Lue keskustelun säännöt.
Ruoan suhteen aistiyliherkkä/nirso lapsi - onko tämä jotenkin tavatonta?
Olen saanut sekä päiväkodista, että terveydenhuollosta kommenttia, että muut lapset syövät kuulemma kaikkea hyvällä ruokahalulla. Omalle lapselleni ei todellakaan maistu kaikki. Ei syö marjoja, kasvis&hedelmäosastolta maistuu vain kurkku, banaani, omena ja päärynä + porkkana (vain raakana). Ei puhettakaan, että maistuisi kastikkeet, lasagnet yms. Kiskoo leivät, perunat yms sellaisenaan. Ei tykkää riisistä, ei pastasta. Ja on pitkä lista asioita, joita ei ole suostunut ikinä maistamaan.
Itse olin lapsena melko nirso ja tämä helpotti ajan kanssa. Miksi on ongelma ja jotenkin poikkeavaa, jos lapseni on nirso?
Kommentit (203)
Gazaata näytettiin kuvia ja haastateltiin vanhempia lapsista, joista osa sittemmin kuoli nälkään, kun gazassa ei pystytty hommaamaan tarpeeksi niitä erikoisruokia, joita lapset söivät.
Siinä haastateltiin esim jotain teinipoikaa, joka sanoi, että ei vaan pysty syömään kuin tiettyjä ruokia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oudoksi on tullut Suomi. Lasten täytyy saada turvaruokaa, on aistiyliherkkyyttä (= ikuista kiukuttelua, kun ei vanhemmat tee niin kuin lapsi tahtoo) ja muuta vielä ihmeelliseempää. Pitäisi tulla takaisin todellisuuteen > lapsille kaurapuuroa, perunaa ja lihasoosia. Jos ei kelpaa, niin voipi syödä vaikka leipää. Ei lapsen jokaiseen haluun tarvitse mennä mukaan ja kuvitella, että tämä meidän pienokainen on erikoistapaus. Ei ole, vaan on osaaja, joka tietää miten vanhempia hassutetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi autismin kirjolla. Suuria haasteita syömisen kanssa. Kaikki vaikuttaa ruuan ulkonäkö, maku, haju, koostumus ja se miltä se on aiemmin maistunut. Itse olen saanut hyviä vinkkejä lapsen ruokahaasteisiin googlaamalla arfid syömishäiriön. Meillä parhaiten auttaa lahjonta pakottamalla ei tulisi kuin hallaa. Lisähaastetta tulee siitä ettei lapsi tunne nälkää vaan jos joku ateria jää väliin ei syö seuraavalla kerralla paremmin vain päinvastoin koska tyhjä maha tuntuu lapsesta kaikista mukavimmalta.
Meillä ei auta lahjonta. Ja ravitsemusterapeutti kielsi, ettei esim. herkuilla saa lahjoa. Paras oli, kun varoitteli siitä, että lapsi syö parhaiten illalla kotona päiväkotipäivän jälkeen (ei syö juurikaan päiväkodissa). Kuulemma lapsi saattaa aikuisena lihoa, jos jatkaa "iltasyömärinä". Ihan turha huolenaihe, kun lapsemme on laiha, eikä ruokailu ole koskaan erityisesti kiinnostanut.
Juu nämä on tietenkin lapsikohtaisia.
Meillä herkut jälkkärinä toimii. Lapsi saa lounaan/ päivällisen jälkeen muutaman karkin ja sillä kannustimella syö jotain ruokaa ensin. Meillä on myös ravitsemusterapeutti ja tälle hänen suositus/ hyväksyntä.
Meille on sanottu että lapsi pitäisi saada syömään säännöllisesti jolloin tottuisi mahan tuntemuksiin ja verensokeri pysyisi tasaisena.
Meillä on päiväkodissa turvaruoka ja siitä on ollut iso apu. Sillä on saatu paastot melkein loppumaan. Meillä mennään aika kovasti miinuskäyrillä painon suhteen.
Turvaruoka on tarpeen ja eri asia tilanteissa, joissa lapsi kasvaa ikätovereihin nähden hyvin hitaasti ja/tai kasvu on selkeästi taittunut aiemmasta. Ei turvaruokaa tarvita, jos lapsi on päiväkodissa vähäruokainen, mutta syö kotona ja kasvaa suht hyvin.
Meillä lapsi ei syö hyvin kotona eikä kasva tasaisesti. Viime kesänä laihtui yli kilon.
Nirsoja lapsia on paljon. Ei siitä pidä tehdä numeroa. Riittää, kun ruokaa tarjotaan ja kasvua seurataan ja tarvittaessa puututaan. Minullakin on läheinen, joka kasvoi aikuiseksi syömällä leipää, pullaa ja fazerin sinistä. Aikuisena syö ihan normaalisti.
Arfid on todellinen ja nirsous lapsena osana normaalia kehitystä on normaalia. Nuo kaksi siis eri asiat, mutta voi olla kumpaakin vain.
Itse olin myös hyvin nirso lapsi. Eniten tökki esimerkiksi kypsennetyn sipulin rakenne. Äiti yritti jonkun aikaa piilottaa sitä ruokaan tai "leikkaan niin pieneksi, ettei sitä huomaa", mutta aina huomasin. Nykyään pystyn syömään kaikkea ja uskallan kokeilla uusiakin asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruoka nirsoja lapsia on aina ollut. Ei pidä tehdä asiasta numeroa jos lapsi on terve. Me oltiin niin kauhuissaan vuosia kun tyttö ei syönyt. Hänestä kasvoi 175 cm urheilija. Se syöminen parani pikku hiljaa. Nirso on yhäkin aikuisena. Laiha on kyllä ollut aina muttei kuitenkaan sairaalloisen laiha. Milläs pakotat lapsen syömään?
Ennen vähän tyhmästi tarjoiltiin kaikkea outoa lapselle. Esimerkiksi ahventa tai silakkaa. Lapselle ruotoinen kala on kauhistus ja siinä traumat jää kun pureskelee ahventa ja suusta pistelee kymmenen pienen pientä ruotoa. Aikuinen osaa syödä kalaa eri tavalla ruotoja varoen ja suu ei ole niin herkkä että voi syödä pienet ruodotkin. Ei pidä tarjoilla liian haastavaa lapselle. Lohta ja kalapuikkoja ja kalapullia. Niillä voi opetella kalaa syömään. Tai kuhaa tai taimenta. Niissä on isot ruodot. Helppo erotella. Ei mitään itsekalastettua ahventa liian pienelle.
Aistiyliherkkyys on vahvasti perinnöllistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan normaalia, vaikka muuta päiväkodissa väittäisivät.
Todennäköisesti alakouluikäisen kanssa huomaatte, että syökin jo monia asioita, mitä nyt ei syö. Ja aikuisena voi mussuttaa lähes kaikkea tyytyväisenä ja mietitte, että miten hitossa tämä voi olla se meidän lapsi!
"Olen saanut sekä päiväkodista, että terveydenhuollosta kommenttia, että muut lapset syövät kuulemma kaikkea hyvällä ruokahalulla"
Ei saa vertailla lapsia! Kaikki ovat erilaisia!
Ei saa tuputtaa eikä pakottaa eikä maistamaan ...syömään pakolla! Saa kehittyä rauhassa.
Olin lapsesta saakka nirso, ja niin olen edelleen!
Se saattaa olla pienestä kiinni! Ihan esimerkkinä kastike perunoitten päälle, EI VOI. Salaatit, jossa kaikki sekaisin. EI VOI. Salaattikastike valmiina, ei hyvänen aika. Ruuan tekstuuri, esim makaronilaatikko on kammottavaa, samoin lötkö spagetti!
Pizza on kammotus, kun siinä on kaikki sikinsokin ja venyvää päällä!
Ne ruokanirsoilut ovat henkimaailman juttuja, ei niitä voi kukaan käsittää, ei edes itse!
Ennemmin tai myöhemmin oppii itsestään, mitä voi ja pystyy syömään.
Saattaa olla autistisia piirteitä, ei ole koskaan turkittu mutta mistä sen tietää.
Ei kannata kaikesta huolestua, kunhan syö jotakin, olkoon vaikka viikon pelkillä perunan palasilla maidon kanssa leipäviipale kourassa!
Ei kukaan saa määrätä kenenkään syö-et syö.
PS tutustu SAPERE -menetelmään ja kerro päiväkosissakin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Gazaata näytettiin kuvia ja haastateltiin vanhempia lapsista, joista osa sittemmin kuoli nälkään, kun gazassa ei pystytty hommaamaan tarpeeksi niitä erikoisruokia, joita lapset söivät.
Siinä haastateltiin esim jotain teinipoikaa, joka sanoi, että ei vaan pysty syömään kuin tiettyjä ruokia.
Joo, ja meille 80-luvun lapsille sanottiin että jos ei maistu niin ruoka voidaan viedä Afrikkaan. Ja tietty osa sai ihan selkäänkin kun kehtasi olla nirso.
Vierailija kirjoitti:
Oudoksi on tullut Suomi. Lasten täytyy saada turvaruokaa, on aistiyliherkkyyttä (= ikuista kiukuttelua, kun ei vanhemmat tee niin kuin lapsi tahtoo) ja muuta vielä ihmeelliseempää. Pitäisi tulla takaisin todellisuuteen > lapsille kaurapuuroa, perunaa ja lihasoosia. Jos ei kelpaa, niin voipi syödä vaikka leipää. Ei lapsen jokaiseen haluun tarvitse mennä mukaan ja kuvitella, että tämä meidän pienokainen on erikoistapaus. Ei ole, vaan on osaaja, joka tietää miten vanhempia hassutetaan.
Luitko edes aloitusta? Aloittajan lapsi syö pk- ikäiseksi ihan monipuolisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ihmeen aistiyliherkkyyttä ym yliluonnollista täällä oikein haetaan. Lapselle voi oikeasti tulla myös paha ola siitä ruuasta, jos vaikka vatsa ei toimi ns normaalisti, mutta ei vain osaa sanoittaa sitä. Sitä paitsi suurin osa laitoksissa ja buffeteissakin tarjotusta ruuasta on oikeasti huonolaatuista ja pahanmakuista. Ei yrttejä, ei mausteita, ei kunnon kastikkeita - raaka-aineetkin maailman tylsimmät. Ei Suomessa edes osata laittaa hyvää ruokaa.
No, nepsyjä nykyään riittää. Toisaalta ihan hyvä, että ei syö valkoista riisiä ja pastaa, turhia hiilareita ilman suojaravinteita
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, nepsyjä nykyään riittää. Toisaalta ihan hyvä, että ei syö valkoista riisiä ja pastaa, turhia hiilareita ilman suojaravinteita
Ilmeisesti tosiaan ihmisiä kiukuttaa enemmän se, jos lapsella on diagnoosi. Jos ap olisi kirjoittanut että lapsi nirsoilee mutta syö kuitenkin hyvin mainittuja ruoka-aineita niin boomerit sanoisivat että tuollaista se on lasten kanssa, anna vaan maistaa kaikkea niin kyllä se siitä.
Vierailija kirjoitti:
Aistiyliherkkyys on vahvasti perinnöllistä.
Valitettavasti 🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, nepsyjä nykyään riittää. Toisaalta ihan hyvä, että ei syö valkoista riisiä ja pastaa, turhia hiilareita ilman suojaravinteita
Ilmeisesti tosiaan ihmisiä kiukuttaa enemmän se, jos lapsella on diagnoosi. Jos ap olisi kirjoittanut että lapsi nirsoilee mutta syö kuitenkin hyvin mainittuja ruoka-aineita niin boomerit sanoisivat että tuollaista se on lasten kanssa, anna vaan maistaa kaikkea niin kyllä se siitä.
"anna vaan maistaa kaikkea"
JOS ja KUN se maistuu pahalle suussa, kirvelee ja sattuu, se ei maistamalla parane!
Syötkö itse mustekalaa tai ostereita! Maista maista hyvää se on.
Niinkö!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko taustalla aistisäätelyn poikkeavuutta? Se voi olla geeneissä.
Ehkä minulla on jotain autismiin viittaavia piirteitä lievänä, mutta asiaa ei ole koskaan tutkittu.
ap
Aika moni meistä havaitsee itsessään tai läheisissään autismin piirteitä, ja ruokanirsous on yksi. Jotkut ruuat vaan tuntuvat suussa pahalta. Lapsena en syönyt keitetyn kananmunan keltuaista. Kyse ei ollut mausta vaan sen rakenteesta. Kurkkua en syönyt enkä syö vieläkään, mutta sen syy on vatsavaivat.
Hyvin tavallinen "nirsous" on se, että kaikki ainekset pitää olla lautasella erillään. Ei sovi laittaa kastiketta perunoitten päälle, vaikka ne syödään samalla haarukallisella.
Mun äiti pakotti mut juomaan maitoa 70-luvulla, vaikka oksensin ja maitoa tuli nenästäkin ulos. Olin siis vielä kolmannella luokalla, kun vikoja kertoja näin pakotti. Aivan hirveää. En vaan PYSTY juomaan lehmänmaitoa.
Aikuisena äitini kertoi, että voinko kuvitella: hänen äitinsä pakotti hänet juomaan maitoa vaikka hän oksensi. Kun sanoin, että niinhän sinäkin minulle teit, hän oli ihan hämmästynyt, että sehän on eri asia.
Miten jotkut ei voi ymmärtää, että kaikki ei voi syödä kaikkea, lapset tai aikuiset. Pakottamalla saa vain traumoja.
Lapsi maistaa maut ja rasvat voimakkaasti. Vähitellen totutaan uuteen makuun pienenä. Mutta jos ei tykkää, enpä sitten tiedä. Hyvä ruoka jossa kokolihaa parempi kuin huonot mössöt. Palat pieneksi ettei tukehdu.