Häihin vai hautajaisiin?
Nyt kävi todella huono tuuri.
Oma mummoni kuoli. Olen kaasona häissä lauantaina 4.7., mutta nyt mummon hautajaiset on sovittu perjantaille 3.7.. Molemmat aivan eri puolilla Suomea - ei fyysisesti mahdollista päästä molempiin näin autottomana. Hautajaisia ei kuulemma pysty pitämään muulloin papin tiukkojen aikataulujen vuoksi.
Morsian ei ollut lainkaan halukas kuulemaan, etten välttämättä pääse paikalle näin lyhyellä varoitusajalla. Haluaisin myös kovasti sinne... Kyseessä erittäin läheinen ja hyvä ystävä. Häitä on suunniteltu niin kauan! Mutta toisaalta hautajaiset tuntuvat tärkeämmiltä ja saan sukulaisten vihat niskaan, mikäli jätän menemättä.
Kumpiin "juhliin" itse menisitte ja miksi (perustelut)? Olenko hölmö, kun edes mietin noita häitä?
Kommentit (118)
Vierailija kirjoitti:
Menisin hautajaisiin, vaikka ne ovat ikävämmät juhlat. Kyse ei olisi siitä, että muuten saisin suvun vihat niskoilleni, vaan omasta halustani. Toisaalta voi tietysti kysyä, mitä mummo olisi halunnut? Olisiko hän toivonut, että juhlit elämää ystäväsi kanssa.
Miksi "erittäin läheinen ja hyvä ystävä" ei ymmärrä tilannettasi?
Minä en ymmärtäisi ystävää, joka asettaa vanhan ihmisen hautajaiset ystävän tärkeän päivä edelle. Toki jokaisella on arvonsa, mutta vaikuttaisi ystävyyteen merkittävästi. En kokisi itseäni tärkeäksi moiselle ystävälle.
Vierailija kirjoitti:
En mennyt mummini hautajaisiin, koska oli samaan aikaan toiset juhlat muualla. En tosin itse ole kristitty, vaan pakanauskoinen.
Ei jäänyt minkäänlaista morkkista. Näytin rakkauteni mummille silloin, kun hän oli yhä tässä maailmassa kanssamme.
- Mina
Miten kristinusko tähän liittyy?
Tietenkin sinun oli kivempi juhlia toisaalla, eivätkä hautajaiset menneet pilalle siitä ettet ollut siellä. Kyse onkin siitä etteivät ne olleet SINULLE tärkeä tilaisuus jättää mummillesi viimeisiä jäähyväisiä.
Mieti kumpi kannattaa pitkällä tähtäimellä. Jos suku on sinulle läheinen, mene sinne hautajaisiin. Häissä jos jokin menee morsmaikun mielestä päin vettua, niin sinä todennäköisesti saat kurat niskaan ja siinä meni se ystävyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hautajaiset. Morsian on toivottavasti hengissä vielä häiden jälkeen. Toisekseen hautajaisten pukukoodi sopii mulle paremmin.
Morsian toivottavasti on hengissä vielä häiden jälkeen, mutta mummo ei enää tiedä mistään mitään, sukulaisille ihan sama mitä ajattelevat. Mummoa ehtii ihan itsekseen miettimään omissa oloissaan.
Ei sinunkaan hautajaisiisi kukaan tule, mutta mitä väliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä mummosi olisi ollut? Hänen hautajaisiin, vai ystävän ilon juhliin? Näin itse miettisin, ja tiedän että mummoni mielipide olisi ollut että ystävän juhliin menet tietenkin!
Hautajaiset on surevia omaisia varten ja heitä pitää kunnioittaa
Aloittajakin on sureva omainen. Ja elämä jatkuu.
Ei näköjään ole. Elämän jatkumiseen vetoaminen on ajattelematonta. Totta helvetissä elämä jatkuu niillä jotka eivät ole kuolleet.
Jos huomasit niin kehotin miettimään, mitä se mummo sanoisi. Ja oma mummoni sanoisi juurikin noin. Ei mitenkään ajattelematonta.
Lakkaa kiroilemasta ja pysy asiallisena, tai ei kannata kommentoida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä mummosi olisi ollut? Hänen hautajaisiin, vai ystävän ilon juhliin? Näin itse miettisin, ja tiedän että mummoni mielipide olisi ollut että ystävän juhliin menet tietenkin!
Hautajaiset on surevia omaisia varten ja heitä pitää kunnioittaa
Mitä sitten, miksi pitää kunnioittaa surevia jotka suuttuvat siitä ettei lähde mummon hautajaisiin? Kunnioitus ansaitaan ei sitä saa vaatimalla ja suuttumalla.
Vuokraa auto. Mene sinne toiselle puolelle Suomea jo torstai-iltana. Levänneenä hautajaisiin jotka on todennäköisesti klo 12- eteenpäin. Poistu heti kun hyvä hetki tulee. Lähde ajamaan ja toiselta puolelta Suomeakin olet myöhään illalla paikkakunnalla missä häät pidetään. Taas hyvät unet ja häihin seuraavana päivänä.
Häihin lyhyt varoitusaika ja suunniteltu pitkään. Miten se nyt oikeasti meni?
Kyllä sieltä ehtii, jos haluaa ehtiä.
Jod et tosiaankaan ehdi, niin:
- —> häihin se mummosi sinun toivoisi menevän.
Jos häneltä eläessään tuota olisit kysynyt, niin takuulla tiedät vastauksen. Ihan takuulla. Mummo soisi sinun elävän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hautajaiset. Morsian on toivottavasti hengissä vielä häiden jälkeen. Toisekseen hautajaisten pukukoodi sopii mulle paremmin.
Morsian toivottavasti on hengissä vielä häiden jälkeen, mutta mummo ei enää tiedä mistään mitään, sukulaisille ihan sama mitä ajattelevat. Mummoa ehtii ihan itsekseen miettimään omissa oloissaan.
Ei sinunkaan hautajaisiisi kukaan tule, mutta mitä väliä.
Minulla ei ole edes hautajaisia, uunin kautta mereen. Mieti sitä, olen jo lapsilleni sanonut että se pitää huolehtia ei mitään muuta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä mummosi olisi ollut? Hänen hautajaisiin, vai ystävän ilon juhliin? Näin itse miettisin, ja tiedän että mummoni mielipide olisi ollut että ystävän juhliin menet tietenkin!
Hautajaiset on surevia omaisia varten ja heitä pitää kunnioittaa
Aloittajakin on sureva omainen. Ja elämä jatkuu.
Ei näköjään ole. Elämän jatkumiseen vetoaminen on ajattelematonta. Totta helvetissä elämä jatkuu niillä jotka eivät ole kuolleet.
Jos huomasit niin kehotin miettimään, mitä se mummo sanoisi. Ja oma mummoni sanoisi juurikin noin. Ei mitenkään ajattelematonta.
Lakkaa kiroilemasta ja pysy asiallisena, tai ei kannata kommentoida.
Elämä pitää elää niin kuin itse haluaa eikä miettiä mitä muut ajattelevat ja sanovat. Jää tärkeät tapahtumat kokematta, kun kuuntelee muiden ohjeita ja sääntöjä. .
Tässä ovat nyt vastakkain isoäiti ja ystävä. Entä jos kysymys olisikin ap:n oman vanhemman, sisaruksen tai lapsen hautajaisista? Jättäisikö hän ne väliin, koska se kaasona hääriminen on niin saatanan oleellista?
Vierailija kirjoitti:
Häihin lyhyt varoitusaika ja suunniteltu pitkään. Miten se nyt oikeasti meni?
Sisälukutaito....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mennyt mummini hautajaisiin, koska oli samaan aikaan toiset juhlat muualla. En tosin itse ole kristitty, vaan pakanauskoinen.
Ei jäänyt minkäänlaista morkkista. Näytin rakkauteni mummille silloin, kun hän oli yhä tässä maailmassa kanssamme.
- Mina
Miten kristinusko tähän liittyy?
Tietenkin sinun oli kivempi juhlia toisaalla, eivätkä hautajaiset menneet pilalle siitä ettet ollut siellä. Kyse onkin siitä etteivät ne olleet SINULLE tärkeä tilaisuus jättää mummillesi viimeisiä jäähyväisiä.
Halveksunta. Kristillinen kasvatus yleensä nostaa hautajaiset jotenkin tärkeäksi tapahtumaksi, mitä ne eivät edes ole. Surtua tulee muutenkin ja miksi edes osallistuisin itselleni vastenmielisen uskon surujuhliin?
Kunhan nyt satuin vastaamaan keskusteluun näin yleisesti.
- Mina.
Olisiko mahdollista saada kyyti hautajaispaikkakunnalta sellaiselle paikkakunnalle, josta julkiset kulkevat? Siis jos joku sukulainen voisi auttaa sinua tässä, jotta pääsisit molempiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä mummosi olisi ollut? Hänen hautajaisiin, vai ystävän ilon juhliin? Näin itse miettisin, ja tiedän että mummoni mielipide olisi ollut että ystävän juhliin menet tietenkin!
Hautajaiset on surevia omaisia varten ja heitä pitää kunnioittaa
Aloittajakin on sureva omainen. Ja elämä jatkuu.
Ei näköjään ole. Elämän jatkumiseen vetoaminen on ajattelematonta. Totta helvetissä elämä jatkuu niillä jotka eivät ole kuolleet.
Jos huomasit niin kehotin miettimään, mitä se mummo sanoisi. Ja oma mummoni sanoisi juurikin noin. Ei mitenkään ajattelematonta.
Lakkaa kiroilemasta ja pysy asiallisena, tai ei kannata kommentoida.
Elämä pitää elää niin kuin itse haluaa eikä miettiä mitä muut ajattelevat ja sanovat. Jää tärkeät tapahtumat kokematta, kun kuuntelee muiden ohjeita ja sääntöjä. .
No kyllä tässä tilanteessa miettisin nimenomaan niiden päähenkilöiden mielipiteitä. En ulkopuolisten.
Lyhyt varoitusaika jäädä pois häistä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hautajaiset. Morsian on toivottavasti hengissä vielä häiden jälkeen. Toisekseen hautajaisten pukukoodi sopii mulle paremmin.
Morsian toivottavasti on hengissä vielä häiden jälkeen, mutta mummo ei enää tiedä mistään mitään, sukulaisille ihan sama mitä ajattelevat. Mummoa ehtii ihan itsekseen miettimään omissa oloissaan.
Ei sinunkaan hautajaisiisi kukaan tule, mutta mitä väliä.
Minulla ei ole edes hautajaisia, uunin kautta mereen. Mieti sitä, olen jo lapsilleni sanonut että se pitää huolehtia ei mitään muuta
Olen kuule miettinyt, olenhan haudannut lapseni. Ei minullekaan tule hautajaisia, pelkkä suora tuhkaus vain ja uurnanlasku (se tosin pitää sopia hautausmaan henkilökunnan kanssa, mutta koska se ei ole varsinainen juhla, ainoa elävä lapseni tuskin peruu toimitusta vetoamalla jonkun häihin).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mennyt mummini hautajaisiin, koska oli samaan aikaan toiset juhlat muualla. En tosin itse ole kristitty, vaan pakanauskoinen.
Ei jäänyt minkäänlaista morkkista. Näytin rakkauteni mummille silloin, kun hän oli yhä tässä maailmassa kanssamme.
- Mina
Miten kristinusko tähän liittyy?
Tietenkin sinun oli kivempi juhlia toisaalla, eivätkä hautajaiset menneet pilalle siitä ettet ollut siellä. Kyse onkin siitä etteivät ne olleet SINULLE tärkeä tilaisuus jättää mummillesi viimeisiä jäähyväisiä.
Halveksunta. Kristillinen kasvatus yleensä nostaa hautajaiset jotenkin tärkeäksi tapahtumaksi, mitä ne eivät edes ole. Surtua tulee muutenkin ja miksi edes osallistuisin itselleni vastenmielisen uskon surujuhliin?
Kunhan nyt satuin vastaamaan keskusteluun näin yleisesti.
- Mina.
Et ole koskaan kuullut uskonnottomista hautajaisista? Luuletko ettei niillä ole merkitystä? Oletko koskaan saanut järjestää läheisesi hautajaisia?
Morsian toivottavasti on hengissä vielä häiden jälkeen, mutta mummo ei enää tiedä mistään mitään, sukulaisille ihan sama mitä ajattelevat. Mummoa ehtii ihan itsekseen miettimään omissa oloissaan.