homoja ja lesboja ei oikeasti olekaan olemassa, vaan he ovat transsukupuolisia heteroita jotka eivät vain hyväksy transsukupuolisuutta itsessään. Eli he kokevat sisäistettyä transfobiaa.

Niin, näinhän valitettavasti monet transaktivistit olettavat homoista ja lesboista. "Feminiininen homo on oikeasti nainen, ja butch lesbo on mies! Miten he eivät itse ymmärrä sitä? Miksi he eivät transiudu?" Siksi monet transaktivistit eivät näe ongelmaa, jos homot ja lesbot ajautuvat transhoitoihin sterilisoimaan itsensä. Homot ja lesbot kokevat kuitenkin olevansa ihan tavallisia miehiä ja naisia, eikä heillä ole ongelmaa sukupuolensa kanssa, kuten sukupuoliristiriitaa kokevilla ihmisillä. 

Ajatelkaapa, jos kävisi niin, että penistyöpajoilla käytettäisiin miehiä näyttämässä aitoja elimiään malleina askartelulle.  Alkaisiko löytyä vielä lisää paheksujia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Transsukupuolisiudessa ei ole kyse vain seksuaalisesta identiteedistä vaan ihmisen identiteedistä kokonaisuudessaan. Jos joku luulee, että nainen tai mies oleminen tarkoittaa vain seksuaalisuutta, en oikeasti voi mitään kuin ihmetellä, muten joku voi olla näin yksinkertainen. 

Ketään EI KIINNOSTA.

No näyttää kiinnostavan kaikki mahdollisuudet päästä pilkkaamaan ja haukkumaan transnuoria. 

Ei ole mitään transnuoria.

Nykyään törmää tällaisiin kommentteihin ihan tavallisen oloisilta ihmisiltä tuolla netin kommenttikentissä. Eikö nää ihmiset ymmärrä, että tällainen on aika äärimmäinen ja radikaali näkemys ja miten ihmeessä he ovat sellaiseen päätyneet. Miksi jotkut antaa itsensä lietsoontua tällaiseen radikaaliuteen asti. Varmasti jokin harha on, että oltaisiin maltillisia "lasten puolustajia". 

Eri, mutta onhan se väärin puhua transnuorista, kun kyseistä diagnoosia ei edes voi antaa alaikäiselle. Pitäisi puhua nuorista, joilla on sukupuolidysforiaa. Ja sehän voi joillakin mennä ohi puberteetin myötä. Trans ihan kirjaimellisestikin viittaa "transfromaatioon" eli muutosprosessiin. Ja transhoidotkin voi käydä läpi vain täysi-ikäinen ihminen, ei lapsi. 

Jokainen transsukupuolinen, jonka sukupuoliristiriita on alkanut lapsuudessa ja on pysyvää, on ollut nuorena transnuori. 

Minäkin olin lapsena autisti, vaikka sain diagnoosin vasta aikuisena. En muuttunut autistiksi vasta diagnoosin myötä. 

Sinun autistisuus ei voikaan mennä ohi. Mutta on tunnettua, että suurella osalla sukupuoliristiriitaa kokevista nuorista, se tunne menee ohi puberteetin myötä. Kun vain ympäristö ei sekaannu asiaan ja ala vahvistaa noita tuntemuksia. Sukupuoliristiriita ja kehodysforia ovat yleisiä erityisesti nuorilla, jotka myöhemmin toteavat olevansa homoja ja lesboja. 

Olen alkanut miettimään, että entä jos homoja ja lesboja ei oikeasti olekaan olemassa, vaan he ovat transsukupuolisia heteroita jotka eivät vain hyväksy transsukupuolisuutta itsessään. Eli he kokevat sisäistettyä transfobiaa.

Väitteesi on ristiriidassa lääketieteellisen ja psykologisen tutkimustiedon kanssa. Lapsuuden ja nuoruuden sukupuoliristiriidan väistyminen puberteetin myötä (desistanssi) on laajasti dokumentoitu ja tunnettu ilmiö. Pitkittäistutkimukset osoittavat, että suurin osa lapsista, jotka kokevat voimakasta sukupuoliahdistusta, kasvaa aikuisina homoksi tai lesboksi. Eli sukupuoliristiriidan tunteet liittyivät kehittyvään homoseksuaalisuuteen. Puberteetin käynnistyminen ja kehon hormonitoiminnan vakiintuminen usein selkeyttävät nuoren identiteettiä: kehoon liittyvä ahdistus väistyy, ja nuori oivaltaa kyseen olleen samaan sukupuoleen kohdistuvasta vetovoimasta. Kyse ei ole 'sisäistetystä transfobiasta', vaan ihmisen tavallisesta psykologisesta ja biologisesta kehityksestä.

Setan ja Pride jäivät jälleen kiinni housut kintuissa ja todellinen agenda paljastui.

Lasten groomaaminen ja pedofilian normalisointi.

Nämä rikolliset ja läpeensä sairaat järjestöt pitää kieltää samantien.

Vierailija kirjoitti:

Aikamme tullaan muistamaan transsekoilusta. Joskus paljastuu, ketkä ovat yhteiskunnan sekoittamisen takana.

Uskon myös niin, mutta tätä aikaa katsotaan vähän niin kuin 30-luvun Saksaa. Miksi muut katsoivat hiljaa vierestä, kun vähemmistöjä vainottiin. On varmaan vähän teistäkin kiinni kuinka pahaksi tämä menee.

Vielä parikymmentä vuotta sitten sukupuolen korjausta hakevia henkilöitä oli hyvin pieni joukko. Nämä kärsivät niin vakavasta sukupuolidysforiasta, että hormoni- ja leikkaushoito katsottiin välttämättömäksi itsemurhan estämiseksi. Vuonna 2004 Suomessa oli noin 50 transitiota hakenutta henkilöä (Mediuutiset 12.8.2005): Vuonna 2020 heitä oli noin 950 (ylilääkäri Riittakerttu Kaltialan haastattelu, Ilta-Sanomat 3.7.2021). Yhtä nopea tai vieläkin nopeampi kasvu on tapahtunut muissakin länsimaissa. 

Kaikkein nopeimmin kasvava alaryhmä sukupuolikorjauksen hakijoissa ovat psyykkisistä kasvuongelmista kärsivät lapset ja nuoret, joista suurin osa on tyttöjä. Heidän kohdallaan on vaarana ajautuminen hormonihoitoihin ja leikkauksiin, jotka olisivat peruuttamattomia ja johtaisivat vakaviin ongelmiin kuten hedelmättömyyteen. Tutkimusten mukaan nuorten kokema sukupuolidysforia menee 90 %:lla tapauksista itsestään ohi, jos heidän annetaan kasvaa rauhassa ilman painostusta.

Uusi transliike, joka on eräänlainen uskonnollinen kultti, on koonnut näitä nuoria siipiensä suojaan, ja luvannut kaikkien heidän ongelmiensa ratkeavan hormonihoitojen ja sukupuolielinten leikkausten seurauksena. Tämä tekopeniskurssi on yksi pahimmista groomauksen muodoista. Eikö Suomessa todellakaan ole lakia, joka suojelisi lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Transsukupuolisiudessa ei ole kyse vain seksuaalisesta identiteedistä vaan ihmisen identiteedistä kokonaisuudessaan. Jos joku luulee, että nainen tai mies oleminen tarkoittaa vain seksuaalisuutta, en oikeasti voi mitään kuin ihmetellä, muten joku voi olla näin yksinkertainen. 

Ketään EI KIINNOSTA.

No näyttää kiinnostavan kaikki mahdollisuudet päästä pilkkaamaan ja haukkumaan transnuoria. 

Ei ole mitään transnuoria.

Nykyään törmää tällaisiin kommentteihin ihan tavallisen oloisilta ihmisiltä tuolla netin kommenttikentissä. Eikö nää ihmiset ymmärrä, että tällainen on aika äärimmäinen ja radikaali näkemys ja miten ihmeessä he ovat sellaiseen päätyneet. Miksi jotkut antaa itsensä lietsoontua tällaiseen radikaaliuteen asti. Varmasti jokin harha on, että oltaisiin maltillisia "lasten puolustajia". 

Eri, mutta onhan se väärin puhua transnuorista, kun kyseistä diagnoosia ei edes voi antaa alaikäiselle. Pitäisi puhua nuorista, joilla on sukupuolidysforiaa. Ja sehän voi joillakin mennä ohi puberteetin myötä. Trans ihan kirjaimellisestikin viittaa "transfromaatioon" eli muutosprosessiin. Ja transhoidotkin voi käydä läpi vain täysi-ikäinen ihminen, ei lapsi. 

Jokainen transsukupuolinen, jonka sukupuoliristiriita on alkanut lapsuudessa ja on pysyvää, on ollut nuorena transnuori. 

Minäkin olin lapsena autisti, vaikka sain diagnoosin vasta aikuisena. En muuttunut autistiksi vasta diagnoosin myötä. 

Sinun autistisuus ei voikaan mennä ohi. Mutta on tunnettua, että suurella osalla sukupuoliristiriitaa kokevista nuorista, se tunne menee ohi puberteetin myötä. Kun vain ympäristö ei sekaannu asiaan ja ala vahvistaa noita tuntemuksia. Sukupuoliristiriita ja kehodysforia ovat yleisiä erityisesti nuorilla, jotka myöhemmin toteavat olevansa homoja ja lesboja. 

Olen alkanut miettimään, että entä jos homoja ja lesboja ei oikeasti olekaan olemassa, vaan he ovat transsukupuolisia heteroita jotka eivät vain hyväksy transsukupuolisuutta itsessään. Eli he kokevat sisäistettyä transfobiaa.

Väitteesi on ristiriidassa lääketieteellisen ja psykologisen tutkimustiedon kanssa. Lapsuuden ja nuoruuden sukupuoliristiriidan väistyminen puberteetin myötä (desistanssi) on laajasti dokumentoitu ja tunnettu ilmiö. Pitkittäistutkimukset osoittavat, että suurin osa lapsista, jotka kokevat voimakasta sukupuoliahdistusta, kasvaa aikuisina homoksi tai lesboksi. Eli sukupuoliristiriidan tunteet liittyivät kehittyvään homoseksuaalisuuteen. Puberteetin käynnistyminen ja kehon hormonitoiminnan vakiintuminen usein selkeyttävät nuoren identiteettiä: kehoon liittyvä ahdistus väistyy, ja nuori oivaltaa kyseen olleen samaan sukupuoleen kohdistuvasta vetovoimasta. Kyse ei ole 'sisäistetystä transfobiasta', vaan ihmisen tavallisesta psykologisesta ja biologisesta kehityksestä.

Tuossa on kyse erityyppisestä prosessista kuin transsukupuolisilla. Transsukupuolisilla ne ajatukset liittyy omaan kehoon, ei seksuaalisuuteen tai toisten kehoihin. Ymmärrettävästi nuorilla nämä on yhtä mössöä, mutta onneksi on ammattilaiset tarvittaessa ja fiksujakin vanhempia, jolloin ajatukset ja isentiteetti kyllä selkiytyy. Sitten on nämä avlaisten lapset. Heille kovasti voimia. 

Vierailija kirjoitti:

Vielä parikymmentä vuotta sitten sukupuolen korjausta hakevia henkilöitä oli hyvin pieni joukko. Nämä kärsivät niin vakavasta sukupuolidysforiasta, että hormoni- ja leikkaushoito katsottiin välttämättömäksi itsemurhan estämiseksi. Vuonna 2004 Suomessa oli noin 50 transitiota hakenutta henkilöä (Mediuutiset 12.8.2005): Vuonna 2020 heitä oli noin 950 (ylilääkäri Riittakerttu Kaltialan haastattelu, Ilta-Sanomat 3.7.2021). Yhtä nopea tai vieläkin nopeampi kasvu on tapahtunut muissakin länsimaissa. 

Kaikkein nopeimmin kasvava alaryhmä sukupuolikorjauksen hakijoissa ovat psyykkisistä kasvuongelmista kärsivät lapset ja nuoret, joista suurin osa on tyttöjä. Heidän kohdallaan on vaarana ajautuminen hormonihoitoihin ja leikkauksiin, jotka olisivat peruuttamattomia ja johtaisivat vakaviin ongelmiin kuten hedelmättömyyteen. Tutkimusten mukaan nuorten kokema sukupuolidysforia menee 90 %:lla tapauksista itsestään ohi, jos heidän annetaan kasvaa rauhassa ilman painostusta.

Uusi transliike, joka on eräänlainen uskonnollinen kultti, on koonnut näitä nuoria siipiensä suojaan, ja luvannut kaikkien heidän ongelmiensa ratkeavan hormonihoitojen ja sukupuolielinten leikkausten seurauksena. Tämä tekopeniskurssi on yksi pahimmista groomauksen muodoista. Eikö Suomessa todellakaan ole lakia, joka suojelisi lapsia.

Tämähän kohtuu ihan siitä että nykyään heille on paikka, jossa ammattilaisten kanssa asioita selvitellä. Sehän on hyvä asia, vai eikö muka? Eihän se että asioita käsitellään ja hoitoa kohdennetaan oikein tarvittaessa, ole sitä etteikö saisi ihan rauhassa identiteetriään ja elämäänsä rakentaa. Sehän on sitä ettei tarvitse yksin sitä tehdä. 

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen sitä, että miksi se sukupuolikokemus on niin merkittävä että transihminen ei voi suunnilleen elää ilman niitä hoitoja? Tai siis miltä se käytännössä tuntuu, että tuntee niin vahvasti olevansa toista sukupuolta kuin mitä oikeasti on? Itse ainakin olen nainen ja tiedän olevani nainen, mutta en minä mitenkään erityisesti tunne sitä. Se vain on tosiasia joka on ollut aina selvää. Jos olisinkin mies, niin varmaan ajattelisin samoin miehenä olemisesta. Vähän sama kuin että minulla on tummat hiukset, se on tosiasia. Jos minulla olisikin vaaleat hiukset niin se olisi sitten niin ja olisin samalla tavalla tottunut siihen. Ihminen vaan on sitä mitä on, eikä sitä voi millään oikeasti muuttaa.

Varsinkin kun on todisteita, että voivat. Näitä Caitlyn Jennerin tyyppisiä miehiä on paljon, jotka ovat luoneet menestyksekästä uraa ja olleet naimisissa ja perheenisä pitkälle keski-ikään saakka. Sitten keski-iän kriisissään jättävät perheen ja antautuvat naisrooliin. Eli selvästikin on mahdollista elää sukupuolidysforian kanssa ilman transhoitoja ja olla hyvinkin toimintakykyinen yksilö. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Transsukupuolisiudessa ei ole kyse vain seksuaalisesta identiteedistä vaan ihmisen identiteedistä kokonaisuudessaan. Jos joku luulee, että nainen tai mies oleminen tarkoittaa vain seksuaalisuutta, en oikeasti voi mitään kuin ihmetellä, muten joku voi olla näin yksinkertainen. 

Ketään EI KIINNOSTA.

No näyttää kiinnostavan kaikki mahdollisuudet päästä pilkkaamaan ja haukkumaan transnuoria. 

Ei ole mitään transnuoria.

Nykyään törmää tällaisiin kommentteihin ihan tavallisen oloisilta ihmisiltä tuolla netin kommenttikentissä. Eikö nää ihmiset ymmärrä, että tällainen on aika äärimmäinen ja radikaali näkemys ja miten ihmeessä he ovat sellaiseen päätyneet. Miksi jotkut antaa itsensä lietsoontua tällaiseen radikaaliuteen asti. Varmasti jokin harha on, että oltaisiin maltillisia "lasten puolustajia". 

Eri, mutta onhan se väärin puhua transnuorista, kun kyseistä diagnoosia ei edes voi antaa alaikäiselle. Pitäisi puhua nuorista, joilla on sukupuolidysforiaa. Ja sehän voi joillakin mennä ohi puberteetin myötä. Trans ihan kirjaimellisestikin viittaa "transfromaatioon" eli muutosprosessiin. Ja transhoidotkin voi käydä läpi vain täysi-ikäinen ihminen, ei lapsi. 

Jokainen transsukupuolinen, jonka sukupuoliristiriita on alkanut lapsuudessa ja on pysyvää, on ollut nuorena transnuori. 

Minäkin olin lapsena autisti, vaikka sain diagnoosin vasta aikuisena. En muuttunut autistiksi vasta diagnoosin myötä. 

Sinun autistisuus ei voikaan mennä ohi. Mutta on tunnettua, että suurella osalla sukupuoliristiriitaa kokevista nuorista, se tunne menee ohi puberteetin myötä. Kun vain ympäristö ei sekaannu asiaan ja ala vahvistaa noita tuntemuksia. Sukupuoliristiriita ja kehodysforia ovat yleisiä erityisesti nuorilla, jotka myöhemmin toteavat olevansa homoja ja lesboja. 

Olen alkanut miettimään, että entä jos homoja ja lesboja ei oikeasti olekaan olemassa, vaan he ovat transsukupuolisia heteroita jotka eivät vain hyväksy transsukupuolisuutta itsessään. Eli he kokevat sisäistettyä transfobiaa.

Väitteesi on ristiriidassa lääketieteellisen ja psykologisen tutkimustiedon kanssa. Lapsuuden ja nuoruuden sukupuoliristiriidan väistyminen puberteetin myötä (desistanssi) on laajasti dokumentoitu ja tunnettu ilmiö. Pitkittäistutkimukset osoittavat, että suurin osa lapsista, jotka kokevat voimakasta sukupuoliahdistusta, kasvaa aikuisina homoksi tai lesboksi. Eli sukupuoliristiriidan tunteet liittyivät kehittyvään homoseksuaalisuuteen. Puberteetin käynnistyminen ja kehon hormonitoiminnan vakiintuminen usein selkeyttävät nuoren identiteettiä: kehoon liittyvä ahdistus väistyy, ja nuori oivaltaa kyseen olleen samaan sukupuoleen kohdistuvasta vetovoimasta. Kyse ei ole 'sisäistetystä transfobiasta', vaan ihmisen tavallisesta psykologisesta ja biologisesta kehityksestä.

Väitän että moni hetero kipuilee murrosiässä ainakin miettimällä normaaliuttaan ja kelpaavuuttaan. Miten tämä voimakas sukupuoliahdistus ilmenee, voiko nuori pitää sen salassa vai liittyykö siihen jotain käytöstä mistä sen tunnistaa? Hyvin monesti kuulee homoilta/lesboilta että he ihastuivat oman sukupuolensa edustajiin jo lapsena. Että siihen ei liittynyt minkäänlaista tuskailua vaan se oli ihan simppeli juttu. Että näitäkin on. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikamme tullaan muistamaan transsekoilusta. Joskus paljastuu, ketkä ovat yhteiskunnan sekoittamisen takana.

Uskon myös niin, mutta tätä aikaa katsotaan vähän niin kuin 30-luvun Saksaa. Miksi muut katsoivat hiljaa vierestä, kun vähemmistöjä vainottiin. On varmaan vähän teistäkin kiinni kuinka pahaksi tämä menee.

Paitsi, että vähemmistöt itse kiljuvat nyt, että ei kun me halutaan tätä, olkaa hiljaa, foobikot. Ette saa infantilisoida meitä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen sitä, että miksi se sukupuolikokemus on niin merkittävä että transihminen ei voi suunnilleen elää ilman niitä hoitoja? Tai siis miltä se käytännössä tuntuu, että tuntee niin vahvasti olevansa toista sukupuolta kuin mitä oikeasti on? Itse ainakin olen nainen ja tiedän olevani nainen, mutta en minä mitenkään erityisesti tunne sitä. Se vain on tosiasia joka on ollut aina selvää. Jos olisinkin mies, niin varmaan ajattelisin samoin miehenä olemisesta. Vähän sama kuin että minulla on tummat hiukset, se on tosiasia. Jos minulla olisikin vaaleat hiukset niin se olisi sitten niin ja olisin samalla tavalla tottunut siihen. Ihminen vaan on sitä mitä on, eikä sitä voi millään oikeasti muuttaa.

Varsinkin kun on todisteita, että voivat. Näitä Caitlyn Jennerin tyyppisiä miehiä on paljon, jotka ovat luoneet menestyksekästä uraa ja olleet naimisissa ja perheenisä pitkälle keski-ikään saakka. Sitten keski-iän kriisissään jättävät perheen ja antautuvat naisrooliin. Eli selvästikin on mahdollista elää sukupuolidysforian kanssa ilman transhoitoja ja olla hyvinkin toimintakykyinen yksilö. 

Mukavan mustavalkoista taas. Jos yksi voi, niin se on todiste, että kaikki voi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vielä parikymmentä vuotta sitten sukupuolen korjausta hakevia henkilöitä oli hyvin pieni joukko. Nämä kärsivät niin vakavasta sukupuolidysforiasta, että hormoni- ja leikkaushoito katsottiin välttämättömäksi itsemurhan estämiseksi. Vuonna 2004 Suomessa oli noin 50 transitiota hakenutta henkilöä (Mediuutiset 12.8.2005): Vuonna 2020 heitä oli noin 950 (ylilääkäri Riittakerttu Kaltialan haastattelu, Ilta-Sanomat 3.7.2021). Yhtä nopea tai vieläkin nopeampi kasvu on tapahtunut muissakin länsimaissa. 

Kaikkein nopeimmin kasvava alaryhmä sukupuolikorjauksen hakijoissa ovat psyykkisistä kasvuongelmista kärsivät lapset ja nuoret, joista suurin osa on tyttöjä. Heidän kohdallaan on vaarana ajautuminen hormonihoitoihin ja leikkauksiin, jotka olisivat peruuttamattomia ja johtaisivat vakaviin ongelmiin kuten hedelmättömyyteen. Tutkimusten mukaan nuorten kokema sukupuolidysforia menee 90 %:lla tapauksista itsestään ohi, jos heidän annetaan kasvaa rauhassa ilman painostusta.

Uusi transliike, joka on eräänlainen uskonnollinen kultti, on koonnut näitä nuoria siipiensä suojaan, ja luvannut kaikkien heidän ongelmiensa ratkeavan hormonihoitojen ja sukupuolielinten leikkausten seurauksena. Tämä tekopeniskurssi on yksi pahimmista groomauksen muodoista. Eikö Suomessa todellakaan ole lakia, joka suojelisi lapsia.

Tämähän kohtuu ihan siitä että nykyään heille on paikka, jossa ammattilaisten kanssa asioita selvitellä. Sehän on hyvä asia, vai eikö muka? Eihän se että asioita käsitellään ja hoitoa kohdennetaan oikein tarvittaessa, ole sitä etteikö saisi ihan rauhassa identiteetriään ja elämäänsä rakentaa. Sehän on sitä ettei tarvitse yksin sitä tehdä. 

Mitä nämä tälläiset sukupuolenkirjon anmmattilaiset ovat kun hetki sitten näitä ei olisi voinut edes kuvitella?? Tähän koko kyseisen tutkimuksen saama vyörymäinen kritiikki uusmedioissa  kohdistuu; jo naistutkimuksen nimen alla se herätti paljon kummastelua ja paheksuntaa, jos nähtiin sen avoin ideologisuus yhteiskuntaa muokkaavana pyrintönä aina kielen peukalointia myöten. 

Kaikki jostain suunniteltu ja toteutettu lasketaan ihmisten yleisen välinpitämättömyyden, mukavuudenhalun, tietämättömyyden ja laumasieluisuustaipumuksen varaan, joiden vahvistumista on myös tuettu viime vuosikymmenet. Ettemme näkisi mitä meille tehdään tai mitä meiltä otetaan pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikamme tullaan muistamaan transsekoilusta. Joskus paljastuu, ketkä ovat yhteiskunnan sekoittamisen takana.

Uskon myös niin, mutta tätä aikaa katsotaan vähän niin kuin 30-luvun Saksaa. Miksi muut katsoivat hiljaa vierestä, kun vähemmistöjä vainottiin. On varmaan vähän teistäkin kiinni kuinka pahaksi tämä menee.

Paitsi, että vähemmistöt itse kiljuvat nyt, että ei kun me halutaan tätä, olkaa hiljaa, foobikot. Ette saa infantilisoida meitä!

Niin, mitä et nyt tajunnut tuossa. Vähemmistöt tosiaan haluaisi elää rauhassa, saada terveydenhoitoa ja samat perusoikeudet kuin muutkin. Ilman, että foobikot kiljuu, lietsoo ja lobbaa näihin heikennyksiä. 

Vierailija kirjoitti:

Ei ihme että Lapsilla alkaa olemaan mielenterveysongelmia. 

Nämä seksuaaliperverssit pääsevät kouluihinkin sekoittamaan Lasten päät.

Miksi sotket tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen seksuaalisuuden ja seksin? Jos sinullekin olisi opetettu pikkasen paremmin suvaitsevaisuudesta ja erilaisuudesta, sun ei tarvitsisi mölytä avlla vuodesta toiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Transsukupuolisiudessa ei ole kyse vain seksuaalisesta identiteedistä vaan ihmisen identiteedistä kokonaisuudessaan. Jos joku luulee, että nainen tai mies oleminen tarkoittaa vain seksuaalisuutta, en oikeasti voi mitään kuin ihmetellä, muten joku voi olla näin yksinkertainen. 

Ketään EI KIINNOSTA.

No näyttää kiinnostavan kaikki mahdollisuudet päästä pilkkaamaan ja haukkumaan transnuoria. 

Ei ole mitään transnuoria.

Nykyään törmää tällaisiin kommentteihin ihan tavallisen oloisilta ihmisiltä tuolla netin kommenttikentissä. Eikö nää ihmiset ymmärrä, että tällainen on aika äärimmäinen ja radikaali näkemys ja miten ihmeessä he ovat sellaiseen päätyneet. Miksi jotkut antaa itsensä lietsoontua tällaiseen radikaaliuteen asti. Varmasti jokin harha on, että oltaisiin maltillisia "lasten puolustajia". 

Eri, mutta onhan se väärin puhua transnuorista, kun kyseistä diagnoosia ei edes voi antaa alaikäiselle. Pitäisi puhua nuorista, joilla on sukupuolidysforiaa. Ja sehän voi joillakin mennä ohi puberteetin myötä. Trans ihan kirjaimellisestikin viittaa "transfromaatioon" eli muutosprosessiin. Ja transhoidotkin voi käydä läpi vain täysi-ikäinen ihminen, ei lapsi. 

Jokainen transsukupuolinen, jonka sukupuoliristiriita on alkanut lapsuudessa ja on pysyvää, on ollut nuorena transnuori. 

Minäkin olin lapsena autisti, vaikka sain diagnoosin vasta aikuisena. En muuttunut autistiksi vasta diagnoosin myötä. 

Sinun autistisuus ei voikaan mennä ohi. Mutta on tunnettua, että suurella osalla sukupuoliristiriitaa kokevista nuorista, se tunne menee ohi puberteetin myötä. Kun vain ympäristö ei sekaannu asiaan ja ala vahvistaa noita tuntemuksia. Sukupuoliristiriita ja kehodysforia ovat yleisiä erityisesti nuorilla, jotka myöhemmin toteavat olevansa homoja ja lesboja. 

Olen alkanut miettimään, että entä jos homoja ja lesboja ei oikeasti olekaan olemassa, vaan he ovat transsukupuolisia heteroita jotka eivät vain hyväksy transsukupuolisuutta itsessään. Eli he kokevat sisäistettyä transfobiaa.

Niin, näinhän valitettavasti monet transaktivistit olettavat homoista ja lesboista. "Feminiininen homo on oikeasti nainen, ja butch lesbo on mies! Miten he eivät itse ymmärrä sitä? Miksi he eivät transiudu?" Siksi monet transaktivistit eivät näe ongelmaa, jos homot ja lesbot ajautuvat transhoitoihin sterilisoimaan itsensä. Homot ja lesbot kokevat kuitenkin olevansa ihan tavallisia miehiä ja naisia, eikä heillä ole ongelmaa sukupuolensa kanssa, kuten sukupuoliristiriitaa kokevilla ihmisillä. 

Täytyykö sun kirjoittaa tuollaisia argumentteja, joihin voit itse vastata, kun ne "aktivistit" harmillisesti ei väitä oikeesti mitään tuollaista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vielä parikymmentä vuotta sitten sukupuolen korjausta hakevia henkilöitä oli hyvin pieni joukko. Nämä kärsivät niin vakavasta sukupuolidysforiasta, että hormoni- ja leikkaushoito katsottiin välttämättömäksi itsemurhan estämiseksi. Vuonna 2004 Suomessa oli noin 50 transitiota hakenutta henkilöä (Mediuutiset 12.8.2005): Vuonna 2020 heitä oli noin 950 (ylilääkäri Riittakerttu Kaltialan haastattelu, Ilta-Sanomat 3.7.2021). Yhtä nopea tai vieläkin nopeampi kasvu on tapahtunut muissakin länsimaissa. 

Kaikkein nopeimmin kasvava alaryhmä sukupuolikorjauksen hakijoissa ovat psyykkisistä kasvuongelmista kärsivät lapset ja nuoret, joista suurin osa on tyttöjä. Heidän kohdallaan on vaarana ajautuminen hormonihoitoihin ja leikkauksiin, jotka olisivat peruuttamattomia ja johtaisivat vakaviin ongelmiin kuten hedelmättömyyteen. Tutkimusten mukaan nuorten kokema sukupuolidysforia menee 90 %:lla tapauksista itsestään ohi, jos heidän annetaan kasvaa rauhassa ilman painostusta.

Uusi transliike, joka on eräänlainen uskonnollinen kultti, on koonnut näitä nuoria siipiensä suojaan, ja luvannut kaikkien heidän ongelmiensa ratkeavan hormonihoitojen ja sukupuolielinten leikkausten seurauksena. Tämä tekopeniskurssi on yksi pahimmista groomauksen muodoista. Eikö Suomessa todellakaan ole lakia, joka suojelisi lapsia.

Tämähän kohtuu ihan siitä että nykyään heille on paikka, jossa ammattilaisten kanssa asioita selvitellä. Sehän on hyvä asia, vai eikö muka? Eihän se että asioita käsitellään ja hoitoa kohdennetaan oikein tarvittaessa, ole sitä etteikö saisi ihan rauhassa identiteetriään ja elämäänsä rakentaa. Sehän on sitä ettei tarvitse yksin sitä tehdä. 

Mitä nämä tälläiset sukupuolenkirjon anmmattilaiset ovat kun hetki sitten näitä ei olisi voinut edes kuvitella?? Tähän koko kyseisen tutkimuksen saama vyörymäinen kritiikki uusmedioissa  kohdistuu; jo naistutkimuksen nimen alla se herätti paljon kummastelua ja paheksuntaa, jos nähtiin sen avoin ideologisuus yhteiskuntaa muokkaavana pyrintönä aina kielen peukalointia myöten. 

Kaikki jostain suunniteltu ja toteutettu lasketaan ihmisten yleisen välinpitämättömyyden, mukavuudenhalun, tietämättömyyden ja laumasieluisuustaipumuksen varaan, joiden vahvistumista on myös tuettu viime vuosikymmenet. Ettemme näkisi mitä meille tehdään tai mitä meiltä otetaan pois.

Miten niin ei voinut edes kuvitella? Trans-diagnooseja on tehty Suomessakin vuosikymmeniä. Se mikään uusi asia ole. Transpoli laitettiin pystyyn kuten esim. kipupolit yms., jotta palvelun saa yhdestä paikasta. Mikä siinä on huono asia? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vielä parikymmentä vuotta sitten sukupuolen korjausta hakevia henkilöitä oli hyvin pieni joukko. Nämä kärsivät niin vakavasta sukupuolidysforiasta, että hormoni- ja leikkaushoito katsottiin välttämättömäksi itsemurhan estämiseksi. Vuonna 2004 Suomessa oli noin 50 transitiota hakenutta henkilöä (Mediuutiset 12.8.2005): Vuonna 2020 heitä oli noin 950 (ylilääkäri Riittakerttu Kaltialan haastattelu, Ilta-Sanomat 3.7.2021). Yhtä nopea tai vieläkin nopeampi kasvu on tapahtunut muissakin länsimaissa. 

Kaikkein nopeimmin kasvava alaryhmä sukupuolikorjauksen hakijoissa ovat psyykkisistä kasvuongelmista kärsivät lapset ja nuoret, joista suurin osa on tyttöjä. Heidän kohdallaan on vaarana ajautuminen hormonihoitoihin ja leikkauksiin, jotka olisivat peruuttamattomia ja johtaisivat vakaviin ongelmiin kuten hedelmättömyyteen. Tutkimusten mukaan nuorten kokema sukupuolidysforia menee 90 %:lla tapauksista itsestään ohi, jos heidän annetaan kasvaa rauhassa ilman painostusta.

Uusi transliike, joka on eräänlainen uskonnollinen kultti, on koonnut näitä nuoria siipiensä suojaan, ja luvannut kaikkien heidän ongelmiensa ratkeavan hormonihoitojen ja sukupuolielinten leikkausten seurauksena. Tämä tekopeniskurssi on yksi pahimmista groomauksen muodoista. Eikö Suomessa todellakaan ole lakia, joka suojelisi lapsia.

Tämähän kohtuu ihan siitä että nykyään heille on paikka, jossa ammattilaisten kanssa asioita selvitellä. Sehän on hyvä asia, vai eikö muka? Eihän se että asioita käsitellään ja hoitoa kohdennetaan oikein tarvittaessa, ole sitä etteikö saisi ihan rauhassa identiteetriään ja elämäänsä rakentaa. Sehän on sitä ettei tarvitse yksin sitä tehdä. 

Mitä nämä tälläiset sukupuolenkirjon anmmattilaiset ovat kun hetki sitten näitä ei olisi voinut edes kuvitella?? Tähän koko kyseisen tutkimuksen saama vyörymäinen kritiikki uusmedioissa  kohdistuu; jo naistutkimuksen nimen alla se herätti paljon kummastelua ja paheksuntaa, jos nähtiin sen avoin ideologisuus yhteiskuntaa muokkaavana pyrintönä aina kielen peukalointia myöten. 

Kaikki jostain suunniteltu ja toteutettu lasketaan ihmisten yleisen välinpitämättömyyden, mukavuudenhalun, tietämättömyyden ja laumasieluisuustaipumuksen varaan, joiden vahvistumista on myös tuettu viime vuosikymmenet. Ettemme näkisi mitä meille tehdään tai mitä meiltä otetaan pois.

Miten niin ei voinut edes kuvitella? Trans-diagnooseja on tehty Suomessakin vuosikymmeniä. Se mikään uusi asia ole. Transpoli laitettiin pystyyn kuten esim. kipupolit yms., jotta palvelun saa yhdestä paikasta. Mikä siinä on huono asia? 

Valitettavasti Suomessa tuo keskittäminen kahteen poliin on itse asiassa huono asia. Yksittäisillä lääkäreillä on valtavasti valtaa ja tällä hetkellä hoitoa värittää heidän henkilökohtaiset asenteensa vahvasti, ei tutkimus, tiede tai laajempi lääketieteellinen ymmärrys aiheesta. 

Luultavasti seksiä jo kohta pitäisi tuputtaa jo sitten sylivauvoille ja kasvattaa sitten kieroon mikä on nykyään ilmeinen tarkoitus.