Kysymys introverttinaisille
Haluaisitko ennemmin suhteeseen kaltaisesi miehen vai ekstroverttimiehen kanssa?
Kummanlaisien kanssa olet käytännössä useammin päätynyt suhteeseen?
Kommentit (52)
Alieeni kirjoitti:
En kummankaan kanssa koska en luota ihmisiin kovin helpolla myöskään
Eipä siinä, hyvinhän sitä voi onnellista elämää viettää ilman parisuhdettakin.
Ehkä siinä voi olla ristiriidalle aineksia, jos "haluttomuus" perustuu pelkoon eikä todelliseen toiveeseen yksinolosta.
Ekstrovertit eivät ymmärrä introvertteja, suhtautuvat monesti röyhkeästi ja ylimielisesti.
Ekstrovertti ja introvertti yhdessä on aika haastava kombo, ainakin jos ollaan ääripäissä. Osaan olla sosiaalinen, mutta patteri on ihmiskontaktien osalta rajallinen ja kaipaan paljon aikaa yksin, olen tällaisena toisen ambivertin kanssa ja toimii hyvin. Ei tylsistytä eikä saada burnoutia toistemme kanssa.
Jos pitäisi taipua jompaan kumpaan päätyyn niin mieluummin introvertti. Joku, joka haluaisi aina keskustella, aina olla seurassa, aina puuhata ja aina hankkia jotain uutta ärsykettä olisi ihan liikaa mulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Introvertin. Valitettavasti 16v minä ihastui ja rakastui ekstroverttiin. Sen ikäisenä ei ymmärrä, mitä kaikkea parisuhde vaatii ja antaa. Etenkään se ekstrovertti ei ymmärtä vieläkään.
Ainaikin teillä on molemmilla sitoutumiskykyä, jos vielä vuosienkin jälkeen olette yhdessä.
Näkisitkö, että nimen omaan siitä ekstroverttiudesta on ollut jotain selvää haittaa suhteelle?
Kyllä. Pitäisi innostua kaikesta menemisestä, muistaa kaikki pikaisesti tavatut ihmiset, jaksaa juhlia yötä myöden, olla koko ajan puolison kanssa "läsnä" eli puhua ja kuunnella, kulkea perässä, kysyä joka asiasta, omata mielipide kaikesta ja oletetaan, että haluan sen mielipiteen sanoa, pitäisi ottaa lenkille mukaan puoli kaveripiiriä - en edes osaa kuvata, mikä kaikki rasittaa. Nyt olen yksin kotona, istun pihassa ja vauva-palstailen, jotta saan tyhjennettyä aivot tauhkasta. Anoppihan voisi tulla sun kanssa ikkunoita pesemään.... eieiei.
Mielummin käytän koko viikon jonkun asian tekemiseen yksin, kuin otan siihen jonkun "kaverin" ihan vaan siksi, että niin muutkin tekee.
Ja toisaalta ekstrovertti ei ymmärrä sitäkään, että tietyn ajan viihdyn ihmisten seurassa ja haluan olla ihmisten seurassa - mutta en koko ajan!!!! Että töistä tullessa en halua kerrata koko työpäivän kulkua samantien, vaan haluaisin hengähtää hetken. Voin kuunnella puolison kuulumiset, mutta en pysty käymään samalla hengenvedolla läpi tehtyjä ostoksia, kiinteistöveron maksusuunnitelmaa, ruohonleikkausta naapurin kanssa enkä kyllä halua lähteä Peralle kahvittelemaankaan, sori vaan Pera.
Todella osuva ja hauska kuvaus 🤣.
Äitini oli introvertti ja isäni auttamaton ekstro. Huoh sitä elämää.
Googlen AI yhteenveto:
"Ekstrovertit eivät luonnostaan ole kamalia, mutta heidän tapansa toimia (kuten jatkuva puheliaisuus, nopea reagointi ja ryhmähakuisuus) voi joskus törmätä rajusti esimerkiksi hiljaisempien ja omaa rauhaa arvostavien tarpeisiin. Tämä aiheuttaa helposti väärinkäsityksiä ja turhautumista puolin ja toisin."
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ekstrovertti aviomies.
Jonka mielestä minä siis olen epäsosiaalinen =) kun ei pätkääkään kiinnosta tyhjänpäiväiset kissanristiäiset ja pakkovieraiden kutsuminen, kylässä käyminen, ryhmämatkailu.
Nämä piirteet on iän myötä vaan vahvistuneet. Joskus joutuu tekemään kompromisseja.
Tekeekö tuo ihmisestä introvertin? Meinaan en minuakaan kiinnosta tippaakaan nuo mainitsemasi kommunikoinnit ihmisten kanssa, mutta tietynlaisten rentojen ihmisten ollessa kyseessä menisin mielelläni mukaan, isompaankin porukkaan. Miksi itseäni nimittäisin? En ainakaan introvertiksi. Valikoiva ekstrovertti?
Olen ambivertti nainen ja mieluummin olisin introvertin kuin ekstrovertin kanssa. Introvertti vois jäädä kotiin aina kun huvittaa, mulla riittäis menoseuraa ekstroverteista kavereistani. Kumppanin kanssa voitaisiin viettää rauhallista kotielämää ja joskus käydä jossain. Introvertti myös ymmärtäisi tarvettani olla välillä yksinkin. Tai voitaisiin vaan olla hiljaa ja lukea kirjaa, kumpikin omaamme, yhdessä kotona.
Mistähän tällaisia löytäisi, jos arjessa on joko yksin kotona, ulkona luonnossa tai ekstroverttien kanssa jossain?
Miksi introvertin kumppanin pitäisi vastata kaikkiin ekstrovertin kumppanin sosiaalisiin tarpeisiin? Ekstrovertilla pitäisi olla elämässään muitakin ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ekstrovertti aviomies.
Jonka mielestä minä siis olen epäsosiaalinen =) kun ei pätkääkään kiinnosta tyhjänpäiväiset kissanristiäiset ja pakkovieraiden kutsuminen, kylässä käyminen, ryhmämatkailu.
Nämä piirteet on iän myötä vaan vahvistuneet. Joskus joutuu tekemään kompromisseja.
Tekeekö tuo ihmisestä introvertin? Meinaan en minuakaan kiinnosta tippaakaan nuo mainitsemasi kommunikoinnit ihmisten kanssa, mutta tietynlaisten rentojen ihmisten ollessa kyseessä menisin mielelläni mukaan, isompaankin porukkaan. Miksi itseäni nimittäisin? En ainakaan introvertiksi. Valikoiva ekstrovertti?
Ambivertti ehkä.
Suurin osa ihmisistä on jossain introvertin ja ekstrovertin välissä. Sit jos molempia piirteitä on suht' paljon, puhutaan ambivertistä -tilanteen (fiiliksen?) mukaan inttovertti tai ekstrovertti.
Vierailija kirjoitti:
Miksi introvertin kumppanin pitäisi vastata kaikkiin ekstrovertin kumppanin sosiaalisiin tarpeisiin? Ekstrovertilla pitäisi olla elämässään muitakin ihmisiä.
Jos toinen koko ajan puhuu, mitä näkee tai mitä ajattelee, niin se häiritsee, vaikkei reagoisi.
Varmaan ambivertteja, kuten minä itsekin nykyisin (pikkaisen introvertin suuntaan). Jostain persoonasta viehättyy, joistakin ei. Ennen olin ujo, mutta nykyisin tulen toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja olen sosiaalisempi.
Pääasia on kuitenkin, että ei ole esim. narsisti tai muuta vastaavaa. Terve itsetunto on parasta!
Vierailija kirjoitti:
Miksi introvertin kumppanin pitäisi vastata kaikkiin ekstrovertin kumppanin sosiaalisiin tarpeisiin? Ekstrovertilla pitäisi olla elämässään muitakin ihmisiä.
Ekstrovertin on vaikea ymmärtää sitä, että introvertti ei saa energiaa kaikesta sosiaalisesta toiminnasta. Moni ekstrovertti kuihtuu ilman kontakteja, kun introvertti kukoistaa omavalintaisessa kontaktien rajoittamisessa -hiljaa sisäänpäin. Ja koska se ei näy ulospäin, ekstrovertti, ulospäin ja ulkoapöin elävä, ei oikein ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Olen ambivertti nainen ja mieluummin olisin introvertin kuin ekstrovertin kanssa. Introvertti vois jäädä kotiin aina kun huvittaa, mulla riittäis menoseuraa ekstroverteista kavereistani. Kumppanin kanssa voitaisiin viettää rauhallista kotielämää ja joskus käydä jossain. Introvertti myös ymmärtäisi tarvettani olla välillä yksinkin. Tai voitaisiin vaan olla hiljaa ja lukea kirjaa, kumpikin omaamme, yhdessä kotona.
Mistähän tällaisia löytäisi, jos arjessa on joko yksin kotona, ulkona luonnossa tai ekstroverttien kanssa jossain?
Kuvittelisin, ettei kuvaamasi kaltaisia miehiä ole kovin vaikea Suomesta löytää. Vaikeus on tietysti siinä yhteyden luomisessa, kun se harvoin on kauhean luontaista toimintaa introverttimiehille.
Mistä teitä sinkkuna olevia introverttinaisia löytäisi?
Introverttimies 39v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiempaa kokemusta on vain lyhyestä tapailusta ekstrovertin kanssa. Näin 15 vuotta myöhemmin en usko, että suhdetta mulle koskaan muodostuu, mutta jos niin tapahtuisi, ehdottomasti toinen introvertti.
Mites nämä viimeiset 15 vuotta, onko sinulla ollut halua parin löytämiseen vai eikö touhu ole liiemmälti kiinnostanut?
Oli paljon traumoja taustalla ja halusin käsitellä ne, ennen kuin sotken ketään toista elämääni. Ei mun nuorempana ollut edes mahdollista oikeasti tietää, mitä haluan. Se on selkiintynyt näiden vuosien aikana.
Ei välttämättä huono marssijärjestys. Toisaalta turvallinen suhdekin voi toimia korjaavana ympäristönä, kunhan ei vain lataa sille kohtuuttomia odotuksia.
Siinä mielessähän sinulla on ihan hyvä markkinatilanne, että varmaan hyllyltä löytyy enemmän introvertti- kuin ekstroverttimiehiä. Toisaalta, eivät hirveästi oma-aloitteisesti tule sieltä hyllyltä ulko-ovelle pimputtelemaan.
Tässä ajassa vain myös ehti tulla fyysisiä vaivoja ja rajoitteita, jotka nyt ei varsinaisesti pointseja nosta. Ehkä, jos löytäisi toisen samanmoisen. Mutta tosiaan, mistäpä sen löytäisi kun viihdymme itseksemme :P
Ekstrovertti. Parhaimmillaan hänen sosiaalisuutensa auttaa minuakin tutustumaan ihmisiin joita en muutoin olisi edes tavannut. Eikä minun ole pakko olla aina menossa mukana vaan voin olla kotona rauhassa kun hän on viettämässä aikaa kavereiden kanssa.
Introvertit on jo koettu. Rasittavinta on se jos olet sen toisen ainoa ystävä, etkä saa koskaan olla rauhassa kotona. Introverttimiehillä on useammin myös ongelmia sosiaalisissa taidoissa - tai sanotaanko näin että ne antisosiaaliset tapauksen on useimmin myös introverttejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiempaa kokemusta on vain lyhyestä tapailusta ekstrovertin kanssa. Näin 15 vuotta myöhemmin en usko, että suhdetta mulle koskaan muodostuu, mutta jos niin tapahtuisi, ehdottomasti toinen introvertti.
Mites nämä viimeiset 15 vuotta, onko sinulla ollut halua parin löytämiseen vai eikö touhu ole liiemmälti kiinnostanut?
Oli paljon traumoja taustalla ja halusin käsitellä ne, ennen kuin sotken ketään toista elämääni. Ei mun nuorempana ollut edes mahdollista oikeasti tietää, mitä haluan. Se on selkiintynyt näiden vuosien aikana.
Ei välttämättä huono marssijärjestys. Toisaalta turvallinen suhdekin voi toimia korjaavana ympäristönä, kunhan ei vain lataa sille kohtuuttomia odotuksia.
Siinä mielessähän sinulla on ihan hyvä markkinatilanne, että varmaan hyllyltä löytyy enemmän introvertti- kuin ekstroverttimiehiä. Toisaalta, eivät hirveästi oma-aloitteisesti tule sieltä hyllyltä ulko-ovelle pimputtelemaan.
Tässä ajassa vain myös ehti tulla fyysisiä vaivoja ja rajoitteita, jotka nyt ei varsinaisesti pointseja nosta. Ehkä, jos löytäisi toisen samanmoisen. Mutta tosiaan, mistäpä sen löytäisi kun viihdymme itseksemme :P
Olisipa joku näkymätön "verkko" joka maagisesti mahdollistaisi ihmisten tapaamisen etänä. 🙂
Vierailija kirjoitti:
Ekstrovertti. Parhaimmillaan hänen sosiaalisuutensa auttaa minuakin tutustumaan ihmisiin joita en muutoin olisi edes tavannut. Eikä minun ole pakko olla aina menossa mukana vaan voin olla kotona rauhassa kun hän on viettämässä aikaa kavereiden kanssa.
Introvertit on jo koettu. Rasittavinta on se jos olet sen toisen ainoa ystävä, etkä saa koskaan olla rauhassa kotona. Introverttimiehillä on useammin myös ongelmia sosiaalisissa taidoissa - tai sanotaanko näin että ne antisosiaaliset tapauksen on useimmin myös introverttejä.
Hiusten halkomista, mutta kun puhut antisosiaalisista, niin todennäköisesti tarkoitat epäsosiaalisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiempaa kokemusta on vain lyhyestä tapailusta ekstrovertin kanssa. Näin 15 vuotta myöhemmin en usko, että suhdetta mulle koskaan muodostuu, mutta jos niin tapahtuisi, ehdottomasti toinen introvertti.
Mites nämä viimeiset 15 vuotta, onko sinulla ollut halua parin löytämiseen vai eikö touhu ole liiemmälti kiinnostanut?
Oli paljon traumoja taustalla ja halusin käsitellä ne, ennen kuin sotken ketään toista elämääni. Ei mun nuorempana ollut edes mahdollista oikeasti tietää, mitä haluan. Se on selkiintynyt näiden vuosien aikana.
Ei välttämättä huono marssijärjestys. Toisaalta turvallinen suhdekin voi toimia korjaavana ympäristönä, kunhan ei vain lataa sille kohtuuttomia odotuksia.
Siinä mielessähän sinulla on ihan hyvä markkinatilanne, että varmaan hyllyltä löytyy enemmän introvertti- kuin ekstroverttimiehiä. Toisaalta, eivät hirveästi oma-aloitteisesti tule sieltä hyllyltä ulko-ovelle pimputtelemaan.
Tässä ajassa vain myös ehti tulla fyysisiä vaivoja ja rajoitteita, jotka nyt ei varsinaisesti pointseja nosta. Ehkä, jos löytäisi toisen samanmoisen. Mutta tosiaan, mistäpä sen löytäisi kun viihdymme itseksemme :P
Olisipa joku näkymätön "verkko" joka maagisesti mahdollistaisi ihmisten tapaamisen etänä. 🙂
Netti?
Kyllä. Pitäisi innostua kaikesta menemisestä, muistaa kaikki pikaisesti tavatut ihmiset, jaksaa juhlia yötä myöden, olla koko ajan puolison kanssa "läsnä" eli puhua ja kuunnella, kulkea perässä, kysyä joka asiasta, omata mielipide kaikesta ja oletetaan, että haluan sen mielipiteen sanoa, pitäisi ottaa lenkille mukaan puoli kaveripiiriä - en edes osaa kuvata, mikä kaikki rasittaa. Nyt olen yksin kotona, istun pihassa ja vauva-palstailen, jotta saan tyhjennettyä aivot tauhkasta. Anoppihan voisi tulla sun kanssa ikkunoita pesemään.... eieiei.
Mielummin käytän koko viikon jonkun asian tekemiseen yksin, kuin otan siihen jonkun "kaverin" ihan vaan siksi, että niin muutkin tekee.
Ja toisaalta ekstrovertti ei ymmärrä sitäkään, että tietyn ajan viihdyn ihmisten seurassa ja haluan olla ihmisten seurassa - mutta en koko ajan!!!! Että töistä tullessa en halua kerrata koko työpäivän kulkua samantien, vaan haluaisin hengähtää hetken. Voin kuunnella puolison kuulumiset, mutta en pysty käymään samalla hengenvedolla läpi tehtyjä ostoksia, kiinteistöveron maksusuunnitelmaa, ruohonleikkausta naapurin kanssa enkä kyllä halua lähteä Peralle kahvittelemaankaan, sori vaan Pera.