Pride tekopenis-kurssi lapsille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuonne ola kekenkään pakko lastaan laittaa, tai päästää. 

No, usein näillä "transmuksuilla" taitaa olla sellaiset vanhemmat, jotka pönkittävät lapsensa sukupuoliristiriitaa. Joidenkin kohdalla voi jopa puhua Munchausen by Proxy ilmiöstä. Ovat jotenkin innoissaan sekoittamassa lastensa todellisuudentajua ja vihkimässä mukaan epämääräiseen toimintaan. Ulkomailla jopa pumppaavat lapsiinsa blokkkereita ja vievät leikkauksiin. 

Punavihreissä piireissä sukupuolispessulla lapsella saa huomiota ja sosiaalisen statuksen nousun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Transsukupuolisiudessa ei ole kyse vain seksuaalisesta identiteedistä vaan ihmisen identiteedistä kokonaisuudessaan. Jos joku luulee, että nainen tai mies oleminen tarkoittaa vain seksuaalisuutta, en oikeasti voi mitään kuin ihmetellä, muten joku voi olla näin yksinkertainen. 

Ketään EI KIINNOSTA.

No näyttää kiinnostavan kaikki mahdollisuudet päästä pilkkaamaan ja haukkumaan transnuoria. 

Ei ole mitään transnuoria.

Nykyään törmää tällaisiin kommentteihin ihan tavallisen oloisilta ihmisiltä tuolla netin kommenttikentissä. Eikö nää ihmiset ymmärrä, että tällainen on aika äärimmäinen ja radikaali näkemys ja miten ihmeessä he ovat sellaiseen päätyneet. Miksi jotkut antaa itsensä lietsoontua tällaiseen radikaaliuteen asti. Varmasti jokin harha on, että oltaisiin maltillisia "lasten puolustajia". 

Eri, mutta onhan se väärin puhua transnuorista, kun kyseistä diagnoosia ei edes voi antaa alaikäiselle. Pitäisi puhua nuorista, joilla on sukupuolidysforiaa. Ja sehän voi joillakin mennä ohi puberteetin myötä. Trans ihan kirjaimellisestikin viittaa "transfromaatioon" eli muutosprosessiin. Ja transhoidotkin voi käydä läpi vain täysi-ikäinen ihminen, ei lapsi. 

Trans ihan kirjaimellisesti tarkoittaa "toisella puolella". Se viittaa kokemukseen ei transformaatioon, vaikka senkin sanan voi trans sanasta johtaa. Jokainen transihminen on ollut myös lapsi ja nuori ja iso osa heistä on tuntenut olevansa toista sukupuolta jo aivan pienestä asti. He ovat olleet aina olemassa riippumatta siitä milloin ovat päässeet transhoitoihin. He ovat olleet olemassa omansa itsenään myös silloin, kun heillä ei vielä ole ollut diagnoosia.

Se, että "tuntee olevansa toista sukupuolta" on eri asia kuin olla. Valitettavasti tunteet eivät aina vastaa todellisuutta ja välittävä, turvallinen vanhempi tukisi lastaan elämään todellisuudessa. Toki lapsi saa olla sellainen kuin on persoonaltaan, mutta samalla pitää hyväksyä sukupuolen muuttumattomuus kuten muutkin sellaiset asiat, joita ei voi muuttaa. Se on osa ihmisyyttä ja kasvamista. 

Se on kuitenkin ihmisen oma sukupuoli. Jos hän haluaa sitä yrittää muuttaa, se asia ei kuulu sinulle millään tavalla. Hänellä on siihen oikeus. Hänellä on myös oikeus muuttaa mieltänsä ja katua, jos siltä tuntuu. Sekään ei ole sinun asiasi. Jotta ihminen löytäisi parhaan mahdollisen tavan tulla toimeen sukupuolensa kanssa, on hyvä että on tällaisen kurssin kaltaisia turvallisia kevyen lähestymisen tapoja asian käsittelyyn. Ja sekään ei kosketa sinua millään tavalla.

Näin sivusta kerron, että se on todellakin meidän kaikkien asia. Ongelma on juuri siinä, että se kurssi ei ole turvallinen, kevyen lähestymisen tapa asian käsittelyyn. Siellä on transideologian niellaisseita aikuisia valmiina "ymmärtämään" ensi syksynä yläkoulun aloittavia lapsia. Heille sitten sorvataan sopivan kokoiset imitaatiopenikset. Mikä tuossa yhtälössä luo turvallisuuden tunnetta yhteenkään normaaliin aikuiseen?

Mitä ensi syksynä yläkoulun aloittavia 13 - 17-vuotiaat on? Miksi kokoajan unohdatte, että 13 oli se alaikäraja? Todennäköisesti tuolla oli lähinnä noita vanhempia teinejä.

Tuonne menneet teinit ovat ihan itse jo oman transiutensa löytäneet, eiväthän he muuten tuollaiseen työpajaan menisi. 

Eikä siellä mitään imitaatiopeniksiä tehty. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

13v me ommeltiin patalappuja ja virkattiin isoäidinneliöitä. Ei mun nyt 14v tyttönikään vuosi sitten olis varmaan mitään mistää packereistä tiennyt. Onneksi hän on ihan tavallinen tyttö.

Missä se lapsivaltuutettu luuraa? Kun kerrankin olis hälle töitä. Vai onko sitä mieltä että tää kaikki seksintuputus lapsille on ok? Mites ne suojaikärajat?

Tällä seksin kanssa mitään tekemistä.

Tekopeniksen ja pullotuksen askartelu teinitytön housuihin vieraan aikuisen kanssa ei ole seksuaalista eikä epäilyttävää?

Ei. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi omat lapseni saivat elää lgbt-aivopesun ulottumattomissa

Samoin! Olen todella kiitollinen siitä.

 

Oma tyttäreni on opettajana ja on kertonut minulle kuinka Seta, Pride ja muut vastaavat järjestöt koettavat kaikin keinoin työntää agendaansa jo alakouluihin ja opetussuunnitelmiinkin.

 

Täysin mielisairaaksi on mennyt maailma.

Näitten järjestöjen sairaalloinen kiinnostus lapsia kohtaan on kyllä huomattu. Ja on aivan selvää mikä heidän todellinen agendansa on.

 

Kansainvälinen järjestäytynyt pedofiilien verkosto.

Juuri näin👍

Ja liskoihmiset, joita johtaa oikeasti vain toisella planeetalla käymässä oleva kuningatar Elisabet ja sinun äitisi. Tiedän nämä jutut kyllä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Transsukupuolisiudessa ei ole kyse vain seksuaalisesta identiteedistä vaan ihmisen identiteedistä kokonaisuudessaan. Jos joku luulee, että nainen tai mies oleminen tarkoittaa vain seksuaalisuutta, en oikeasti voi mitään kuin ihmetellä, muten joku voi olla näin yksinkertainen. 

Ketään EI KIINNOSTA.

No näyttää kiinnostavan kaikki mahdollisuudet päästä pilkkaamaan ja haukkumaan transnuoria. 

Ei ole mitään transnuoria.

Nykyään törmää tällaisiin kommentteihin ihan tavallisen oloisilta ihmisiltä tuolla netin kommenttikentissä. Eikö nää ihmiset ymmärrä, että tällainen on aika äärimmäinen ja radikaali näkemys ja miten ihmeessä he ovat sellaiseen päätyneet. Miksi jotkut antaa itsensä lietsoontua tällaiseen radikaaliuteen asti. Varmasti jokin harha on, että oltaisiin maltillisia "lasten puolustajia". 

Eri, mutta onhan se väärin puhua transnuorista, kun kyseistä diagnoosia ei edes voi antaa alaikäiselle. Pitäisi puhua nuorista, joilla on sukupuolidysforiaa. Ja sehän voi joillakin mennä ohi puberteetin myötä. Trans ihan kirjaimellisestikin viittaa "transfromaatioon" eli muutosprosessiin. Ja transhoidotkin voi käydä läpi vain täysi-ikäinen ihminen, ei lapsi. 

Jokainen transsukupuolinen, jonka sukupuoliristiriita on alkanut lapsuudessa ja on pysyvää, on ollut nuorena transnuori. 

Minäkin olin lapsena autisti, vaikka sain diagnoosin vasta aikuisena. En muuttunut autistiksi vasta diagnoosin myötä. 

"Jokainen transsukupuolinen, jonka sukupuoliristiriita on alkanut lapsuudessa ja on pysyvää, on ollut nuorena transnuori." 

 

Ei ole. He ovat olleet lapsia ja nuoria, joilla on ollut kokemus sukupuoliristiriidasta. Ja useimmilla se ei ole pysyvä kokemus ellei sitä aleta vahvistamaan aikuisten toimesta. Siksi onkin tärkeää, ettei ketään lasta tai nuorta, jolla tällainen kokemus on, leimata transhenkilöksi ympäristön puolelta ja esitetä, kuin se olisi pysyvä olotila. 

 

Siksi onkin todella hyvä, että vasta aikuisuudessa voi saada diagnoosin, ja osa jatkaa hoitoihin, osa ei. 

 

On myös ihmisiä, joilla sukupuolidysforiaa on ollut koko ikänsä, he ovat saaneet diagnoosiin, käyneet hoidot läpi, identifioituneet transhenkilöksi useita vuosia ja sitten päättäneet detransitioitua. Huolimatta siitä, että sukupuolidysforia ei ole mennyt ohi. He ovat vain tiedostaneet, etteivät voi oikeasti olla toista sukupuolta omista tuntemuksistaan huolimatta, ja päätyneet elämään omana sukupuolenaan ja käsitelleet sukupuolidysforiaansa jollakin muulla tavalla. 

Sinä et minulle voi tätä asiaa sanella. Noi on sun henkilökohtaisia mielipiteitä, eikä mikääm totuus. Usko sinä tuollaiseen, jos se on sinulle tärkeää. Minä en usko. Minusta on päivänselvää, että jokainen lapsesta saakka pysyvästi vastakkaisen sukupuolen sukupuoli-identiteettiä kokeva on ollut transnuori. 

Ympäristön ei tarvitse ottaa mitään kantaa olotilan pysyvyyteen. Lapsia ei tarvitse diagnosoida. Heitä ei vaan missään nimessä saa yrittää gaslightata, että heidän oma kokemuksensa ei muka olisi totta. Sellainen on ihmisen mielenterveydelle tuhoisaa. 

Nuo nuoret KUVITTELEVAT olevansa jotakin mitä eivät ole. He tarvitsevat psykiatrin apua

Minun sisarukseni sai lapsena sitä "psykiatrista apua". Ei auttanut. Hänen sukupuolikokemuksensa oli ja pysyi, mutta nuo yritykset "parantaa" sitä aiheuttivat hänelle paljon kärsimystä. 

Niin, kokemus. Hän kuvittelee olevansa jotakin mitä ei ole

Niin. Ja ainoa tunnettu tapa auttaa sellaisen kokemuksen kanssa on transhoidot. 

Ei ole, vaan psykoterapia ja se, ettei lähde tuohon pelleilyyn mukaan. Entisenä anorektikkona olisi ollut järkyttävää, jos vanhempani olisivat teeskennelleet alipainoni olevan normaalia. 

Usko pois psykoterapia eli tässä tapauksessa eheytyshoito ei paranna transsukupuolisuutta, joka ei ole sairaus vaan ominaisuus toisin kuin anoreksia. Tuosta kidutuksesta on niin paljon kokemusta, että se on pystytty sulkemaan ulos hoitokeinona täydellä varmuudella. Se toimii siis yhtä hyvin kuin homoseksuaalisuudesta parantaminen eheytyshoidoilla eli ei lainkaan. 

Psykoterapia ei ole eheytyshoitoa. Jospa lakkaisit määrittelemästä käsitteitä mielivaltaisesti uudelleen.

Ja jos sukupuoliristiriita ei ole sairaus, niin miksi te vaaditte siihen lääke- ja leikkaushoitoja? 

Ei tietenkään aina olekaan ja siksi kirjoitinkin "tässä yhteydessä". Tässä yhteydessä se on eheytyshoitoa, jos sitä tehdään nimenomaan sukupuolikokemuksen muuttamiseksi. Tämä on todettu jo riittävän monta kertaa käytännössä. Sun maallikon jankkausta ei oikein enää kaivattaisi.

Psykoterapiassa terapeutti ei ikinä itse aseta terapian tavoitetta vaan potilas. Eli toi on täysin valheellista sinulta väittää, että psykoterapiassa pyrittäisiin muuttamaan ihmisen sukupuolikokemusta. Eli ei, MISSÄÄN tapauksessa psykoterapia ei ole eheytyshoitoa kuten väität. 

Eri... Tässä lainausketjussa viitattiin psykoterapiaan vähintään transhoidot ja identiteetin poissulkevana vaihtoehtona: "psykoterapia ja se, ettei lähde tuohon pelleilyyn mukaan." Vaikka psykoterapialla on toimintaa määrittelevät standardit, muuallakin tässä ketjussa esitetään terapia asiana, joka parantaa transsukupuolisuudesta, eli käytännössä muuttaa sukupuolikokemusta.

"Transsukupuolisuus" = sukupuoliristiriidan kokemus

Aikaisemmin siis joku on ehdottanut, että psykoterapia olisi parempi vaihtoehto käsitellä sukupuoliristiriidan kokemusta kuin hormonit ja leikkaukset. Joku esitti, että asia on verrattavissa siihen, että anorektikoiden kokemusta liiasta lihavuudesta vahvistettaisiin. Minusta tuossa ei siis pyritä kiistämään kenenkään kokemusta. Mutta pyritään auttamaan toista käsittelemään sitä tavalla, joka ei aiheuta toiselle vahinkoa. Anorektikon tapauksessa vahvistamisen tuloksena olisi itsensä nälkiinnyttäminen. Sukupuoliristiriitaa kokevan tapauksessa vahvistamisen todennäköinen seuraus on vastakkaisten hormonien käyttö ja kehon mutiloiminen. Psykoterapian ohella keskustelussa on tuotu esille myös psykofyysinen fysioterapia sukupuoliristiriidasta aiheutuvan kehodysforian hoitoon. 

Ei ole millään tavalla hedelmällistä verrata transsukupuolisuutta anoreksiaan, kun ne eivät ole verrannollisrt asiat. Anoreksia on sairaus, johon auttaa terapia. Terapia voi auttaa vaikkapa anorektista transihmistä parantumaan anoreksiasta, mutta sukupuolikokemukseen sillä ei ole mitään muuta vaikutusta kuin kuormitus ja ahdistus toimimattomasta "hoidosta". 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsemurhalla uhkailu on narsisteille tyypillinen tapa manipuloida muita ihmisiä. 

Kuka täällä on itsemurhalla uhkaillut? 

Ainahan se itsari tuodaan esille jos joku kritisoi transhoitoja. Niin nytkin. Mikään muu ei voi olla vaihtoehto kuin kuolema oman käden kautta. 

Ei varmaan johtuis siitä, että niitä itsemurhia nyt vaan on tehty? Pitäiskö ne vaan sensuroida pois tästä keskustelusta, kun ei sovi sun agendaan? 

Vaihtoehtoja todellakin on, ja on äärimmäisen tärkeää, että transnuoret tietää sen! 

Tai sitten ne itsemurhat johtuivat ihan siitä, että kyseessä oli ahdistunut ja masentunut nuori, joka ei saanut tarvitsemaansa apua, ei siksi ettei hänen ruumistaan silvottu ja syötetty blockereita?

No jos kaiken sen psykiatrisen "tuen ja avun" jälkeen tappaa itsensä, niin ei ne transhoidot oikein huonompaankaan lopputulokseen ois voineet johtaa, vai mitä? 

Eli tuki ja apu ei ollut riittävä, ja kaikkia ei mikään apu pysty pelastamaan. Teillä on omituinen kulttimainen ajattelutapa transhoidoista, että ne ovat joku pelastuskeino hukassa oleville nuorille eli tuputetaas niitä varmuuden vuoksi vähän kaikille.

Ei vaan se psykiatrinen apu oli nimenomaisesti haitallista, ei vain "ei riittävää". 

En minä ole missään sanonut, että kaikille tulisi tarjota transhoitoja. Olen sanonut, että lapsen mielenterveyttä ei saa vahingoittaa kiistämällä hänen oma kokemuksensa, ja että lapselle täytyisi tarjota toivoa. Joillekin se toivo voi olla transhoidot. 

Toivoa ei pidä rakentaa harhojen ja lääketieteellisen intervention varaan. Transdiagnoosi voidaan asettaa vasta täysi-ikäiselle, jonka identiteetti on vakiintunut ja mielenterveys tasapainossa. Itsemurhalla kiristäminen ei kerro tasapainosta eikä ennakoi hyvää hoitovastetta. Transhoidot itsessään ovat henkisesti ja fyysisesti raskaita ja vaativat sitkeyttä eikä murenemista vääristä pronomineista. Transhenkilö tarvitsee tukea ja seurantaa pitkään transition jälkeen, vaikka olisi oikealla motiivilla liikkeellä. Transitio ei ole maaginen ratkaisu elämän ongelmiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Persusaastat ulissut kokopäivän täällä. Joku alle 10 tyyppiä spämminyt samat viestit. Onneksi tämä roska aloitus poistuu huomenissa.

T a p a i t t e s lgbtpropagandisti

Kiitos persu kun annoit aiheen saada tämä pois paljon nopeammin jo. Aloituksen siis! Multipeukutusta ja tappouhkauksia. Helpottaa minun työtä! S44stainen persu ei ymmärrä minkä jumalan työn teki!

Pedarikusivittu 

Sinä tulet pian saamaan syöpädiagnoosin. Odota vain. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Transsukupuolisiudessa ei ole kyse vain seksuaalisesta identiteedistä vaan ihmisen identiteedistä kokonaisuudessaan. Jos joku luulee, että nainen tai mies oleminen tarkoittaa vain seksuaalisuutta, en oikeasti voi mitään kuin ihmetellä, muten joku voi olla näin yksinkertainen. 

Ketään EI KIINNOSTA.

No näyttää kiinnostavan kaikki mahdollisuudet päästä pilkkaamaan ja haukkumaan transnuoria. 

Ei ole mitään transnuoria.

Nykyään törmää tällaisiin kommentteihin ihan tavallisen oloisilta ihmisiltä tuolla netin kommenttikentissä. Eikö nää ihmiset ymmärrä, että tällainen on aika äärimmäinen ja radikaali näkemys ja miten ihmeessä he ovat sellaiseen päätyneet. Miksi jotkut antaa itsensä lietsoontua tällaiseen radikaaliuteen asti. Varmasti jokin harha on, että oltaisiin maltillisia "lasten puolustajia". 

Eri, mutta onhan se väärin puhua transnuorista, kun kyseistä diagnoosia ei edes voi antaa alaikäiselle. Pitäisi puhua nuorista, joilla on sukupuolidysforiaa. Ja sehän voi joillakin mennä ohi puberteetin myötä. Trans ihan kirjaimellisestikin viittaa "transfromaatioon" eli muutosprosessiin. Ja transhoidotkin voi käydä läpi vain täysi-ikäinen ihminen, ei lapsi. 

Trans ihan kirjaimellisesti tarkoittaa "toisella puolella". Se viittaa kokemukseen ei transformaatioon, vaikka senkin sanan voi trans sanasta johtaa. Jokainen transihminen on ollut myös lapsi ja nuori ja iso osa heistä on tuntenut olevansa toista sukupuolta jo aivan pienestä asti. He ovat olleet aina olemassa riippumatta siitä milloin ovat päässeet transhoitoihin. He ovat olleet olemassa omansa itsenään myös silloin, kun heillä ei vielä ole ollut diagnoosia.

Se, että "tuntee olevansa toista sukupuolta" on eri asia kuin olla. Valitettavasti tunteet eivät aina vastaa todellisuutta ja välittävä, turvallinen vanhempi tukisi lastaan elämään todellisuudessa. Toki lapsi saa olla sellainen kuin on persoonaltaan, mutta samalla pitää hyväksyä sukupuolen muuttumattomuus kuten muutkin sellaiset asiat, joita ei voi muuttaa. Se on osa ihmisyyttä ja kasvamista. 

Se on kuitenkin ihmisen oma sukupuoli. Jos hän haluaa sitä yrittää muuttaa, se asia ei kuulu sinulle millään tavalla. Hänellä on siihen oikeus. Hänellä on myös oikeus muuttaa mieltänsä ja katua, jos siltä tuntuu. Sekään ei ole sinun asiasi. Jotta ihminen löytäisi parhaan mahdollisen tavan tulla toimeen sukupuolensa kanssa, on hyvä että on tällaisen kurssin kaltaisia turvallisia kevyen lähestymisen tapoja asian käsittelyyn. Ja sekään ei kosketa sinua millään tavalla.

Näin sivusta kerron, että se on todellakin meidän kaikkien asia. Ongelma on juuri siinä, että se kurssi ei ole turvallinen, kevyen lähestymisen tapa asian käsittelyyn. Siellä on transideologian niellaisseita aikuisia valmiina "ymmärtämään" ensi syksynä yläkoulun aloittavia lapsia. Heille sitten sorvataan sopivan kokoiset imitaatiopenikset. Mikä tuossa yhtälössä luo turvallisuuden tunnetta yhteenkään normaaliin aikuiseen?

No tuossa rakentamassasi olkiukossa mikään ei ole turvallista. Pitäisiköhän sinun joskus koittaa tutustua joihinkin transihmisiin. Ihan oman mielenterveytesi vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Transsukupuolisiudessa ei ole kyse vain seksuaalisesta identiteedistä vaan ihmisen identiteedistä kokonaisuudessaan. Jos joku luulee, että nainen tai mies oleminen tarkoittaa vain seksuaalisuutta, en oikeasti voi mitään kuin ihmetellä, muten joku voi olla näin yksinkertainen. 

Ketään EI KIINNOSTA.

No näyttää kiinnostavan kaikki mahdollisuudet päästä pilkkaamaan ja haukkumaan transnuoria. 

Ei ole mitään transnuoria.

Nykyään törmää tällaisiin kommentteihin ihan tavallisen oloisilta ihmisiltä tuolla netin kommenttikentissä. Eikö nää ihmiset ymmärrä, että tällainen on aika äärimmäinen ja radikaali näkemys ja miten ihmeessä he ovat sellaiseen päätyneet. Miksi jotkut antaa itsensä lietsoontua tällaiseen radikaaliuteen asti. Varmasti jokin harha on, että oltaisiin maltillisia "lasten puolustajia". 

Eri, mutta onhan se väärin puhua transnuorista, kun kyseistä diagnoosia ei edes voi antaa alaikäiselle. Pitäisi puhua nuorista, joilla on sukupuolidysforiaa. Ja sehän voi joillakin mennä ohi puberteetin myötä. Trans ihan kirjaimellisestikin viittaa "transfromaatioon" eli muutosprosessiin. Ja transhoidotkin voi käydä läpi vain täysi-ikäinen ihminen, ei lapsi. 

Jokainen transsukupuolinen, jonka sukupuoliristiriita on alkanut lapsuudessa ja on pysyvää, on ollut nuorena transnuori. 

Minäkin olin lapsena autisti, vaikka sain diagnoosin vasta aikuisena. En muuttunut autistiksi vasta diagnoosin myötä. 

"Jokainen transsukupuolinen, jonka sukupuoliristiriita on alkanut lapsuudessa ja on pysyvää, on ollut nuorena transnuori." 

 

Ei ole. He ovat olleet lapsia ja nuoria, joilla on ollut kokemus sukupuoliristiriidasta. Ja useimmilla se ei ole pysyvä kokemus ellei sitä aleta vahvistamaan aikuisten toimesta. Siksi onkin tärkeää, ettei ketään lasta tai nuorta, jolla tällainen kokemus on, leimata transhenkilöksi ympäristön puolelta ja esitetä, kuin se olisi pysyvä olotila. 

 

Siksi onkin todella hyvä, että vasta aikuisuudessa voi saada diagnoosin, ja osa jatkaa hoitoihin, osa ei. 

 

On myös ihmisiä, joilla sukupuolidysforiaa on ollut koko ikänsä, he ovat saaneet diagnoosiin, käyneet hoidot läpi, identifioituneet transhenkilöksi useita vuosia ja sitten päättäneet detransitioitua. Huolimatta siitä, että sukupuolidysforia ei ole mennyt ohi. He ovat vain tiedostaneet, etteivät voi oikeasti olla toista sukupuolta omista tuntemuksistaan huolimatta, ja päätyneet elämään omana sukupuolenaan ja käsitelleet sukupuolidysforiaansa jollakin muulla tavalla. 

Sinä et minulle voi tätä asiaa sanella. Noi on sun henkilökohtaisia mielipiteitä, eikä mikääm totuus. Usko sinä tuollaiseen, jos se on sinulle tärkeää. Minä en usko. Minusta on päivänselvää, että jokainen lapsesta saakka pysyvästi vastakkaisen sukupuolen sukupuoli-identiteettiä kokeva on ollut transnuori. 

Ympäristön ei tarvitse ottaa mitään kantaa olotilan pysyvyyteen. Lapsia ei tarvitse diagnosoida. Heitä ei vaan missään nimessä saa yrittää gaslightata, että heidän oma kokemuksensa ei muka olisi totta. Sellainen on ihmisen mielenterveydelle tuhoisaa. 

Nuo nuoret KUVITTELEVAT olevansa jotakin mitä eivät ole. He tarvitsevat psykiatrin apua

Minun sisarukseni sai lapsena sitä "psykiatrista apua". Ei auttanut. Hänen sukupuolikokemuksensa oli ja pysyi, mutta nuo yritykset "parantaa" sitä aiheuttivat hänelle paljon kärsimystä. 

Niin, kokemus. Hän kuvittelee olevansa jotakin mitä ei ole

Niin. Ja ainoa tunnettu tapa auttaa sellaisen kokemuksen kanssa on transhoidot. 

Ei ole, vaan psykoterapia ja se, ettei lähde tuohon pelleilyyn mukaan. Entisenä anorektikkona olisi ollut järkyttävää, jos vanhempani olisivat teeskennelleet alipainoni olevan normaalia. 

Usko pois psykoterapia eli tässä tapauksessa eheytyshoito ei paranna transsukupuolisuutta, joka ei ole sairaus vaan ominaisuus toisin kuin anoreksia. Tuosta kidutuksesta on niin paljon kokemusta, että se on pystytty sulkemaan ulos hoitokeinona täydellä varmuudella. Se toimii siis yhtä hyvin kuin homoseksuaalisuudesta parantaminen eheytyshoidoilla eli ei lainkaan. 

Psykoterapia ei ole eheytyshoitoa. Jospa lakkaisit määrittelemästä käsitteitä mielivaltaisesti uudelleen.

Ja jos sukupuoliristiriita ei ole sairaus, niin miksi te vaaditte siihen lääke- ja leikkaushoitoja? 

Ei tietenkään aina olekaan ja siksi kirjoitinkin "tässä yhteydessä". Tässä yhteydessä se on eheytyshoitoa, jos sitä tehdään nimenomaan sukupuolikokemuksen muuttamiseksi. Tämä on todettu jo riittävän monta kertaa käytännössä. Sun maallikon jankkausta ei oikein enää kaivattaisi.

Psykoterapiassa terapeutti ei ikinä itse aseta terapian tavoitetta vaan potilas. Eli toi on täysin valheellista sinulta väittää, että psykoterapiassa pyrittäisiin muuttamaan ihmisen sukupuolikokemusta. Eli ei, MISSÄÄN tapauksessa psykoterapia ei ole eheytyshoitoa kuten väität. 

Eri... Tässä lainausketjussa viitattiin psykoterapiaan vähintään transhoidot ja identiteetin poissulkevana vaihtoehtona: "psykoterapia ja se, ettei lähde tuohon pelleilyyn mukaan." Vaikka psykoterapialla on toimintaa määrittelevät standardit, muuallakin tässä ketjussa esitetään terapia asiana, joka parantaa transsukupuolisuudesta, eli käytännössä muuttaa sukupuolikokemusta.

"Transsukupuolisuus" = sukupuoliristiriidan kokemus

Aikaisemmin siis joku on ehdottanut, että psykoterapia olisi parempi vaihtoehto käsitellä sukupuoliristiriidan kokemusta kuin hormonit ja leikkaukset. Joku esitti, että asia on verrattavissa siihen, että anorektikoiden kokemusta liiasta lihavuudesta vahvistettaisiin. Minusta tuossa ei siis pyritä kiistämään kenenkään kokemusta. Mutta pyritään auttamaan toista käsittelemään sitä tavalla, joka ei aiheuta toiselle vahinkoa. Anorektikon tapauksessa vahvistamisen tuloksena olisi itsensä nälkiinnyttäminen. Sukupuoliristiriitaa kokevan tapauksessa vahvistamisen todennäköinen seuraus on vastakkaisten hormonien käyttö ja kehon mutiloiminen. Psykoterapian ohella keskustelussa on tuotu esille myös psykofyysinen fysioterapia sukupuoliristiriidasta aiheutuvan kehodysforian hoitoon. 

Ei ole millään tavalla hedelmällistä verrata transsukupuolisuutta anoreksiaan, kun ne eivät ole verrannollisrt asiat. Anoreksia on sairaus, johon auttaa terapia. Terapia voi auttaa vaikkapa anorektista transihmistä parantumaan anoreksiasta, mutta sukupuolikokemukseen sillä ei ole mitään muuta vaikutusta kuin kuormitus ja ahdistus toimimattomasta "hoidosta". 

Siellä transihmiseksi ilmoittautuvien joukossa on valtavasti porukkaa, jotka eivät ole oikeasti transeja ja joille transiutus on tuhon tie. Siksi kaikki mahdollinen pitäisi ainakin kokeille ennen transiutusta, jottei ketään transiuteta väärin perustein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsemurhalla uhkailu on narsisteille tyypillinen tapa manipuloida muita ihmisiä. 

Kuka täällä on itsemurhalla uhkaillut? 

Ainahan se itsari tuodaan esille jos joku kritisoi transhoitoja. Niin nytkin. Mikään muu ei voi olla vaihtoehto kuin kuolema oman käden kautta. 

Ei varmaan johtuis siitä, että niitä itsemurhia nyt vaan on tehty? Pitäiskö ne vaan sensuroida pois tästä keskustelusta, kun ei sovi sun agendaan? 

Vaihtoehtoja todellakin on, ja on äärimmäisen tärkeää, että transnuoret tietää sen! 

Tai sitten ne itsemurhat johtuivat ihan siitä, että kyseessä oli ahdistunut ja masentunut nuori, joka ei saanut tarvitsemaansa apua, ei siksi ettei hänen ruumistaan silvottu ja syötetty blockereita?

No jos kaiken sen psykiatrisen "tuen ja avun" jälkeen tappaa itsensä, niin ei ne transhoidot oikein huonompaankaan lopputulokseen ois voineet johtaa, vai mitä? 

Eli tuki ja apu ei ollut riittävä, ja kaikkia ei mikään apu pysty pelastamaan. Teillä on omituinen kulttimainen ajattelutapa transhoidoista, että ne ovat joku pelastuskeino hukassa oleville nuorille eli tuputetaas niitä varmuuden vuoksi vähän kaikille.

Ei vaan se psykiatrinen apu oli nimenomaisesti haitallista, ei vain "ei riittävää". 

En minä ole missään sanonut, että kaikille tulisi tarjota transhoitoja. Olen sanonut, että lapsen mielenterveyttä ei saa vahingoittaa kiistämällä hänen oma kokemuksensa, ja että lapselle täytyisi tarjota toivoa. Joillekin se toivo voi olla transhoidot. 

Entä jos sisaruksellasi oli vain vakavia mielenterveysongelmia, jotka osaksi saivat ilmenemismuotonsa transiutena? Entä jos psykoterapia ei "vahingoittanutkaan" häntä, ei vain kyennyt auttamaan tarpeeksi? Entä jos sinä olet surussasi rakentanut yhteiskunnasta syyllisen hänen itsemurhaansa ja nyt toistelet näitä transideologian tuttuja fraaseja, jotta itsellesi tulisi parempi olo ja saataisi joku ulkopuolinen syyllinen sisaruksesi kuolemaan? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää kuulostaa vähän oudolta. Kuten myös ne kaikki tyypit jotka liittävät jotkut seksifetissinsä prideen. Kuten jotkut homomiehet valjaissaan. Mielestäni sellainen ei kuulu tähän. Pridessa on kysymys siitä, että saa rakastaa ketä haluaa eikä se liity mitenkään johonkin seksifetisseihin tai sukupuolisekoiluihin.

T. Seksuaalivähemmistöön kuuluva 

Sadomasoilut, fetissit ja transsutyöpajat kuuluvat yksityisen puolelle suostumuksellisten aikuisten kesken.

Kinkyhommat eivät ole mitenkään homojen yksinoikeus eikä homona elämisen ydintä. Miksi ihmeessä homoseksuaalit haluaisivat profiloitua nimenomaan sadomasoilun kautta, nahkahomohan on yleisimpiä homoista viljeltyjä stereotyyppejä. Kinkyilyn hehkuttaminen liittyy queer-aktivismiin ja muuhun seksuaali- ja sukupuoliradikalismiin, normien, cisteemin ja binäärin murskaamiseen, yksityisen ja julkisen rajan häivyttämiseen. 
Kinkyhommat ovat monella paikkakunnalla tiukasti heteroiden hallussa, mutta silti kinkyily kytkytetään homoseksuaaleihin ja homoseksuaalien tapahtumiin. Pridejärjestäjät voisivat miettiä optiikkaa, eli miltä se näyttää suurelle yleisölle ja homoseksuaalien vastustajille, että fetissit ja kinkyily nostetaan keskeiseen rooliin tapahtumassa, joka on suunnattu myös alaikäisille ja jonka tarkoitus on edustaa koko yhteisöä. 

Kinkyt liittyvät prideliikkeeseen siten, että nämä vähemmistöt ovat yhdistäneet voimansa ihan sieltä Priden alkuajoilta asti. Molemmat ihmisryhmät olivat (ja ovat edelleen) samanlaisen paheksunnan, vääristelyn ja syrjinnän kohteena, vaikka kinkyt eivät sinänsä liity vain seksuaalivähemmistöön. He ovat siis mukana, koska ovat aina olleet, eikä se ole mikään ilmiö, jota tänä päivänä erityisesti olisi alettu nostaa esiin. Oikeastaan päin vastoin tänä päivänä kinkyjä on alettu vastustaa myös sateenkaarivähemmistön sisältä päin. Usein nämä vastustajat eivät tunne historiaa, eivätkä tiedä, että kinkyt ovat olleet heidän edustamansa ihmisryhmän tukena vaatimassa ja saavuttamassa niitä oikeuksia, joista he nauttivat tänä päivänä.

Kyllä, Pridessä on sekaisin monenlaisia toimijoita, eivätkä kaikki allekirjoita kaikkea. Noiden ryhmien niputtaminen toisaalta yhteenkuuluvaksi joksikin "Prideideologiaksi" ja toisaalta sen väittäminen, että ne eivät liity mitenkään yhteen, ovat molemmat väärin. 

Mutta tätä tämä nettikeskustelu tänä päivänä on. Mustavalkoista yksinkertaistamista.

Pikemminkin se näyttää siltä, että kinkyporukka hakee legitimiteettiä ja näkyvyyttä homoseksuaalien resursseilla ja näkyvyydellä. Monesti tämä on sitä, että paikallinen heteroista muodostuva kinkyporukka tuo oman laitteistonsa lgb-tapahtuman yhteyteen, eikä sillä ole siihen mitään loogista kytköstä. Lgb-kinkyt ja heterokinkyt kokoontuvat ihan omissa porukoissaan.

Niin kokoontuvat. Ja nyt voit lukea tuosta yltä miksi nuo yhteisöt liittyvät toisiinsa Priden historiassa ja miksi ne ovat mukana tänäkin päivänä. 

Ei ole lgb-väen edun mukaista tulla profiloiduksi kinkyilyn kautta, joka nykypäivänä kytkeytyy trans/queer-aktivismiin ja sukupuoliradikalismiin. Homoseksuaalit haluavat sulautua yhteiskuntaan, eivätkä tehdä mitään julkista seksiperformanssia. Valtaosa lgb-väestä ei ole kinkyjä eikä joku yhteistyö aikojen alussa aiheuta ikuista kiitollisuuden velkaa oman edun kustannuksella. 

Ei varmaankaan niin ja jos luet sen mun viestin, niin en minä heitä vaadi mihinkään kiitollisuuden velkaan. Se nyt vaan on tosiasia, että monet seksuaalivähemmistön edustajat tuntevat historian ja ovat solidaarisia myös omien syrjinnän kokemustensa vuoksi. 

Kinkyt käyvät sitten omat taistelunsa, jos kokevat rakenteellista syrjintää, mutta Pride ei ole se paikka eikä friikkisirkus varmastikaan ole paras normalisoinnin muoto.

Joku on tuota mieltä ja ehkä itsekin toivon, että se voisi olla erillinen taistelu, mutta juurikin tämän mustamaalaamisen ja lietsonnan vuoksi, jota heidän mukana olonsa aiheuttaa, vaikka hekään eivät sitä ansaitse. Mutta seksuaalivähemmistön enimmistö on tässä solidaarisempaa väkeä kuin minä. Ja varmasti hyvä niin. He tietävät, että se on se tapa, jolla oikeudet ovat menneet eteenpäin.

Mukanaolo ei ongelma, vaan Priden valjastaminen seksuaalisen fetissin toteuttamisen areenaksi, vaikka tapahtuman on tarkoitus edustaa koko yhteisöä ja siellä on myös lapsia mukana. Puppy-leikki, seksiturreilu, piiskajutut, alastomuus ja graafinen bdsm-kuvasto eivät kuulu lasten eikä skeneen kuulumattomien aikuisten verkkokalvoille. Nimenomaan tuo tuputtaminen ja pakkokytkyttäminen aiheuttavat närää. Ketään ei kiinnosta, mitä suostumukselliset aikuiset keskenään touhuavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsemurhalla uhkailu on narsisteille tyypillinen tapa manipuloida muita ihmisiä. 

Kuka täällä on itsemurhalla uhkaillut? 

Ainahan se itsari tuodaan esille jos joku kritisoi transhoitoja. Niin nytkin. Mikään muu ei voi olla vaihtoehto kuin kuolema oman käden kautta. 

Ei varmaan johtuis siitä, että niitä itsemurhia nyt vaan on tehty? Pitäiskö ne vaan sensuroida pois tästä keskustelusta, kun ei sovi sun agendaan? 

Vaihtoehtoja todellakin on, ja on äärimmäisen tärkeää, että transnuoret tietää sen! 

Tai sitten ne itsemurhat johtuivat ihan siitä, että kyseessä oli ahdistunut ja masentunut nuori, joka ei saanut tarvitsemaansa apua, ei siksi ettei hänen ruumistaan silvottu ja syötetty blockereita?

No jos kaiken sen psykiatrisen "tuen ja avun" jälkeen tappaa itsensä, niin ei ne transhoidot oikein huonompaankaan lopputulokseen ois voineet johtaa, vai mitä? 

Eli tuki ja apu ei ollut riittävä, ja kaikkia ei mikään apu pysty pelastamaan. Teillä on omituinen kulttimainen ajattelutapa transhoidoista, että ne ovat joku pelastuskeino hukassa oleville nuorille eli tuputetaas niitä varmuuden vuoksi vähän kaikille.

Ei vaan se psykiatrinen apu oli nimenomaisesti haitallista, ei vain "ei riittävää". 

En minä ole missään sanonut, että kaikille tulisi tarjota transhoitoja. Olen sanonut, että lapsen mielenterveyttä ei saa vahingoittaa kiistämällä hänen oma kokemuksensa, ja että lapselle täytyisi tarjota toivoa. Joillekin se toivo voi olla transhoidot. 

Toivoa ei pidä rakentaa harhojen ja lääketieteellisen intervention varaan. Transdiagnoosi voidaan asettaa vasta täysi-ikäiselle, jonka identiteetti on vakiintunut ja mielenterveys tasapainossa. Itsemurhalla kiristäminen ei kerro tasapainosta eikä ennakoi hyvää hoitovastetta. Transhoidot itsessään ovat henkisesti ja fyysisesti raskaita ja vaativat sitkeyttä eikä murenemista vääristä pronomineista. Transhenkilö tarvitsee tukea ja seurantaa pitkään transition jälkeen, vaikka olisi oikealla motiivilla liikkeellä. Transitio ei ole maaginen ratkaisu elämän ongelmiin.

Lukemattomissa asioissa toivo rakennetaan nimenomaan lääketieteellisten interventioiden varaan. 

Minä puhun yhäkin siitä, että sukupuoliristiriitaa kokevan lapsen mielenterveyttä ei saa vahingoittaa kiistämällä hänen kokemustaan. Ja jos hän kysyy, voidaanko häntä auttaa elämään tyttönä/poikana, niin pitää kertoa että kyllä, aikuisia ihmisiä voidaan auttaa sellaisessa, eikä kiistää, että sellainen olisi mahdollista. 

En tajua, mistä vedät tuon itsemurhalla kiristämisen, minä en ole sellaisesta maininnut mitään. Itsemurhan tekeminen ei ole itsemurhalla kiristämistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Transsukupuolisiudessa ei ole kyse vain seksuaalisesta identiteedistä vaan ihmisen identiteedistä kokonaisuudessaan. Jos joku luulee, että nainen tai mies oleminen tarkoittaa vain seksuaalisuutta, en oikeasti voi mitään kuin ihmetellä, muten joku voi olla näin yksinkertainen. 

Ketään EI KIINNOSTA.

No näyttää kiinnostavan kaikki mahdollisuudet päästä pilkkaamaan ja haukkumaan transnuoria. 

Ei ole mitään transnuoria.

Nykyään törmää tällaisiin kommentteihin ihan tavallisen oloisilta ihmisiltä tuolla netin kommenttikentissä. Eikö nää ihmiset ymmärrä, että tällainen on aika äärimmäinen ja radikaali näkemys ja miten ihmeessä he ovat sellaiseen päätyneet. Miksi jotkut antaa itsensä lietsoontua tällaiseen radikaaliuteen asti. Varmasti jokin harha on, että oltaisiin maltillisia "lasten puolustajia". 

Eri, mutta onhan se väärin puhua transnuorista, kun kyseistä diagnoosia ei edes voi antaa alaikäiselle. Pitäisi puhua nuorista, joilla on sukupuolidysforiaa. Ja sehän voi joillakin mennä ohi puberteetin myötä. Trans ihan kirjaimellisestikin viittaa "transfromaatioon" eli muutosprosessiin. Ja transhoidotkin voi käydä läpi vain täysi-ikäinen ihminen, ei lapsi. 

Trans ihan kirjaimellisesti tarkoittaa "toisella puolella". Se viittaa kokemukseen ei transformaatioon, vaikka senkin sanan voi trans sanasta johtaa. Jokainen transihminen on ollut myös lapsi ja nuori ja iso osa heistä on tuntenut olevansa toista sukupuolta jo aivan pienestä asti. He ovat olleet aina olemassa riippumatta siitä milloin ovat päässeet transhoitoihin. He ovat olleet olemassa omansa itsenään myös silloin, kun heillä ei vielä ole ollut diagnoosia.

Se, että "tuntee olevansa toista sukupuolta" on eri asia kuin olla. Valitettavasti tunteet eivät aina vastaa todellisuutta ja välittävä, turvallinen vanhempi tukisi lastaan elämään todellisuudessa. Toki lapsi saa olla sellainen kuin on persoonaltaan, mutta samalla pitää hyväksyä sukupuolen muuttumattomuus kuten muutkin sellaiset asiat, joita ei voi muuttaa. Se on osa ihmisyyttä ja kasvamista. 

Se on kuitenkin ihmisen oma sukupuoli. Jos hän haluaa sitä yrittää muuttaa, se asia ei kuulu sinulle millään tavalla. Hänellä on siihen oikeus. Hänellä on myös oikeus muuttaa mieltänsä ja katua, jos siltä tuntuu. Sekään ei ole sinun asiasi. Jotta ihminen löytäisi parhaan mahdollisen tavan tulla toimeen sukupuolensa kanssa, on hyvä että on tällaisen kurssin kaltaisia turvallisia kevyen lähestymisen tapoja asian käsittelyyn. Ja sekään ei kosketa sinua millään tavalla.

Näin sivusta kerron, että se on todellakin meidän kaikkien asia. Ongelma on juuri siinä, että se kurssi ei ole turvallinen, kevyen lähestymisen tapa asian käsittelyyn. Siellä on transideologian niellaisseita aikuisia valmiina "ymmärtämään" ensi syksynä yläkoulun aloittavia lapsia. Heille sitten sorvataan sopivan kokoiset imitaatiopenikset. Mikä tuossa yhtälössä luo turvallisuuden tunnetta yhteenkään normaaliin aikuiseen?

Mitä ensi syksynä yläkoulun aloittavia 13 - 17-vuotiaat on? Miksi kokoajan unohdatte, että 13 oli se alaikäraja? Todennäköisesti tuolla oli lähinnä noita vanhempia teinejä.

Tuonne menneet teinit ovat ihan itse jo oman transiutensa löytäneet, eiväthän he muuten tuollaiseen työpajaan menisi. 

Eikä siellä mitään imitaatiopeniksiä tehty. 

Siihen kolmeentoista on keskitytty, koska se on ihan tosi vähän. Ja jos ne ei imitoi peniksiä, niin mikäköhän koko jutun idea sitten on? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Transsukupuolisiudessa ei ole kyse vain seksuaalisesta identiteedistä vaan ihmisen identiteedistä kokonaisuudessaan. Jos joku luulee, että nainen tai mies oleminen tarkoittaa vain seksuaalisuutta, en oikeasti voi mitään kuin ihmetellä, muten joku voi olla näin yksinkertainen. 

Ketään EI KIINNOSTA.

No näyttää kiinnostavan kaikki mahdollisuudet päästä pilkkaamaan ja haukkumaan transnuoria. 

Ei ole mitään transnuoria.

Nykyään törmää tällaisiin kommentteihin ihan tavallisen oloisilta ihmisiltä tuolla netin kommenttikentissä. Eikö nää ihmiset ymmärrä, että tällainen on aika äärimmäinen ja radikaali näkemys ja miten ihmeessä he ovat sellaiseen päätyneet. Miksi jotkut antaa itsensä lietsoontua tällaiseen radikaaliuteen asti. Varmasti jokin harha on, että oltaisiin maltillisia "lasten puolustajia". 

Eri, mutta onhan se väärin puhua transnuorista, kun kyseistä diagnoosia ei edes voi antaa alaikäiselle. Pitäisi puhua nuorista, joilla on sukupuolidysforiaa. Ja sehän voi joillakin mennä ohi puberteetin myötä. Trans ihan kirjaimellisestikin viittaa "transfromaatioon" eli muutosprosessiin. Ja transhoidotkin voi käydä läpi vain täysi-ikäinen ihminen, ei lapsi. 

Jokainen transsukupuolinen, jonka sukupuoliristiriita on alkanut lapsuudessa ja on pysyvää, on ollut nuorena transnuori. 

Minäkin olin lapsena autisti, vaikka sain diagnoosin vasta aikuisena. En muuttunut autistiksi vasta diagnoosin myötä. 

"Jokainen transsukupuolinen, jonka sukupuoliristiriita on alkanut lapsuudessa ja on pysyvää, on ollut nuorena transnuori." 

 

Ei ole. He ovat olleet lapsia ja nuoria, joilla on ollut kokemus sukupuoliristiriidasta. Ja useimmilla se ei ole pysyvä kokemus ellei sitä aleta vahvistamaan aikuisten toimesta. Siksi onkin tärkeää, ettei ketään lasta tai nuorta, jolla tällainen kokemus on, leimata transhenkilöksi ympäristön puolelta ja esitetä, kuin se olisi pysyvä olotila. 

 

Siksi onkin todella hyvä, että vasta aikuisuudessa voi saada diagnoosin, ja osa jatkaa hoitoihin, osa ei. 

 

On myös ihmisiä, joilla sukupuolidysforiaa on ollut koko ikänsä, he ovat saaneet diagnoosiin, käyneet hoidot läpi, identifioituneet transhenkilöksi useita vuosia ja sitten päättäneet detransitioitua. Huolimatta siitä, että sukupuolidysforia ei ole mennyt ohi. He ovat vain tiedostaneet, etteivät voi oikeasti olla toista sukupuolta omista tuntemuksistaan huolimatta, ja päätyneet elämään omana sukupuolenaan ja käsitelleet sukupuolidysforiaansa jollakin muulla tavalla. 

Sinä et minulle voi tätä asiaa sanella. Noi on sun henkilökohtaisia mielipiteitä, eikä mikääm totuus. Usko sinä tuollaiseen, jos se on sinulle tärkeää. Minä en usko. Minusta on päivänselvää, että jokainen lapsesta saakka pysyvästi vastakkaisen sukupuolen sukupuoli-identiteettiä kokeva on ollut transnuori. 

Ympäristön ei tarvitse ottaa mitään kantaa olotilan pysyvyyteen. Lapsia ei tarvitse diagnosoida. Heitä ei vaan missään nimessä saa yrittää gaslightata, että heidän oma kokemuksensa ei muka olisi totta. Sellainen on ihmisen mielenterveydelle tuhoisaa. 

Nuo nuoret KUVITTELEVAT olevansa jotakin mitä eivät ole. He tarvitsevat psykiatrin apua

Minun sisarukseni sai lapsena sitä "psykiatrista apua". Ei auttanut. Hänen sukupuolikokemuksensa oli ja pysyi, mutta nuo yritykset "parantaa" sitä aiheuttivat hänelle paljon kärsimystä. 

Niin, kokemus. Hän kuvittelee olevansa jotakin mitä ei ole

Niin. Ja ainoa tunnettu tapa auttaa sellaisen kokemuksen kanssa on transhoidot. 

Ei ole, vaan psykoterapia ja se, ettei lähde tuohon pelleilyyn mukaan. Entisenä anorektikkona olisi ollut järkyttävää, jos vanhempani olisivat teeskennelleet alipainoni olevan normaalia. 

Usko pois psykoterapia eli tässä tapauksessa eheytyshoito ei paranna transsukupuolisuutta, joka ei ole sairaus vaan ominaisuus toisin kuin anoreksia. Tuosta kidutuksesta on niin paljon kokemusta, että se on pystytty sulkemaan ulos hoitokeinona täydellä varmuudella. Se toimii siis yhtä hyvin kuin homoseksuaalisuudesta parantaminen eheytyshoidoilla eli ei lainkaan. 

Psykoterapia ei ole eheytyshoitoa. Jospa lakkaisit määrittelemästä käsitteitä mielivaltaisesti uudelleen.

Ja jos sukupuoliristiriita ei ole sairaus, niin miksi te vaaditte siihen lääke- ja leikkaushoitoja? 

Ei tietenkään aina olekaan ja siksi kirjoitinkin "tässä yhteydessä". Tässä yhteydessä se on eheytyshoitoa, jos sitä tehdään nimenomaan sukupuolikokemuksen muuttamiseksi. Tämä on todettu jo riittävän monta kertaa käytännössä. Sun maallikon jankkausta ei oikein enää kaivattaisi.

Psykoterapiassa terapeutti ei ikinä itse aseta terapian tavoitetta vaan potilas. Eli toi on täysin valheellista sinulta väittää, että psykoterapiassa pyrittäisiin muuttamaan ihmisen sukupuolikokemusta. Eli ei, MISSÄÄN tapauksessa psykoterapia ei ole eheytyshoitoa kuten väität. 

Eri... Tässä lainausketjussa viitattiin psykoterapiaan vähintään transhoidot ja identiteetin poissulkevana vaihtoehtona: "psykoterapia ja se, ettei lähde tuohon pelleilyyn mukaan." Vaikka psykoterapialla on toimintaa määrittelevät standardit, muuallakin tässä ketjussa esitetään terapia asiana, joka parantaa transsukupuolisuudesta, eli käytännössä muuttaa sukupuolikokemusta.

"Transsukupuolisuus" = sukupuoliristiriidan kokemus

Aikaisemmin siis joku on ehdottanut, että psykoterapia olisi parempi vaihtoehto käsitellä sukupuoliristiriidan kokemusta kuin hormonit ja leikkaukset. Joku esitti, että asia on verrattavissa siihen, että anorektikoiden kokemusta liiasta lihavuudesta vahvistettaisiin. Minusta tuossa ei siis pyritä kiistämään kenenkään kokemusta. Mutta pyritään auttamaan toista käsittelemään sitä tavalla, joka ei aiheuta toiselle vahinkoa. Anorektikon tapauksessa vahvistamisen tuloksena olisi itsensä nälkiinnyttäminen. Sukupuoliristiriitaa kokevan tapauksessa vahvistamisen todennäköinen seuraus on vastakkaisten hormonien käyttö ja kehon mutiloiminen. Psykoterapian ohella keskustelussa on tuotu esille myös psykofyysinen fysioterapia sukupuoliristiriidasta aiheutuvan kehodysforian hoitoon. 

Ei ole millään tavalla hedelmällistä verrata transsukupuolisuutta anoreksiaan, kun ne eivät ole verrannollisrt asiat. Anoreksia on sairaus, johon auttaa terapia. Terapia voi auttaa vaikkapa anorektista transihmistä parantumaan anoreksiasta, mutta sukupuolikokemukseen sillä ei ole mitään muuta vaikutusta kuin kuormitus ja ahdistus toimimattomasta "hoidosta". 

Itse asiassa sehän on hyvä vertaus. Molempiin liittyy voimakas kehonkuvan häiriö tai ristiriita oman kehon ja mielen välillä. Molemmissa koetaan voimakasta vierauden, tyytymättömyyden tai ahdistuksen tunnetta omaa fyysistä kehoa kohtaan. Molemmissa tilanteissa henkilöllä on voimakas tarve muuttaa omaa kehoaan vastaamaan paremmin sisäistä kokemustaan. Molemmat kokemukset voimistuvat tyypillisesti murrosiässä, jolloin keho muuttuu nopeasti ja sukupuolitunnusmerkit kehittyvät. Molemmissa oireet koetaan osaksi omaa identiteettiä, minkä vuoksi potilas ei ole vastaanottavainen hoitoa kohtaan. Molemmissa on kohonnut riski erilaisiin tausta- tai liitännäissairauksiin esim. masennusta, ahdistusta tai pakko-oireilua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsemurhalla uhkailu on narsisteille tyypillinen tapa manipuloida muita ihmisiä. 

Kuka täällä on itsemurhalla uhkaillut? 

Ainahan se itsari tuodaan esille jos joku kritisoi transhoitoja. Niin nytkin. Mikään muu ei voi olla vaihtoehto kuin kuolema oman käden kautta. 

Ei varmaan johtuis siitä, että niitä itsemurhia nyt vaan on tehty? Pitäiskö ne vaan sensuroida pois tästä keskustelusta, kun ei sovi sun agendaan? 

Vaihtoehtoja todellakin on, ja on äärimmäisen tärkeää, että transnuoret tietää sen! 

Tai sitten ne itsemurhat johtuivat ihan siitä, että kyseessä oli ahdistunut ja masentunut nuori, joka ei saanut tarvitsemaansa apua, ei siksi ettei hänen ruumistaan silvottu ja syötetty blockereita?

No jos kaiken sen psykiatrisen "tuen ja avun" jälkeen tappaa itsensä, niin ei ne transhoidot oikein huonompaankaan lopputulokseen ois voineet johtaa, vai mitä? 

Eli tuki ja apu ei ollut riittävä, ja kaikkia ei mikään apu pysty pelastamaan. Teillä on omituinen kulttimainen ajattelutapa transhoidoista, että ne ovat joku pelastuskeino hukassa oleville nuorille eli tuputetaas niitä varmuuden vuoksi vähän kaikille.

Ei vaan se psykiatrinen apu oli nimenomaisesti haitallista, ei vain "ei riittävää". 

En minä ole missään sanonut, että kaikille tulisi tarjota transhoitoja. Olen sanonut, että lapsen mielenterveyttä ei saa vahingoittaa kiistämällä hänen oma kokemuksensa, ja että lapselle täytyisi tarjota toivoa. Joillekin se toivo voi olla transhoidot. 

Entä jos sisaruksellasi oli vain vakavia mielenterveysongelmia, jotka osaksi saivat ilmenemismuotonsa transiutena? Entä jos psykoterapia ei "vahingoittanutkaan" häntä, ei vain kyennyt auttamaan tarpeeksi? Entä jos sinä olet surussasi rakentanut yhteiskunnasta syyllisen hänen itsemurhaansa ja nyt toistelet näitä transideologian tuttuja fraaseja, jotta itsellesi tulisi parempi olo ja saataisi joku ulkopuolinen syyllinen sisaruksesi kuolemaan? 

Entä jos minä tiedän itse enemmän omasta ja läheisteni elämästä, kuin sinä? 

En minä ole mitään yhteiskuntaa syyttänyt? 

En minä ole keksinyt, että hänen kokemuksensa kiistäminen ja "psykiatrinen apu" vahingoitti hänen mielenterveyttään, vaan mielenterveyden ammattilaiset ovat sen sanoneet. 

Jos 13 vuoteen mennessä lapseni olisi tuonut ilmi, että kokee olevansa väärässä sukupuolessa, tekisin kaikkeni tukeakseen häntä. En kuitenkaan haluaisi, että hän ottaisi osaa tällaiseen työpajaan. Ehkä vanhempaa teiniä ei voisi kieltääkään, vaan hän tekisi omat päätöksensä. Ehkä tässä kuitenkin tärkeämpää kuin itse "askartelu" on se vertaistuki, joka löytyy samanikäisten a samoja asioita läpi käyvien lasten parista. Eikö tällaista vertaistukitoimintaa olisi voitu järjestää vähemmän graavin toiminnan puitteissa? Kyseessä kuitenkin herkkä ikä ja aihepiiri sensitiivinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi omat lapseni saivat elää lgbt-aivopesun ulottumattomissa

Samoin! Olen todella kiitollinen siitä.

 

Oma tyttäreni on opettajana ja on kertonut minulle kuinka Seta, Pride ja muut vastaavat järjestöt koettavat kaikin keinoin työntää agendaansa jo alakouluihin ja opetussuunnitelmiinkin.

 

Täysin mielisairaaksi on mennyt maailma.

Kerrohan lisää näistä "kaikista keinoista", kun suuren luokan asiantuntija olet. 

Aivopesu alkaa jo päiväkodissa:

"Sukupuolen moninaisuudesta voi jakaa ikätasoisesti tietoa lapsille kertomalla esimerkiksi, että joillain pojilla on pimppi tai on mahdollista kasvaa aikuiseksi naiseksi, vaikka olisi syntymässä määritelty pojaksi."

Kohdassa "Sukupuolen moninaisuus": 

https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/osallisuus

Siihen kun lisätään Setan sateenkaarityöpajat, packer-työpajat, drag queen -satutunnit, drag queen -työpajat, miesten tamponit ja synnyttävät menkkamiehet oppimateriaaleihin, niin on tässä aika selvä kaava, eikös vain?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Transsukupuolisiudessa ei ole kyse vain seksuaalisesta identiteedistä vaan ihmisen identiteedistä kokonaisuudessaan. Jos joku luulee, että nainen tai mies oleminen tarkoittaa vain seksuaalisuutta, en oikeasti voi mitään kuin ihmetellä, muten joku voi olla näin yksinkertainen. 

Ketään EI KIINNOSTA.

No näyttää kiinnostavan kaikki mahdollisuudet päästä pilkkaamaan ja haukkumaan transnuoria. 

Ei ole mitään transnuoria.

Nykyään törmää tällaisiin kommentteihin ihan tavallisen oloisilta ihmisiltä tuolla netin kommenttikentissä. Eikö nää ihmiset ymmärrä, että tällainen on aika äärimmäinen ja radikaali näkemys ja miten ihmeessä he ovat sellaiseen päätyneet. Miksi jotkut antaa itsensä lietsoontua tällaiseen radikaaliuteen asti. Varmasti jokin harha on, että oltaisiin maltillisia "lasten puolustajia". 

Eri, mutta onhan se väärin puhua transnuorista, kun kyseistä diagnoosia ei edes voi antaa alaikäiselle. Pitäisi puhua nuorista, joilla on sukupuolidysforiaa. Ja sehän voi joillakin mennä ohi puberteetin myötä. Trans ihan kirjaimellisestikin viittaa "transfromaatioon" eli muutosprosessiin. Ja transhoidotkin voi käydä läpi vain täysi-ikäinen ihminen, ei lapsi. 

Jokainen transsukupuolinen, jonka sukupuoliristiriita on alkanut lapsuudessa ja on pysyvää, on ollut nuorena transnuori. 

Minäkin olin lapsena autisti, vaikka sain diagnoosin vasta aikuisena. En muuttunut autistiksi vasta diagnoosin myötä. 

"Jokainen transsukupuolinen, jonka sukupuoliristiriita on alkanut lapsuudessa ja on pysyvää, on ollut nuorena transnuori." 

 

Ei ole. He ovat olleet lapsia ja nuoria, joilla on ollut kokemus sukupuoliristiriidasta. Ja useimmilla se ei ole pysyvä kokemus ellei sitä aleta vahvistamaan aikuisten toimesta. Siksi onkin tärkeää, ettei ketään lasta tai nuorta, jolla tällainen kokemus on, leimata transhenkilöksi ympäristön puolelta ja esitetä, kuin se olisi pysyvä olotila. 

 

Siksi onkin todella hyvä, että vasta aikuisuudessa voi saada diagnoosin, ja osa jatkaa hoitoihin, osa ei. 

 

On myös ihmisiä, joilla sukupuolidysforiaa on ollut koko ikänsä, he ovat saaneet diagnoosiin, käyneet hoidot läpi, identifioituneet transhenkilöksi useita vuosia ja sitten päättäneet detransitioitua. Huolimatta siitä, että sukupuolidysforia ei ole mennyt ohi. He ovat vain tiedostaneet, etteivät voi oikeasti olla toista sukupuolta omista tuntemuksistaan huolimatta, ja päätyneet elämään omana sukupuolenaan ja käsitelleet sukupuolidysforiaansa jollakin muulla tavalla. 

Sinä et minulle voi tätä asiaa sanella. Noi on sun henkilökohtaisia mielipiteitä, eikä mikääm totuus. Usko sinä tuollaiseen, jos se on sinulle tärkeää. Minä en usko. Minusta on päivänselvää, että jokainen lapsesta saakka pysyvästi vastakkaisen sukupuolen sukupuoli-identiteettiä kokeva on ollut transnuori. 

Ympäristön ei tarvitse ottaa mitään kantaa olotilan pysyvyyteen. Lapsia ei tarvitse diagnosoida. Heitä ei vaan missään nimessä saa yrittää gaslightata, että heidän oma kokemuksensa ei muka olisi totta. Sellainen on ihmisen mielenterveydelle tuhoisaa. 

Nuo nuoret KUVITTELEVAT olevansa jotakin mitä eivät ole. He tarvitsevat psykiatrin apua

Minun sisarukseni sai lapsena sitä "psykiatrista apua". Ei auttanut. Hänen sukupuolikokemuksensa oli ja pysyi, mutta nuo yritykset "parantaa" sitä aiheuttivat hänelle paljon kärsimystä. 

Niin, kokemus. Hän kuvittelee olevansa jotakin mitä ei ole

Niin. Ja ainoa tunnettu tapa auttaa sellaisen kokemuksen kanssa on transhoidot. 

Ei ole, vaan psykoterapia ja se, ettei lähde tuohon pelleilyyn mukaan. Entisenä anorektikkona olisi ollut järkyttävää, jos vanhempani olisivat teeskennelleet alipainoni olevan normaalia. 

Usko pois psykoterapia eli tässä tapauksessa eheytyshoito ei paranna transsukupuolisuutta, joka ei ole sairaus vaan ominaisuus toisin kuin anoreksia. Tuosta kidutuksesta on niin paljon kokemusta, että se on pystytty sulkemaan ulos hoitokeinona täydellä varmuudella. Se toimii siis yhtä hyvin kuin homoseksuaalisuudesta parantaminen eheytyshoidoilla eli ei lainkaan. 

Psykoterapia ei ole eheytyshoitoa. Jospa lakkaisit määrittelemästä käsitteitä mielivaltaisesti uudelleen.

Ja jos sukupuoliristiriita ei ole sairaus, niin miksi te vaaditte siihen lääke- ja leikkaushoitoja? 

Ei tietenkään aina olekaan ja siksi kirjoitinkin "tässä yhteydessä". Tässä yhteydessä se on eheytyshoitoa, jos sitä tehdään nimenomaan sukupuolikokemuksen muuttamiseksi. Tämä on todettu jo riittävän monta kertaa käytännössä. Sun maallikon jankkausta ei oikein enää kaivattaisi.

Psykoterapiassa terapeutti ei ikinä itse aseta terapian tavoitetta vaan potilas. Eli toi on täysin valheellista sinulta väittää, että psykoterapiassa pyrittäisiin muuttamaan ihmisen sukupuolikokemusta. Eli ei, MISSÄÄN tapauksessa psykoterapia ei ole eheytyshoitoa kuten väität. 

Eri... Tässä lainausketjussa viitattiin psykoterapiaan vähintään transhoidot ja identiteetin poissulkevana vaihtoehtona: "psykoterapia ja se, ettei lähde tuohon pelleilyyn mukaan." Vaikka psykoterapialla on toimintaa määrittelevät standardit, muuallakin tässä ketjussa esitetään terapia asiana, joka parantaa transsukupuolisuudesta, eli käytännössä muuttaa sukupuolikokemusta.

"Transsukupuolisuus" = sukupuoliristiriidan kokemus

Aikaisemmin siis joku on ehdottanut, että psykoterapia olisi parempi vaihtoehto käsitellä sukupuoliristiriidan kokemusta kuin hormonit ja leikkaukset. Joku esitti, että asia on verrattavissa siihen, että anorektikoiden kokemusta liiasta lihavuudesta vahvistettaisiin. Minusta tuossa ei siis pyritä kiistämään kenenkään kokemusta. Mutta pyritään auttamaan toista käsittelemään sitä tavalla, joka ei aiheuta toiselle vahinkoa. Anorektikon tapauksessa vahvistamisen tuloksena olisi itsensä nälkiinnyttäminen. Sukupuoliristiriitaa kokevan tapauksessa vahvistamisen todennäköinen seuraus on vastakkaisten hormonien käyttö ja kehon mutiloiminen. Psykoterapian ohella keskustelussa on tuotu esille myös psykofyysinen fysioterapia sukupuoliristiriidasta aiheutuvan kehodysforian hoitoon. 

Ei ole millään tavalla hedelmällistä verrata transsukupuolisuutta anoreksiaan, kun ne eivät ole verrannollisrt asiat. Anoreksia on sairaus, johon auttaa terapia. Terapia voi auttaa vaikkapa anorektista transihmistä parantumaan anoreksiasta, mutta sukupuolikokemukseen sillä ei ole mitään muuta vaikutusta kuin kuormitus ja ahdistus toimimattomasta "hoidosta". 

Itse asiassa sehän on hyvä vertaus. Molempiin liittyy voimakas kehonkuvan häiriö tai ristiriita oman kehon ja mielen välillä. Molemmissa koetaan voimakasta vierauden, tyytymättömyyden tai ahdistuksen tunnetta omaa fyysistä kehoa kohtaan. Molemmissa tilanteissa henkilöllä on voimakas tarve muuttaa omaa kehoaan vastaamaan paremmin sisäistä kokemustaan. Molemmat kokemukset voimistuvat tyypillisesti murrosiässä, jolloin keho muuttuu nopeasti ja sukupuolitunnusmerkit kehittyvät. Molemmissa oireet koetaan osaksi omaa identiteettiä, minkä vuoksi potilas ei ole vastaanottavainen hoitoa kohtaan. Molemmissa on kohonnut riski erilaisiin tausta- tai liitännäissairauksiin esim. masennusta, ahdistusta tai pakko-oireilua.

Luulet keksineesi hyvän vertauksen, joka ei kuitenkaan yhtään käytännössä toimi, koska anoreksia on mielen sairaus ja transsukupuolisuus ei ole. Mutta sitä täytyy sitten tuutata, vaikka kyllä sulla varmaan älynlahjat riittäisi ymmärtämään miksi ne ei ole verrannolliset. Mutta se vaatisi tuosta ideologiadtasi irti päästämistä, mikä on varmasti vaikeaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsemurhalla uhkailu on narsisteille tyypillinen tapa manipuloida muita ihmisiä. 

Kuka täällä on itsemurhalla uhkaillut? 

Ainahan se itsari tuodaan esille jos joku kritisoi transhoitoja. Niin nytkin. Mikään muu ei voi olla vaihtoehto kuin kuolema oman käden kautta. 

Ei varmaan johtuis siitä, että niitä itsemurhia nyt vaan on tehty? Pitäiskö ne vaan sensuroida pois tästä keskustelusta, kun ei sovi sun agendaan? 

Vaihtoehtoja todellakin on, ja on äärimmäisen tärkeää, että transnuoret tietää sen! 

Tai sitten ne itsemurhat johtuivat ihan siitä, että kyseessä oli ahdistunut ja masentunut nuori, joka ei saanut tarvitsemaansa apua, ei siksi ettei hänen ruumistaan silvottu ja syötetty blockereita?

No jos kaiken sen psykiatrisen "tuen ja avun" jälkeen tappaa itsensä, niin ei ne transhoidot oikein huonompaankaan lopputulokseen ois voineet johtaa, vai mitä? 

Eli tuki ja apu ei ollut riittävä, ja kaikkia ei mikään apu pysty pelastamaan. Teillä on omituinen kulttimainen ajattelutapa transhoidoista, että ne ovat joku pelastuskeino hukassa oleville nuorille eli tuputetaas niitä varmuuden vuoksi vähän kaikille.

Ei vaan se psykiatrinen apu oli nimenomaisesti haitallista, ei vain "ei riittävää". 

En minä ole missään sanonut, että kaikille tulisi tarjota transhoitoja. Olen sanonut, että lapsen mielenterveyttä ei saa vahingoittaa kiistämällä hänen oma kokemuksensa, ja että lapselle täytyisi tarjota toivoa. Joillekin se toivo voi olla transhoidot. 

Nyt eletään 2020-lukua, ei 1980-lukua eikä poika muutu tytöksi, vaikka lähiympäristö kuinka myötäilisi. Nykyistä transilmiötä ei voi tarkastella sun vuosikymmenten takaisen yksilökokemuksen valossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsemurhalla uhkailu on narsisteille tyypillinen tapa manipuloida muita ihmisiä. 

Kuka täällä on itsemurhalla uhkaillut? 

Ainahan se itsari tuodaan esille jos joku kritisoi transhoitoja. Niin nytkin. Mikään muu ei voi olla vaihtoehto kuin kuolema oman käden kautta. 

Ei varmaan johtuis siitä, että niitä itsemurhia nyt vaan on tehty? Pitäiskö ne vaan sensuroida pois tästä keskustelusta, kun ei sovi sun agendaan? 

Vaihtoehtoja todellakin on, ja on äärimmäisen tärkeää, että transnuoret tietää sen! 

Tai sitten ne itsemurhat johtuivat ihan siitä, että kyseessä oli ahdistunut ja masentunut nuori, joka ei saanut tarvitsemaansa apua, ei siksi ettei hänen ruumistaan silvottu ja syötetty blockereita?

No jos kaiken sen psykiatrisen "tuen ja avun" jälkeen tappaa itsensä, niin ei ne transhoidot oikein huonompaankaan lopputulokseen ois voineet johtaa, vai mitä? 

Eli tuki ja apu ei ollut riittävä, ja kaikkia ei mikään apu pysty pelastamaan. Teillä on omituinen kulttimainen ajattelutapa transhoidoista, että ne ovat joku pelastuskeino hukassa oleville nuorille eli tuputetaas niitä varmuuden vuoksi vähän kaikille.

Ei vaan se psykiatrinen apu oli nimenomaisesti haitallista, ei vain "ei riittävää". 

En minä ole missään sanonut, että kaikille tulisi tarjota transhoitoja. Olen sanonut, että lapsen mielenterveyttä ei saa vahingoittaa kiistämällä hänen oma kokemuksensa, ja että lapselle täytyisi tarjota toivoa. Joillekin se toivo voi olla transhoidot. 

Entä jos sisaruksellasi oli vain vakavia mielenterveysongelmia, jotka osaksi saivat ilmenemismuotonsa transiutena? Entä jos psykoterapia ei "vahingoittanutkaan" häntä, ei vain kyennyt auttamaan tarpeeksi? Entä jos sinä olet surussasi rakentanut yhteiskunnasta syyllisen hänen itsemurhaansa ja nyt toistelet näitä transideologian tuttuja fraaseja, jotta itsellesi tulisi parempi olo ja saataisi joku ulkopuolinen syyllinen sisaruksesi kuolemaan? 

Harvinaisen halpamainen kommentti