Pride tekopenis-kurssi lapsille
Vihervasemmistolainen sukupuolisekavuutta levittävä Pride opettaa tekopenisten tekoa 13 vuotiaille lapsille suunnatulla kurssilla.
Luulin jo nähneeni kaiken mutta erehdyin.
https://pride.fi/tapahtuma/packer-ja-packer-pussin-ompelutyopaja-nuoril…
Kommentit (4308)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2023 kouluterveyskyselyssä 3377 yläkouluikäistä tyttöä koki olevansa muuta kuin tyttö.
Vuonna 2025 toista astetta käyvistä (eli samasta ryhmästä) samoin koki n. 1850.
Mihin katosi 1500 transidentiteettiä? Kaikki yhteen ääneen: R... O... G... D... ROGD!
Mikä tuossa on ihmeellistä? Eikös tuo juuri ole ihan normaalia?
Onhan se siinä mielessä ihmeellistä, että transidentiteetin väitetään olevan synnynnäinen ja muuttumaton? Ja että kajoavia ja peruuttamattomia hoitoja vaaditaan sen identiteetin perusteella hyvin nuorillekin ihmisille.
Eihän kukaan väitä, että jokainen jossain välissä sukupuoliristiriitaa kokeva on trans?
Eikö se nimenomaan ole transiuden määritelmä? Tänäänkin täällä on väitetty, että jo lapsi voi olla trans.
Mutta hienoa, jos olet sitä mieltä, ettei heti ensimmäisestä inahduksesta pidä päästä transiutukseen! Seta ja vihervasemmistohan vaativat blokkereiden vapauttamista ja muutenkin transiutuksia alaikäisille.
Ei, transiuden määritelmä ei ole, että jokainen sukupuoliristiriitaa kokeva on trans. Pysyvää sukupuoliristiriitaa kokeva on.
Tietenkin jokainen transsukupuolinen on ollut jo lapsens trans. Olen itse kasvanut sellaisen lapsen kanssa.
Sini Ariellin tarina todistaa, että jokainen lapsena sukupuoliristiriitaa kärsinyt ei ole aikuisena trans. Ei ole mitenkään mahdollista ennakoida lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä tai tietää sen juurisyytä. Siksi ei suositella sosiaalista transitiota tai transidentiteetin muuta lietsomista.
Hänen sukupuoliristiriitansahan meni ohi puberteetin alkaessa. Transsukupuolisilla se yleensä päinvastoin voimistuu ja nousee eniten pintaan silloin.
Tämähän kumoaa monen hellimän translapsinarratiivin?
Eihän kumoa? Hän ei ollut translapsi, jos se sukupuoliristiriita meni ohi. Ei se transsukupuolisilla mene.
Kyllä minun sisarukseni oli translapsi. Hänellä kun se ei mennyt ikinä ohi.
No ei varmaan mennytkään, jos ympäristö auliisti vahvisti ristiriitaa.
Ei, hänen ympäristönsä nimenomaan EI vahvistanut, ei ymmärtänyt, ei hyväksynyt. Hänelle päinvastoin yritettiin kertoa, että kyllä hän on poika, ei muu ole mahdollista jne.
Siksi osaan kertoa, että sellainen on erittäin vahingollista.
Ja mitään muita mielenterveydellisiä ongelmia ei ollut? Yleensähän näillä sukupuoliristiriitaisilla on muita ongelmia taustalla, eli ei ihme, että oireilevat. Mutta sitten he itse keskittyvät vain siihen sukupuoliristiriitaan. Kuin sen ratkaiseminen olisi ratkaisu kaikkeen, vaikka se itsessään vaikuttaisi olevan nimenomaan oire muista taustavaikuttimista.
Mitä mielenterveysongelmia parivuotiailla yleensä on?
Parivuotiaalla ei ole vielä vakiintunutta identiteettiä yhtään mistään aiheesta, saati jostain abstraktista sukupuoli-identiteetistä. Kannattaa perehtyä lapsen kehityspsykologiaan ja identiteettikehityksen vaiheisiin.
Transsukupuolisuus on hyvin paradoksaalinen käsite. Yhtäältä leluilla ei ole sukupuolta, mutta kun kaksivuotiaan lapsen käytöksestä etsitään merkkejä transsukupuolisuudesta, silloin leluilla kuitenkin on sukupuoli.
Ei kukaan ole diagnosoimassa kaksivuotiasta, mutta jälkikäteen voi sanoa että selviä merkkejä oli ilmassa jo pienenä lapsena.
Silloin ollaan diagnosoimassa, jos aletaan tehdä sosiaalista transiutusta ja toimenpiteitä kohti pysyvää transidentiteettiä kaksivuotiaan sanomisten perusteella.
No, mitään tuollaistahan kukaan ei ole ehdottanutkaan.
Täällä on vastustettu riittämättömänä sitä, että annetaan lapsen kokeilla ja ilmaista itseään sukupuolineutraalisti leikeillä, vaatteilla, hiustyyleillä. Kaikki sen yli menevä myötäily on sosiaalista transiuttamista.
Minä olen vastustanut sitä, että lapselle väitetään, että hänen kokemuksensa ei voi olla todellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2023 kouluterveyskyselyssä 3377 yläkouluikäistä tyttöä koki olevansa muuta kuin tyttö.
Vuonna 2025 toista astetta käyvistä (eli samasta ryhmästä) samoin koki n. 1850.
Mihin katosi 1500 transidentiteettiä? Kaikki yhteen ääneen: R... O... G... D... ROGD!
Mikä tuossa on ihmeellistä? Eikös tuo juuri ole ihan normaalia?
Onhan se siinä mielessä ihmeellistä, että transidentiteetin väitetään olevan synnynnäinen ja muuttumaton? Ja että kajoavia ja peruuttamattomia hoitoja vaaditaan sen identiteetin perusteella hyvin nuorillekin ihmisille.
Eihän kukaan väitä, että jokainen jossain välissä sukupuoliristiriitaa kokeva on trans?
Eikö se nimenomaan ole transiuden määritelmä? Tänäänkin täällä on väitetty, että jo lapsi voi olla trans.
Mutta hienoa, jos olet sitä mieltä, ettei heti ensimmäisestä inahduksesta pidä päästä transiutukseen! Seta ja vihervasemmistohan vaativat blokkereiden vapauttamista ja muutenkin transiutuksia alaikäisille.
Ei, transiuden määritelmä ei ole, että jokainen sukupuoliristiriitaa kokeva on trans. Pysyvää sukupuoliristiriitaa kokeva on.
Tietenkin jokainen transsukupuolinen on ollut jo lapsens trans. Olen itse kasvanut sellaisen lapsen kanssa.
Sini Ariellin tarina todistaa, että jokainen lapsena sukupuoliristiriitaa kärsinyt ei ole aikuisena trans. Ei ole mitenkään mahdollista ennakoida lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä tai tietää sen juurisyytä. Siksi ei suositella sosiaalista transitiota tai transidentiteetin muuta lietsomista.
Hänen sukupuoliristiriitansahan meni ohi puberteetin alkaessa. Transsukupuolisilla se yleensä päinvastoin voimistuu ja nousee eniten pintaan silloin.
Tämähän kumoaa monen hellimän translapsinarratiivin?
Eihän kumoa? Hän ei ollut translapsi, jos se sukupuoliristiriita meni ohi. Ei se transsukupuolisilla mene.
Kyllä minun sisarukseni oli translapsi. Hänellä kun se ei mennyt ikinä ohi.
No ei varmaan mennytkään, jos ympäristö auliisti vahvisti ristiriitaa.
Ei, hänen ympäristönsä nimenomaan EI vahvistanut, ei ymmärtänyt, ei hyväksynyt. Hänelle päinvastoin yritettiin kertoa, että kyllä hän on poika, ei muu ole mahdollista jne.
Siksi osaan kertoa, että sellainen on erittäin vahingollista.
Ja mitään muita mielenterveydellisiä ongelmia ei ollut? Yleensähän näillä sukupuoliristiriitaisilla on muita ongelmia taustalla, eli ei ihme, että oireilevat. Mutta sitten he itse keskittyvät vain siihen sukupuoliristiriitaan. Kuin sen ratkaiseminen olisi ratkaisu kaikkeen, vaikka se itsessään vaikuttaisi olevan nimenomaan oire muista taustavaikuttimista.
Mitä mielenterveysongelmia parivuotiailla yleensä on?
No varhaiseen vuorovaikutukseen ja tunnesäätelyn kehittymiseen liittyviä esimerkiksi. Ongelmia kiintymissuhteen muodostamisessa. Muita kehityksellisiä haasteita, esim. autismista jotain ensimerkkejä. Sopeutumishäiriöitä esim. vanhempien eroon tai muihin lähipiirin kriiseihin. Ja sitten oireilee takertumalla tiettyihin rooleihin, vaatteisiin jne.
Joo ei. Kyllä tämä oli ihan selvä tapaus. Siihen aikaan vaan ei näitä asioita valitettavasti ymmärretty.
Älkää ikinä tehkö lapsellenne tällaisissa asioissa niin, että kiistätte, että tämän sisäinen kokemus voisi olla totta.
Ihan kuriositeettina, että meidän serkku on myös transsukupuolinen. Tämä saa itseni epäilemään jonkinlaisen geneettisen tekijän mahdollisuutta.
Hölön hölön. Kaksivuotiaasta ei voi päätellä eikä diagnosoida mitään transsukupuolisuutta saati sukupuoliristiriidan kokemuksen pysyvyyttä. Kukaan ei synny väärän sukupuolen kehoon.
Sun muuttuva tarina saa itseni epäilemään trollaamisen ja pakkomielteen mahdollisuutta.
Minä en ole puhunut yhtään mitään mistään kaksivuotiaiden diagnosoinnista, enkä sukupuoliristiriidan pysyvyyden arviomisesta tms.
Eikä mun "tarina" ole muuttunut mitenkään.
Minä olen erittäin vakuuttunut siitä, että ihminen voi syntyä niin, että sukupuoli-identiteetti ei vastaa fyysistä sukupuolta.
Nyt siis kiistät väitteesi, että transiuden voi tunnistaa jo kaksivuotiaasta tämän kertomusten perusteella? Sinähän vastustit kiivaasti sitä, että translapseksi voidaan sanoa vasta aikuisena, kun sukupuoliristiriidan voidaan todeta olevan pysyvä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2023 kouluterveyskyselyssä 3377 yläkouluikäistä tyttöä koki olevansa muuta kuin tyttö.
Vuonna 2025 toista astetta käyvistä (eli samasta ryhmästä) samoin koki n. 1850.
Mihin katosi 1500 transidentiteettiä? Kaikki yhteen ääneen: R... O... G... D... ROGD!
Mikä tuossa on ihmeellistä? Eikös tuo juuri ole ihan normaalia?
Onhan se siinä mielessä ihmeellistä, että transidentiteetin väitetään olevan synnynnäinen ja muuttumaton? Ja että kajoavia ja peruuttamattomia hoitoja vaaditaan sen identiteetin perusteella hyvin nuorillekin ihmisille.
Eihän kukaan väitä, että jokainen jossain välissä sukupuoliristiriitaa kokeva on trans?
Eikö se nimenomaan ole transiuden määritelmä? Tänäänkin täällä on väitetty, että jo lapsi voi olla trans.
Mutta hienoa, jos olet sitä mieltä, ettei heti ensimmäisestä inahduksesta pidä päästä transiutukseen! Seta ja vihervasemmistohan vaativat blokkereiden vapauttamista ja muutenkin transiutuksia alaikäisille.
Ei, transiuden määritelmä ei ole, että jokainen sukupuoliristiriitaa kokeva on trans. Pysyvää sukupuoliristiriitaa kokeva on.
Tietenkin jokainen transsukupuolinen on ollut jo lapsens trans. Olen itse kasvanut sellaisen lapsen kanssa.
Sini Ariellin tarina todistaa, että jokainen lapsena sukupuoliristiriitaa kärsinyt ei ole aikuisena trans. Ei ole mitenkään mahdollista ennakoida lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä tai tietää sen juurisyytä. Siksi ei suositella sosiaalista transitiota tai transidentiteetin muuta lietsomista.
Hänen sukupuoliristiriitansahan meni ohi puberteetin alkaessa. Transsukupuolisilla se yleensä päinvastoin voimistuu ja nousee eniten pintaan silloin.
Tämähän kumoaa monen hellimän translapsinarratiivin?
Eihän kumoa? Hän ei ollut translapsi, jos se sukupuoliristiriita meni ohi. Ei se transsukupuolisilla mene.
Kyllä minun sisarukseni oli translapsi. Hänellä kun se ei mennyt ikinä ohi.
No ei varmaan mennytkään, jos ympäristö auliisti vahvisti ristiriitaa.
Ei, hänen ympäristönsä nimenomaan EI vahvistanut, ei ymmärtänyt, ei hyväksynyt. Hänelle päinvastoin yritettiin kertoa, että kyllä hän on poika, ei muu ole mahdollista jne.
Siksi osaan kertoa, että sellainen on erittäin vahingollista.
Ja mitään muita mielenterveydellisiä ongelmia ei ollut? Yleensähän näillä sukupuoliristiriitaisilla on muita ongelmia taustalla, eli ei ihme, että oireilevat. Mutta sitten he itse keskittyvät vain siihen sukupuoliristiriitaan. Kuin sen ratkaiseminen olisi ratkaisu kaikkeen, vaikka se itsessään vaikuttaisi olevan nimenomaan oire muista taustavaikuttimista.
Mitä mielenterveysongelmia parivuotiailla yleensä on?
Parivuotiaalla ei ole vielä vakiintunutta identiteettiä yhtään mistään aiheesta, saati jostain abstraktista sukupuoli-identiteetistä. Kannattaa perehtyä lapsen kehityspsykologiaan ja identiteettikehityksen vaiheisiin.
Transsukupuolisuus on hyvin paradoksaalinen käsite. Yhtäältä leluilla ei ole sukupuolta, mutta kun kaksivuotiaan lapsen käytöksestä etsitään merkkejä transsukupuolisuudesta, silloin leluilla kuitenkin on sukupuoli.
Kyllä sukupuoli-identiteetti alkaa kehittyä nimenomaan tuossa ikävaiheessa.
Miksi ihmeessä kukaan etsisi merkkejä transsukupuolisuudesta kaksivuotiaan käytöksestä?
Minä puhun siitä, kun lapsi itse KERTOO kokevansa olevansa eri sukupuolta. En puhu yhtään mistään käytöksestä.
Kerro meille omin sanoin mitä sukupuoli-identiteetti tarkoittaa ja mistä osa-alueista muodostuu? Millä eväillä kaksivuotias kuvailee ja samastuu niinkin abstraktiin konseptiin kuin sukupuoli-identiteetti?
Sä yrität sovittaa 2020-luvun transnarratiivia vuosikymmenten takaiseen pikkulapseen. Samaa luokkaa kuin alkuiperäiskansojen sukupuolijårjestelmien tarkastelu queerteorian linssin läpi.
Minä olen tiennyt olevani tyttö/nainen koko elämäni. Sitä sukupuoli-identiteetti on. Ihan yleisesti tiedetään, että sukupuoli-identiteettiin alkaa kehittyä juurikin siinä 2 - 4 vuoden iässä.
Ihan yhtälailla niitä transsukupuolisia oli silloin vuosikymmeniä sitten kuin nykyäänkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2023 kouluterveyskyselyssä 3377 yläkouluikäistä tyttöä koki olevansa muuta kuin tyttö.
Vuonna 2025 toista astetta käyvistä (eli samasta ryhmästä) samoin koki n. 1850.
Mihin katosi 1500 transidentiteettiä? Kaikki yhteen ääneen: R... O... G... D... ROGD!
Mikä tuossa on ihmeellistä? Eikös tuo juuri ole ihan normaalia?
Onhan se siinä mielessä ihmeellistä, että transidentiteetin väitetään olevan synnynnäinen ja muuttumaton? Ja että kajoavia ja peruuttamattomia hoitoja vaaditaan sen identiteetin perusteella hyvin nuorillekin ihmisille.
Eihän kukaan väitä, että jokainen jossain välissä sukupuoliristiriitaa kokeva on trans?
Eikö se nimenomaan ole transiuden määritelmä? Tänäänkin täällä on väitetty, että jo lapsi voi olla trans.
Mutta hienoa, jos olet sitä mieltä, ettei heti ensimmäisestä inahduksesta pidä päästä transiutukseen! Seta ja vihervasemmistohan vaativat blokkereiden vapauttamista ja muutenkin transiutuksia alaikäisille.
Ei, transiuden määritelmä ei ole, että jokainen sukupuoliristiriitaa kokeva on trans. Pysyvää sukupuoliristiriitaa kokeva on.
Tietenkin jokainen transsukupuolinen on ollut jo lapsens trans. Olen itse kasvanut sellaisen lapsen kanssa.
Sini Ariellin tarina todistaa, että jokainen lapsena sukupuoliristiriitaa kärsinyt ei ole aikuisena trans. Ei ole mitenkään mahdollista ennakoida lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä tai tietää sen juurisyytä. Siksi ei suositella sosiaalista transitiota tai transidentiteetin muuta lietsomista.
Hänen sukupuoliristiriitansahan meni ohi puberteetin alkaessa. Transsukupuolisilla se yleensä päinvastoin voimistuu ja nousee eniten pintaan silloin.
Tämähän kumoaa monen hellimän translapsinarratiivin?
Eihän kumoa? Hän ei ollut translapsi, jos se sukupuoliristiriita meni ohi. Ei se transsukupuolisilla mene.
Kyllä minun sisarukseni oli translapsi. Hänellä kun se ei mennyt ikinä ohi.
No ei varmaan mennytkään, jos ympäristö auliisti vahvisti ristiriitaa.
Ei, hänen ympäristönsä nimenomaan EI vahvistanut, ei ymmärtänyt, ei hyväksynyt. Hänelle päinvastoin yritettiin kertoa, että kyllä hän on poika, ei muu ole mahdollista jne.
Siksi osaan kertoa, että sellainen on erittäin vahingollista.
Ja mitään muita mielenterveydellisiä ongelmia ei ollut? Yleensähän näillä sukupuoliristiriitaisilla on muita ongelmia taustalla, eli ei ihme, että oireilevat. Mutta sitten he itse keskittyvät vain siihen sukupuoliristiriitaan. Kuin sen ratkaiseminen olisi ratkaisu kaikkeen, vaikka se itsessään vaikuttaisi olevan nimenomaan oire muista taustavaikuttimista.
Et varmaan ikinä ole tuntenut yhtään transsukupuolista?
Tunnen ja olen tuntenut. Niin?
Et kai sinä perusta näkemyksiäsi pelkästään tuttaviisi? Tässä ketjussa käsitellään transilmiötä monesta näkökulmasta, transaktivismin väitteitä, retoriikkaa ja toimintatapoja, ei sun ystäviä. Ensinnäkään transiudelle ei ole loogisesti koherenttia ja yleispätevää määritelmää ja transsateenvarjon alle on sisällytetty todella monenlaista porukkaa.
Eri
Tietenkin perustan näkemykseni siitä, onko transsukupuolisuutta olemassa, oikeisiin transsukupuolisiin, enkä mihinkään netissä levitettyyn propagandaan.
Sun mielestä transaktivistit, Seta ja muut transtoimijat ovat neutraaleja ja objektiivisia lähteitä? Tai että transsukupuoliset ovat monoliitti? Eihän ole edes konsensusta siitä, transiuden määritelmästä eikä transiuden juurisyytä tunneta.
Mitä propagandaa on levitetty, yksilöisitkö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2023 kouluterveyskyselyssä 3377 yläkouluikäistä tyttöä koki olevansa muuta kuin tyttö.
Vuonna 2025 toista astetta käyvistä (eli samasta ryhmästä) samoin koki n. 1850.
Mihin katosi 1500 transidentiteettiä? Kaikki yhteen ääneen: R... O... G... D... ROGD!
Mikä tuossa on ihmeellistä? Eikös tuo juuri ole ihan normaalia?
Onhan se siinä mielessä ihmeellistä, että transidentiteetin väitetään olevan synnynnäinen ja muuttumaton? Ja että kajoavia ja peruuttamattomia hoitoja vaaditaan sen identiteetin perusteella hyvin nuorillekin ihmisille.
Eihän kukaan väitä, että jokainen jossain välissä sukupuoliristiriitaa kokeva on trans?
Eikö se nimenomaan ole transiuden määritelmä? Tänäänkin täällä on väitetty, että jo lapsi voi olla trans.
Mutta hienoa, jos olet sitä mieltä, ettei heti ensimmäisestä inahduksesta pidä päästä transiutukseen! Seta ja vihervasemmistohan vaativat blokkereiden vapauttamista ja muutenkin transiutuksia alaikäisille.
Ei, transiuden määritelmä ei ole, että jokainen sukupuoliristiriitaa kokeva on trans. Pysyvää sukupuoliristiriitaa kokeva on.
Tietenkin jokainen transsukupuolinen on ollut jo lapsens trans. Olen itse kasvanut sellaisen lapsen kanssa.
Sini Ariellin tarina todistaa, että jokainen lapsena sukupuoliristiriitaa kärsinyt ei ole aikuisena trans. Ei ole mitenkään mahdollista ennakoida lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä tai tietää sen juurisyytä. Siksi ei suositella sosiaalista transitiota tai transidentiteetin muuta lietsomista.
Hänen sukupuoliristiriitansahan meni ohi puberteetin alkaessa. Transsukupuolisilla se yleensä päinvastoin voimistuu ja nousee eniten pintaan silloin.
Tämähän kumoaa monen hellimän translapsinarratiivin?
Eihän kumoa? Hän ei ollut translapsi, jos se sukupuoliristiriita meni ohi. Ei se transsukupuolisilla mene.
Kyllä minun sisarukseni oli translapsi. Hänellä kun se ei mennyt ikinä ohi.
No ei varmaan mennytkään, jos ympäristö auliisti vahvisti ristiriitaa.
Ei, hänen ympäristönsä nimenomaan EI vahvistanut, ei ymmärtänyt, ei hyväksynyt. Hänelle päinvastoin yritettiin kertoa, että kyllä hän on poika, ei muu ole mahdollista jne.
Siksi osaan kertoa, että sellainen on erittäin vahingollista.
Ja mitään muita mielenterveydellisiä ongelmia ei ollut? Yleensähän näillä sukupuoliristiriitaisilla on muita ongelmia taustalla, eli ei ihme, että oireilevat. Mutta sitten he itse keskittyvät vain siihen sukupuoliristiriitaan. Kuin sen ratkaiseminen olisi ratkaisu kaikkeen, vaikka se itsessään vaikuttaisi olevan nimenomaan oire muista taustavaikuttimista.
Mitä mielenterveysongelmia parivuotiailla yleensä on?
No varhaiseen vuorovaikutukseen ja tunnesäätelyn kehittymiseen liittyviä esimerkiksi. Ongelmia kiintymissuhteen muodostamisessa. Muita kehityksellisiä haasteita, esim. autismista jotain ensimerkkejä. Sopeutumishäiriöitä esim. vanhempien eroon tai muihin lähipiirin kriiseihin. Ja sitten oireilee takertumalla tiettyihin rooleihin, vaatteisiin jne.
Joo ei. Kyllä tämä oli ihan selvä tapaus. Siihen aikaan vaan ei näitä asioita valitettavasti ymmärretty.
Älkää ikinä tehkö lapsellenne tällaisissa asioissa niin, että kiistätte, että tämän sisäinen kokemus voisi olla totta.
Ihan kuriositeettina, että meidän serkku on myös transsukupuolinen. Tämä saa itseni epäilemään jonkinlaisen geneettisen tekijän mahdollisuutta.
Hölön hölön. Kaksivuotiaasta ei voi päätellä eikä diagnosoida mitään transsukupuolisuutta saati sukupuoliristiriidan kokemuksen pysyvyyttä. Kukaan ei synny väärän sukupuolen kehoon.
Sun muuttuva tarina saa itseni epäilemään trollaamisen ja pakkomielteen mahdollisuutta.
Minä en ole puhunut yhtään mitään mistään kaksivuotiaiden diagnosoinnista, enkä sukupuoliristiriidan pysyvyyden arviomisesta tms.
Eikä mun "tarina" ole muuttunut mitenkään.
Minä olen erittäin vakuuttunut siitä, että ihminen voi syntyä niin, että sukupuoli-identiteetti ei vastaa fyysistä sukupuolta.
Nyt siis kiistät väitteesi, että transiuden voi tunnistaa jo kaksivuotiaasta tämän kertomusten perusteella? Sinähän vastustit kiivaasti sitä, että translapseksi voidaan sanoa vasta aikuisena, kun sukupuoliristiriidan voidaan todeta olevan pysyvä?
Sun luetunymmärtäminen on kyllä ihan onnetonta, sori.
Muutama tyttö kävi ompelemassa jotain pussukoita ja mihin se nyt tämän keskustelun mukaan johtaa. Sukupuolenkorjaukset, aivopesu ja tuputtaminen( joita ei ole tapahtunut). Intetsukupuolikin on vedetty omien ennakkoluulojen kilveksi. Koko maa on menetetty. Voi tyttöset sentään. En ollenkaan usko että heidät väkisin raahattiin tuonne. Eikä heille on tuputettu ja syötetty noita asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2023 kouluterveyskyselyssä 3377 yläkouluikäistä tyttöä koki olevansa muuta kuin tyttö.
Vuonna 2025 toista astetta käyvistä (eli samasta ryhmästä) samoin koki n. 1850.
Mihin katosi 1500 transidentiteettiä? Kaikki yhteen ääneen: R... O... G... D... ROGD!
Mikä tuossa on ihmeellistä? Eikös tuo juuri ole ihan normaalia?
Onhan se siinä mielessä ihmeellistä, että transidentiteetin väitetään olevan synnynnäinen ja muuttumaton? Ja että kajoavia ja peruuttamattomia hoitoja vaaditaan sen identiteetin perusteella hyvin nuorillekin ihmisille.
Eihän kukaan väitä, että jokainen jossain välissä sukupuoliristiriitaa kokeva on trans?
Eikö se nimenomaan ole transiuden määritelmä? Tänäänkin täällä on väitetty, että jo lapsi voi olla trans.
Mutta hienoa, jos olet sitä mieltä, ettei heti ensimmäisestä inahduksesta pidä päästä transiutukseen! Seta ja vihervasemmistohan vaativat blokkereiden vapauttamista ja muutenkin transiutuksia alaikäisille.
Ei, transiuden määritelmä ei ole, että jokainen sukupuoliristiriitaa kokeva on trans. Pysyvää sukupuoliristiriitaa kokeva on.
Tietenkin jokainen transsukupuolinen on ollut jo lapsens trans. Olen itse kasvanut sellaisen lapsen kanssa.
Sini Ariellin tarina todistaa, että jokainen lapsena sukupuoliristiriitaa kärsinyt ei ole aikuisena trans. Ei ole mitenkään mahdollista ennakoida lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä tai tietää sen juurisyytä. Siksi ei suositella sosiaalista transitiota tai transidentiteetin muuta lietsomista.
Hänen sukupuoliristiriitansahan meni ohi puberteetin alkaessa. Transsukupuolisilla se yleensä päinvastoin voimistuu ja nousee eniten pintaan silloin.
Tämähän kumoaa monen hellimän translapsinarratiivin?
Eihän kumoa? Hän ei ollut translapsi, jos se sukupuoliristiriita meni ohi. Ei se transsukupuolisilla mene.
Kyllä minun sisarukseni oli translapsi. Hänellä kun se ei mennyt ikinä ohi.
No ei varmaan mennytkään, jos ympäristö auliisti vahvisti ristiriitaa.
Ei, hänen ympäristönsä nimenomaan EI vahvistanut, ei ymmärtänyt, ei hyväksynyt. Hänelle päinvastoin yritettiin kertoa, että kyllä hän on poika, ei muu ole mahdollista jne.
Siksi osaan kertoa, että sellainen on erittäin vahingollista.
Ja mitään muita mielenterveydellisiä ongelmia ei ollut? Yleensähän näillä sukupuoliristiriitaisilla on muita ongelmia taustalla, eli ei ihme, että oireilevat. Mutta sitten he itse keskittyvät vain siihen sukupuoliristiriitaan. Kuin sen ratkaiseminen olisi ratkaisu kaikkeen, vaikka se itsessään vaikuttaisi olevan nimenomaan oire muista taustavaikuttimista.
Et varmaan ikinä ole tuntenut yhtään transsukupuolista?
Tunnen ja olen tuntenut. Niin?
Et kai sinä perusta näkemyksiäsi pelkästään tuttaviisi? Tässä ketjussa käsitellään transilmiötä monesta näkökulmasta, transaktivismin väitteitä, retoriikkaa ja toimintatapoja, ei sun ystäviä. Ensinnäkään transiudelle ei ole loogisesti koherenttia ja yleispätevää määritelmää ja transsateenvarjon alle on sisällytetty todella monenlaista porukkaa.
Eri
Tietenkin perustan näkemykseni siitä, onko transsukupuolisuutta olemassa, oikeisiin transsukupuolisiin, enkä mihinkään netissä levitettyyn propagandaan.
Sun mielestä transaktivistit, Seta ja muut transtoimijat ovat neutraaleja ja objektiivisia lähteitä? Tai että transsukupuoliset ovat monoliitti? Eihän ole edes konsensusta siitä, transiuden määritelmästä eikä transiuden juurisyytä tunneta.
Mitä propagandaa on levitetty, yksilöisitkö.
No toki he on asian suurimpia asiantuntijoita. Neutraaleja eivät varmasti ole, harvempi suhtautuu omaan olemassaoloonsa tai sen oikeutukseen jonain neutraalina "voin olla - voin olla olematta" -kysymyksenä. Transsukupuolisia on tietysti niin monenlaisia yksilöitä, kuin maailmassa on transsukupuolisia.
Transvastaista propagandaa on tää ketju täynnä, lähtien kaikenmaailman salaliittoteorioista vasemmistosta haluamassa tuhota yhteiskuntaa jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2023 kouluterveyskyselyssä 3377 yläkouluikäistä tyttöä koki olevansa muuta kuin tyttö.
Vuonna 2025 toista astetta käyvistä (eli samasta ryhmästä) samoin koki n. 1850.
Mihin katosi 1500 transidentiteettiä? Kaikki yhteen ääneen: R... O... G... D... ROGD!
Mikä tuossa on ihmeellistä? Eikös tuo juuri ole ihan normaalia?
Onhan se siinä mielessä ihmeellistä, että transidentiteetin väitetään olevan synnynnäinen ja muuttumaton? Ja että kajoavia ja peruuttamattomia hoitoja vaaditaan sen identiteetin perusteella hyvin nuorillekin ihmisille.
Eihän kukaan väitä, että jokainen jossain välissä sukupuoliristiriitaa kokeva on trans?
Eikö se nimenomaan ole transiuden määritelmä? Tänäänkin täällä on väitetty, että jo lapsi voi olla trans.
Mutta hienoa, jos olet sitä mieltä, ettei heti ensimmäisestä inahduksesta pidä päästä transiutukseen! Seta ja vihervasemmistohan vaativat blokkereiden vapauttamista ja muutenkin transiutuksia alaikäisille.
Ei, transiuden määritelmä ei ole, että jokainen sukupuoliristiriitaa kokeva on trans. Pysyvää sukupuoliristiriitaa kokeva on.
Tietenkin jokainen transsukupuolinen on ollut jo lapsens trans. Olen itse kasvanut sellaisen lapsen kanssa.
Sini Ariellin tarina todistaa, että jokainen lapsena sukupuoliristiriitaa kärsinyt ei ole aikuisena trans. Ei ole mitenkään mahdollista ennakoida lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä tai tietää sen juurisyytä. Siksi ei suositella sosiaalista transitiota tai transidentiteetin muuta lietsomista.
Hänen sukupuoliristiriitansahan meni ohi puberteetin alkaessa. Transsukupuolisilla se yleensä päinvastoin voimistuu ja nousee eniten pintaan silloin.
Tämähän kumoaa monen hellimän translapsinarratiivin?
Eihän kumoa? Hän ei ollut translapsi, jos se sukupuoliristiriita meni ohi. Ei se transsukupuolisilla mene.
Kyllä minun sisarukseni oli translapsi. Hänellä kun se ei mennyt ikinä ohi.
No ei varmaan mennytkään, jos ympäristö auliisti vahvisti ristiriitaa.
Ei, hänen ympäristönsä nimenomaan EI vahvistanut, ei ymmärtänyt, ei hyväksynyt. Hänelle päinvastoin yritettiin kertoa, että kyllä hän on poika, ei muu ole mahdollista jne.
Siksi osaan kertoa, että sellainen on erittäin vahingollista.
Ja mitään muita mielenterveydellisiä ongelmia ei ollut? Yleensähän näillä sukupuoliristiriitaisilla on muita ongelmia taustalla, eli ei ihme, että oireilevat. Mutta sitten he itse keskittyvät vain siihen sukupuoliristiriitaan. Kuin sen ratkaiseminen olisi ratkaisu kaikkeen, vaikka se itsessään vaikuttaisi olevan nimenomaan oire muista taustavaikuttimista.
Mitä mielenterveysongelmia parivuotiailla yleensä on?
Parivuotiaalla ei ole vielä vakiintunutta identiteettiä yhtään mistään aiheesta, saati jostain abstraktista sukupuoli-identiteetistä. Kannattaa perehtyä lapsen kehityspsykologiaan ja identiteettikehityksen vaiheisiin.
Transsukupuolisuus on hyvin paradoksaalinen käsite. Yhtäältä leluilla ei ole sukupuolta, mutta kun kaksivuotiaan lapsen käytöksestä etsitään merkkejä transsukupuolisuudesta, silloin leluilla kuitenkin on sukupuoli.
Kyllä sukupuoli-identiteetti alkaa kehittyä nimenomaan tuossa ikävaiheessa.
Miksi ihmeessä kukaan etsisi merkkejä transsukupuolisuudesta kaksivuotiaan käytöksestä?
Minä puhun siitä, kun lapsi itse KERTOO kokevansa olevansa eri sukupuolta. En puhu yhtään mistään käytöksestä.
Kerro meille omin sanoin mitä sukupuoli-identiteetti tarkoittaa ja mistä osa-alueista muodostuu? Millä eväillä kaksivuotias kuvailee ja samastuu niinkin abstraktiin konseptiin kuin sukupuoli-identiteetti?
Sä yrität sovittaa 2020-luvun transnarratiivia vuosikymmenten takaiseen pikkulapseen. Samaa luokkaa kuin alkuiperäiskansojen sukupuolijårjestelmien tarkastelu queerteorian linssin läpi.
Minä olen tiennyt olevani tyttö/nainen koko elämäni. Sitä sukupuoli-identiteetti on. Ihan yleisesti tiedetään, että sukupuoli-identiteettiin alkaa kehittyä juurikin siinä 2 - 4 vuoden iässä.
Ihan yhtälailla niitä transsukupuolisia oli silloin vuosikymmeniä sitten kuin nykyäänkin.
Mihin tämä tieto sukupuolesta pohjautuu? Mihin pohjautuu kokemus kehon sukupuolesta poikkeavasta identiteetistä ja miksi se olisi luotettava kaksivuotiaan kertomana?
Tyttö tietää olevansa tyttö, koska hänellä on tytön keho, ei se ole mikään tietoisuuteen lipuva mystinen ilmoitus sukupuolijumalilta. Identiteettikokemus perustuu konkretiaan. Sukupuoli-identiteetti tarkoittaa tietoisuutta kehon sukupuolesta, ei sen mystisempää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2023 kouluterveyskyselyssä 3377 yläkouluikäistä tyttöä koki olevansa muuta kuin tyttö.
Vuonna 2025 toista astetta käyvistä (eli samasta ryhmästä) samoin koki n. 1850.
Mihin katosi 1500 transidentiteettiä? Kaikki yhteen ääneen: R... O... G... D... ROGD!
Mikä tuossa on ihmeellistä? Eikös tuo juuri ole ihan normaalia?
Onhan se siinä mielessä ihmeellistä, että transidentiteetin väitetään olevan synnynnäinen ja muuttumaton? Ja että kajoavia ja peruuttamattomia hoitoja vaaditaan sen identiteetin perusteella hyvin nuorillekin ihmisille.
Eihän kukaan väitä, että jokainen jossain välissä sukupuoliristiriitaa kokeva on trans?
Eikö se nimenomaan ole transiuden määritelmä? Tänäänkin täällä on väitetty, että jo lapsi voi olla trans.
Mutta hienoa, jos olet sitä mieltä, ettei heti ensimmäisestä inahduksesta pidä päästä transiutukseen! Seta ja vihervasemmistohan vaativat blokkereiden vapauttamista ja muutenkin transiutuksia alaikäisille.
Ei, transiuden määritelmä ei ole, että jokainen sukupuoliristiriitaa kokeva on trans. Pysyvää sukupuoliristiriitaa kokeva on.
Tietenkin jokainen transsukupuolinen on ollut jo lapsens trans. Olen itse kasvanut sellaisen lapsen kanssa.
Sini Ariellin tarina todistaa, että jokainen lapsena sukupuoliristiriitaa kärsinyt ei ole aikuisena trans. Ei ole mitenkään mahdollista ennakoida lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä tai tietää sen juurisyytä. Siksi ei suositella sosiaalista transitiota tai transidentiteetin muuta lietsomista.
Hänen sukupuoliristiriitansahan meni ohi puberteetin alkaessa. Transsukupuolisilla se yleensä päinvastoin voimistuu ja nousee eniten pintaan silloin.
Tämähän kumoaa monen hellimän translapsinarratiivin?
Eihän kumoa? Hän ei ollut translapsi, jos se sukupuoliristiriita meni ohi. Ei se transsukupuolisilla mene.
Kyllä minun sisarukseni oli translapsi. Hänellä kun se ei mennyt ikinä ohi.
No ei varmaan mennytkään, jos ympäristö auliisti vahvisti ristiriitaa.
Ei, hänen ympäristönsä nimenomaan EI vahvistanut, ei ymmärtänyt, ei hyväksynyt. Hänelle päinvastoin yritettiin kertoa, että kyllä hän on poika, ei muu ole mahdollista jne.
Siksi osaan kertoa, että sellainen on erittäin vahingollista.
Ja mitään muita mielenterveydellisiä ongelmia ei ollut? Yleensähän näillä sukupuoliristiriitaisilla on muita ongelmia taustalla, eli ei ihme, että oireilevat. Mutta sitten he itse keskittyvät vain siihen sukupuoliristiriitaan. Kuin sen ratkaiseminen olisi ratkaisu kaikkeen, vaikka se itsessään vaikuttaisi olevan nimenomaan oire muista taustavaikuttimista.
Mitä mielenterveysongelmia parivuotiailla yleensä on?
No varhaiseen vuorovaikutukseen ja tunnesäätelyn kehittymiseen liittyviä esimerkiksi. Ongelmia kiintymissuhteen muodostamisessa. Muita kehityksellisiä haasteita, esim. autismista jotain ensimerkkejä. Sopeutumishäiriöitä esim. vanhempien eroon tai muihin lähipiirin kriiseihin. Ja sitten oireilee takertumalla tiettyihin rooleihin, vaatteisiin jne.
Joo ei. Kyllä tämä oli ihan selvä tapaus. Siihen aikaan vaan ei näitä asioita valitettavasti ymmärretty.
Älkää ikinä tehkö lapsellenne tällaisissa asioissa niin, että kiistätte, että tämän sisäinen kokemus voisi olla totta.
Ihan kuriositeettina, että meidän serkku on myös transsukupuolinen. Tämä saa itseni epäilemään jonkinlaisen geneettisen tekijän mahdollisuutta.
Hölön hölön. Kaksivuotiaasta ei voi päätellä eikä diagnosoida mitään transsukupuolisuutta saati sukupuoliristiriidan kokemuksen pysyvyyttä. Kukaan ei synny väärän sukupuolen kehoon.
Sun muuttuva tarina saa itseni epäilemään trollaamisen ja pakkomielteen mahdollisuutta.
Minä en ole puhunut yhtään mitään mistään kaksivuotiaiden diagnosoinnista, enkä sukupuoliristiriidan pysyvyyden arviomisesta tms.
Eikä mun "tarina" ole muuttunut mitenkään.
Minä olen erittäin vakuuttunut siitä, että ihminen voi syntyä niin, että sukupuoli-identiteetti ei vastaa fyysistä sukupuolta.
Nyt siis kiistät väitteesi, että transiuden voi tunnistaa jo kaksivuotiaasta tämän kertomusten perusteella? Sinähän vastustit kiivaasti sitä, että translapseksi voidaan sanoa vasta aikuisena, kun sukupuoliristiriidan voidaan todeta olevan pysyvä?
Sun luetunymmärtäminen on kyllä ihan onnetonta, sori.
Kannattaa sitten pitää tarina johdonmukaisena, sori.
Vierailija kirjoitti:
Muutama tyttö kävi ompelemassa jotain pussukoita ja mihin se nyt tämän keskustelun mukaan johtaa. Sukupuolenkorjaukset, aivopesu ja tuputtaminen( joita ei ole tapahtunut). Intetsukupuolikin on vedetty omien ennakkoluulojen kilveksi. Koko maa on menetetty. Voi tyttöset sentään. En ollenkaan usko että heidät väkisin raahattiin tuonne. Eikä heille on tuputettu ja syötetty noita asioita.
Ongelma on jo siinä ideologisessa pohjassa, että lapselle satuillaan väärän sukupuolen kehoon syntymisestä.
Ongelma on myös, että Seta järkkää työpajan, jossa härkitään 13-vuotiaiden tyttöjen sukupuolikokemuksen ja seksuaalisuuden alueella, eikä vetäjien ideologiasta, koulutustaustasta tai rikosrekisteristä ole tietoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2023 kouluterveyskyselyssä 3377 yläkouluikäistä tyttöä koki olevansa muuta kuin tyttö.
Vuonna 2025 toista astetta käyvistä (eli samasta ryhmästä) samoin koki n. 1850.
Mihin katosi 1500 transidentiteettiä? Kaikki yhteen ääneen: R... O... G... D... ROGD!
Mikä tuossa on ihmeellistä? Eikös tuo juuri ole ihan normaalia?
Onhan se siinä mielessä ihmeellistä, että transidentiteetin väitetään olevan synnynnäinen ja muuttumaton? Ja että kajoavia ja peruuttamattomia hoitoja vaaditaan sen identiteetin perusteella hyvin nuorillekin ihmisille.
Eihän kukaan väitä, että jokainen jossain välissä sukupuoliristiriitaa kokeva on trans?
Eikö se nimenomaan ole transiuden määritelmä? Tänäänkin täällä on väitetty, että jo lapsi voi olla trans.
Mutta hienoa, jos olet sitä mieltä, ettei heti ensimmäisestä inahduksesta pidä päästä transiutukseen! Seta ja vihervasemmistohan vaativat blokkereiden vapauttamista ja muutenkin transiutuksia alaikäisille.
Ei, transiuden määritelmä ei ole, että jokainen sukupuoliristiriitaa kokeva on trans. Pysyvää sukupuoliristiriitaa kokeva on.
Tietenkin jokainen transsukupuolinen on ollut jo lapsens trans. Olen itse kasvanut sellaisen lapsen kanssa.
Sini Ariellin tarina todistaa, että jokainen lapsena sukupuoliristiriitaa kärsinyt ei ole aikuisena trans. Ei ole mitenkään mahdollista ennakoida lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä tai tietää sen juurisyytä. Siksi ei suositella sosiaalista transitiota tai transidentiteetin muuta lietsomista.
Hänen sukupuoliristiriitansahan meni ohi puberteetin alkaessa. Transsukupuolisilla se yleensä päinvastoin voimistuu ja nousee eniten pintaan silloin.
Tämähän kumoaa monen hellimän translapsinarratiivin?
Eihän kumoa? Hän ei ollut translapsi, jos se sukupuoliristiriita meni ohi. Ei se transsukupuolisilla mene.
Kyllä minun sisarukseni oli translapsi. Hänellä kun se ei mennyt ikinä ohi.
No ei varmaan mennytkään, jos ympäristö auliisti vahvisti ristiriitaa.
Ei, hänen ympäristönsä nimenomaan EI vahvistanut, ei ymmärtänyt, ei hyväksynyt. Hänelle päinvastoin yritettiin kertoa, että kyllä hän on poika, ei muu ole mahdollista jne.
Siksi osaan kertoa, että sellainen on erittäin vahingollista.
Ja mitään muita mielenterveydellisiä ongelmia ei ollut? Yleensähän näillä sukupuoliristiriitaisilla on muita ongelmia taustalla, eli ei ihme, että oireilevat. Mutta sitten he itse keskittyvät vain siihen sukupuoliristiriitaan. Kuin sen ratkaiseminen olisi ratkaisu kaikkeen, vaikka se itsessään vaikuttaisi olevan nimenomaan oire muista taustavaikuttimista.
Mitä mielenterveysongelmia parivuotiailla yleensä on?
Parivuotiaalla ei ole vielä vakiintunutta identiteettiä yhtään mistään aiheesta, saati jostain abstraktista sukupuoli-identiteetistä. Kannattaa perehtyä lapsen kehityspsykologiaan ja identiteettikehityksen vaiheisiin.
Transsukupuolisuus on hyvin paradoksaalinen käsite. Yhtäältä leluilla ei ole sukupuolta, mutta kun kaksivuotiaan lapsen käytöksestä etsitään merkkejä transsukupuolisuudesta, silloin leluilla kuitenkin on sukupuoli.
Kyllä sukupuoli-identiteetti alkaa kehittyä nimenomaan tuossa ikävaiheessa.
Miksi ihmeessä kukaan etsisi merkkejä transsukupuolisuudesta kaksivuotiaan käytöksestä?
Minä puhun siitä, kun lapsi itse KERTOO kokevansa olevansa eri sukupuolta. En puhu yhtään mistään käytöksestä.
Kerro meille omin sanoin mitä sukupuoli-identiteetti tarkoittaa ja mistä osa-alueista muodostuu? Millä eväillä kaksivuotias kuvailee ja samastuu niinkin abstraktiin konseptiin kuin sukupuoli-identiteetti?
Sä yrität sovittaa 2020-luvun transnarratiivia vuosikymmenten takaiseen pikkulapseen. Samaa luokkaa kuin alkuiperäiskansojen sukupuolijårjestelmien tarkastelu queerteorian linssin läpi.
Minä olen tiennyt olevani tyttö/nainen koko elämäni. Sitä sukupuoli-identiteetti on. Ihan yleisesti tiedetään, että sukupuoli-identiteettiin alkaa kehittyä juurikin siinä 2 - 4 vuoden iässä.
Ihan yhtälailla niitä transsukupuolisia oli silloin vuosikymmeniä sitten kuin nykyäänkin.
Mihin tämä tieto sukupuolesta pohjautuu? Mihin pohjautuu kokemus kehon sukupuolesta poikkeavasta identiteetistä ja miksi se olisi luotettava kaksivuotiaan kertomana?
Tyttö tietää olevansa tyttö, koska hänellä on tytön keho, ei se ole mikään tietoisuuteen lipuva mystinen ilmoitus sukupuolijumalilta. Identiteettikokemus perustuu konkretiaan. Sukupuoli-identiteetti tarkoittaa tietoisuutta kehon sukupuolesta, ei sen mystisempää.
Mistä minä tiedän. Ja opettelisit lukemaan tai jotain, niin ei tarvitsisi höpistä noin päättömiä (missäänhän en ole kirjoittanut, että kaksivuotiaan sanomisiin pitäisi perustaa mitään. Olen puhunut siitä, että tällainen pysyvä sukupuoliristiriita voi olla synnynnäistä, eli läsnä koko ihmisen elämän ajan, pikkulapsuudesta saakka).
Siitä taas olen ihan varma, että sukupuoli-identiteetti on mulle todella paljon muutakin, kuin tietoisuus kehon sukupuolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2023 kouluterveyskyselyssä 3377 yläkouluikäistä tyttöä koki olevansa muuta kuin tyttö.
Vuonna 2025 toista astetta käyvistä (eli samasta ryhmästä) samoin koki n. 1850.
Mihin katosi 1500 transidentiteettiä? Kaikki yhteen ääneen: R... O... G... D... ROGD!
Mikä tuossa on ihmeellistä? Eikös tuo juuri ole ihan normaalia?
Onhan se siinä mielessä ihmeellistä, että transidentiteetin väitetään olevan synnynnäinen ja muuttumaton? Ja että kajoavia ja peruuttamattomia hoitoja vaaditaan sen identiteetin perusteella hyvin nuorillekin ihmisille.
Eihän kukaan väitä, että jokainen jossain välissä sukupuoliristiriitaa kokeva on trans?
Eikö se nimenomaan ole transiuden määritelmä? Tänäänkin täällä on väitetty, että jo lapsi voi olla trans.
Mutta hienoa, jos olet sitä mieltä, ettei heti ensimmäisestä inahduksesta pidä päästä transiutukseen! Seta ja vihervasemmistohan vaativat blokkereiden vapauttamista ja muutenkin transiutuksia alaikäisille.
Ei, transiuden määritelmä ei ole, että jokainen sukupuoliristiriitaa kokeva on trans. Pysyvää sukupuoliristiriitaa kokeva on.
Tietenkin jokainen transsukupuolinen on ollut jo lapsens trans. Olen itse kasvanut sellaisen lapsen kanssa.
Sini Ariellin tarina todistaa, että jokainen lapsena sukupuoliristiriitaa kärsinyt ei ole aikuisena trans. Ei ole mitenkään mahdollista ennakoida lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä tai tietää sen juurisyytä. Siksi ei suositella sosiaalista transitiota tai transidentiteetin muuta lietsomista.
Hänen sukupuoliristiriitansahan meni ohi puberteetin alkaessa. Transsukupuolisilla se yleensä päinvastoin voimistuu ja nousee eniten pintaan silloin.
Tämähän kumoaa monen hellimän translapsinarratiivin?
Eihän kumoa? Hän ei ollut translapsi, jos se sukupuoliristiriita meni ohi. Ei se transsukupuolisilla mene.
Kyllä minun sisarukseni oli translapsi. Hänellä kun se ei mennyt ikinä ohi.
No ei varmaan mennytkään, jos ympäristö auliisti vahvisti ristiriitaa.
Ei, hänen ympäristönsä nimenomaan EI vahvistanut, ei ymmärtänyt, ei hyväksynyt. Hänelle päinvastoin yritettiin kertoa, että kyllä hän on poika, ei muu ole mahdollista jne.
Siksi osaan kertoa, että sellainen on erittäin vahingollista.
Ja mitään muita mielenterveydellisiä ongelmia ei ollut? Yleensähän näillä sukupuoliristiriitaisilla on muita ongelmia taustalla, eli ei ihme, että oireilevat. Mutta sitten he itse keskittyvät vain siihen sukupuoliristiriitaan. Kuin sen ratkaiseminen olisi ratkaisu kaikkeen, vaikka se itsessään vaikuttaisi olevan nimenomaan oire muista taustavaikuttimista.
Mitä mielenterveysongelmia parivuotiailla yleensä on?
No varhaiseen vuorovaikutukseen ja tunnesäätelyn kehittymiseen liittyviä esimerkiksi. Ongelmia kiintymissuhteen muodostamisessa. Muita kehityksellisiä haasteita, esim. autismista jotain ensimerkkejä. Sopeutumishäiriöitä esim. vanhempien eroon tai muihin lähipiirin kriiseihin. Ja sitten oireilee takertumalla tiettyihin rooleihin, vaatteisiin jne.
Joo ei. Kyllä tämä oli ihan selvä tapaus. Siihen aikaan vaan ei näitä asioita valitettavasti ymmärretty.
Älkää ikinä tehkö lapsellenne tällaisissa asioissa niin, että kiistätte, että tämän sisäinen kokemus voisi olla totta.
Ihan kuriositeettina, että meidän serkku on myös transsukupuolinen. Tämä saa itseni epäilemään jonkinlaisen geneettisen tekijän mahdollisuutta.
Hölön hölön. Kaksivuotiaasta ei voi päätellä eikä diagnosoida mitään transsukupuolisuutta saati sukupuoliristiriidan kokemuksen pysyvyyttä. Kukaan ei synny väärän sukupuolen kehoon.
Sun muuttuva tarina saa itseni epäilemään trollaamisen ja pakkomielteen mahdollisuutta.
Minä en ole puhunut yhtään mitään mistään kaksivuotiaiden diagnosoinnista, enkä sukupuoliristiriidan pysyvyyden arviomisesta tms.
Eikä mun "tarina" ole muuttunut mitenkään.
Minä olen erittäin vakuuttunut siitä, että ihminen voi syntyä niin, että sukupuoli-identiteetti ei vastaa fyysistä sukupuolta.
Nyt siis kiistät väitteesi, että transiuden voi tunnistaa jo kaksivuotiaasta tämän kertomusten perusteella? Sinähän vastustit kiivaasti sitä, että translapseksi voidaan sanoa vasta aikuisena, kun sukupuoliristiriidan voidaan todeta olevan pysyvä?
Sun luetunymmärtäminen on kyllä ihan onnetonta, sori.
Kannattaa sitten pitää tarina johdonmukaisena, sori.
Minun kirjoitukseni ovat ihan johdonmukaisia, sinä vaan keksit ihan omiasi niistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2023 kouluterveyskyselyssä 3377 yläkouluikäistä tyttöä koki olevansa muuta kuin tyttö.
Vuonna 2025 toista astetta käyvistä (eli samasta ryhmästä) samoin koki n. 1850.
Mihin katosi 1500 transidentiteettiä? Kaikki yhteen ääneen: R... O... G... D... ROGD!
Mikä tuossa on ihmeellistä? Eikös tuo juuri ole ihan normaalia?
Onhan se siinä mielessä ihmeellistä, että transidentiteetin väitetään olevan synnynnäinen ja muuttumaton? Ja että kajoavia ja peruuttamattomia hoitoja vaaditaan sen identiteetin perusteella hyvin nuorillekin ihmisille.
Eihän kukaan väitä, että jokainen jossain välissä sukupuoliristiriitaa kokeva on trans?
Eikö se nimenomaan ole transiuden määritelmä? Tänäänkin täällä on väitetty, että jo lapsi voi olla trans.
Mutta hienoa, jos olet sitä mieltä, ettei heti ensimmäisestä inahduksesta pidä päästä transiutukseen! Seta ja vihervasemmistohan vaativat blokkereiden vapauttamista ja muutenkin transiutuksia alaikäisille.
Ei, transiuden määritelmä ei ole, että jokainen sukupuoliristiriitaa kokeva on trans. Pysyvää sukupuoliristiriitaa kokeva on.
Tietenkin jokainen transsukupuolinen on ollut jo lapsens trans. Olen itse kasvanut sellaisen lapsen kanssa.
Sini Ariellin tarina todistaa, että jokainen lapsena sukupuoliristiriitaa kärsinyt ei ole aikuisena trans. Ei ole mitenkään mahdollista ennakoida lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä tai tietää sen juurisyytä. Siksi ei suositella sosiaalista transitiota tai transidentiteetin muuta lietsomista.
Hänen sukupuoliristiriitansahan meni ohi puberteetin alkaessa. Transsukupuolisilla se yleensä päinvastoin voimistuu ja nousee eniten pintaan silloin.
Tämähän kumoaa monen hellimän translapsinarratiivin?
Eihän kumoa? Hän ei ollut translapsi, jos se sukupuoliristiriita meni ohi. Ei se transsukupuolisilla mene.
Kyllä minun sisarukseni oli translapsi. Hänellä kun se ei mennyt ikinä ohi.
No ei varmaan mennytkään, jos ympäristö auliisti vahvisti ristiriitaa.
Ei, hänen ympäristönsä nimenomaan EI vahvistanut, ei ymmärtänyt, ei hyväksynyt. Hänelle päinvastoin yritettiin kertoa, että kyllä hän on poika, ei muu ole mahdollista jne.
Siksi osaan kertoa, että sellainen on erittäin vahingollista.
Ja mitään muita mielenterveydellisiä ongelmia ei ollut? Yleensähän näillä sukupuoliristiriitaisilla on muita ongelmia taustalla, eli ei ihme, että oireilevat. Mutta sitten he itse keskittyvät vain siihen sukupuoliristiriitaan. Kuin sen ratkaiseminen olisi ratkaisu kaikkeen, vaikka se itsessään vaikuttaisi olevan nimenomaan oire muista taustavaikuttimista.
Et varmaan ikinä ole tuntenut yhtään transsukupuolista?
Tunnen ja olen tuntenut. Niin?
Et kai sinä perusta näkemyksiäsi pelkästään tuttaviisi? Tässä ketjussa käsitellään transilmiötä monesta näkökulmasta, transaktivismin väitteitä, retoriikkaa ja toimintatapoja, ei sun ystäviä. Ensinnäkään transiudelle ei ole loogisesti koherenttia ja yleispätevää määritelmää ja transsateenvarjon alle on sisällytetty todella monenlaista porukkaa.
Eri
Tietenkin perustan näkemykseni siitä, onko transsukupuolisuutta olemassa, oikeisiin transsukupuolisiin, enkä mihinkään netissä levitettyyn propagandaan.
Sun mielestä transaktivistit, Seta ja muut transtoimijat ovat neutraaleja ja objektiivisia lähteitä? Tai että transsukupuoliset ovat monoliitti? Eihän ole edes konsensusta siitä, transiuden määritelmästä eikä transiuden juurisyytä tunneta.
Mitä propagandaa on levitetty, yksilöisitkö.
No toki he on asian suurimpia asiantuntijoita. Neutraaleja eivät varmasti ole, harvempi suhtautuu omaan olemassaoloonsa tai sen oikeutukseen jonain neutraalina "voin olla - voin olla olematta" -kysymyksenä. Transsukupuolisia on tietysti niin monenlaisia yksilöitä, kuin maailmassa on transsukupuolisia.
Transvastaista propagandaa on tää ketju täynnä, lähtien kaikenmaailman salaliittoteorioista vasemmistosta haluamassa tuhota yhteiskuntaa jne.
Millä tavoin transien olemassaolo on kiistetty tai uhattuna, yksilöisitkö? Trans on olemassa, vaikka penistä ei sisällyteä naisen, lesbon tai lesboseksin määritelmään.
Mitä transvastaista propagandaa on esitetty? Kyllähän vasemmisto on ollut elintärkeä kumppani transaktivistien yhteiskunnalle haitallisten tavoitteiden läpiviemiseen. Helsinki Pridessäkin liittouduitte kommunistien kanssa.
Onko näillä huutelijoilla vähän samaa syndroomaa kuin katolisilla papeilla? Pöyristytään julkisesti kaikesta ei heteroseksuaalisuuteen liittyvästä samalla kun pannaan salaa kuoropoikia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2023 kouluterveyskyselyssä 3377 yläkouluikäistä tyttöä koki olevansa muuta kuin tyttö.
Vuonna 2025 toista astetta käyvistä (eli samasta ryhmästä) samoin koki n. 1850.
Mihin katosi 1500 transidentiteettiä? Kaikki yhteen ääneen: R... O... G... D... ROGD!
Mikä tuossa on ihmeellistä? Eikös tuo juuri ole ihan normaalia?
Onhan se siinä mielessä ihmeellistä, että transidentiteetin väitetään olevan synnynnäinen ja muuttumaton? Ja että kajoavia ja peruuttamattomia hoitoja vaaditaan sen identiteetin perusteella hyvin nuorillekin ihmisille.
Eihän kukaan väitä, että jokainen jossain välissä sukupuoliristiriitaa kokeva on trans?
Eikö se nimenomaan ole transiuden määritelmä? Tänäänkin täällä on väitetty, että jo lapsi voi olla trans.
Mutta hienoa, jos olet sitä mieltä, ettei heti ensimmäisestä inahduksesta pidä päästä transiutukseen! Seta ja vihervasemmistohan vaativat blokkereiden vapauttamista ja muutenkin transiutuksia alaikäisille.
Ei, transiuden määritelmä ei ole, että jokainen sukupuoliristiriitaa kokeva on trans. Pysyvää sukupuoliristiriitaa kokeva on.
Tietenkin jokainen transsukupuolinen on ollut jo lapsens trans. Olen itse kasvanut sellaisen lapsen kanssa.
Sini Ariellin tarina todistaa, että jokainen lapsena sukupuoliristiriitaa kärsinyt ei ole aikuisena trans. Ei ole mitenkään mahdollista ennakoida lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä tai tietää sen juurisyytä. Siksi ei suositella sosiaalista transitiota tai transidentiteetin muuta lietsomista.
Hänen sukupuoliristiriitansahan meni ohi puberteetin alkaessa. Transsukupuolisilla se yleensä päinvastoin voimistuu ja nousee eniten pintaan silloin.
Tämähän kumoaa monen hellimän translapsinarratiivin?
Eihän kumoa? Hän ei ollut translapsi, jos se sukupuoliristiriita meni ohi. Ei se transsukupuolisilla mene.
Kyllä minun sisarukseni oli translapsi. Hänellä kun se ei mennyt ikinä ohi.
No ei varmaan mennytkään, jos ympäristö auliisti vahvisti ristiriitaa.
Ei, hänen ympäristönsä nimenomaan EI vahvistanut, ei ymmärtänyt, ei hyväksynyt. Hänelle päinvastoin yritettiin kertoa, että kyllä hän on poika, ei muu ole mahdollista jne.
Siksi osaan kertoa, että sellainen on erittäin vahingollista.
Ja mitään muita mielenterveydellisiä ongelmia ei ollut? Yleensähän näillä sukupuoliristiriitaisilla on muita ongelmia taustalla, eli ei ihme, että oireilevat. Mutta sitten he itse keskittyvät vain siihen sukupuoliristiriitaan. Kuin sen ratkaiseminen olisi ratkaisu kaikkeen, vaikka se itsessään vaikuttaisi olevan nimenomaan oire muista taustavaikuttimista.
Mitä mielenterveysongelmia parivuotiailla yleensä on?
Parivuotiaalla ei ole vielä vakiintunutta identiteettiä yhtään mistään aiheesta, saati jostain abstraktista sukupuoli-identiteetistä. Kannattaa perehtyä lapsen kehityspsykologiaan ja identiteettikehityksen vaiheisiin.
Transsukupuolisuus on hyvin paradoksaalinen käsite. Yhtäältä leluilla ei ole sukupuolta, mutta kun kaksivuotiaan lapsen käytöksestä etsitään merkkejä transsukupuolisuudesta, silloin leluilla kuitenkin on sukupuoli.
Kyllä sukupuoli-identiteetti alkaa kehittyä nimenomaan tuossa ikävaiheessa.
Miksi ihmeessä kukaan etsisi merkkejä transsukupuolisuudesta kaksivuotiaan käytöksestä?
Minä puhun siitä, kun lapsi itse KERTOO kokevansa olevansa eri sukupuolta. En puhu yhtään mistään käytöksestä.
Kerro meille omin sanoin mitä sukupuoli-identiteetti tarkoittaa ja mistä osa-alueista muodostuu? Millä eväillä kaksivuotias kuvailee ja samastuu niinkin abstraktiin konseptiin kuin sukupuoli-identiteetti?
Sä yrität sovittaa 2020-luvun transnarratiivia vuosikymmenten takaiseen pikkulapseen. Samaa luokkaa kuin alkuiperäiskansojen sukupuolijårjestelmien tarkastelu queerteorian linssin läpi.
Minä olen tiennyt olevani tyttö/nainen koko elämäni. Sitä sukupuoli-identiteetti on. Ihan yleisesti tiedetään, että sukupuoli-identiteettiin alkaa kehittyä juurikin siinä 2 - 4 vuoden iässä.
Ihan yhtälailla niitä transsukupuolisia oli silloin vuosikymmeniä sitten kuin nykyäänkin.
Mihin tämä tieto sukupuolesta pohjautuu? Mihin pohjautuu kokemus kehon sukupuolesta poikkeavasta identiteetistä ja miksi se olisi luotettava kaksivuotiaan kertomana?
Tyttö tietää olevansa tyttö, koska hänellä on tytön keho, ei se ole mikään tietoisuuteen lipuva mystinen ilmoitus sukupuolijumalilta. Identiteettikokemus perustuu konkretiaan. Sukupuoli-identiteetti tarkoittaa tietoisuutta kehon sukupuolesta, ei sen mystisempää.
Mistä minä tiedän. Ja opettelisit lukemaan tai jotain, niin ei tarvitsisi höpistä noin päättömiä (missäänhän en ole kirjoittanut, että kaksivuotiaan sanomisiin pitäisi perustaa mitään. Olen puhunut siitä, että tällainen pysyvä sukupuoliristiriita voi olla synnynnäistä, eli läsnä koko ihmisen elämän ajan, pikkulapsuudesta saakka).
Siitä taas olen ihan varma, että sukupuoli-identiteetti on mulle todella paljon muutakin, kuin tietoisuus kehon sukupuolesta.
Kerro ihmeessä lisää kaksivuotiaan sukupuoli-identiteetistä ja sen pysyvyydestä? Mistä kaksivuotias tietää omaavansa kehon sukupuolesta poikkeavan sukupuoli-identiteetin ja mitä se tarkoittaa hänelle konkreettisesti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2023 kouluterveyskyselyssä 3377 yläkouluikäistä tyttöä koki olevansa muuta kuin tyttö.
Vuonna 2025 toista astetta käyvistä (eli samasta ryhmästä) samoin koki n. 1850.
Mihin katosi 1500 transidentiteettiä? Kaikki yhteen ääneen: R... O... G... D... ROGD!
Mikä tuossa on ihmeellistä? Eikös tuo juuri ole ihan normaalia?
Onhan se siinä mielessä ihmeellistä, että transidentiteetin väitetään olevan synnynnäinen ja muuttumaton? Ja että kajoavia ja peruuttamattomia hoitoja vaaditaan sen identiteetin perusteella hyvin nuorillekin ihmisille.
Eihän kukaan väitä, että jokainen jossain välissä sukupuoliristiriitaa kokeva on trans?
Eikö se nimenomaan ole transiuden määritelmä? Tänäänkin täällä on väitetty, että jo lapsi voi olla trans.
Mutta hienoa, jos olet sitä mieltä, ettei heti ensimmäisestä inahduksesta pidä päästä transiutukseen! Seta ja vihervasemmistohan vaativat blokkereiden vapauttamista ja muutenkin transiutuksia alaikäisille.
Ei, transiuden määritelmä ei ole, että jokainen sukupuoliristiriitaa kokeva on trans. Pysyvää sukupuoliristiriitaa kokeva on.
Tietenkin jokainen transsukupuolinen on ollut jo lapsens trans. Olen itse kasvanut sellaisen lapsen kanssa.
Sini Ariellin tarina todistaa, että jokainen lapsena sukupuoliristiriitaa kärsinyt ei ole aikuisena trans. Ei ole mitenkään mahdollista ennakoida lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä tai tietää sen juurisyytä. Siksi ei suositella sosiaalista transitiota tai transidentiteetin muuta lietsomista.
Hänen sukupuoliristiriitansahan meni ohi puberteetin alkaessa. Transsukupuolisilla se yleensä päinvastoin voimistuu ja nousee eniten pintaan silloin.
Sinusta kuusi vuotta ei ole pitkäkestoinen sukupuoliristiriita? Et siis suosittele sosiaalista transitiota ja blokkereita lapsille, koska pitkäkestoisuudesta ei ole näyttöä?
On se ihan pitkäkestoinen, mutta kun se päättyi juurikin puberteettiin, niin eipä siinä ois mitään hoitoja hänen kohdalla aloitettu.
Kyllä minä suosittelen "sosiaalista transitiota" ihan jokaisessa asiassa jokaisen lapsen kohdalla, jos se tarkoittaa lapsen kohtaamista niin kuin tämä itse haluaa.
Sosiaalinen transitio johtaa siihen, että sukupuoliristiriidan kokemus vahvistuu eikä mene ohi.
Jos se toimisi noin, niin eikö silloin syntymäsukupuolen sosiaalisessa roolissa eläminen olisi lukinnut siihen syntymäsukupuolen rooliin???
Ei. Sama kuin sanoisi anorektikolle, että mehän opetettiin sulle terveelliset ruokatavat. Miksi olet edelleen niin pakkomielteinen syömättömyyden suhteen? Siksi kyseessä onkin mielenterveydellinen ongelma.
Eli se biologiseen kehoon liittyvä sukupuoli-identiteetti on niin köykäinen, että siitä saa ihmisen aivopestyä pois ihan vaan kertomalla transsukupuolisuutta olevan olemassa, mutta se transidentiteetti taas on niin voimakas ja pysyvä, että ihmisen saa pysyvästi lukittua siihen ihan vaan kohtelemalla tätä hetken aikaa vastakkaisen sukupuolen edustajana?
Ihanko tosissaan nyt? 😃
(ei transsukupuolisuus ole mielenterveyden ongelma)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2023 kouluterveyskyselyssä 3377 yläkouluikäistä tyttöä koki olevansa muuta kuin tyttö.
Vuonna 2025 toista astetta käyvistä (eli samasta ryhmästä) samoin koki n. 1850.
Mihin katosi 1500 transidentiteettiä? Kaikki yhteen ääneen: R... O... G... D... ROGD!
Mikä tuossa on ihmeellistä? Eikös tuo juuri ole ihan normaalia?
Onhan se siinä mielessä ihmeellistä, että transidentiteetin väitetään olevan synnynnäinen ja muuttumaton? Ja että kajoavia ja peruuttamattomia hoitoja vaaditaan sen identiteetin perusteella hyvin nuorillekin ihmisille.
Eihän kukaan väitä, että jokainen jossain välissä sukupuoliristiriitaa kokeva on trans?
Eikö se nimenomaan ole transiuden määritelmä? Tänäänkin täällä on väitetty, että jo lapsi voi olla trans.
Mutta hienoa, jos olet sitä mieltä, ettei heti ensimmäisestä inahduksesta pidä päästä transiutukseen! Seta ja vihervasemmistohan vaativat blokkereiden vapauttamista ja muutenkin transiutuksia alaikäisille.
Ei, transiuden määritelmä ei ole, että jokainen sukupuoliristiriitaa kokeva on trans. Pysyvää sukupuoliristiriitaa kokeva on.
Tietenkin jokainen transsukupuolinen on ollut jo lapsens trans. Olen itse kasvanut sellaisen lapsen kanssa.
Sini Ariellin tarina todistaa, että jokainen lapsena sukupuoliristiriitaa kärsinyt ei ole aikuisena trans. Ei ole mitenkään mahdollista ennakoida lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä tai tietää sen juurisyytä. Siksi ei suositella sosiaalista transitiota tai transidentiteetin muuta lietsomista.
Hänen sukupuoliristiriitansahan meni ohi puberteetin alkaessa. Transsukupuolisilla se yleensä päinvastoin voimistuu ja nousee eniten pintaan silloin.
Tämähän kumoaa monen hellimän translapsinarratiivin?
Eihän kumoa? Hän ei ollut translapsi, jos se sukupuoliristiriita meni ohi. Ei se transsukupuolisilla mene.
Kyllä minun sisarukseni oli translapsi. Hänellä kun se ei mennyt ikinä ohi.
No ei varmaan mennytkään, jos ympäristö auliisti vahvisti ristiriitaa.
Ei, hänen ympäristönsä nimenomaan EI vahvistanut, ei ymmärtänyt, ei hyväksynyt. Hänelle päinvastoin yritettiin kertoa, että kyllä hän on poika, ei muu ole mahdollista jne.
Siksi osaan kertoa, että sellainen on erittäin vahingollista.
Ja mitään muita mielenterveydellisiä ongelmia ei ollut? Yleensähän näillä sukupuoliristiriitaisilla on muita ongelmia taustalla, eli ei ihme, että oireilevat. Mutta sitten he itse keskittyvät vain siihen sukupuoliristiriitaan. Kuin sen ratkaiseminen olisi ratkaisu kaikkeen, vaikka se itsessään vaikuttaisi olevan nimenomaan oire muista taustavaikuttimista.
Mitä mielenterveysongelmia parivuotiailla yleensä on?
Parivuotiaalla ei ole vielä vakiintunutta identiteettiä yhtään mistään aiheesta, saati jostain abstraktista sukupuoli-identiteetistä. Kannattaa perehtyä lapsen kehityspsykologiaan ja identiteettikehityksen vaiheisiin.
Transsukupuolisuus on hyvin paradoksaalinen käsite. Yhtäältä leluilla ei ole sukupuolta, mutta kun kaksivuotiaan lapsen käytöksestä etsitään merkkejä transsukupuolisuudesta, silloin leluilla kuitenkin on sukupuoli.
Kyllä sukupuoli-identiteetti alkaa kehittyä nimenomaan tuossa ikävaiheessa.
Miksi ihmeessä kukaan etsisi merkkejä transsukupuolisuudesta kaksivuotiaan käytöksestä?
Minä puhun siitä, kun lapsi itse KERTOO kokevansa olevansa eri sukupuolta. En puhu yhtään mistään käytöksestä.
Kerro meille omin sanoin mitä sukupuoli-identiteetti tarkoittaa ja mistä osa-alueista muodostuu? Millä eväillä kaksivuotias kuvailee ja samastuu niinkin abstraktiin konseptiin kuin sukupuoli-identiteetti?
Sä yrität sovittaa 2020-luvun transnarratiivia vuosikymmenten takaiseen pikkulapseen. Samaa luokkaa kuin alkuiperäiskansojen sukupuolijårjestelmien tarkastelu queerteorian linssin läpi.
Minä olen tiennyt olevani tyttö/nainen koko elämäni. Sitä sukupuoli-identiteetti on. Ihan yleisesti tiedetään, että sukupuoli-identiteettiin alkaa kehittyä juurikin siinä 2 - 4 vuoden iässä.
Ihan yhtälailla niitä transsukupuolisia oli silloin vuosikymmeniä sitten kuin nykyäänkin.
Mihin tämä tieto sukupuolesta pohjautuu? Mihin pohjautuu kokemus kehon sukupuolesta poikkeavasta identiteetistä ja miksi se olisi luotettava kaksivuotiaan kertomana?
Tyttö tietää olevansa tyttö, koska hänellä on tytön keho, ei se ole mikään tietoisuuteen lipuva mystinen ilmoitus sukupuolijumalilta. Identiteettikokemus perustuu konkretiaan. Sukupuoli-identiteetti tarkoittaa tietoisuutta kehon sukupuolesta, ei sen mystisempää.
Mistä minä tiedän. Ja opettelisit lukemaan tai jotain, niin ei tarvitsisi höpistä noin päättömiä (missäänhän en ole kirjoittanut, että kaksivuotiaan sanomisiin pitäisi perustaa mitään. Olen puhunut siitä, että tällainen pysyvä sukupuoliristiriita voi olla synnynnäistä, eli läsnä koko ihmisen elämän ajan, pikkulapsuudesta saakka).
Siitä taas olen ihan varma, että sukupuoli-identiteetti on mulle todella paljon muutakin, kuin tietoisuus kehon sukupuolesta.
Kerro ihmeessä lisää kaksivuotiaan sukupuoli-identiteetistä ja sen pysyvyydestä? Mistä kaksivuotias tietää omaavansa kehon sukupuolesta poikkeavan sukupuoli-identiteetin ja mitä se tarkoittaa hänelle konkreettisesti?
Mistä minä sen tietäisin, ja miks mun pitäis sellaista tietää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2023 kouluterveyskyselyssä 3377 yläkouluikäistä tyttöä koki olevansa muuta kuin tyttö.
Vuonna 2025 toista astetta käyvistä (eli samasta ryhmästä) samoin koki n. 1850.
Mihin katosi 1500 transidentiteettiä? Kaikki yhteen ääneen: R... O... G... D... ROGD!
Mikä tuossa on ihmeellistä? Eikös tuo juuri ole ihan normaalia?
Onhan se siinä mielessä ihmeellistä, että transidentiteetin väitetään olevan synnynnäinen ja muuttumaton? Ja että kajoavia ja peruuttamattomia hoitoja vaaditaan sen identiteetin perusteella hyvin nuorillekin ihmisille.
Eihän kukaan väitä, että jokainen jossain välissä sukupuoliristiriitaa kokeva on trans?
Eikö se nimenomaan ole transiuden määritelmä? Tänäänkin täällä on väitetty, että jo lapsi voi olla trans.
Mutta hienoa, jos olet sitä mieltä, ettei heti ensimmäisestä inahduksesta pidä päästä transiutukseen! Seta ja vihervasemmistohan vaativat blokkereiden vapauttamista ja muutenkin transiutuksia alaikäisille.
Ei, transiuden määritelmä ei ole, että jokainen sukupuoliristiriitaa kokeva on trans. Pysyvää sukupuoliristiriitaa kokeva on.
Tietenkin jokainen transsukupuolinen on ollut jo lapsens trans. Olen itse kasvanut sellaisen lapsen kanssa.
Sini Ariellin tarina todistaa, että jokainen lapsena sukupuoliristiriitaa kärsinyt ei ole aikuisena trans. Ei ole mitenkään mahdollista ennakoida lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä tai tietää sen juurisyytä. Siksi ei suositella sosiaalista transitiota tai transidentiteetin muuta lietsomista.
Hänen sukupuoliristiriitansahan meni ohi puberteetin alkaessa. Transsukupuolisilla se yleensä päinvastoin voimistuu ja nousee eniten pintaan silloin.
Tämähän kumoaa monen hellimän translapsinarratiivin?
Eihän kumoa? Hän ei ollut translapsi, jos se sukupuoliristiriita meni ohi. Ei se transsukupuolisilla mene.
Kyllä minun sisarukseni oli translapsi. Hänellä kun se ei mennyt ikinä ohi.
No ei varmaan mennytkään, jos ympäristö auliisti vahvisti ristiriitaa.
Ei, hänen ympäristönsä nimenomaan EI vahvistanut, ei ymmärtänyt, ei hyväksynyt. Hänelle päinvastoin yritettiin kertoa, että kyllä hän on poika, ei muu ole mahdollista jne.
Siksi osaan kertoa, että sellainen on erittäin vahingollista.
Ja mitään muita mielenterveydellisiä ongelmia ei ollut? Yleensähän näillä sukupuoliristiriitaisilla on muita ongelmia taustalla, eli ei ihme, että oireilevat. Mutta sitten he itse keskittyvät vain siihen sukupuoliristiriitaan. Kuin sen ratkaiseminen olisi ratkaisu kaikkeen, vaikka se itsessään vaikuttaisi olevan nimenomaan oire muista taustavaikuttimista.
Mitä mielenterveysongelmia parivuotiailla yleensä on?
Parivuotiaalla ei ole vielä vakiintunutta identiteettiä yhtään mistään aiheesta, saati jostain abstraktista sukupuoli-identiteetistä. Kannattaa perehtyä lapsen kehityspsykologiaan ja identiteettikehityksen vaiheisiin.
Transsukupuolisuus on hyvin paradoksaalinen käsite. Yhtäältä leluilla ei ole sukupuolta, mutta kun kaksivuotiaan lapsen käytöksestä etsitään merkkejä transsukupuolisuudesta, silloin leluilla kuitenkin on sukupuoli.
Kyllä sukupuoli-identiteetti alkaa kehittyä nimenomaan tuossa ikävaiheessa.
Miksi ihmeessä kukaan etsisi merkkejä transsukupuolisuudesta kaksivuotiaan käytöksestä?
Minä puhun siitä, kun lapsi itse KERTOO kokevansa olevansa eri sukupuolta. En puhu yhtään mistään käytöksestä.
Mitä muuta kaksivuotiaan kertomaa otat täytenä totena?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2023 kouluterveyskyselyssä 3377 yläkouluikäistä tyttöä koki olevansa muuta kuin tyttö.
Vuonna 2025 toista astetta käyvistä (eli samasta ryhmästä) samoin koki n. 1850.
Mihin katosi 1500 transidentiteettiä? Kaikki yhteen ääneen: R... O... G... D... ROGD!
Mikä tuossa on ihmeellistä? Eikös tuo juuri ole ihan normaalia?
Onhan se siinä mielessä ihmeellistä, että transidentiteetin väitetään olevan synnynnäinen ja muuttumaton? Ja että kajoavia ja peruuttamattomia hoitoja vaaditaan sen identiteetin perusteella hyvin nuorillekin ihmisille.
Eihän kukaan väitä, että jokainen jossain välissä sukupuoliristiriitaa kokeva on trans?
Eikö se nimenomaan ole transiuden määritelmä? Tänäänkin täällä on väitetty, että jo lapsi voi olla trans.
Mutta hienoa, jos olet sitä mieltä, ettei heti ensimmäisestä inahduksesta pidä päästä transiutukseen! Seta ja vihervasemmistohan vaativat blokkereiden vapauttamista ja muutenkin transiutuksia alaikäisille.
Ei, transiuden määritelmä ei ole, että jokainen sukupuoliristiriitaa kokeva on trans. Pysyvää sukupuoliristiriitaa kokeva on.
Tietenkin jokainen transsukupuolinen on ollut jo lapsens trans. Olen itse kasvanut sellaisen lapsen kanssa.
Sini Ariellin tarina todistaa, että jokainen lapsena sukupuoliristiriitaa kärsinyt ei ole aikuisena trans. Ei ole mitenkään mahdollista ennakoida lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä tai tietää sen juurisyytä. Siksi ei suositella sosiaalista transitiota tai transidentiteetin muuta lietsomista.
Hänen sukupuoliristiriitansahan meni ohi puberteetin alkaessa. Transsukupuolisilla se yleensä päinvastoin voimistuu ja nousee eniten pintaan silloin.
Sinusta kuusi vuotta ei ole pitkäkestoinen sukupuoliristiriita? Et siis suosittele sosiaalista transitiota ja blokkereita lapsille, koska pitkäkestoisuudesta ei ole näyttöä?
On se ihan pitkäkestoinen, mutta kun se päättyi juurikin puberteettiin, niin eipä siinä ois mitään hoitoja hänen kohdalla aloitettu.
Kyllä minä suosittelen "sosiaalista transitiota" ihan jokaisessa asiassa jokaisen lapsen kohdalla, jos se tarkoittaa lapsen kohtaamista niin kuin tämä itse haluaa.
Sosiaalinen transitio johtaa siihen, että sukupuoliristiriidan kokemus vahvistuu eikä mene ohi.
Jos se toimisi noin, niin eikö silloin syntymäsukupuolen sosiaalisessa roolissa eläminen olisi lukinnut siihen syntymäsukupuolen rooliin???
Ei. Sama kuin sanoisi anorektikolle, että mehän opetettiin sulle terveelliset ruokatavat. Miksi olet edelleen niin pakkomielteinen syömättömyyden suhteen? Siksi kyseessä onkin mielenterveydellinen ongelma.
Eli se biologiseen kehoon liittyvä sukupuoli-identiteetti on niin köykäinen, että siitä saa ihmisen aivopestyä pois ihan vaan kertomalla transsukupuolisuutta olevan olemassa, mutta se transidentiteetti taas on niin voimakas ja pysyvä, että ihmisen saa pysyvästi lukittua siihen ihan vaan kohtelemalla tätä hetken aikaa vastakkaisen sukupuolen edustajana?
Ihanko tosissaan nyt? 😃
(ei transsukupuolisuus ole mielenterveyden ongelma)
Ja siellä palattiin sitten olkiukkojen askarteluun 😃
Tietenkin perustan näkemykseni siitä, onko transsukupuolisuutta olemassa, oikeisiin transsukupuolisiin, enkä mihinkään netissä levitettyyn propagandaan.