Minkälainen ihminen haluaa ammattikorkeakouluun?

Vierailija kirjoitti:

Joko on saatu Ap:ltä vastaus, miksi ammattikorkeakoulu kaivelee hänen persettään niin, että spämmää satoja ketjuja aiheesta?

En pärjännyt amisekssa lopetin heti alkunsa . Olin apukoululainen.   Yyy yyy yyyy. 😭😭😭😭

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulis tota ettei normi töissä pärjää, jonkin verran tumpelo ja aloite kyvytön.

Kyllä pärjännyt ja vedin sähkömiehenä hyvää palkkaa mutta haluan vielä enemmän palkkaa ja vähemmän työtä.  🥳🥳🥳🥳🥳🥳

Juuri näin.

"Käsittääkseni AMK:hon mennään lähinnä, jos ei pääse yliopistoon."

Välillä mietin, että eikö yliopisto-koulutuksen pitäisi antaa valmiudet asioiden laajaan pohtimiseen?

Kun tuo lainattu lause nimittäin on aika yksinkertaistettu ajatus? Samaa, mitä kuuli silloin joskus 16-vuotiaana "lukio vastaan amis" -jutuissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joko on saatu Ap:ltä vastaus, miksi ammattikorkeakoulu kaivelee hänen persettään niin, että spämmää satoja ketjuja aiheesta?

En pärjännyt amisekssa lopetin heti alkunsa . Olin apukoululainen.   Yyy yyy yyyy. 😭😭😭😭

Ap

Insinööripiireissä ammattikorkea on fiksu vaihtoehto lukion jälkeen.

Saat samat positiot ja etenemismahdollisuudet firmassa, kuin yliopiston käynyt, jos et pyri pörssiyhtiön toimitusjohtajaksi.

Ainakin teknisissä piireissä ammattikorkea on täynnä ylioppilaita. Vain muutama onnistuu pääsemään ammattikoulusta.

Vierailija kirjoitti:

Insinööripiireissä ammattikorkea on fiksu vaihtoehto lukion jälkeen.

Saat samat positiot ja etenemismahdollisuudet firmassa, kuin yliopiston käynyt, jos et pyri pörssiyhtiön toimitusjohtajaksi.

Useinhan ne insinöörit juuri ovatkin niitä yritysten perustajia ja toimitusjohtajia.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin teknisissä piireissä ammattikorkea on täynnä ylioppilaita. Vain muutama onnistuu pääsemään ammattikoulusta.

Koneinsinööriluokalla vuonna 2000+ oli yksi ammattikoululainen. Se oli ihan kusessa matematiikan kanssa. Jotenkin se selvisi. Kaveri on nykyisin toimari yhdellä voimalaitoksella.

Molemmissa,matalapalkkaiset duunit,yo biologi... amk labra alalla taas työttömyys pysyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööripiireissä ammattikorkea on fiksu vaihtoehto lukion jälkeen.

Saat samat positiot ja etenemismahdollisuudet firmassa, kuin yliopiston käynyt, jos et pyri pörssiyhtiön toimitusjohtajaksi.

Useinhan ne insinöörit juuri ovatkin niitä yritysten perustajia ja toimitusjohtajia.

Oikeasti insinöörit ei ole sitä, mitä muut luulee. Vain harva insinööreistä suunnittelee. Oikeasti insinööri tekee kaikkia mahdollisia teollisuusyrityksen tehtäviä vain koska on insinööri.

Veikkaisin, että ihmiset menevät siihen oppilaitokseen, jossa voi opiskella heidän haluamansa tutkinnon. Yliopistossa kun ei voi esimerkiksi fysioterapeutiksi tai sähköasentajaksi opiskella. Itse menin yliopistoon, koska se oli ainut oppilaitos jossa pystyi opiskelemaan tutkinnon matematiikasta. 

AMK on ok teknisillä aloilla. Muilla se on huijausta. Sairaanhoitaja ei muutu lääkäriksi ja sosionomi on edelleen tyhmä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amk tutkintohan on samanarvoinen kuin kandin tutkinto ja siitä voi halutessaan jatkaa yliopiston puolella maisteriksi. Nythän kai näitä tutkintonimikkeitä ollaan muutenkin yhdenmukaistamassa jotta vastaisi kv käytäntöä.

 

Palkka ja työllistyminen ei ole pelkästään tutkinnosta kiinni, vaan kyllä ne näytöt tehdään sitten siellä oikeassa työelämässä.

 

Oma poika oli aikoinaan lukiossa aika epämotivoitunut ja päätyi sitten amk:hon kun ei muutakaan keksinyt. Löysi sitten siellä oman alan ja tosiaan jatkoi yliopiston puolelle. Mutta oli jo amk-aikana osa-aika töissä ja hyvin on saanut jatkohommia. Tuntuu että amk + maisteri on itse asiassa aika hyvä yhdistelmä.

AMK tutkinto ei ole sisällöllisesti saman arvoinen kuin akateeminen. Painopisteet ovat eri asioissa. Siten voi myös mitata laatua eri mittareilla. Sama tutkinto ne eivät ole.

Moikka!

Olen lukenut sekä AMK:n että yliopiston. Yliopistoston tenteissä oli useampi kirja.  Mitään muita suurta oppieroa ei ollut. 

Eikö tärkeintä kuitenkin ole, että ihminen kouluttautuu ja hankkii kunnon ammatin.  Jokainen valitsee tasonsa sitten ihan omien mieltymystensä ja taipumustensa mukaan.  Yliopistoon on tietysti vaikeampi päästä sisälle mutta kaikki eivät sieltäkään valmistu vaan opintoja jää kesken.

Pääsin ammattikorkeaan löydettyäni pääsykoemateriaalit. Lapseni sain ammattikorkeaan ammattikoulusta lukion pitkän matematiikan C:llä ja pääsykoelsaamisella.

Osasin neuvoa fysiikan ja matematiikan tehtävät,

Äippä ja poika on vain pääsykokeissa jotain.

Vierailija kirjoitti:

Tutkinnoilla voi brassailla tietämätömille, mutta loppupeleissä se on palkka joka ratkaisee.

Tämä on juuri amisten asenne. Raha on tärkeää, koska sillä saa omakotitalon, paljun, kaljaa ja lipun monster jamiin. Sivistys on herrojen haihattelua.

Itse en ainakaan nuorena tajunnut että mihin ammattiin yliopistosta sitten valmistuu? Jos ei halua työttömäksi humanistiksi, tutkijaksi, lakimieheksi, lääkäriksi tai opettajaksi niin AMK on selkeämpi reitti työelämään. 

Ei monilla ole korkeakoulutettuja vanhempia tai tarpeeksi viisaita kavereita selittämässä yläaste tai lukioikäiselle miksi yliopistokoulutus olisi jotenkin hieno juttu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulis tota ettei normi töissä pärjää, jonkin verran tumpelo ja aloite kyvytön.

Kyllä pärjännyt ja vedin sähkömiehenä hyvää palkkaa mutta haluan vielä enemmän palkkaa ja vähemmän työtä.  🥳🥳🥳🥳🥳🥳

Olet työtä vieroksuva lusmu.

Aikanaan AMK:ssa oli itseäni kiinnostava linja, siksi hakeuduin sinne.