Lue keskustelun säännöt.
Tätä on suomalainen lapsiperheiden "köyhyys"
23.06.2026 |
"– On kurjaa, ettei jäätelöä voi ostaa uimarannan jäätelökioskilta, koska hinta on todella korkea. Muutenkin ruokailu aiheuttaa hankaluuksia, koska eväitä pitää kantaa mukana. Olisi ihanaa päästä kunnolla mökkeilemään, mutta vuokramökkien hinnat ovat liian korkeita, eikä autottomana niihin pääse."
Pitäiskö yhteiskunnan siis maksattaa jokin liki tonnin arvoinen vuokramökkiviikko että perhe pääsee "palautumaan".
Suomessa jos kaikki tuet hakee mihin on oikeutettu niin etenkin lapsiperhe pärjää ihan mainiosti.
Maksetut jutut tyyliin " loppuviikosta ei ole ruokaa kaapissa ja pitää ottaa pikavippi ettei lapsi näe nälkää "
ovat ihan naurettavia.
Jos elämänhallinta on sitä luokkaa ettei laita ruokaa oluen ja tupakan ja muun edelle niin kannattaa miettiä huostaanottoa vahvasti.
Suomessa on jopa sosiaalipäivystys 24/7 olemassa kriistilanteita varten.
Kommentit (563)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monta köyhää lapsiperhettä henkilökohtaisesti tunnette? Tunnen aika monta. Mihinkään ylimääräiseen ei ole varaa, esim. uusiin vaatteisiin lapsille. Kaikki ostetaan kirppikseltä. Punalaputettua ruokaa paljon. Pienen asunnon menot ja ruoka vie tulot. Ei päihteitä eikä tupakointia, joten rahat ei mene sinne. Julkista liikennettä käytetään. Työttömyys, pätkätyöt, matalapalkka-ala taustalla. Kova pelko, jos joku sairastuu, millä maksetaan sen kulut.
Yhteiskunta jakautuu yhä rajummin rikkaisiin ja köyhiin. Niin ei tarvisi olla, poliittinen arvovalinta sekin.
Unohdin kokonaan ton joukkoliikenteen. Liian kallista, ei pysty käyttämään. Mennään kävellen tai jos pyörä on ehjä.
Valivalivalivali. Liikunta on terveellistä
Niin onkin. Kävely varsinkin. Se on suorastaan lahja lapsille, että kasvavat terveiksi ja vahvoiksi. Sitä ei rahalla saa, jos ei näe yhtään vaivaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omistusasuntoon ei saa yleistä asumistukea.
Ja vuokra-asunnossa ruokakunnan bruttotulot ja varallisuus vaikuttavat asumistukeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä huostaanottoja pitäisi tehdä enemmän ihan pelkän köyhyyden takia jos yhteiskunta ei voi huolehtia että lapset esim. syövät terveellisesti.
Köyhät lapsethan ovat vanhempineen useimmin lihavia kuin laihoja koska lautaselle päätyy se halvin makkara ja muu moska.
Tämä on kyllä omituista köyhien ihmisten vihaa. Halutaan ottaa lapset huostaan, joka maksaa yhteiskunnalle paljon enemmän kuin köyhien perheiden tukeminen, puhumattakaan niistä traumoista, joita huostaanotto aiheuttaisi.
Laitoshoito huostaanotettuna maksaa keskimäärin 90 000 € /vuosi/hlö. Sijoitus perheeseen keskimäärin 60 000 €. Paljon halvemmaksi tulee palauttaa esimerkiksi työttömyyskorvausten lapsikorotukset tms.
Maksaahan tuo tietysti, mutta plussana on se että lapsi jää henkiin, eikä saa kehityshäiriöitä puutteellisen ravitsemuksen vuoksi. Saattaa saada vielä korjaavaa hoivaakin herkkyyskauden aikana, eikä mene ihan peruuttamattomasti pilalle. Jos näin käy ja jopa työllistyy, tuottaa se lapsi 50 000 - 100 000 € julkistaloudellista hyötyä, mikä ei tietenkään riitä kattamaan elämän alkutaipaleen kuluja. Mutta jos hän saa yhdenkin lapsen, joka puolestaan saa hyvän lapsuuden ja pääsee kunnollisen elämän syrjään kiinni, on julkistalous voittanut juuri n.
130 000 €. Tämä tietenkin keskiarvoilla laskettuna. Voi tulla takkiinkin ja sitten on se pienen pieni mahdollisuus että tuloksena tuleekin hyvin tupttava yksilö, jolloin nettotuotto nousee miljooniin.
(Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n laskelmien mukaan ekstrapoloitu seuraavan sukupolven yli.)
Laitokset tuottavat päihdeongelmaisia ja traumatisoituneita lapsia ja nuoria. Ne pitäisi ajaa alas kaikki ja säästynyt raha ohjata suoraan perheille. Noissa laitoksissa on töissä elämäänsä ja lapsiin kyllästyneitä kyykyttäjiä ja siellä kasvaneista ei rule koskaan mitään muuta kuin yhteiskuntaa vihaavia aikuisia.
Niin, laitokseen menee hyviä 8-9 oppilaita ja laitoksesta päästyään he ovat traumatisoituneita päihteiden käyttäjiä. Vai voisiko olla niin että laitokseen päätyy nimenomaan traumatisoituneita, käytöshäiriöisiä ja jo valmiiksi päihteitä käyttäviä lapsia ja nuoria eikä heitä saada laitoksessa kuntoutettua koska heidät on jo vanhempien toimesta pilattu.
Hallitus leikkasi ansiosidonnaisen ja pidensi keräysajan 12 kuukauteen.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monta köyhää lapsiperhettä henkilökohtaisesti tunnette? Tunnen aika monta. Mihinkään ylimääräiseen ei ole varaa, esim. uusiin vaatteisiin lapsille. Kaikki ostetaan kirppikseltä. Punalaputettua ruokaa paljon. Pienen asunnon menot ja ruoka vie tulot. Ei päihteitä eikä tupakointia, joten rahat ei mene sinne. Julkista liikennettä käytetään. Työttömyys, pätkätyöt, matalapalkka-ala taustalla. Kova pelko, jos joku sairastuu, millä maksetaan sen kulut.
Yhteiskunta jakautuu yhä rajummin rikkaisiin ja köyhiin. Niin ei tarvisi olla, poliittinen arvovalinta sekin.
Mihin rikkaisiin? Suomi on köyhä maa. Täällä on rikkaita pari prosenttia. Eli Suomi ei jakaudu oikeasti muuta kuin siten, että toiset tekee töitä ja toiset ei. Tulot on lähellä toisiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä meidän isovanhempien lapsuudessa appelsiini oli herkkua, jota ei saatu kuin muutaman kerran vuodessa. Katsokaapa lasten pukeutumista ennen sotavuosia - harvalla lapsella oli kesäisin kenkiä, ja talvellakin saattoi olla vai yhdet lasten kengät perheessä. Niiden käyttöä vuoroteltiin.
Vielä 1980-luvulla maaseudulla asuttiin taloissa, joissa oli ulkovessa, eikä kukaan edes tuntenut perhettä, joka oli käynyt ulkomaan reissuilla. Harvassa perheessä oli auto, eikä kaupasta kannettu mitään muuta kuin peruselintarvikkeita - koska ei ollut varaa. Lasten vaatteet kierrätettiin suvun kesken, harvoin kukaan sai mitään uutta vaatetta.
Nykypäivän köyhyys on lähinnä vitsi.
Tarkoitatko, että köyhät eivät ole nykyisin tarpeeksi köyhiä?
Tämä on käsittämätön argumentti, että verrataan nykypäivän köyhien elämää johonkin sadan vuoden takaiseen köyhyyteen. Ihan kuin standardin pitäisi olla jokin maakuoppa. Tietenkään nykyihmisen elintaso ei ole yhtä matala kuin joskus ennen, eikä pidäkään olla. Se, että köyhien elämä ei enää ole yhtä kurjaa kuin joskus aiemmin, ei suinkaan tarkoita sitä, että köyhyyttä ei olisi. Maailma on nyt erilainen, ja tietenkään nykyisenkaltaisessa Suomessa ei köyhyys ole sitä, että lapsilla ei olisi kenkiä. Käsittämätöntä, että joku on noin kapeakatseinen.
Riittää, että vertaa nykytilannetta 70- luvun elintasoon. Elämä oli vaatimattomampaa mutta ihan hyvää. Resurssien niuketessa vaan on palattava taapäin.
Itse asiassa köyhyys oli 70-luvulla aikamoista kurjuutta. En lähtisi siihen suuntaan pakittamaan. Resurssit eivät suinkaan niukene, vaan ne on vain kohdistettu eri lailla.
Totta tämäkin, että 2000- luvulle saakka enemmistö ihmisistä pysyi jotenkin mukana. Sen jälkeen tulo- ja varallisuuserot ovat myös Suomessa kasvaneet.
Itse kyllä näen, että myös ihmisellä itsellään on vastuuta asioista ja kumminkin Suomessa asiat on hyvin moneen miuhun paikkaan verrattuna. Kaikki ei ehkä osaa/ jaksa käyttää tarjolla olevia mahdollisuuksia. On näköalattomuutta ja ylisukupolvista köyhyyttä.
Kannattaa muistaa, että näköalattomuus aika usein johtuu siitä, että niitä mahdollisuuksia ei ihan oikeasti ole tarjolla. Joidenkin taitaa olla vaikea tajuta, että Suomessa oikeasti on ihmisiä, joilla ei ole mitään mahdollisuuksia edes yrittää itse parantaa tilannettaan. Vielä vuosi sitten olisi voinut hankkia lapsille jätskirahat vaikka myymällä huuto.netissä pari vanhaa lastenvaatetta tai kirjaa, mutta nykyisin tällainenkin mahdollisuus on viety. Vielä vuosi sitten olisi voinut yrittää jollain keikkatyöllä saada lisätuloja vaikkapa kännykän ostamiseen, mutta enää tätä mahdollisuutta ei ole. Nykyinen hallitus on lukinnut osan ihmisistä oikeasti aika toivottomaan köyhyyteen. Joillain voi olla jopa se tilanne, että haluaisivat muuttaa halvempaan asuntoon ja sellaisen jopa löytäisivät, mutta sen halvemmankin asunnon vuokra ylittää toimeentulotuen enimmäisvuokrarajan vaikkapa 35 eurolla. Hän ei sitten saa Kelasta tukea muuttokustannuksiin tai takuuvuokraan, koska vuokra on "liian kallis", vaikka vuokra olisi vaikkapa yli satasen halvempi mitä nykyinen. Jos itsellä ei ole varaa maksaa muuttoa ja takuuvuokraa, ei sitten pysty muuttamaan edes halvempaan asuntoon. Mitä muuta kuin näköalattomuutta tällaiset tilanteet aiheuttavat? Ja mitä "tarjolla olevia mahdollisuuksia" näillä ihmisillä on?
Kyllä vikaa on myös älyssä jos ei ymmärrä että tavaroita voi myydä myös käteisellä. Esim. Facebook on täynnä paikallisia kirpputoriryhmiä missä voi myydä tavaraa käteisellä.
En ole itse tuensaaja, mutta ihan laiskuuttani en ole halunnut myydä niin, että pitäisi postittaa. Olen siis yrittänyt juurikin myydä kaupunginosakirppiksillä, mutta niissä liikkuu tavara tosi huonosti. Melkein mitään ei saa myytyä, kun asiakaskunta on niin rajattua.
Työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa ei enää ole, niiden tilalle tuli toukokuussa yleistuki.
"Yleistukea vähentävät pääomatulot, ove, omaishoidontuki, tekijänoikeuskorvaukset ja perhehoitajan palkkiot myös yli 55-vuotiailla työttömillä."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä huostaanottoja pitäisi tehdä enemmän ihan pelkän köyhyyden takia jos yhteiskunta ei voi huolehtia että lapset esim. syövät terveellisesti.
Köyhät lapsethan ovat vanhempineen useimmin lihavia kuin laihoja koska lautaselle päätyy se halvin makkara ja muu moska.
Tämä on kyllä omituista köyhien ihmisten vihaa. Halutaan ottaa lapset huostaan, joka maksaa yhteiskunnalle paljon enemmän kuin köyhien perheiden tukeminen, puhumattakaan niistä traumoista, joita huostaanotto aiheuttaisi.
Laitoshoito huostaanotettuna maksaa keskimäärin 90 000 € /vuosi/hlö. Sijoitus perheeseen keskimäärin 60 000 €. Paljon halvemmaksi tulee palauttaa esimerkiksi työttömyyskorvausten lapsikorotukset tms.
Maksaahan tuo tietysti, mutta plussana on se että lapsi jää henkiin, eikä saa kehityshäiriöitä puutteellisen ravitsemuksen vuoksi. Saattaa saada vielä korjaavaa hoivaakin herkkyyskauden aikana, eikä mene ihan peruuttamattomasti pilalle. Jos näin käy ja jopa työllistyy, tuottaa se lapsi 50 000 - 100 000 € julkistaloudellista hyötyä, mikä ei tietenkään riitä kattamaan elämän alkutaipaleen kuluja. Mutta jos hän saa yhdenkin lapsen, joka puolestaan saa hyvän lapsuuden ja pääsee kunnollisen elämän syrjään kiinni, on julkistalous voittanut juuri n.
130 000 €. Tämä tietenkin keskiarvoilla laskettuna. Voi tulla takkiinkin ja sitten on se pienen pieni mahdollisuus että tuloksena tuleekin hyvin tupttava yksilö, jolloin nettotuotto nousee miljooniin.
(Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n laskelmien mukaan ekstrapoloitu seuraavan sukupolven yli.)
Laitokset tuottavat päihdeongelmaisia ja traumatisoituneita lapsia ja nuoria. Ne pitäisi ajaa alas kaikki ja säästynyt raha ohjata suoraan perheille. Noissa laitoksissa on töissä elämäänsä ja lapsiin kyllästyneitä kyykyttäjiä ja siellä kasvaneista ei rule koskaan mitään muuta kuin yhteiskuntaa vihaavia aikuisia.
Niin, laitokseen menee hyviä 8-9 oppilaita ja laitoksesta päästyään he ovat traumatisoituneita päihteiden käyttäjiä. Vai voisiko olla niin että laitokseen päätyy nimenomaan traumatisoituneita, käytöshäiriöisiä ja jo valmiiksi päihteitä käyttäviä lapsia ja nuoria eikä heitä saada laitoksessa kuntoutettua koska heidät on jo vanhempien toimesta pilattu.
Ei ole noin, vaan laitos huonontaa heidän oloaan. Minusta taas säästyneet rahat voisi käyttää veronalennuksiin, kun turha ja vahingollinen hyysäys lopetetaan ja nämä kykenemättömät vanhemmat ottavat ihan ilman rahaa itseään niskasta kiinni ja hoitavat asiansa.
Pääomatulot leikkaavat sekä yleistukea että asumistukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Eduskunta hyväksyi potkulain."
Vierailija kirjoitti:
Työssäkäyvä voi olla paljon köyhempi. Hassua, kun ei ole varaa ostaa lapsille kännyköitä ja toimivia polkupyöriä, mutta tuilla elävillä kyllä on kaikki välineet. Hassua, kun rahantulo vähenee, pitää pistää harrastukset tauolle, niin työttömän lapsi jatkaa harrastusta meiltä verotetuilla rahoilla.
Kännykättömyys sentään on vaan lapsille hyväksi, mutta kun yrittää saada yhteistä pyöränrämää omin käsin kuntoon, niin on kitkerää nähdä ”köyhien” lasten ajelevan ja kaiken lisäksi viis piittaavan hienoista pyöristään, joita jättävät lojumaan minne viis.
Itse joutunut vahtimaan pyörää, muuten sen käy joku heittämässä lukitusta kellarista lampeen..
Mistä tiedät, miten ne köyhät ovat saaneet lastensa pyörät? Voivathan ne olla vaikka isovanhempien tai sukulaisten antamia. Mistä tiedät, mitä tukia sinun köyhäksi olettamat oikeasti saavat?
Miten on oman taloudenhallintasi laita, kun et pysty ennakoimaan pyörähankintoja? Kuitenkin sen köyhän pitää osata ennakoida vähien varojensa käyttö sinun mukaasi. Sinun mukaasi köyhät varmaan saavat kirpparilta halvalla tai jopa ilmaiseksi ihan kelpo pyöriä, joten ei yhteiskunnan heitä tarvitsisi yhtään avustaa. Käypä itse nyt katsomassa kirpparitarjontaa.
Itse aikanaan kolmen lapsen vanhempana puoliso oli pitkään koti-isänä. Onnistuin hyvin hankkimaan valtaosan lastentarvikkeista ja vaatteista käytettynä tai alennusmyynneistä. Pyörätkin hankittiin unisex-mallisia, jotta oli helppo kierrättää kaikilla kolmella lapsella ja lopuksi myydä pois. Kännyköitä ei kenelläkään lapsista ollut vielä alakoulun ensimmäisillä luokilla, vaikka kavereilla jo monella oli. Tämä nuukailu kyllä vaati paljon aikaani ja usein käyntiä kirppareilla ja alennusmyynneissä. Suosin niitä kirpparitapahtumia, joissa oli myyjät, jotta sain tingittyä hintaa ja lopuksi kävin läpi ilmaislaatikot. Korjasin myös ilmaisvaatteista pikkuvikoja kuten ratkenneita saumoja. Tämä kaikki työtä tekevänä.
Ymmärrän hyvin, jos ei esim. yksinhuoltaja jaksa samaa nuukailurumbaa kuin minä. Puoliso vahti hankintareissujeni ajan lapsia, minulla oli käytettävissäni auto ja rahaakin riittävästi tehdä isokin ostos silloin, kun tavaraa sai tavallista halvemmalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omistusasuntoon ei saa yleistä asumistukea.
Ja vuokra-asunnossa ruokakunnan bruttotulot ja varallisuus vaikuttavat asumistukeen.
Valtiovarainministeriö on ehdottanut eläkeläisten siirtämistä yleisen asumistuen piiriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä meidän isovanhempien lapsuudessa appelsiini oli herkkua, jota ei saatu kuin muutaman kerran vuodessa. Katsokaapa lasten pukeutumista ennen sotavuosia - harvalla lapsella oli kesäisin kenkiä, ja talvellakin saattoi olla vai yhdet lasten kengät perheessä. Niiden käyttöä vuoroteltiin.
Vielä 1980-luvulla maaseudulla asuttiin taloissa, joissa oli ulkovessa, eikä kukaan edes tuntenut perhettä, joka oli käynyt ulkomaan reissuilla. Harvassa perheessä oli auto, eikä kaupasta kannettu mitään muuta kuin peruselintarvikkeita - koska ei ollut varaa. Lasten vaatteet kierrätettiin suvun kesken, harvoin kukaan sai mitään uutta vaatetta.
Nykypäivän köyhyys on lähinnä vitsi.
Tarkoitatko, että köyhät eivät ole nykyisin tarpeeksi köyhiä?
Tämä on käsittämätön argumentti, että verrataan nykypäivän köyhien elämää johonkin sadan vuoden takaiseen köyhyyteen. Ihan kuin standardin pitäisi olla jokin maakuoppa. Tietenkään nykyihmisen elintaso ei ole yhtä matala kuin joskus ennen, eikä pidäkään olla. Se, että köyhien elämä ei enää ole yhtä kurjaa kuin joskus aiemmin, ei suinkaan tarkoita sitä, että köyhyyttä ei olisi. Maailma on nyt erilainen, ja tietenkään nykyisenkaltaisessa Suomessa ei köyhyys ole sitä, että lapsilla ei olisi kenkiä. Käsittämätöntä, että joku on noin kapeakatseinen.
Riittää, että vertaa nykytilannetta 70- luvun elintasoon. Elämä oli vaatimattomampaa mutta ihan hyvää. Resurssien niuketessa vaan on palattava taapäin.
Itse asiassa köyhyys oli 70-luvulla aikamoista kurjuutta. En lähtisi siihen suuntaan pakittamaan. Resurssit eivät suinkaan niukene, vaan ne on vain kohdistettu eri lailla.
Totta tämäkin, että 2000- luvulle saakka enemmistö ihmisistä pysyi jotenkin mukana. Sen jälkeen tulo- ja varallisuuserot ovat myös Suomessa kasvaneet.
Itse kyllä näen, että myös ihmisellä itsellään on vastuuta asioista ja kumminkin Suomessa asiat on hyvin moneen miuhun paikkaan verrattuna. Kaikki ei ehkä osaa/ jaksa käyttää tarjolla olevia mahdollisuuksia. On näköalattomuutta ja ylisukupolvista köyhyyttä.
Kannattaa muistaa, että näköalattomuus aika usein johtuu siitä, että niitä mahdollisuuksia ei ihan oikeasti ole tarjolla. Joidenkin taitaa olla vaikea tajuta, että Suomessa oikeasti on ihmisiä, joilla ei ole mitään mahdollisuuksia edes yrittää itse parantaa tilannettaan. Vielä vuosi sitten olisi voinut hankkia lapsille jätskirahat vaikka myymällä huuto.netissä pari vanhaa lastenvaatetta tai kirjaa, mutta nykyisin tällainenkin mahdollisuus on viety. Vielä vuosi sitten olisi voinut yrittää jollain keikkatyöllä saada lisätuloja vaikkapa kännykän ostamiseen, mutta enää tätä mahdollisuutta ei ole. Nykyinen hallitus on lukinnut osan ihmisistä oikeasti aika toivottomaan köyhyyteen. Joillain voi olla jopa se tilanne, että haluaisivat muuttaa halvempaan asuntoon ja sellaisen jopa löytäisivät, mutta sen halvemmankin asunnon vuokra ylittää toimeentulotuen enimmäisvuokrarajan vaikkapa 35 eurolla. Hän ei sitten saa Kelasta tukea muuttokustannuksiin tai takuuvuokraan, koska vuokra on "liian kallis", vaikka vuokra olisi vaikkapa yli satasen halvempi mitä nykyinen. Jos itsellä ei ole varaa maksaa muuttoa ja takuuvuokraa, ei sitten pysty muuttamaan edes halvempaan asuntoon. Mitä muuta kuin näköalattomuutta tällaiset tilanteet aiheuttavat? Ja mitä "tarjolla olevia mahdollisuuksia" näillä ihmisillä on?
Töihin meno?
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei eläkeläisen aikuinen lapsi tukia saa, jos on omaisuutta ja irtisanotaan.
Juu, toihin sinne pikaruokaketjuun mihin haki 27000.
Vierailija kirjoitti:
Ei eläkeläisen aikuinen lapsi tukia saa, jos on omaisuutta ja irtisanotaan.
Ulosottolaitos vie perintömökin ja myy sen edullisesti pois
Hesburgeriin haki kesätöihin 27000.
Vierailija kirjoitti:
Hesburgeriin haki kesätöihin 27000.
Oliko se jotain 1200, kun tonne pääsi. Luki Taloussanomissa, en muista tarkkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitähän nämä tuet on että pärjää mainiosti? Meidän ainoa tuki on lapsilisät 199e.
Sekö on muka teidän perheen ainoa tuki
Älä viitsi yrittää värittää
Ei me saada asumistukea tai toimeentulotukea.
No, ei töissä ollessa muuta saa. Työttömänä palkan tilalle saa 595 yleistuen.