Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pride tekopenis-kurssi lapsille
25.06.2026 |
Vihervasemmistolainen sukupuolisekavuutta levittävä Pride opettaa tekopenisten tekoa 13 vuotiaille lapsille suunnatulla kurssilla.
Luulin jo nähneeni kaiken mutta erehdyin.
https://pride.fi/tapahtuma/packer-ja-packer-pussin-ompelutyopaja-nuoril…
Kommentit (4308)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2023 kouluterveyskyselyssä 3377 yläkouluikäistä tyttöä koki olevansa muuta kuin tyttö.
Vuonna 2025 toista astetta käyvistä (eli samasta ryhmästä) samoin koki n. 1850.
Mihin katosi 1500 transidentiteettiä? Kaikki yhteen ääneen: R... O... G... D... ROGD!
Mikä tuossa on ihmeellistä? Eikös tuo juuri ole ihan normaalia?
Onhan se siinä mielessä ihmeellistä, että transidentiteetin väitetään olevan synnynnäinen ja muuttumaton? Ja että kajoavia ja peruuttamattomia hoitoja vaaditaan sen identiteetin perusteella hyvin nuorillekin ihmisille.
Eihän kukaan väitä, että jokainen jossain välissä sukupuoliristiriitaa kokeva on trans?
Eikö se nimenomaan ole transiuden määritelmä? Tänäänkin täällä on väitetty, että jo lapsi voi olla trans.
Mutta hienoa, jos olet sitä mieltä, ettei heti ensimmäisestä inahduksesta pidä päästä transiutukseen! Seta ja vihervasemmistohan vaativat blokkereiden vapauttamista ja muutenkin transiutuksia alaikäisille.
Ei, transiuden määritelmä ei ole, että jokainen sukupuoliristiriitaa kokeva on trans. Pysyvää sukupuoliristiriitaa kokeva on.
Tietenkin jokainen transsukupuolinen on ollut jo lapsens trans. Olen itse kasvanut sellaisen lapsen kanssa.
Sini Ariellin tarina todistaa, että jokainen lapsena sukupuoliristiriitaa kärsinyt ei ole aikuisena trans. Ei ole mitenkään mahdollista ennakoida lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä tai tietää sen juurisyytä. Siksi ei suositella sosiaalista transitiota tai transidentiteetin muuta lietsomista.
Hänen sukupuoliristiriitansahan meni ohi puberteetin alkaessa. Transsukupuolisilla se yleensä päinvastoin voimistuu ja nousee eniten pintaan silloin.
Sinusta kuusi vuotta ei ole pitkäkestoinen sukupuoliristiriita? Et siis suosittele sosiaalista transitiota ja blokkereita lapsille, koska pitkäkestoisuudesta ei ole näyttöä?
On se ihan pitkäkestoinen, mutta kun se päättyi juurikin puberteettiin, niin eipä siinä ois mitään hoitoja hänen kohdalla aloitettu.
Kyllä minä suosittelen "sosiaalista transitiota" ihan jokaisessa asiassa jokaisen lapsen kohdalla, jos se tarkoittaa lapsen kohtaamista niin kuin tämä itse haluaa.
Sosiaalinen transitio johtaa siihen, että sukupuoliristiriidan kokemus vahvistuu eikä mene ohi.
Jos se toimisi noin, niin eikö silloin syntymäsukupuolen sosiaalisessa roolissa eläminen olisi lukinnut siihen syntymäsukupuolen rooliin???
Mihin rooliin viittaat? Tyttöjä ja poikia on joka lähtöön. Poikia on feminiinisiä, urheilullisia tai nörttejä ja tyttö voi olla raisu, autoista kiinnostunut tai hoivaava - vaikka minkälaisia luonteita ja kiinnostuksen kohteita. Ainoa yhdistävä tekijä on se biosukupuoli, jonka ei tarvitse rajoittaa olemista ja tekemistä. Silloin ei puhuta varsinaisesti puhuta "roolista", jos vain elää biosukupuolessaan :DDD
Transin kohdalla kyse on roolista, koska hän yrittää esittää vastakkaista sukupuolta ja kykenee ilmaisemaan haluaan elää vastakkaisen sukupuolen edustajana ainoastaan stereotyyppien ja kulttuuristen normien kautta.
Transtyttöjä ja -poikia on myös joka lähtöön vaikka enemmistö osuu pääosin sukupuolen muottiin (aivan kuten valtaväestössäkin). Eivät he sukupuoli-identiteettiään ilmaise stereotyyppien ja normien kautta vaan ihan sanallisesti. Transmies saa meikata ja virkata siinä missä cismieskin, tärkeintä heille on se miksi itseään kutsuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2023 kouluterveyskyselyssä 3377 yläkouluikäistä tyttöä koki olevansa muuta kuin tyttö.
Vuonna 2025 toista astetta käyvistä (eli samasta ryhmästä) samoin koki n. 1850.
Mihin katosi 1500 transidentiteettiä? Kaikki yhteen ääneen: R... O... G... D... ROGD!
Mikä tuossa on ihmeellistä? Eikös tuo juuri ole ihan normaalia?
Onhan se siinä mielessä ihmeellistä, että transidentiteetin väitetään olevan synnynnäinen ja muuttumaton? Ja että kajoavia ja peruuttamattomia hoitoja vaaditaan sen identiteetin perusteella hyvin nuorillekin ihmisille.
Eihän kukaan väitä, että jokainen jossain välissä sukupuoliristiriitaa kokeva on trans?
Eikö se nimenomaan ole transiuden määritelmä? Tänäänkin täällä on väitetty, että jo lapsi voi olla trans.
Mutta hienoa, jos olet sitä mieltä, ettei heti ensimmäisestä inahduksesta pidä päästä transiutukseen! Seta ja vihervasemmistohan vaativat blokkereiden vapauttamista ja muutenkin transiutuksia alaikäisille.
Ei, transiuden määritelmä ei ole, että jokainen sukupuoliristiriitaa kokeva on trans. Pysyvää sukupuoliristiriitaa kokeva on.
Tietenkin jokainen transsukupuolinen on ollut jo lapsens trans. Olen itse kasvanut sellaisen lapsen kanssa.
Sini Ariellin tarina todistaa, että jokainen lapsena sukupuoliristiriitaa kärsinyt ei ole aikuisena trans. Ei ole mitenkään mahdollista ennakoida lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä tai tietää sen juurisyytä. Siksi ei suositella sosiaalista transitiota tai transidentiteetin muuta lietsomista.
Hänen sukupuoliristiriitansahan meni ohi puberteetin alkaessa. Transsukupuolisilla se yleensä päinvastoin voimistuu ja nousee eniten pintaan silloin.
Tämähän kumoaa monen hellimän translapsinarratiivin?
Eihän kumoa? Hän ei ollut translapsi, jos se sukupuoliristiriita meni ohi. Ei se transsukupuolisilla mene.
Kyllä minun sisarukseni oli translapsi. Hänellä kun se ei mennyt ikinä ohi.
No ei varmaan mennytkään, jos ympäristö auliisti vahvisti ristiriitaa.
Ei, hänen ympäristönsä nimenomaan EI vahvistanut, ei ymmärtänyt, ei hyväksynyt. Hänelle päinvastoin yritettiin kertoa, että kyllä hän on poika, ei muu ole mahdollista jne.
Siksi osaan kertoa, että sellainen on erittäin vahingollista.
Ja mitään muita mielenterveydellisiä ongelmia ei ollut? Yleensähän näillä sukupuoliristiriitaisilla on muita ongelmia taustalla, eli ei ihme, että oireilevat. Mutta sitten he itse keskittyvät vain siihen sukupuoliristiriitaan. Kuin sen ratkaiseminen olisi ratkaisu kaikkeen, vaikka se itsessään vaikuttaisi olevan nimenomaan oire muista taustavaikuttimista.
Mitä mielenterveysongelmia parivuotiailla yleensä on?
No varhaiseen vuorovaikutukseen ja tunnesäätelyn kehittymiseen liittyviä esimerkiksi. Ongelmia kiintymissuhteen muodostamisessa. Muita kehityksellisiä haasteita, esim. autismista jotain ensimerkkejä. Sopeutumishäiriöitä esim. vanhempien eroon tai muihin lähipiirin kriiseihin. Ja sitten oireilee takertumalla tiettyihin rooleihin, vaatteisiin jne.
Joo ei. Kyllä tämä oli ihan selvä tapaus. Siihen aikaan vaan ei näitä asioita valitettavasti ymmärretty.
Älkää ikinä tehkö lapsellenne tällaisissa asioissa niin, että kiistätte, että tämän sisäinen kokemus voisi olla totta.
Ihan kuriositeettina, että meidän serkku on myös transsukupuolinen. Tämä saa itseni epäilemään jonkinlaisen geneettisen tekijän mahdollisuutta.
Tai sosiaalinen tartunta.
Ei me oltu sillälailla tekemisissä lapsina.
Ette olleet tekemisissä lapsina, mutta väität täällä hänen ilmaisseen transsukupuolisuutensa jo kaksivuotiaana, kun kaksivuotias ei välttämättä pysty ilmaisemaan vaipan olevan täynnä. Trololoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2023 kouluterveyskyselyssä 3377 yläkouluikäistä tyttöä koki olevansa muuta kuin tyttö.
Vuonna 2025 toista astetta käyvistä (eli samasta ryhmästä) samoin koki n. 1850.
Mihin katosi 1500 transidentiteettiä? Kaikki yhteen ääneen: R... O... G... D... ROGD!
Mikä tuossa on ihmeellistä? Eikös tuo juuri ole ihan normaalia?
Onhan se siinä mielessä ihmeellistä, että transidentiteetin väitetään olevan synnynnäinen ja muuttumaton? Ja että kajoavia ja peruuttamattomia hoitoja vaaditaan sen identiteetin perusteella hyvin nuorillekin ihmisille.
Eihän kukaan väitä, että jokainen jossain välissä sukupuoliristiriitaa kokeva on trans?
Eikö se nimenomaan ole transiuden määritelmä? Tänäänkin täällä on väitetty, että jo lapsi voi olla trans.
Mutta hienoa, jos olet sitä mieltä, ettei heti ensimmäisestä inahduksesta pidä päästä transiutukseen! Seta ja vihervasemmistohan vaativat blokkereiden vapauttamista ja muutenkin transiutuksia alaikäisille.
Ei, transiuden määritelmä ei ole, että jokainen sukupuoliristiriitaa kokeva on trans. Pysyvää sukupuoliristiriitaa kokeva on.
Tietenkin jokainen transsukupuolinen on ollut jo lapsens trans. Olen itse kasvanut sellaisen lapsen kanssa.
Sini Ariellin tarina todistaa, että jokainen lapsena sukupuoliristiriitaa kärsinyt ei ole aikuisena trans. Ei ole mitenkään mahdollista ennakoida lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä tai tietää sen juurisyytä. Siksi ei suositella sosiaalista transitiota tai transidentiteetin muuta lietsomista.
Hänen sukupuoliristiriitansahan meni ohi puberteetin alkaessa. Transsukupuolisilla se yleensä päinvastoin voimistuu ja nousee eniten pintaan silloin.
Tämähän kumoaa monen hellimän translapsinarratiivin?
Eihän kumoa? Hän ei ollut translapsi, jos se sukupuoliristiriita meni ohi. Ei se transsukupuolisilla mene.
Kyllä minun sisarukseni oli translapsi. Hänellä kun se ei mennyt ikinä ohi.
No ei varmaan mennytkään, jos ympäristö auliisti vahvisti ristiriitaa.
Ei, hänen ympäristönsä nimenomaan EI vahvistanut, ei ymmärtänyt, ei hyväksynyt. Hänelle päinvastoin yritettiin kertoa, että kyllä hän on poika, ei muu ole mahdollista jne.
Siksi osaan kertoa, että sellainen on erittäin vahingollista.
Ja mitään muita mielenterveydellisiä ongelmia ei ollut? Yleensähän näillä sukupuoliristiriitaisilla on muita ongelmia taustalla, eli ei ihme, että oireilevat. Mutta sitten he itse keskittyvät vain siihen sukupuoliristiriitaan. Kuin sen ratkaiseminen olisi ratkaisu kaikkeen, vaikka se itsessään vaikuttaisi olevan nimenomaan oire muista taustavaikuttimista.
Mitä mielenterveysongelmia parivuotiailla yleensä on?
Parivuotiaalla ei ole vielä vakiintunutta identiteettiä yhtään mistään aiheesta, saati jostain abstraktista sukupuoli-identiteetistä. Kannattaa perehtyä lapsen kehityspsykologiaan ja identiteettikehityksen vaiheisiin.
Transsukupuolisuus on hyvin paradoksaalinen käsite. Yhtäältä leluilla ei ole sukupuolta, mutta kun kaksivuotiaan lapsen käytöksestä etsitään merkkejä transsukupuolisuudesta, silloin leluilla kuitenkin on sukupuoli.
Ei kukaan ole diagnosoimassa kaksivuotiasta, mutta jälkikäteen voi sanoa että selviä merkkejä oli ilmassa jo pienenä lapsena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2023 kouluterveyskyselyssä 3377 yläkouluikäistä tyttöä koki olevansa muuta kuin tyttö.
Vuonna 2025 toista astetta käyvistä (eli samasta ryhmästä) samoin koki n. 1850.
Mihin katosi 1500 transidentiteettiä? Kaikki yhteen ääneen: R... O... G... D... ROGD!
Mikä tuossa on ihmeellistä? Eikös tuo juuri ole ihan normaalia?
Onhan se siinä mielessä ihmeellistä, että transidentiteetin väitetään olevan synnynnäinen ja muuttumaton? Ja että kajoavia ja peruuttamattomia hoitoja vaaditaan sen identiteetin perusteella hyvin nuorillekin ihmisille.
Eihän kukaan väitä, että jokainen jossain välissä sukupuoliristiriitaa kokeva on trans?
Eikö se nimenomaan ole transiuden määritelmä? Tänäänkin täällä on väitetty, että jo lapsi voi olla trans.
Mutta hienoa, jos olet sitä mieltä, ettei heti ensimmäisestä inahduksesta pidä päästä transiutukseen! Seta ja vihervasemmistohan vaativat blokkereiden vapauttamista ja muutenkin transiutuksia alaikäisille.
Ei, transiuden määritelmä ei ole, että jokainen sukupuoliristiriitaa kokeva on trans. Pysyvää sukupuoliristiriitaa kokeva on.
Tietenkin jokainen transsukupuolinen on ollut jo lapsens trans. Olen itse kasvanut sellaisen lapsen kanssa.
Sini Ariellin tarina todistaa, että jokainen lapsena sukupuoliristiriitaa kärsinyt ei ole aikuisena trans. Ei ole mitenkään mahdollista ennakoida lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä tai tietää sen juurisyytä. Siksi ei suositella sosiaalista transitiota tai transidentiteetin muuta lietsomista.
Hänen sukupuoliristiriitansahan meni ohi puberteetin alkaessa. Transsukupuolisilla se yleensä päinvastoin voimistuu ja nousee eniten pintaan silloin.
Sinusta kuusi vuotta ei ole pitkäkestoinen sukupuoliristiriita? Et siis suosittele sosiaalista transitiota ja blokkereita lapsille, koska pitkäkestoisuudesta ei ole näyttöä?
On se ihan pitkäkestoinen, mutta kun se päättyi juurikin puberteettiin, niin eipä siinä ois mitään hoitoja hänen kohdalla aloitettu.
Kyllä minä suosittelen "sosiaalista transitiota" ihan jokaisessa asiassa jokaisen lapsen kohdalla, jos se tarkoittaa lapsen kohtaamista niin kuin tämä itse haluaa.
Sosiaalinen transitio johtaa siihen, että sukupuoliristiriidan kokemus vahvistuu eikä mene ohi.
Jos se toimisi noin, niin eikö silloin syntymäsukupuolen sosiaalisessa roolissa eläminen olisi lukinnut siihen syntymäsukupuolen rooliin???
Mihin rooliin viittaat? Tyttöjä ja poikia on joka lähtöön. Poikia on feminiinisiä, urheilullisia tai nörttejä ja tyttö voi olla raisu, autoista kiinnostunut tai hoivaava - vaikka minkälaisia luonteita ja kiinnostuksen kohteita. Ainoa yhdistävä tekijä on se biosukupuoli, jonka ei tarvitse rajoittaa olemista ja tekemistä. Silloin ei puhuta varsinaisesti puhuta "roolista", jos vain elää biosukupuolessaan :DDD
Transin kohdalla kyse on roolista, koska hän yrittää esittää vastakkaista sukupuolta ja kykenee ilmaisemaan haluaan elää vastakkaisen sukupuolen edustajana ainoastaan stereotyyppien ja kulttuuristen normien kautta.
Transtyttöjä ja -poikia on myös joka lähtöön vaikka enemmistö osuu pääosin sukupuolen muottiin (aivan kuten valtaväestössäkin). Eivät he sukupuoli-identiteettiään ilmaise stereotyyppien ja normien kautta vaan ihan sanallisesti. Transmies saa meikata ja virkata siinä missä cismieskin, tärkeintä heille on se miksi itseään kutsuu.
Mitä mies ja nainen siis transkontekstissa tarkoittavat? Mitä mies ja mieheys tarkoittavat transmiehelle, mikä tekee transmiehestä miehen? Aidolle miehelle mieheys on biologinen tosiasia ja tietoisuus kehon sukupuolesta.
Määrittele sukupuoli-identiteetti ja sen osa-alueet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2023 kouluterveyskyselyssä 3377 yläkouluikäistä tyttöä koki olevansa muuta kuin tyttö.
Vuonna 2025 toista astetta käyvistä (eli samasta ryhmästä) samoin koki n. 1850.
Mihin katosi 1500 transidentiteettiä? Kaikki yhteen ääneen: R... O... G... D... ROGD!
Mikä tuossa on ihmeellistä? Eikös tuo juuri ole ihan normaalia?
Onhan se siinä mielessä ihmeellistä, että transidentiteetin väitetään olevan synnynnäinen ja muuttumaton? Ja että kajoavia ja peruuttamattomia hoitoja vaaditaan sen identiteetin perusteella hyvin nuorillekin ihmisille.
Eihän kukaan väitä, että jokainen jossain välissä sukupuoliristiriitaa kokeva on trans?
Eikö se nimenomaan ole transiuden määritelmä? Tänäänkin täällä on väitetty, että jo lapsi voi olla trans.
Mutta hienoa, jos olet sitä mieltä, ettei heti ensimmäisestä inahduksesta pidä päästä transiutukseen! Seta ja vihervasemmistohan vaativat blokkereiden vapauttamista ja muutenkin transiutuksia alaikäisille.
Ei, transiuden määritelmä ei ole, että jokainen sukupuoliristiriitaa kokeva on trans. Pysyvää sukupuoliristiriitaa kokeva on.
Tietenkin jokainen transsukupuolinen on ollut jo lapsens trans. Olen itse kasvanut sellaisen lapsen kanssa.
Sini Ariellin tarina todistaa, että jokainen lapsena sukupuoliristiriitaa kärsinyt ei ole aikuisena trans. Ei ole mitenkään mahdollista ennakoida lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä tai tietää sen juurisyytä. Siksi ei suositella sosiaalista transitiota tai transidentiteetin muuta lietsomista.
Hänen sukupuoliristiriitansahan meni ohi puberteetin alkaessa. Transsukupuolisilla se yleensä päinvastoin voimistuu ja nousee eniten pintaan silloin.
Tämähän kumoaa monen hellimän translapsinarratiivin?
Eihän kumoa? Hän ei ollut translapsi, jos se sukupuoliristiriita meni ohi. Ei se transsukupuolisilla mene.
Kyllä minun sisarukseni oli translapsi. Hänellä kun se ei mennyt ikinä ohi.
No ei varmaan mennytkään, jos ympäristö auliisti vahvisti ristiriitaa.
Ei, hänen ympäristönsä nimenomaan EI vahvistanut, ei ymmärtänyt, ei hyväksynyt. Hänelle päinvastoin yritettiin kertoa, että kyllä hän on poika, ei muu ole mahdollista jne.
Siksi osaan kertoa, että sellainen on erittäin vahingollista.
Ja mitään muita mielenterveydellisiä ongelmia ei ollut? Yleensähän näillä sukupuoliristiriitaisilla on muita ongelmia taustalla, eli ei ihme, että oireilevat. Mutta sitten he itse keskittyvät vain siihen sukupuoliristiriitaan. Kuin sen ratkaiseminen olisi ratkaisu kaikkeen, vaikka se itsessään vaikuttaisi olevan nimenomaan oire muista taustavaikuttimista.
Mitä mielenterveysongelmia parivuotiailla yleensä on?
Parivuotiaalla ei ole vielä vakiintunutta identiteettiä yhtään mistään aiheesta, saati jostain abstraktista sukupuoli-identiteetistä. Kannattaa perehtyä lapsen kehityspsykologiaan ja identiteettikehityksen vaiheisiin.
Transsukupuolisuus on hyvin paradoksaalinen käsite. Yhtäältä leluilla ei ole sukupuolta, mutta kun kaksivuotiaan lapsen käytöksestä etsitään merkkejä transsukupuolisuudesta, silloin leluilla kuitenkin on sukupuoli.
Ei kukaan ole diagnosoimassa kaksivuotiasta, mutta jälkikäteen voi sanoa että selviä merkkejä oli ilmassa jo pienenä lapsena.
Eli translapsesta ei voi puhua kuin vasta jälkikäteen aikuisena, kun käy ilmi sukupuoliristiriidan pysyvyys. Sukupuoliristiriita voi mennä ohi, kuten Sini Ariellin kohdalla murrosiässä. Sukupuoliristiriita voi johtua myös lukuisista transiuteen liittymättömistä tekijöistä.
Ei siis tehdä sosiaalisia transiutuksia, koska se lukitsee lapsen ajattelun transidentiteettiin ja vaikeuttaa tilannetta murrosiässä. Antaa lapsen kokeilla juttuja, leikkiä ja pukeutua haluamallaan tavalla. Transjuttuihin ehtii sitten vielä aikuisenakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2023 kouluterveyskyselyssä 3377 yläkouluikäistä tyttöä koki olevansa muuta kuin tyttö.
Vuonna 2025 toista astetta käyvistä (eli samasta ryhmästä) samoin koki n. 1850.
Mihin katosi 1500 transidentiteettiä? Kaikki yhteen ääneen: R... O... G... D... ROGD!
Mikä tuossa on ihmeellistä? Eikös tuo juuri ole ihan normaalia?
Onhan se siinä mielessä ihmeellistä, että transidentiteetin väitetään olevan synnynnäinen ja muuttumaton? Ja että kajoavia ja peruuttamattomia hoitoja vaaditaan sen identiteetin perusteella hyvin nuorillekin ihmisille.
Eihän kukaan väitä, että jokainen jossain välissä sukupuoliristiriitaa kokeva on trans?
Eikö se nimenomaan ole transiuden määritelmä? Tänäänkin täällä on väitetty, että jo lapsi voi olla trans.
Mutta hienoa, jos olet sitä mieltä, ettei heti ensimmäisestä inahduksesta pidä päästä transiutukseen! Seta ja vihervasemmistohan vaativat blokkereiden vapauttamista ja muutenkin transiutuksia alaikäisille.
Ei, transiuden määritelmä ei ole, että jokainen sukupuoliristiriitaa kokeva on trans. Pysyvää sukupuoliristiriitaa kokeva on.
Tietenkin jokainen transsukupuolinen on ollut jo lapsens trans. Olen itse kasvanut sellaisen lapsen kanssa.
Sini Ariellin tarina todistaa, että jokainen lapsena sukupuoliristiriitaa kärsinyt ei ole aikuisena trans. Ei ole mitenkään mahdollista ennakoida lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä tai tietää sen juurisyytä. Siksi ei suositella sosiaalista transitiota tai transidentiteetin muuta lietsomista.
Hänen sukupuoliristiriitansahan meni ohi puberteetin alkaessa. Transsukupuolisilla se yleensä päinvastoin voimistuu ja nousee eniten pintaan silloin.
Tämähän kumoaa monen hellimän translapsinarratiivin?
Eihän kumoa? Hän ei ollut translapsi, jos se sukupuoliristiriita meni ohi. Ei se transsukupuolisilla mene.
Kyllä minun sisarukseni oli translapsi. Hänellä kun se ei mennyt ikinä ohi.
No ei varmaan mennytkään, jos ympäristö auliisti vahvisti ristiriitaa.
Ei, hänen ympäristönsä nimenomaan EI vahvistanut, ei ymmärtänyt, ei hyväksynyt. Hänelle päinvastoin yritettiin kertoa, että kyllä hän on poika, ei muu ole mahdollista jne.
Siksi osaan kertoa, että sellainen on erittäin vahingollista.
Ja mitään muita mielenterveydellisiä ongelmia ei ollut? Yleensähän näillä sukupuoliristiriitaisilla on muita ongelmia taustalla, eli ei ihme, että oireilevat. Mutta sitten he itse keskittyvät vain siihen sukupuoliristiriitaan. Kuin sen ratkaiseminen olisi ratkaisu kaikkeen, vaikka se itsessään vaikuttaisi olevan nimenomaan oire muista taustavaikuttimista.
Mitä mielenterveysongelmia parivuotiailla yleensä on?
Parivuotiaalla ei ole vielä vakiintunutta identiteettiä yhtään mistään aiheesta, saati jostain abstraktista sukupuoli-identiteetistä. Kannattaa perehtyä lapsen kehityspsykologiaan ja identiteettikehityksen vaiheisiin.
Transsukupuolisuus on hyvin paradoksaalinen käsite. Yhtäältä leluilla ei ole sukupuolta, mutta kun kaksivuotiaan lapsen käytöksestä etsitään merkkejä transsukupuolisuudesta, silloin leluilla kuitenkin on sukupuoli.
Ei kukaan ole diagnosoimassa kaksivuotiasta, mutta jälkikäteen voi sanoa että selviä merkkejä oli ilmassa jo pienenä lapsena.
Silloin ollaan diagnosoimassa, jos aletaan tehdä sosiaalista transiutusta ja toimenpiteitä kohti pysyvää transidentiteettiä kaksivuotiaan sanomisten perusteella.
Itse näen että nyt on menty vähän liian pitkälle tän pride-elämöinnin kanssa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2023 kouluterveyskyselyssä 3377 yläkouluikäistä tyttöä koki olevansa muuta kuin tyttö.
Vuonna 2025 toista astetta käyvistä (eli samasta ryhmästä) samoin koki n. 1850.
Mihin katosi 1500 transidentiteettiä? Kaikki yhteen ääneen: R... O... G... D... ROGD!
Mikä tuossa on ihmeellistä? Eikös tuo juuri ole ihan normaalia?
Onhan se siinä mielessä ihmeellistä, että transidentiteetin väitetään olevan synnynnäinen ja muuttumaton? Ja että kajoavia ja peruuttamattomia hoitoja vaaditaan sen identiteetin perusteella hyvin nuorillekin ihmisille.
Eihän kukaan väitä, että jokainen jossain välissä sukupuoliristiriitaa kokeva on trans?
Eikö se nimenomaan ole transiuden määritelmä? Tänäänkin täällä on väitetty, että jo lapsi voi olla trans.
Mutta hienoa, jos olet sitä mieltä, ettei heti ensimmäisestä inahduksesta pidä päästä transiutukseen! Seta ja vihervasemmistohan vaativat blokkereiden vapauttamista ja muutenkin transiutuksia alaikäisille.
Ei, transiuden määritelmä ei ole, että jokainen sukupuoliristiriitaa kokeva on trans. Pysyvää sukupuoliristiriitaa kokeva on.
Tietenkin jokainen transsukupuolinen on ollut jo lapsens trans. Olen itse kasvanut sellaisen lapsen kanssa.
Sini Ariellin tarina todistaa, että jokainen lapsena sukupuoliristiriitaa kärsinyt ei ole aikuisena trans. Ei ole mitenkään mahdollista ennakoida lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä tai tietää sen juurisyytä. Siksi ei suositella sosiaalista transitiota tai transidentiteetin muuta lietsomista.
Hänen sukupuoliristiriitansahan meni ohi puberteetin alkaessa. Transsukupuolisilla se yleensä päinvastoin voimistuu ja nousee eniten pintaan silloin.
Sinusta kuusi vuotta ei ole pitkäkestoinen sukupuoliristiriita? Et siis suosittele sosiaalista transitiota ja blokkereita lapsille, koska pitkäkestoisuudesta ei ole näyttöä?
On se ihan pitkäkestoinen, mutta kun se päättyi juurikin puberteettiin, niin eipä siinä ois mitään hoitoja hänen kohdalla aloitettu.
Kyllä minä suosittelen "sosiaalista transitiota" ihan jokaisessa asiassa jokaisen lapsen kohdalla, jos se tarkoittaa lapsen kohtaamista niin kuin tämä itse haluaa.
Sosiaalinen transitio johtaa siihen, että sukupuoliristiriidan kokemus vahvistuu eikä mene ohi.
Jos se toimisi noin, niin eikö silloin syntymäsukupuolen sosiaalisessa roolissa eläminen olisi lukinnut siihen syntymäsukupuolen rooliin???
Mihin rooliin viittaat? Tyttöjä ja poikia on joka lähtöön. Poikia on feminiinisiä, urheilullisia tai nörttejä ja tyttö voi olla raisu, autoista kiinnostunut tai hoivaava - vaikka minkälaisia luonteita ja kiinnostuksen kohteita. Ainoa yhdistävä tekijä on se biosukupuoli, jonka ei tarvitse rajoittaa olemista ja tekemistä. Silloin ei puhuta varsinaisesti puhuta "roolista", jos vain elää biosukupuolessaan :DDD
Transin kohdalla kyse on roolista, koska hän yrittää esittää vastakkaista sukupuolta ja kykenee ilmaisemaan haluaan elää vastakkaisen sukupuolen edustajana ainoastaan stereotyyppien ja kulttuuristen normien kautta.
Transtyttöjä ja -poikia on myös joka lähtöön vaikka enemmistö osuu pääosin sukupuolen muottiin (aivan kuten valtaväestössäkin). Eivät he sukupuoli-identiteettiään ilmaise stereotyyppien ja normien kautta vaan ihan sanallisesti. Transmies saa meikata ja virkata siinä missä cismieskin, tärkeintä heille on se miksi itseään kutsuu.
"Transmies saa meikata ja virkata siinä missä cismieskin, tärkeintä heille on se miksi itseään kutsuu."
Mistä seikoista muu maailma tulkitsee tällaisen tapauksen mieheksi ja miksi muita pitäisi kiinnostaa jonkun identifioitumiset?
Ja surullista, että niin moni nuori nainen uskaltaa tutkiskella femininiistä puoltaan vasta testokuurin ja rintojen amputoinnin jälkeen, nämä ns. gendermenninkäiset.
Transseksuaalisuus ei ole sitä, että poikkeaa sukupuolistereotypiasta. Sitä nimittäin kutsutaan persoonallisuudeksi, ja on pelkästään suvaitsematonta ajatella että stereotypiasta poikkeava henkilö ei voisi olla sitä sukupuolta mitä on. Ideologisesti nyt vaan on alettu pakkomielteisesti käsittelemään sukupuolta stereotypioiden kautta, joka ainoastaan vahvistaa niitä. Naiset pelaavat jalkapalloa ammatikseen. Miehet suunnittelevat juhlamekkoja. Nämä eivät ole sukupuolipiirteitä, vaan kulttuuria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tuossa iässähän se on syytä opettaa tekopeniksen tekoon ja käyttöön. Kun muuten ne parat alistuvat patriarkaatin vallankäyttöön. Patriarkaatti on kai se, joka peniksellään hallitsee ja alistaa tyttöjä ja naisia, ehkä miehiäkin. Tai jotain. En oikeasti tiedä, miten tuo aivopierukuvio menee, mutta jotain tuollaista olen lukenut. Kuka sitä kaikkien hullujen harhoista ottaa selvää. Mutta vaikka kuulostaa hullulta, mitä onkin, niin jos noin mieli juoksee, niin ihan loogistahan tuo tekovehjetehtailu on sitten. Lahkolaisten kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2023 kouluterveyskyselyssä 3377 yläkouluikäistä tyttöä koki olevansa muuta kuin tyttö.
Vuonna 2025 toista astetta käyvistä (eli samasta ryhmästä) samoin koki n. 1850.
Mihin katosi 1500 transidentiteettiä? Kaikki yhteen ääneen: R... O... G... D... ROGD!
Mikä tuossa on ihmeellistä? Eikös tuo juuri ole ihan normaalia?
Onhan se siinä mielessä ihmeellistä, että transidentiteetin väitetään olevan synnynnäinen ja muuttumaton? Ja että kajoavia ja peruuttamattomia hoitoja vaaditaan sen identiteetin perusteella hyvin nuorillekin ihmisille.
Eihän kukaan väitä, että jokainen jossain välissä sukupuoliristiriitaa kokeva on trans?
Eikö se nimenomaan ole transiuden määritelmä? Tänäänkin täällä on väitetty, että jo lapsi voi olla trans.
Mutta hienoa, jos olet sitä mieltä, ettei heti ensimmäisestä inahduksesta pidä päästä transiutukseen! Seta ja vihervasemmistohan vaativat blokkereiden vapauttamista ja muutenkin transiutuksia alaikäisille.
Ei, transiuden määritelmä ei ole, että jokainen sukupuoliristiriitaa kokeva on trans. Pysyvää sukupuoliristiriitaa kokeva on.
Tietenkin jokainen transsukupuolinen on ollut jo lapsens trans. Olen itse kasvanut sellaisen lapsen kanssa.
Sini Ariellin tarina todistaa, että jokainen lapsena sukupuoliristiriitaa kärsinyt ei ole aikuisena trans. Ei ole mitenkään mahdollista ennakoida lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä tai tietää sen juurisyytä. Siksi ei suositella sosiaalista transitiota tai transidentiteetin muuta lietsomista.
Hänen sukupuoliristiriitansahan meni ohi puberteetin alkaessa. Transsukupuolisilla se yleensä päinvastoin voimistuu ja nousee eniten pintaan silloin.
Tämähän kumoaa monen hellimän translapsinarratiivin?
Eihän kumoa? Hän ei ollut translapsi, jos se sukupuoliristiriita meni ohi. Ei se transsukupuolisilla mene.
Kyllä minun sisarukseni oli translapsi. Hänellä kun se ei mennyt ikinä ohi.
No ei varmaan mennytkään, jos ympäristö auliisti vahvisti ristiriitaa.
Ei, hänen ympäristönsä nimenomaan EI vahvistanut, ei ymmärtänyt, ei hyväksynyt. Hänelle päinvastoin yritettiin kertoa, että kyllä hän on poika, ei muu ole mahdollista jne.
Siksi osaan kertoa, että sellainen on erittäin vahingollista.
Ja mitään muita mielenterveydellisiä ongelmia ei ollut? Yleensähän näillä sukupuoliristiriitaisilla on muita ongelmia taustalla, eli ei ihme, että oireilevat. Mutta sitten he itse keskittyvät vain siihen sukupuoliristiriitaan. Kuin sen ratkaiseminen olisi ratkaisu kaikkeen, vaikka se itsessään vaikuttaisi olevan nimenomaan oire muista taustavaikuttimista.
Mitä mielenterveysongelmia parivuotiailla yleensä on?
No varhaiseen vuorovaikutukseen ja tunnesäätelyn kehittymiseen liittyviä esimerkiksi. Ongelmia kiintymissuhteen muodostamisessa. Muita kehityksellisiä haasteita, esim. autismista jotain ensimerkkejä. Sopeutumishäiriöitä esim. vanhempien eroon tai muihin lähipiirin kriiseihin. Ja sitten oireilee takertumalla tiettyihin rooleihin, vaatteisiin jne.
Joo ei. Kyllä tämä oli ihan selvä tapaus. Siihen aikaan vaan ei näitä asioita valitettavasti ymmärretty.
Älkää ikinä tehkö lapsellenne tällaisissa asioissa niin, että kiistätte, että tämän sisäinen kokemus voisi olla totta.
Ihan kuriositeettina, että meidän serkku on myös transsukupuolinen. Tämä saa itseni epäilemään jonkinlaisen geneettisen tekijän mahdollisuutta.
Tai sosiaalinen tartunta.
Ei me oltu sillälailla tekemisissä lapsina.
Ette olleet tekemisissä lapsina, mutta väität täällä hänen ilmaisseen transsukupuolisuutensa jo kaksivuotiaana, kun kaksivuotias ei välttämättä pysty ilmaisemaan vaipan olevan täynnä. Trololoo.
Sinulla on ongelmia luetunymmärtämisessä jo. Sisarukseni, josta puhuin, kanssa olen ollut tekemisissä hänen syntymästään saakka. Serkun kanssa, joka on transsukupuolinen, emme olleet läheisesti tekemisissä lapsena.
Tuo oli siis vastauksena siihen, kun käsitin jonkun esittävän, että sisarukseni ja serkkuni olisivat "sosiaalisesti tartuttaneet" toisensa.
Minusta kaksi transsukupuolista samassa suvussa viittaisi geneettisiim tekijöihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2023 kouluterveyskyselyssä 3377 yläkouluikäistä tyttöä koki olevansa muuta kuin tyttö.
Vuonna 2025 toista astetta käyvistä (eli samasta ryhmästä) samoin koki n. 1850.
Mihin katosi 1500 transidentiteettiä? Kaikki yhteen ääneen: R... O... G... D... ROGD!
Mikä tuossa on ihmeellistä? Eikös tuo juuri ole ihan normaalia?
Onhan se siinä mielessä ihmeellistä, että transidentiteetin väitetään olevan synnynnäinen ja muuttumaton? Ja että kajoavia ja peruuttamattomia hoitoja vaaditaan sen identiteetin perusteella hyvin nuorillekin ihmisille.
Eihän kukaan väitä, että jokainen jossain välissä sukupuoliristiriitaa kokeva on trans?
Eikö se nimenomaan ole transiuden määritelmä? Tänäänkin täällä on väitetty, että jo lapsi voi olla trans.
Mutta hienoa, jos olet sitä mieltä, ettei heti ensimmäisestä inahduksesta pidä päästä transiutukseen! Seta ja vihervasemmistohan vaativat blokkereiden vapauttamista ja muutenkin transiutuksia alaikäisille.
Ei, transiuden määritelmä ei ole, että jokainen sukupuoliristiriitaa kokeva on trans. Pysyvää sukupuoliristiriitaa kokeva on.
Tietenkin jokainen transsukupuolinen on ollut jo lapsens trans. Olen itse kasvanut sellaisen lapsen kanssa.
Sini Ariellin tarina todistaa, että jokainen lapsena sukupuoliristiriitaa kärsinyt ei ole aikuisena trans. Ei ole mitenkään mahdollista ennakoida lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä tai tietää sen juurisyytä. Siksi ei suositella sosiaalista transitiota tai transidentiteetin muuta lietsomista.
Hänen sukupuoliristiriitansahan meni ohi puberteetin alkaessa. Transsukupuolisilla se yleensä päinvastoin voimistuu ja nousee eniten pintaan silloin.
Sinusta kuusi vuotta ei ole pitkäkestoinen sukupuoliristiriita? Et siis suosittele sosiaalista transitiota ja blokkereita lapsille, koska pitkäkestoisuudesta ei ole näyttöä?
On se ihan pitkäkestoinen, mutta kun se päättyi juurikin puberteettiin, niin eipä siinä ois mitään hoitoja hänen kohdalla aloitettu.
Kyllä minä suosittelen "sosiaalista transitiota" ihan jokaisessa asiassa jokaisen lapsen kohdalla, jos se tarkoittaa lapsen kohtaamista niin kuin tämä itse haluaa.
Sosiaalinen transitio johtaa siihen, että sukupuoliristiriidan kokemus vahvistuu eikä mene ohi.
Sitten se ei varmaan ole ohimenevää sorttia. Muutenhan kenestä tahansa voisi kasvattaa mitä sukupuolta vain haluaa.
Miten sä ennakoit lapsesta, onko se sukupuoliristiriita tai epätyypillisyys pysyvää vai ohimenevää?
Nyt on puhe lapsista, jotka ilmaisevat sukupuoltaan jo valmiiksi epätyypillisesti, kuten feminiiniset pojat tai raisut tytöt, joilla on jo valmiiksi hankausta yhteiskunnallisten odotusten kanssa.
Miksi sitä pitäisi pystyä ennakoimaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2023 kouluterveyskyselyssä 3377 yläkouluikäistä tyttöä koki olevansa muuta kuin tyttö.
Vuonna 2025 toista astetta käyvistä (eli samasta ryhmästä) samoin koki n. 1850.
Mihin katosi 1500 transidentiteettiä? Kaikki yhteen ääneen: R... O... G... D... ROGD!
Mikä tuossa on ihmeellistä? Eikös tuo juuri ole ihan normaalia?
Onhan se siinä mielessä ihmeellistä, että transidentiteetin väitetään olevan synnynnäinen ja muuttumaton? Ja että kajoavia ja peruuttamattomia hoitoja vaaditaan sen identiteetin perusteella hyvin nuorillekin ihmisille.
Eihän kukaan väitä, että jokainen jossain välissä sukupuoliristiriitaa kokeva on trans?
Eikö se nimenomaan ole transiuden määritelmä? Tänäänkin täällä on väitetty, että jo lapsi voi olla trans.
Mutta hienoa, jos olet sitä mieltä, ettei heti ensimmäisestä inahduksesta pidä päästä transiutukseen! Seta ja vihervasemmistohan vaativat blokkereiden vapauttamista ja muutenkin transiutuksia alaikäisille.
Ei, transiuden määritelmä ei ole, että jokainen sukupuoliristiriitaa kokeva on trans. Pysyvää sukupuoliristiriitaa kokeva on.
Tietenkin jokainen transsukupuolinen on ollut jo lapsens trans. Olen itse kasvanut sellaisen lapsen kanssa.
Sini Ariellin tarina todistaa, että jokainen lapsena sukupuoliristiriitaa kärsinyt ei ole aikuisena trans. Ei ole mitenkään mahdollista ennakoida lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä tai tietää sen juurisyytä. Siksi ei suositella sosiaalista transitiota tai transidentiteetin muuta lietsomista.
Hänen sukupuoliristiriitansahan meni ohi puberteetin alkaessa. Transsukupuolisilla se yleensä päinvastoin voimistuu ja nousee eniten pintaan silloin.
Tämähän kumoaa monen hellimän translapsinarratiivin?
Eihän kumoa? Hän ei ollut translapsi, jos se sukupuoliristiriita meni ohi. Ei se transsukupuolisilla mene.
Kyllä minun sisarukseni oli translapsi. Hänellä kun se ei mennyt ikinä ohi.
No ei varmaan mennytkään, jos ympäristö auliisti vahvisti ristiriitaa.
Ei, hänen ympäristönsä nimenomaan EI vahvistanut, ei ymmärtänyt, ei hyväksynyt. Hänelle päinvastoin yritettiin kertoa, että kyllä hän on poika, ei muu ole mahdollista jne.
Siksi osaan kertoa, että sellainen on erittäin vahingollista.
Tämän yhden fiktiivisen tapauksen perusteella olet valmis transiuttamaan kaikki sukupuoliristiriitaa kokevat lapset?
Kuten Sini Ariellin tapaus osoittaa, niin pitkäkestoinenkin transkokemus voi päättyä murrosiän myötä. Ja tutkimusten mukaan se päättyykin valtaosalla.
Fiktiivisen? Ei mun elämä ja läheiset ole fiktiivisiä.
Ja ei, en, ihme sekoilua taas sulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2023 kouluterveyskyselyssä 3377 yläkouluikäistä tyttöä koki olevansa muuta kuin tyttö.
Vuonna 2025 toista astetta käyvistä (eli samasta ryhmästä) samoin koki n. 1850.
Mihin katosi 1500 transidentiteettiä? Kaikki yhteen ääneen: R... O... G... D... ROGD!
Mikä tuossa on ihmeellistä? Eikös tuo juuri ole ihan normaalia?
Onhan se siinä mielessä ihmeellistä, että transidentiteetin väitetään olevan synnynnäinen ja muuttumaton? Ja että kajoavia ja peruuttamattomia hoitoja vaaditaan sen identiteetin perusteella hyvin nuorillekin ihmisille.
Eihän kukaan väitä, että jokainen jossain välissä sukupuoliristiriitaa kokeva on trans?
Eikö se nimenomaan ole transiuden määritelmä? Tänäänkin täällä on väitetty, että jo lapsi voi olla trans.
Mutta hienoa, jos olet sitä mieltä, ettei heti ensimmäisestä inahduksesta pidä päästä transiutukseen! Seta ja vihervasemmistohan vaativat blokkereiden vapauttamista ja muutenkin transiutuksia alaikäisille.
Ei, transiuden määritelmä ei ole, että jokainen sukupuoliristiriitaa kokeva on trans. Pysyvää sukupuoliristiriitaa kokeva on.
Tietenkin jokainen transsukupuolinen on ollut jo lapsens trans. Olen itse kasvanut sellaisen lapsen kanssa.
Sini Ariellin tarina todistaa, että jokainen lapsena sukupuoliristiriitaa kärsinyt ei ole aikuisena trans. Ei ole mitenkään mahdollista ennakoida lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä tai tietää sen juurisyytä. Siksi ei suositella sosiaalista transitiota tai transidentiteetin muuta lietsomista.
Hänen sukupuoliristiriitansahan meni ohi puberteetin alkaessa. Transsukupuolisilla se yleensä päinvastoin voimistuu ja nousee eniten pintaan silloin.
Tämähän kumoaa monen hellimän translapsinarratiivin?
Eihän kumoa? Hän ei ollut translapsi, jos se sukupuoliristiriita meni ohi. Ei se transsukupuolisilla mene.
Kyllä minun sisarukseni oli translapsi. Hänellä kun se ei mennyt ikinä ohi.
No ei varmaan mennytkään, jos ympäristö auliisti vahvisti ristiriitaa.
Ei, hänen ympäristönsä nimenomaan EI vahvistanut, ei ymmärtänyt, ei hyväksynyt. Hänelle päinvastoin yritettiin kertoa, että kyllä hän on poika, ei muu ole mahdollista jne.
Siksi osaan kertoa, että sellainen on erittäin vahingollista.
Ja mitään muita mielenterveydellisiä ongelmia ei ollut? Yleensähän näillä sukupuoliristiriitaisilla on muita ongelmia taustalla, eli ei ihme, että oireilevat. Mutta sitten he itse keskittyvät vain siihen sukupuoliristiriitaan. Kuin sen ratkaiseminen olisi ratkaisu kaikkeen, vaikka se itsessään vaikuttaisi olevan nimenomaan oire muista taustavaikuttimista.
Mitä mielenterveysongelmia parivuotiailla yleensä on?
Parivuotiaalla ei ole vielä vakiintunutta identiteettiä yhtään mistään aiheesta, saati jostain abstraktista sukupuoli-identiteetistä. Kannattaa perehtyä lapsen kehityspsykologiaan ja identiteettikehityksen vaiheisiin.
Transsukupuolisuus on hyvin paradoksaalinen käsite. Yhtäältä leluilla ei ole sukupuolta, mutta kun kaksivuotiaan lapsen käytöksestä etsitään merkkejä transsukupuolisuudesta, silloin leluilla kuitenkin on sukupuoli.
Kyllä sukupuoli-identiteetti alkaa kehittyä nimenomaan tuossa ikävaiheessa.
Miksi ihmeessä kukaan etsisi merkkejä transsukupuolisuudesta kaksivuotiaan käytöksestä?
Minä puhun siitä, kun lapsi itse KERTOO kokevansa olevansa eri sukupuolta. En puhu yhtään mistään käytöksestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2023 kouluterveyskyselyssä 3377 yläkouluikäistä tyttöä koki olevansa muuta kuin tyttö.
Vuonna 2025 toista astetta käyvistä (eli samasta ryhmästä) samoin koki n. 1850.
Mihin katosi 1500 transidentiteettiä? Kaikki yhteen ääneen: R... O... G... D... ROGD!
Mikä tuossa on ihmeellistä? Eikös tuo juuri ole ihan normaalia?
Onhan se siinä mielessä ihmeellistä, että transidentiteetin väitetään olevan synnynnäinen ja muuttumaton? Ja että kajoavia ja peruuttamattomia hoitoja vaaditaan sen identiteetin perusteella hyvin nuorillekin ihmisille.
Eihän kukaan väitä, että jokainen jossain välissä sukupuoliristiriitaa kokeva on trans?
Eikö se nimenomaan ole transiuden määritelmä? Tänäänkin täällä on väitetty, että jo lapsi voi olla trans.
Mutta hienoa, jos olet sitä mieltä, ettei heti ensimmäisestä inahduksesta pidä päästä transiutukseen! Seta ja vihervasemmistohan vaativat blokkereiden vapauttamista ja muutenkin transiutuksia alaikäisille.
Ei, transiuden määritelmä ei ole, että jokainen sukupuoliristiriitaa kokeva on trans. Pysyvää sukupuoliristiriitaa kokeva on.
Tietenkin jokainen transsukupuolinen on ollut jo lapsens trans. Olen itse kasvanut sellaisen lapsen kanssa.
Sini Ariellin tarina todistaa, että jokainen lapsena sukupuoliristiriitaa kärsinyt ei ole aikuisena trans. Ei ole mitenkään mahdollista ennakoida lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä tai tietää sen juurisyytä. Siksi ei suositella sosiaalista transitiota tai transidentiteetin muuta lietsomista.
Hänen sukupuoliristiriitansahan meni ohi puberteetin alkaessa. Transsukupuolisilla se yleensä päinvastoin voimistuu ja nousee eniten pintaan silloin.
Tämähän kumoaa monen hellimän translapsinarratiivin?
Eihän kumoa? Hän ei ollut translapsi, jos se sukupuoliristiriita meni ohi. Ei se transsukupuolisilla mene.
Kyllä minun sisarukseni oli translapsi. Hänellä kun se ei mennyt ikinä ohi.
No ei varmaan mennytkään, jos ympäristö auliisti vahvisti ristiriitaa.
Ei, hänen ympäristönsä nimenomaan EI vahvistanut, ei ymmärtänyt, ei hyväksynyt. Hänelle päinvastoin yritettiin kertoa, että kyllä hän on poika, ei muu ole mahdollista jne.
Siksi osaan kertoa, että sellainen on erittäin vahingollista.
Ja mitään muita mielenterveydellisiä ongelmia ei ollut? Yleensähän näillä sukupuoliristiriitaisilla on muita ongelmia taustalla, eli ei ihme, että oireilevat. Mutta sitten he itse keskittyvät vain siihen sukupuoliristiriitaan. Kuin sen ratkaiseminen olisi ratkaisu kaikkeen, vaikka se itsessään vaikuttaisi olevan nimenomaan oire muista taustavaikuttimista.
Mitä mielenterveysongelmia parivuotiailla yleensä on?
Parivuotiaalla ei ole vielä vakiintunutta identiteettiä yhtään mistään aiheesta, saati jostain abstraktista sukupuoli-identiteetistä. Kannattaa perehtyä lapsen kehityspsykologiaan ja identiteettikehityksen vaiheisiin.
Transsukupuolisuus on hyvin paradoksaalinen käsite. Yhtäältä leluilla ei ole sukupuolta, mutta kun kaksivuotiaan lapsen käytöksestä etsitään merkkejä transsukupuolisuudesta, silloin leluilla kuitenkin on sukupuoli.
Ei kukaan ole diagnosoimassa kaksivuotiasta, mutta jälkikäteen voi sanoa että selviä merkkejä oli ilmassa jo pienenä lapsena.
Silloin ollaan diagnosoimassa, jos aletaan tehdä sosiaalista transiutusta ja toimenpiteitä kohti pysyvää transidentiteettiä kaksivuotiaan sanomisten perusteella.
No, mitään tuollaistahan kukaan ei ole ehdottanutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2023 kouluterveyskyselyssä 3377 yläkouluikäistä tyttöä koki olevansa muuta kuin tyttö.
Vuonna 2025 toista astetta käyvistä (eli samasta ryhmästä) samoin koki n. 1850.
Mihin katosi 1500 transidentiteettiä? Kaikki yhteen ääneen: R... O... G... D... ROGD!
Mikä tuossa on ihmeellistä? Eikös tuo juuri ole ihan normaalia?
Onhan se siinä mielessä ihmeellistä, että transidentiteetin väitetään olevan synnynnäinen ja muuttumaton? Ja että kajoavia ja peruuttamattomia hoitoja vaaditaan sen identiteetin perusteella hyvin nuorillekin ihmisille.
Eihän kukaan väitä, että jokainen jossain välissä sukupuoliristiriitaa kokeva on trans?
Eikö se nimenomaan ole transiuden määritelmä? Tänäänkin täällä on väitetty, että jo lapsi voi olla trans.
Mutta hienoa, jos olet sitä mieltä, ettei heti ensimmäisestä inahduksesta pidä päästä transiutukseen! Seta ja vihervasemmistohan vaativat blokkereiden vapauttamista ja muutenkin transiutuksia alaikäisille.
Ei, transiuden määritelmä ei ole, että jokainen sukupuoliristiriitaa kokeva on trans. Pysyvää sukupuoliristiriitaa kokeva on.
Tietenkin jokainen transsukupuolinen on ollut jo lapsens trans. Olen itse kasvanut sellaisen lapsen kanssa.
Sini Ariellin tarina todistaa, että jokainen lapsena sukupuoliristiriitaa kärsinyt ei ole aikuisena trans. Ei ole mitenkään mahdollista ennakoida lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä tai tietää sen juurisyytä. Siksi ei suositella sosiaalista transitiota tai transidentiteetin muuta lietsomista.
Hänen sukupuoliristiriitansahan meni ohi puberteetin alkaessa. Transsukupuolisilla se yleensä päinvastoin voimistuu ja nousee eniten pintaan silloin.
Tämähän kumoaa monen hellimän translapsinarratiivin?
Eihän kumoa? Hän ei ollut translapsi, jos se sukupuoliristiriita meni ohi. Ei se transsukupuolisilla mene.
Kyllä minun sisarukseni oli translapsi. Hänellä kun se ei mennyt ikinä ohi.
No ei varmaan mennytkään, jos ympäristö auliisti vahvisti ristiriitaa.
Ei, hänen ympäristönsä nimenomaan EI vahvistanut, ei ymmärtänyt, ei hyväksynyt. Hänelle päinvastoin yritettiin kertoa, että kyllä hän on poika, ei muu ole mahdollista jne.
Siksi osaan kertoa, että sellainen on erittäin vahingollista.
Ja mitään muita mielenterveydellisiä ongelmia ei ollut? Yleensähän näillä sukupuoliristiriitaisilla on muita ongelmia taustalla, eli ei ihme, että oireilevat. Mutta sitten he itse keskittyvät vain siihen sukupuoliristiriitaan. Kuin sen ratkaiseminen olisi ratkaisu kaikkeen, vaikka se itsessään vaikuttaisi olevan nimenomaan oire muista taustavaikuttimista.
Mitä mielenterveysongelmia parivuotiailla yleensä on?
No varhaiseen vuorovaikutukseen ja tunnesäätelyn kehittymiseen liittyviä esimerkiksi. Ongelmia kiintymissuhteen muodostamisessa. Muita kehityksellisiä haasteita, esim. autismista jotain ensimerkkejä. Sopeutumishäiriöitä esim. vanhempien eroon tai muihin lähipiirin kriiseihin. Ja sitten oireilee takertumalla tiettyihin rooleihin, vaatteisiin jne.
Joo ei. Kyllä tämä oli ihan selvä tapaus. Siihen aikaan vaan ei näitä asioita valitettavasti ymmärretty.
Älkää ikinä tehkö lapsellenne tällaisissa asioissa niin, että kiistätte, että tämän sisäinen kokemus voisi olla totta.
Ihan kuriositeettina, että meidän serkku on myös transsukupuolinen. Tämä saa itseni epäilemään jonkinlaisen geneettisen tekijän mahdollisuutta.
Hölön hölön. Kaksivuotiaasta ei voi päätellä eikä diagnosoida mitään transsukupuolisuutta saati sukupuoliristiriidan kokemuksen pysyvyyttä. Kukaan ei synny väärän sukupuolen kehoon.
Sun muuttuva tarina saa itseni epäilemään trollaamisen ja pakkomielteen mahdollisuutta.
Minä en ole puhunut yhtään mitään mistään kaksivuotiaiden diagnosoinnista, enkä sukupuoliristiriidan pysyvyyden arviomisesta tms.
Eikä mun "tarina" ole muuttunut mitenkään.
Minä olen erittäin vakuuttunut siitä, että ihminen voi syntyä niin, että sukupuoli-identiteetti ei vastaa fyysistä sukupuolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2023 kouluterveyskyselyssä 3377 yläkouluikäistä tyttöä koki olevansa muuta kuin tyttö.
Vuonna 2025 toista astetta käyvistä (eli samasta ryhmästä) samoin koki n. 1850.
Mihin katosi 1500 transidentiteettiä? Kaikki yhteen ääneen: R... O... G... D... ROGD!
Mikä tuossa on ihmeellistä? Eikös tuo juuri ole ihan normaalia?
Onhan se siinä mielessä ihmeellistä, että transidentiteetin väitetään olevan synnynnäinen ja muuttumaton? Ja että kajoavia ja peruuttamattomia hoitoja vaaditaan sen identiteetin perusteella hyvin nuorillekin ihmisille.
Eihän kukaan väitä, että jokainen jossain välissä sukupuoliristiriitaa kokeva on trans?
Eikö se nimenomaan ole transiuden määritelmä? Tänäänkin täällä on väitetty, että jo lapsi voi olla trans.
Mutta hienoa, jos olet sitä mieltä, ettei heti ensimmäisestä inahduksesta pidä päästä transiutukseen! Seta ja vihervasemmistohan vaativat blokkereiden vapauttamista ja muutenkin transiutuksia alaikäisille.
Ei, transiuden määritelmä ei ole, että jokainen sukupuoliristiriitaa kokeva on trans. Pysyvää sukupuoliristiriitaa kokeva on.
Tietenkin jokainen transsukupuolinen on ollut jo lapsens trans. Olen itse kasvanut sellaisen lapsen kanssa.
Sini Ariellin tarina todistaa, että jokainen lapsena sukupuoliristiriitaa kärsinyt ei ole aikuisena trans. Ei ole mitenkään mahdollista ennakoida lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä tai tietää sen juurisyytä. Siksi ei suositella sosiaalista transitiota tai transidentiteetin muuta lietsomista.
Hänen sukupuoliristiriitansahan meni ohi puberteetin alkaessa. Transsukupuolisilla se yleensä päinvastoin voimistuu ja nousee eniten pintaan silloin.
Sinusta kuusi vuotta ei ole pitkäkestoinen sukupuoliristiriita? Et siis suosittele sosiaalista transitiota ja blokkereita lapsille, koska pitkäkestoisuudesta ei ole näyttöä?
On se ihan pitkäkestoinen, mutta kun se päättyi juurikin puberteettiin, niin eipä siinä ois mitään hoitoja hänen kohdalla aloitettu.
Kyllä minä suosittelen "sosiaalista transitiota" ihan jokaisessa asiassa jokaisen lapsen kohdalla, jos se tarkoittaa lapsen kohtaamista niin kuin tämä itse haluaa.
Sosiaalinen transitio johtaa siihen, että sukupuoliristiriidan kokemus vahvistuu eikä mene ohi.
Sitten se ei varmaan ole ohimenevää sorttia. Muutenhan kenestä tahansa voisi kasvattaa mitä sukupuolta vain haluaa.
Miten sä ennakoit lapsesta, onko se sukupuoliristiriita tai epätyypillisyys pysyvää vai ohimenevää?
Nyt on puhe lapsista, jotka ilmaisevat sukupuoltaan jo valmiiksi epätyypillisesti, kuten feminiiniset pojat tai raisut tytöt, joilla on jo valmiiksi hankausta yhteiskunnallisten odotusten kanssa.
Miksi sitä pitäisi pystyä ennakoimaan?
1) joidenkin mielestä jo pieni lapsi pitäisi ohjata kohti transidentiteettiä, sosiaalista ja kehollista transiutusta
2) sosiaalinen transiutus on voimakas psyykkinen interventio, joka lukitsee lapsen ajattelun transidentiteettiin
3) jotta blokkerit toimisivat optimaalisesti, ne pitäisi aloittaa 9-12-vuotiaana
Ymmärtänet siis riskit, jos pientä lasta aletaan tuuppimaan kohti transjunan lähtölaituria? Isoja ratkaisuja ja toimia tehdään, vaikka epävarmuustekijät ovat erittäin suuria lapsen kohdalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2023 kouluterveyskyselyssä 3377 yläkouluikäistä tyttöä koki olevansa muuta kuin tyttö.
Vuonna 2025 toista astetta käyvistä (eli samasta ryhmästä) samoin koki n. 1850.
Mihin katosi 1500 transidentiteettiä? Kaikki yhteen ääneen: R... O... G... D... ROGD!
Mikä tuossa on ihmeellistä? Eikös tuo juuri ole ihan normaalia?
Onhan se siinä mielessä ihmeellistä, että transidentiteetin väitetään olevan synnynnäinen ja muuttumaton? Ja että kajoavia ja peruuttamattomia hoitoja vaaditaan sen identiteetin perusteella hyvin nuorillekin ihmisille.
Eihän kukaan väitä, että jokainen jossain välissä sukupuoliristiriitaa kokeva on trans?
Eikö se nimenomaan ole transiuden määritelmä? Tänäänkin täällä on väitetty, että jo lapsi voi olla trans.
Mutta hienoa, jos olet sitä mieltä, ettei heti ensimmäisestä inahduksesta pidä päästä transiutukseen! Seta ja vihervasemmistohan vaativat blokkereiden vapauttamista ja muutenkin transiutuksia alaikäisille.
Ei, transiuden määritelmä ei ole, että jokainen sukupuoliristiriitaa kokeva on trans. Pysyvää sukupuoliristiriitaa kokeva on.
Tietenkin jokainen transsukupuolinen on ollut jo lapsens trans. Olen itse kasvanut sellaisen lapsen kanssa.
Sini Ariellin tarina todistaa, että jokainen lapsena sukupuoliristiriitaa kärsinyt ei ole aikuisena trans. Ei ole mitenkään mahdollista ennakoida lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä tai tietää sen juurisyytä. Siksi ei suositella sosiaalista transitiota tai transidentiteetin muuta lietsomista.
Hänen sukupuoliristiriitansahan meni ohi puberteetin alkaessa. Transsukupuolisilla se yleensä päinvastoin voimistuu ja nousee eniten pintaan silloin.
Tämähän kumoaa monen hellimän translapsinarratiivin?
Eihän kumoa? Hän ei ollut translapsi, jos se sukupuoliristiriita meni ohi. Ei se transsukupuolisilla mene.
Kyllä minun sisarukseni oli translapsi. Hänellä kun se ei mennyt ikinä ohi.
No ei varmaan mennytkään, jos ympäristö auliisti vahvisti ristiriitaa.
Ei, hänen ympäristönsä nimenomaan EI vahvistanut, ei ymmärtänyt, ei hyväksynyt. Hänelle päinvastoin yritettiin kertoa, että kyllä hän on poika, ei muu ole mahdollista jne.
Siksi osaan kertoa, että sellainen on erittäin vahingollista.
Ja mitään muita mielenterveydellisiä ongelmia ei ollut? Yleensähän näillä sukupuoliristiriitaisilla on muita ongelmia taustalla, eli ei ihme, että oireilevat. Mutta sitten he itse keskittyvät vain siihen sukupuoliristiriitaan. Kuin sen ratkaiseminen olisi ratkaisu kaikkeen, vaikka se itsessään vaikuttaisi olevan nimenomaan oire muista taustavaikuttimista.
Mitä mielenterveysongelmia parivuotiailla yleensä on?
Parivuotiaalla ei ole vielä vakiintunutta identiteettiä yhtään mistään aiheesta, saati jostain abstraktista sukupuoli-identiteetistä. Kannattaa perehtyä lapsen kehityspsykologiaan ja identiteettikehityksen vaiheisiin.
Transsukupuolisuus on hyvin paradoksaalinen käsite. Yhtäältä leluilla ei ole sukupuolta, mutta kun kaksivuotiaan lapsen käytöksestä etsitään merkkejä transsukupuolisuudesta, silloin leluilla kuitenkin on sukupuoli.
Kyllä sukupuoli-identiteetti alkaa kehittyä nimenomaan tuossa ikävaiheessa.
Miksi ihmeessä kukaan etsisi merkkejä transsukupuolisuudesta kaksivuotiaan käytöksestä?
Minä puhun siitä, kun lapsi itse KERTOO kokevansa olevansa eri sukupuolta. En puhu yhtään mistään käytöksestä.
Kerro meille omin sanoin mitä sukupuoli-identiteetti tarkoittaa ja mistä osa-alueista muodostuu? Millä eväillä kaksivuotias kuvailee ja samastuu niinkin abstraktiin konseptiin kuin sukupuoli-identiteetti?
Sä yrität sovittaa 2020-luvun transnarratiivia vuosikymmenten takaiseen pikkulapseen. Samaa luokkaa kuin alkuiperäiskansojen sukupuolijårjestelmien tarkastelu queerteorian linssin läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2023 kouluterveyskyselyssä 3377 yläkouluikäistä tyttöä koki olevansa muuta kuin tyttö.
Vuonna 2025 toista astetta käyvistä (eli samasta ryhmästä) samoin koki n. 1850.
Mihin katosi 1500 transidentiteettiä? Kaikki yhteen ääneen: R... O... G... D... ROGD!
Mikä tuossa on ihmeellistä? Eikös tuo juuri ole ihan normaalia?
Onhan se siinä mielessä ihmeellistä, että transidentiteetin väitetään olevan synnynnäinen ja muuttumaton? Ja että kajoavia ja peruuttamattomia hoitoja vaaditaan sen identiteetin perusteella hyvin nuorillekin ihmisille.
Eihän kukaan väitä, että jokainen jossain välissä sukupuoliristiriitaa kokeva on trans?
Eikö se nimenomaan ole transiuden määritelmä? Tänäänkin täällä on väitetty, että jo lapsi voi olla trans.
Mutta hienoa, jos olet sitä mieltä, ettei heti ensimmäisestä inahduksesta pidä päästä transiutukseen! Seta ja vihervasemmistohan vaativat blokkereiden vapauttamista ja muutenkin transiutuksia alaikäisille.
Ei, transiuden määritelmä ei ole, että jokainen sukupuoliristiriitaa kokeva on trans. Pysyvää sukupuoliristiriitaa kokeva on.
Tietenkin jokainen transsukupuolinen on ollut jo lapsens trans. Olen itse kasvanut sellaisen lapsen kanssa.
Sini Ariellin tarina todistaa, että jokainen lapsena sukupuoliristiriitaa kärsinyt ei ole aikuisena trans. Ei ole mitenkään mahdollista ennakoida lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä tai tietää sen juurisyytä. Siksi ei suositella sosiaalista transitiota tai transidentiteetin muuta lietsomista.
Hänen sukupuoliristiriitansahan meni ohi puberteetin alkaessa. Transsukupuolisilla se yleensä päinvastoin voimistuu ja nousee eniten pintaan silloin.
Tämähän kumoaa monen hellimän translapsinarratiivin?
Eihän kumoa? Hän ei ollut translapsi, jos se sukupuoliristiriita meni ohi. Ei se transsukupuolisilla mene.
Kyllä minun sisarukseni oli translapsi. Hänellä kun se ei mennyt ikinä ohi.
No ei varmaan mennytkään, jos ympäristö auliisti vahvisti ristiriitaa.
Ei, hänen ympäristönsä nimenomaan EI vahvistanut, ei ymmärtänyt, ei hyväksynyt. Hänelle päinvastoin yritettiin kertoa, että kyllä hän on poika, ei muu ole mahdollista jne.
Siksi osaan kertoa, että sellainen on erittäin vahingollista.
Ja mitään muita mielenterveydellisiä ongelmia ei ollut? Yleensähän näillä sukupuoliristiriitaisilla on muita ongelmia taustalla, eli ei ihme, että oireilevat. Mutta sitten he itse keskittyvät vain siihen sukupuoliristiriitaan. Kuin sen ratkaiseminen olisi ratkaisu kaikkeen, vaikka se itsessään vaikuttaisi olevan nimenomaan oire muista taustavaikuttimista.
Mitä mielenterveysongelmia parivuotiailla yleensä on?
Parivuotiaalla ei ole vielä vakiintunutta identiteettiä yhtään mistään aiheesta, saati jostain abstraktista sukupuoli-identiteetistä. Kannattaa perehtyä lapsen kehityspsykologiaan ja identiteettikehityksen vaiheisiin.
Transsukupuolisuus on hyvin paradoksaalinen käsite. Yhtäältä leluilla ei ole sukupuolta, mutta kun kaksivuotiaan lapsen käytöksestä etsitään merkkejä transsukupuolisuudesta, silloin leluilla kuitenkin on sukupuoli.
Ei kukaan ole diagnosoimassa kaksivuotiasta, mutta jälkikäteen voi sanoa että selviä merkkejä oli ilmassa jo pienenä lapsena.
Silloin ollaan diagnosoimassa, jos aletaan tehdä sosiaalista transiutusta ja toimenpiteitä kohti pysyvää transidentiteettiä kaksivuotiaan sanomisten perusteella.
No, mitään tuollaistahan kukaan ei ole ehdottanutkaan.
Täällä on vastustettu riittämättömänä sitä, että annetaan lapsen kokeilla ja ilmaista itseään sukupuolineutraalisti leikeillä, vaatteilla, hiustyyleillä. Kaikki sen yli menevä myötäily on sosiaalista transiuttamista.
Alue: Aihe vapaa
Hölön hölön. Kaksivuotiaasta ei voi päätellä eikä diagnosoida mitään transsukupuolisuutta saati sukupuoliristiriidan kokemuksen pysyvyyttä. Kukaan ei synny väärän sukupuolen kehoon.
Sun muuttuva tarina saa itseni epäilemään trollaamisen ja pakkomielteen mahdollisuutta.