Lue keskustelun säännöt.
Varmaan hyvä lukio sellainen jonne pääsee keskiarvolla 5,33
16.06.2026 |
Eli yleislinja Euran lukiossa ja Kouvolan yhteislukion Kuusankosken toimipiste. Mitä järkeä ylipäätään mennä lukioon tuollaisella päättötodistuksella?
Kommentit (71)
Lukion suorittaminen ei todista juuri mitään. Se on johdatteleva koulutus ylempiin opintoihin.
Opiskelu yliopistossa tai teknillisessä korkeakoulussa on niin vaativaa, että ylioppilaita joudutaan ylikouluttamaan apukursseilla, koska heidän osaaminen on niin heikkoa lukion jälkeen.
Apukurssien jälkeen he alkavat suoriutua yliopiston ja tkk:n peruskursseista. Perusosaaminen on todella heikkoa ja mikään matematiikan L ei ole mikään todiste. Se lukion pitkä matematiikka on matematiikan alkeet ja perusteet. Anteeksi mutta tämä on totta.
Muut lukion aineet on sitten vielä heikommalla pohjalla. Matematiikassa sentään pystytään mittaamaan osaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
JULKAISTU 14.06.2019 16:21
Huippulukion sisäänpääsyrajassa poikkeuksellinen romahdus: Ovet aukenivat 7,0 keskiarvolla eikä kaikkia paikkoja saatu edes täytettyä – "Meillä on aika valikoitunut aines, joka meille hakee"– Varmaa syytä on vaikea sanoa. Todennäköisesti se johtuu siitä, että meillä on vuosikaudet ollut korkea sisäänpääsykeskiarvo. Meillä on aika valikoitunut aines, joka meille hakee. Alle 9,0 keskiarvolla ei ole välttämättä edes uskallettu hakea, vaikka aina kannattaisi, Oja miettii.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/espoolaisen-huippulukion-sisaanpaas…
tänä vuonna etelä-tapiolan lukioon alin keskiarvo oli 8,83
Sanoisin, että tuo luko saattaa olla jopabö parempi lukio, jos se saa opiskelijoihinsa kylvettyä opinnhalun siemenen, josta kasvaisi inostus ja halu oppia ja opiskella.
Oma lukioon pääsy ja hieman myöhemmin ylioppilaaksi tulo tapahtui rimaa hipoen mutta jo ennen yloppilaaksi tuloani sisälleni oli kasvanut halu oppia ja osata ja päästä asiousta syvemmin perille, joka johdatti ja mahdollisti paikan myös yliopistoista, josta sittemmin olen myös tutkintoni suorittanut päätökseen.
Tietenkään kaikki 9+lukuaineidennkeskiarvon oppilaat eivät ole samanlaisia mutta luulen silti, että heidän joukossa on enempi heiitä, joilla on jo vuosia ollut sisäinen halu oppia ja päästä perille asioista ja pärjäisivät muuallakin kuin vain sellaisessa lukiossa, jonka luokalla kaikilla muilla on vastaava oppiaineiden keskiarvo tarviiko silloin lukion olla edes olla erityisen hyvä vai riitäisikö vähempikin? Vaaditaanko opettajilta, että saaisivvat oppilaansa jatkamaan opintojaan ja haluamaan oppiabja osata asioita syvemmin?
Vai onko seblopulta enempi asia joka tapahtuisi todennäköisesti, vaikka opettajaa kiinnostaisi jokin muu enemmän kuin saada oppilaansa oppimaan ja entisestään syventämään osaamistaan (jne)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JULKAISTU 14.06.2019 16:21
Huippulukion sisäänpääsyrajassa poikkeuksellinen romahdus: Ovet aukenivat 7,0 keskiarvolla eikä kaikkia paikkoja saatu edes täytettyä – "Meillä on aika valikoitunut aines, joka meille hakee"– Varmaa syytä on vaikea sanoa. Todennäköisesti se johtuu siitä, että meillä on vuosikaudet ollut korkea sisäänpääsykeskiarvo. Meillä on aika valikoitunut aines, joka meille hakee. Alle 9,0 keskiarvolla ei ole välttämättä edes uskallettu hakea, vaikka aina kannattaisi, Oja miettii.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/espoolaisen-huippulukion-sisaanpaas…tänä vuonna etelä-tapiolan lukioon alin keskiarvo oli 8,83
Mutta eihän mikään järki selitä, miksi yhtenä vuonna nuoret päätti olla hakematta. Nyt on palattu takaisin.
Jos oppilaalla on tuollainen keskiarvo, hän on mitä ilmeisimmin lähes luku- ja kirjoitustaidoton
Nykykäytäntöjen mukaisesti kenellekään ei enää anneta nelosia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lukioaika on hyvää aikaa miettiä, mitä haluaa isona. Ammattikoulutuksen taso on Suomessa todella heikkoa tällä hetkellä. Nuoret jäävät monesti tosi yksin opiskelujen kanssa. Siksi lukio on ihan hyvä paikka kasvaa muutama vuosi. Mulla oli muuten aika paska päättötodistus peruskoulusta, mutta kirjoitin kuitenkin 3 eximiaa ja yhden laudaturin.
Sama muuten paitsi että kirjoitin kolme laudaturia ja kaksi magnaa.
Vierailija kirjoitti:
Pääsee lukemaan tiilenpäitä.
Voi lukea itsensä viittomakielen maisteriksi. Siitä voi edetä vaikka Mike Tysonin oppipojaksi laskemaan kuinka paljon kirkkaita tähtiä tuikkii silmissä vaikka ei itse olisikaan se kirkkain tähti vaan pelkkä kahäraakki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lukion suorittaminen ei todista juuri mitään. Se on johdatteleva koulutus ylempiin opintoihin.
Opiskelu yliopistossa tai teknillisessä korkeakoulussa on niin vaativaa, että ylioppilaita joudutaan ylikouluttamaan apukursseilla, koska heidän osaaminen on niin heikkoa lukion jälkeen.
Apukurssien jälkeen he alkavat suoriutua yliopiston ja tkk:n peruskursseista. Perusosaaminen on todella heikkoa ja mikään matematiikan L ei ole mikään todiste. Se lukion pitkä matematiikka on matematiikan alkeet ja perusteet. Anteeksi mutta tämä on totta.
Muut lukion aineet on sitten vielä heikommalla pohjalla. Matematiikassa sentään pystytään mittaamaan osaamista.
Kyllä se ällä lukion pitkästä matematiikasta antoi aika vahvan pohjan TKK:lla aikanaan. Aloitin opinnot vuonna 1998.
Lukiossa opiskellaan lukion oppimäärä, ei sinne kukaan mene valmiina. Jostain syystä pienissä lukioissa keskiarvot paranevat kohisten ja ylioppilaaksikin kirjoitetaan hyvin arvosanoin. Toista on itäisessä Helsingissä, siellä on lukiossa 8 keskiarvolla aloittaneita lukutaidottomia, jotka ei yo-kokeista selviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Selitän.
Jos on 100 aloituspaikkaa. 99 henkilöä hakee ja pääsee lukioon kaikki vaikka keskiarvolla 8,2 tai enemmän.
Sadas hakija, se viimeinen joka täyttää aloituspaikat, tulee lukioon keskiarvolla 5,33.
Keskiarvoraja on siis 5,33.
Toki voi olla myös niin, että on 100 aloituspaikkaa, mutta 92 hakijaa. Ja heikoimman keskiarvo on 5,33.
Tuolla keskiarvolla kannattaisi hakea korkeintaan "varasto mieheksi" tai "rekka kuskiksi".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koulu on tyypillisesti hyvin pieni kylälukio tai maaseutulukio, jossa aloittaa vuosittain vain kourallinen uusia opiskelijoita. Pienissä lukioissa on usein erittäin tiivis yhteisö. Opettajilla on enemmän aikaa auttaa jokaista opiskelijaa henkilökohtaisesti.
Onpa todella fiksua resurssien käyttöä. Mikä tulee veronamaksajien maksamaksi hinnaksi per oppilas?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selitän.
Jos on 100 aloituspaikkaa. 99 henkilöä hakee ja pääsee lukioon kaikki vaikka keskiarvolla 8,2 tai enemmän.
Sadas hakija, se viimeinen joka täyttää aloituspaikat, tulee lukioon keskiarvolla 5,33.
Keskiarvoraja on siis 5,33.Toki voi olla myös niin, että on 100 aloituspaikkaa, mutta 92 hakijaa. Ja heikoimman keskiarvo on 5,33.
Tuolloin viimeisen hyväksytyn opiskelijan k.a. on sisäänpääsyraja, 5,33. Mutta valittujen keskiarvojen keskiarvo voi olla jotain aivan toista eli vaikkapa nyt 8,2 kuten ylempänä laitoin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskiarvoraja esim. maaseutulukioissa ei kerro muusta kuin sen viimeisen paikan napanneen keskiarvosta. Voi olla, ettei siellä ole edes kaikki avoimet paikat täyttyneet, jolloin lukioon on päässy kaikki, jotka sinne ovat hakeneet. Jolloin joukossa on niin yli ysin keskiarvolla sisään päässeitä kuin se 5,3:n keskiarvolla tullut.
Vierailija kirjoitti:
Lukioaika on hyvää aikaa miettiä, mitä haluaa isona. Ammattikoulutuksen taso on Suomessa todella heikkoa tällä hetkellä. Nuoret jäävät monesti tosi yksin opiskelujen kanssa. Siksi lukio on ihan hyvä paikka kasvaa muutama vuosi. Mulla oli muuten aika paska päättötodistus peruskoulusta, mutta kirjoitin kuitenkin 3 eximiaa ja yhden laudaturin.
Ammattikoulutuksen taso on hyvä, mutta kolmannen vuoden vuoden voisi jättää pois.
Keskittyä ammattiaineisiin, muu höpötys pois.
Vierailija kirjoitti:
Tuolla keskiarvolla kannattaisi hakea korkeintaan "varasto mieheksi" tai "rekka kuskiksi".
Miksi? Kyse voi olla vaikka jää kiekkoilijasta, joka on lajissaan aivan huippua ja päässyt urheilusuoritusten avulla lukioon. Ja lukion tytöt kyllä tekee läksyt kiekkopojan puolesta ja kantaa repun luokasta luokkaan.
Vierailija kirjoitti:
Keskiarvoraja esim. maaseutulukioissa ei kerro muusta kuin sen viimeisen paikan napanneen keskiarvosta. Voi olla, ettei siellä ole edes kaikki avoimet paikat täyttyneet, jolloin lukioon on päässy kaikki, jotka sinne ovat hakeneet. Jolloin joukossa on niin yli ysin keskiarvolla sisään päässeitä kuin se 5,3:n keskiarvolla tullut.
Joissain maaseutulukioissa ei ole keskiarvorajaa. Kaikki otetaan sisään, ketkä haluaa. 272
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolla keskiarvolla kannattaisi hakea korkeintaan "varasto mieheksi" tai "rekka kuskiksi".
Miksi? Kyse voi olla vaikka jää kiekkoilijasta, joka on lajissaan aivan huippua ja päässyt urheilusuoritusten avulla lukioon. Ja lukion tytöt kyllä tekee läksyt kiekkopojan puolesta ja kantaa repun luokasta luokkaan.
Yksinkertaistavaa ja miesvihamielistä.
Yle: Surullinen tilanne – Lukioon haki vain 1 opiskelijaIlomantsin lukioon haki kevään yhteishaussa vain yksi oppilas. Syynä on muun muassa väestön ikääntyminen ja nuorten muutto opiskelemaan suurempiin kaupunkeihin.
Välillä tulee nuorten joukkoliikehdintää, jota ei voi mitenkään järjellä selittää, kuten tuossa Espoon lukion tapauksessa vuodelta 2019