TOUKOTOIVEISTA TOTTA vko 40

JEIJ!!!! Siellä se pikkuinen sydän pamppaili, 140:ä, taisi hunniakin jänskättää, ainakin tämä äidin alku oli hermoromahduksen partaalla :O))))!! Näyttäisi mun laskelmat pitävän paikkansa, eli lääkärinkin arvio iästä oli tuo 6+2, sanoi että ei aivan satavarma, pituutta pienellä oli suurenmoiset 53 mm :O)))!!!

Huh, yksi etappi saavutettu ja yksi pelko suljettu pois, eli tuulimuna (tai tuulihattu, kuten mieheni asiantuntevasti selitti, ettei tässä raskaudessa kyllä siitä ole kyse :O))))))), mies kyllä vähän loukkaantuneena mun naurunremakasta toipuessaan vähän itsekin hymyili, kuin muisti, mikä se tuulihattu itseasiassa onkaan :O))))!!)



Nyt on vielä viikon päästä kystakontrolli NKL:lla ultraten, vaikka tämä lääkäri jo totesi ettei kummasakaan munasarjassa ole enää jälkeäkään kystasta. Mutta mennäänhän me toki Hunnia moikkamaan, ja kaipa se kuuluu kuuliaisena kansalaisena saattaa hoito loppuun asti :O)!! (mulla siis kystan repeämä 15.8. todettiin, kun epäiltiin ensin umpparia, leikattiin, ja leikkauksessa todettiinkin kystan repeämäksi, siitä parin viikon päästä jo alkoikin tämä raskaus!)



Nyt siirryn sohvalle odottamaan milloin pahoinvointi jälleen palaa tän adrenaliini/endorfiini ryöpyn jälkeen :O))!!!



Rauhallista iltaa sisaret!!!

Tänään oli sitten kontrollikäynti sairaalalla ja kyllähän sieltä kaksi pikkuista löytyi ja kaksi sykettä. Kaksi alkiota meille siirrettiin. Lääkärin mukaan viikkoja oli 7+0 eli kaksi päivää vähemmän mitä neuvolan mukaan, mutta lääkäri katsoi hedelmöittymisen tapahtuneen päivä punktion jälkeen. Mutta koot vastasivat viikkoja ja 9mm oli pikkuislla kokoa.



Tuntuu ihan uskomattomalta, toivoin että molemmat olisivat kiinnittyneet ja osittain kyllä uskoinkin et niin on käynyt, mutta siltikkin oli yllätys.

Hieman yli neljä vuotta tähän meni, takana monta clomikiertoa, kolme inssiä, IVF ja nyt ICSIn tuoresiirrosta onnistui kiinniittyminen, vaikeaa siis ollut mutta kiinnittymisessä ei näköjään ole mitään ongelmaa kun molemmat pikkukaverit tarrasivat kiinni.

Itkuhan siinä meinas päästä kun lääkäri näytti näytöltä vauvoja ja totes molempien olevan oikeissa paikassa. Mies oli mukana ja olihan tuokin vähän herkällä päällä.



Heti ekaksi rupesin miettimään et miten ihmeessä meidän makuuhuoneeseen mahtuu kaksi sänkyä kun ei kuitenkaan heti vauvoja omaan huoneeseen laiteta. Ja miten autoon mahtuu kaksostenrattaat tai ei sinne peräkonttiin sit kyllä mitään muuta enää mahdukkaan. Aikaista miettiä tällaisia mut tuleepa heti mieleen, kun nyt tämä vasta tuntuu todelta.

Mies pelkää vähän et miten tämä raskaus sujuu kun mulla on aika reippaasti ylipainoa ja muutenkin riskejä enemmän kuin kaksoset tulossa, pelkää että mulle tapahtuu jotain synnytyksessä.



Iloista syksyn jatkoa kaikille ja toivottavasti saadaan myös lisää kaksosia tähän pinoon. Sori omanapainen viesti, mut oli tällainen omanapainen päivä :)

Mahtavaa, kaksi pikkuista!! Mun ystävällä on aivan ihanat kaksospojat, joista toinen onkin kummipoikani, hyvin niilläkin kaikki meni, taisivat syntyä vain pari viikkoa ennen laskettua ja olivat oikeen pirtsakoita jo tuolloin, ja hengissä se on mun ystävä selvinnyt vauva-ajastakin, ja monikko perheethän saavat ekstra kodihoitoapua!! Tsemppiä ja onnea koko perheelle!!



P.S. sallittakoon meille kaikille pienimuotoinen omanapaisuus tän kaiken oman navan ympärillä tapahtuvan akutaipaleella, eikö vaan :O))!!??

onnea Hyttynen pienestä sykkeestä =) on se vaan niin mahtavaa, kun sen näkee ja kokee. Nyt vain turhat huolehtimiset unohdetaan ja nautit raskaudesta =))



Ja Hannalle tupla onnittelut, mahtavaa että teillä siellä kaksi pientä sykettä ja ihmisen alkua!! ONNEA hurrrjasti....



ps. tänään tuli jotain tuhrunomaista vuotoa, tosin hyvin vähän....mutta mutta pistää taas vähän miettimään. Perjantaita ja ultraa odotellessa.

mykis ja masu 6+3

Moikka moi..mä en ole vielä aiemmin uskaltautunut liittyä toukokuisiin, kun takana keskenmeno vk 9+6 nyt viime toukokuussa, ja se on kovasti varjostanut tämän raskaudenkin onnea. Mutta nyt ainakin on oireet aivan toista maata kun edellisessä kesken menneessä raskaudessa, en juurikaan voinut pahoin ja muutenkin oli sellainen epätodellinen olo. NYT sitten taas ihan järkyttävät pahoinvoinnit, olen ollut nyt 2vk aivan sänkypotilaana. Viime viikolla pääsin ma töihin ja tällä viikolla ma ja ti, olen loppuviikon kotona. Oksennan aivan kaiken ulos mitä vaan keksin suuhuni laittaa. Syönnin jälkeen on hetken ihan ok olo, ja noin 1h päästä olen pöntöllä oksentamassa kaiken mitä vaan tulee. Ihan järkyttävää. Mehukeitot on ihan hyviä..oksennettavia, eilen erehdyin syömään ruisleipää ja voin sanoa et se on vihon viimeinen oksennettava... SORI kamalat jutut!!:D Minulla on siis 2 tytärtä ja niissä raskauksissa oli kyllä pahoinvointia, mutta ei yhtään näin pahasti. Huh! Miten tästä ikinä selviää. Kauhulla luin jostain netistä että joillakin pahoinvointi on kestänyt läpi raskauden..APUA!! Toivottavasti en ole yksi heistä!! Maanantaina lääkäriin jos yhä tällainen olo. Paino ei ainakaan ole päässyt nousemaan yhtään päinvastoin. No, se on toisaalta ihan positiivinen asia kun ei tuo lähtöpaino mikään super hoikkakaan ollut! Toinen kurjimuson väsymys mikä tietty pahenee kun oksentaa.. mutta eiköhän tämä tästä. Voi kun 12vk olis pian täys. Itseäni jännittää se niskaturvotusultra ihan hulluna...jännittääkö muita? Se ei ole kivaa kuultavaa siinä tilanteessa jos kaikki ei olekaan hyvin! mutta sitä ennen en aio mennä ultraan kun se on aina kuitenkin vähän epävarmaa kun viikkoja on niin vähän, enkä halua turhaan stressata jos sydänäänet ei kuuluisikaan! Tissit on mulla ainakin kasvanut niin että osa liiveistä on pieniä..miksi niiden pitää jo tässä vaiheessa paisua?? Ja kipeetkin on.. Kaikenlaista murhetta!:):)



Hannalle superpaljon onnitteluita 2 sydämensykkeistä! Ihanaa



Muille jaksuja pahoinvoinnin, väsymyksen ym ikävien oireiden kanssa!!!:)



Mussunmuu 7+2

Moi,



Hyttynen: onneks olkoon!! Ihana lukea sun tekstiä :) Tosi kiva, että kaikki oli hyvin ja sykekin siellä jo näkyi! Aika hauska se sun mies ("tuulihattu"-- :) ), meinasin kuolla naurusta kun luin tota sun tekstiä. Anyway, oon iloinen sun puolesta!



Hanna: tuplaonnittelut sulle! Ihanaa, teille tulee 2 vauvaa! Ei kannata murehtia asioista etukäteen, kyllä kaikki aivan varmasti järjestyy. On muutkin perheet selvinneet kaksosista :) Mun yks kaveri sai elokuussa kaksoset ja vaikka syntyivätkin vähän ennenaikaisina, kaikki meni hyvin ja terveet pojat tulivat. Tää mun kaveri on sanonut, että yhtä hyvin kun hoitais yhtä vauvaa, voi hoitaa toista vauvaa samalla, menee tavallaan "siinä sivussa". (Jos ymmärrät mitä tarkoitan?) No, summa sumarum: hyvin se menee! Onnea!



Sinikellonen: mites sä jakselet? Koska sulla on muuten ultra? (sorry, en muista, jos oot sen tonne aikaisemmin jo kirjoittanut) Täytyy sulta kans vähän kysellä kun niin samoilla mennään :)



Itsellä on huomenna neuvolassa th:n vastaanotto, ihan kivaa, vaikka ei siinä vielä ultratakaan. Ens torstaina sit lääkärille aika ja ultraus, vähänkö odotan sitä! Pahoinvointi ja väsymys ovat päivä päivältä vaan yltyneet! Yök. Tuntuu välillä aika mahdottomalta tää olotila, vaikka tavallaan "iloinen" olenkin, että on jotain konkreettisia todisteita, että on raskaana.. Vaikka tiedän kyllä hyvin, että eihän raskausoireet sinäänsä takaakaan, että kaikki olis hyvin! Sen näkee sit viikon päästä ultrassa.



Take care everyone!

-riikka-

Ja paljon onnea Hannalle kaksosten johdosta! Samoin Hyttynen: onnea! Eikö ole ihanaa nähdä pikkuinen tikutus monitorilla... vai että tuulihattu :) , kyllä noi miehet on mainioita.



Ja neuvolakuulumiset, hb hyvä 135, verenpaine normaali, painoa -noh- paljon. Täyteltiin papereita ja juteltiin tutun terveydenhoitajan kanssa, hän on mua kahdessa aikaisemmassa raskaudessa seurannut. Terveydenhoitajakin oli melkoisen hämmästynyt tästä ylläriraskaudesta ja varovasti kyseli millä mielellä sitä ollaan. Onnellinenhan minä, kaikesta huolimatta! :D



Pahoinvointia on edelleen, mutta toissa iltana yllätin itseni himoitsemasta sillivoileipää...



Jännää, miten äkkiä aika tuntuu menevän. Nyt on jo lokakuu, vastahan se oli se syyskuun eka päivä kun tikkuun tupsahti kaksi viivaa... np-ultrakin on kolmen viikon päästä. Seuraava neuvola onkin mulla jo lääkärineuvola, käyn tässä välissä siellä ultrassa.



Tuli tuosta sillivoileivästä mieleen, onko teillä muilla ilmennyt jotain himoja? Tavallisia tai omituisia, ihan miten vaan? Riikka ja joku muu muistaakseni himoitsivat intialaista ruokaa...



Mukavaa viikon loppupuolta kaikille mammoille ja masuille! Ja aloitetaanhan maanantai-aamuna uusi viikkoketju? Se joka ekana koneelle ehtii, saa korkata.



T: Oskupauli ja Aleksanteri 7+4

Mykis: vuodot on varmasti pelkoa nostattavia, mutta onneksi useimmiten täysin asiaan kuuluvia! Onneksi pääset tänään ultraan ja rauhoittamaan mielen, niin pääset rauhallisin mielin viikonloppua viettämään! Tuuthan kertomaan kuulumiset :O)



Mussunmuu: tervetuloa mukaan, tää on ihana foorumi juuri siitä, että täällä (ainakin minulla) pelot saa järkevämmät mittasuhteet kirjoitettuna ja ihania, kannustavia kommentteja lukiessa suorastaan haihtuvat (mulla myös km 3/08, meitä saman kokeneita on muutama muukin täällä, joten pelot varmasti meille kaikille tuttuja!)



Riikka: Kyllä melkein varovasti hihkuen kuulostaa niin lupaavalta noi sun oireet, että kyllä se pikkuinen nyt vaan puuhaa muuttoa sinne teitin kotiin!! Kuinkas neuvolassa meni :O)!?



Oskupauli: Kivoja kuulumisisa neuvolasta, speksit kohdallaan emoaluksessa :O))!! Kyselit himoista; hitsit kun mäkin saisin edes himonpilkahduksen johonkin, vaikka vähän hulluunkin juttuun, mutta kun ei, mikään ruoka tai herkku ei houkuta, EI YHTÄÄN MIKÄÄN, syömisen ilo on nyt väliaikaisesti poissa! Toisinaan oon syönyt itkien, kun edellisestä ruokailusta kulunut liian kauan ja yökötys riivaa, mutta tietää että syöminen on ainut lääke siihen pahoinvointiin, ja onkin aina auttanut, mutta ruokailun tuomasta "hengenravinnosta" on turha haaveilla :O)!



Melkein alkoi jänskättää, kun pahoinvointi oli eilen kovin lievää koko päivän, ja sitten vielä viime yönä näin niin karmivaa keskenmenounta, et aamulla olin täysin vakuuttunut, että kesken on mennyt! Mutta ONNEKSI ONNEKSI heti aamusta valtasi sellainen tutiseva ja yököttävä olo, että rauhoitti taas hetkeksi :O))! Liekö näitä pelkoja lietsomassa myös muisto km-raskaudesta, jossa pikkuinen lopettanut kasvamasta juuri tällä samalla viikolla, jota tässä raskaudessa tänään eletään eli 6+4. Huih, jonkinlainen virstanpylväs siis tänään, noin mielentasolla.



Mutta rauhallista ja mukavaa viikonloppua sisaret!!!



T. Hyttynen ja Hunni 6+4

aavistukset taisivat tällä kertaa pitää paikkansa =( eilen alkoi verinen vuoto ja jo aamusta kivut paljon kovemmat sekä vuoto puhui puolestaan.



on tietenkin tyhjä ja ikävä olo, mutta jotenkin vain olin niin varautunut tähän....kait se jokin "äidin" vaisto on.

tästä jatketaan pää pystyssä, varmasti tällä oli tarkoituksensa. pieni poikani pitää mielen virkeänä ja olen varma, että meillekin suodaan vielä toinen mahdollisuus.

Onnea kaikille odotukseen, minä tulen perästä, jahka tässä ensin toivutaan.



mykis

mykis, voi miten surullisia uutisia! Kovasti voimia ja halauksia!! <3



Voi Anga-T, toivottavasti sulla on jo parempi olo, eikä tarvitse tiputukseen uudelleen mennä. Onneksi sait kuitenkin kivoja ultrakuulumisia, toivottavasti ne vähän piristävät! :) Täällä vauvan sivujen raskauskiekossa lupailtiin 11. viikon kohdalla, että pahoinvointi alkaa yleensä niihin aikoihin hellittää. Ei siis kauaa enää tarvitse kärsiä!



rouvatossavainen, munkin mielestä uuden kuukauden alkaminen on aina jotenkin mukavaa. Innoissani aina käännän kalenterista uuden sivun esille, heh, kotiäidin pieniä iloja. :) Mulla myös on paino pysynyt melko samoissa lukemissa kuin ennen raskautta, tosin pari kiloa on lähtenyt oksentamisen myötä, eli yllättävän vähän. Uskoisin siis, että ilman tätä pahaa oloa olisi painoa tullut kyllä jo lisää, toisaalta en ehkä söisi näin paljoa jos en oksentaisi kaikkea...



Hyttynen80, onnittelut upeista ultrakuulumisista! :) Kyllä mua nauratti tuo tuulihattu, se taitaisikin olla aika erikoinen löydös! ;) Kiva että pääsette Hunnia moikkaamaan taas ensi viikolla.



Hannalle ISOT onnittelut kaksosista, ihanaa! Olen kuullut, että usein kaksosia nukutetaan samassa sängyssä, kun ovat tottuneet kohdussakin nukkumaan vierekkäin, mutta tietenkin jossain vaiheessa on pakko siirtää molemmat omiin sänkyihin. Satuin juuri lukemaan tuplavaunuja koskevaa keskustelua ja ilmeisesti ne eivät useimpiin autoihin oikein mahdukaan.. :( Ymmärrettävää kyllä, sillä ihan nuo tavallisetkin vaunut vievät käytännössä useimmista autoista koko takatilan.. Toivottavasti miehesi ei nyt liikaa murehdi synnytystä ja raskauden etenemistä etukäteen!



Mussunmuu, tervetuloa mukaan! Mua ainakin jännittää np-ultra jo ihan hirrrveästi, vielä 3 viikkoa täytyy jännittää. Juuri eilen luin neuvolasta saatua opaslehtistä np-ultraa koskien ja silloin vasta tuli mieleen, että mitä jos sieltä tällä kerralla löytyykin jotain poikkeavaa... Tsemppiä kovasti sulle oksenteluun, kuullosti aika hurjalta! Ja oikeassa olet, mehukeitto on ehkä parasta oksennettavaa ja ruisleipä (tai oikeastaan kaikki leivät) tosi kamalaa. On se vaan niin hassua ajatella syömisiään lähinnä siltä kannalta, että miltä ne tuntuu sitten oksentaa... ;)



oskupauli, vai tekee sun mieli sillivoileipää! Minä ainakin ilmoitin sitä intialaista ruokaa himoitsevani, tai siis ylipäänsä kaikkea tosi mausteista ruokaa. Kaikkia himoja mulla on tässä tullut ja mennyt, nyt himoitsen juustopatonkia... Eilen oli välttämättä saatava paistettua kananmunaa ja suolakurkkua. ;)



Oma olo on tänään vähän parempi ja aion ottaa tästä kaiken irti. Aloitin heti aamusta suursiivouksen, kun on tämä koti tosiaan päässyt niin kurjaan kuntoon pahoinvoinnin aikana. Nyt täällä jo näyttää paljon paremmalta ja tuoksuukin puhtaalta, ihanaa! :) Nyt on kyllä väsynyt olo, täytyy varmaan mennä hetkeksi lepäämään, ennen kuin esikoinen tuolta herää..



Ultraa täytyy odotella vielä yli 3 viikkoa, onneksi nla-lääkäri on jo reilun 2 vkon päästä, niin pääsen silloin sydänääniä edes kuuntelemaan. Kovasti tekisi mieli varata yksityiseltä ultra-aika nyt HETI, mutta toisaalta kun olen näinkin pitkälle jo sinnitellyt ilman, niin ehkäpä tässä vielä muutaman viikon kestää...



Taidanpa nyt hetkeksi mennä sängylle lukemaan/nukkumaan, alkaa raskausväsymys vähitellen vaivata oikein kunnolla. Hauskaa viikonloppua!



Miimi, 9+5

Pitkästä aikaa :)



Kauhee kun ei ole tännekään "muka" ehtinyt kirjoittaa aikoihin. Joka päivä olen pikaisesti käynyt lukemassa miten teillä kaikilla menee, mutta itse en ole kirjoittanut.



Terppatulemasta kööriin Mussunmuu. Hienoa, että km:n jälkeen onni on taas myötä ja toivotaan, että nyt mennään kohinalla loppuun asti.



Mykikselle paljon rutistuksia ja voimia.



Riikalle paljon onnea hienosta uutisesta. Nyt onkin sitten edessä tuplatouhotus. Tupla sängyt, tupla vaunut, tupla tutit ja - pullot.....iiiiihanaaa!! Meillä on suvussa kaksosraskautta ja itse vielä jännittelen mitä oman navan alta löytyy. Oma äitinikin odotti kaksosia, mutta toinen meni valitettavasti kesken, mutta minä porskuttelin loppuun asti, joten eihän sitä tosiaan tiedä vaikka minunkin masussa ne kasoset köllöttelisivät..hui kauhia. :)



Hyttysen tekstiä luin onnellisuuden ja kateuden sekaisissa tunnelmissa, heh ;). Ihanaa kun sait nauttia pienen sykkeistä. Perussuomalaisena silti kateus vihlaisi kun omani sykkeitä saan odotella vielä np-ultraan asti. No pöh, ONNEA kovasti Hyttynen!!



Oma masu: Neuvolassa kävin tiistaina. Hb 136, verenpaine hyvä, valkuaisarvot normit, samoin sokeri. Paino oli noussut huiman kilon, odotin ainakin viittä. Eli kaikki kunnossa. Täyteltiin papruja ja käytiin läpi ruokailutottumuksiani. Neuvolatäti oli oikein tyytyväinen kaikkeen, joten kai se on oltava itsekin. Käski jatkamaan samaan malliin ja kehui oikein kovasti ruokailutapojanikin. Np ultra on 27.10, joten vielä sitä jännitettävää riittää.



Mukavia odotuksia kaikille. Yritän piipahdella enemmänkin kirjoittelemassa.



T. Rice rv 9+4



Ps. Miimi_ aika samoilla mennään noitten viikkojen kanssa. Kivaa!!

Täällä vielä yksi vasta plussannut ja ikionnellinen toisen ipanan odottelija! :x Täytyy myöntää, ettei ole vielä sisäistänyt koko asiaa, mutta eiköhän tässä vauhtiin päästä, kun löytyi tovereita!

Mykis, olipa surullisia uutisia, voimia sinulle ja miehellesi!



Tervetuloa mölli-09!!!



Me lähdetään miehen kanssa nyt sitten syömään sitä intialaista, jota kohtaan mullakin pienesti heräsi mieliteko kun täällä oli siitä puhe viikolla :O)!! Sitten vähän leffaan tuijottamaan jotain hullua trilleriä, eli oikeen perinteistä "seukku-viikonloppua" vietellään :O))!!



Täytyy vielä siunailla näitä tunneryöppyjä, nimittäin eilen oltiin äidillä illalla syömässä ja kun lähdettiin sieltä, oli mulla mieli jotenkin ihan maassa, sitten kun mies kysy, että onko kaikki hyvin, pillahdin itkemään, että "mulla jäi äitiä kauhea ikävä"!!!!! Siinä sitä nyyhkytettiin kuin hoitoon jätetty pikku tyttö, ja miestä vähän nauratti, että nää on niitä hormoonitepposia, vai? No kyllähän muakin jo nauratti moinen ryöpytys, ja viestin laitto äidille, että on tärkeä, helpotti kummasti :O)))))!!



Kivaa lauantai iltaa!!!

Mulla myös on ihan uskomaton väsymys ja huono olo pysyy poissa kun syö koko ajan jotain.. ei kovin hyvä asia! Painoa tullu jo 3kg ja rv 7+ vasta!!

Onnittelut sykkeistä! Ite en ole vielä neuvolaan aikaa tilannu mutta maanantaina aijon soittaa ajan. Saa sit nähdä löytyykö masusta ketään oikeesti!

Onnea odotukseen kaikille tasapuolisesti!

Ja TSEMPPIÄ teille joilla on superyrjö olo! Toivotaan ettei se kestä kauan!

Siis mä oon aivan rikkipoikki.. Eilen alko kauhee nuhakuume, pitkään aikaan en oo näin kipeenä ollu! :( Toissaviikollakin olin yhen päivän töistä pois, kun oli vähän kurkku kipee ja lämpöö. Onkohan tää joku kehon keino käskeä ottaa rauhallisesti?



Mykikselle todella isot pahoittelut tapahtumasta! :(



Riikka@82, mulla ei oo vielä ultrapäivää tiedossa, ens to on neuvola ja sieltä lähtee paperit sairaalaan, josta sitten tulee kutsu sinne ultraan. Mietittiin miehen kanssa, et mentäiskö vai eikö mentäis yksityiselle ultraan, mutta lopulta päädyttiin siihen, et jos mitään ongelmia ei tule, niin sitten mennään vasta siihen niskapoimu-ultraan. Oon huomannu tossa mun miehessä sellasen jutun, että nyt se on (kuten kyllä minäkin) paljon varautuneempi vielä tän raskauden suhteen, kun meillä oli se km keväällä. Ei paljon vielä puhuta ylipäänsä raskaudesta. Välillä se kyllä silittelee mun massua ja höpisee hassuja, mutta huomaan kyllä, että sitäkin pelottaa, et miten tää jatkuu. Tulis jo täyteen se 12 viikkoa, niin olis jo vähän vapautuneempi olo!



Hyttynen, onnea pienten sydänäänten kuulemisesta! <3 nauroin kyllä mäkin sille tuulihattu-jutulle... :)



Mä oon muuten huomannu, että öisin kylkeä kääntäessäni mulle saattaa tulla suonenveto, tai joku kramppi, tohon ikäänkuin kyljessä oleviin vatsalihaksiin.. ymmärskö kukaan..? Siis jompaankumpaan puoleen. Se menee kyl nopeesti ohi, mut mietin, et mistäköhän vois johtuu.. Ostin joku aika sitten niitä Multitabs raskaus-vitamiineja ja oon niitä nyt syöny yhen per päivä. Joku sanoi ostaneensa kalaöljytabletteja, eiks niissä oo A-vitamiinia?



Ööh, nyt täytynee mennä taas pötkölleen parantelee oloa.. Niin ja tervetuloa mukaan uusille!



Sinikellonen 6+6

Moikka kaikille piiiitkästä aikaa!



Onnea kaikille uusille toukovauvan odottajille ja tervetuloa mukaan! : )



Viimeksi olen tainnut kirjoitella tänne 2-3 viikkoa sitten.. Ollut todella kiireistä, ehdin vaihtaa työpaikkaa ja käymään ihanalla lomalla mieheni kanssa.

Masuasukki voi hyvin, kovasti odotellaan, että vatsa alkaisi jo hieman näkyä.:)

Edelleen hieman kuvottavaa oloa ilmassa, mutta oksentamaan ei ole tarvinnut mennä, vaikka pari kertaa ollut todella lähellä.

Vauvauutisia ollaan kerrottu jo molempien meidän vanhemmille sekä sisaruksille sekä parhaalle ystävälleni.

Osaisiko joku pääkaupunkiseutulainen kertoo, että kuinka pian Kättäriltä tulee kutsu np-ultraan? Huomenna alkaa jo 11.viikko eikä kutsua ole vieläkään tullut. Kärsimättömänä odottelen, että päästäisiin ultraan katsomaan kuinka vauvanalku on kasvanut!!



Oletteko jo miettineet, haluatteko tietää vauvan sukupuolen etukäteen? Minä haluaisin tietää, mutta mieheni ei...



Rentouttavaa sunnuntai-iltaa kaikille!

terkuin KimpaleKultaa82 ja pikkuinen 9+6

Ilmoittaudun mukaan touko-odottajien ketjuun. En tiedä vielä onko tämä oikea ketju, kun meille tämä vauvauutinen tuli vasta tällä viikolla hienoisena yllätyksenä. Viikoista ei siis vielä mitään tietoa, mutta voisi olla jotain 9 paikkeilla. Huomenna varaan ultra-ajan yksityiselle, jotta saadaan kesto selville..



Meillä on neljä lasta ennestään ja nuorinkin jo kohta kymmenen, joten hieman sulattelua tämä vauva uutinen on viimepäivinä vaatinut.

Hei kaikille!



Kävin vaan sillon pari viikkoa sitten ilmottamassa itteni joukkoon, mutta sitten oonki viettäny hiljaiseloa, kun on ollut työmatkaa ja asunnonosto puuhia.. :) Nyt oon pakkaillu hurjasti ja ens viikonloppuna olis tarkotus muuttaa omaan kotiin. Sitä on odotettukin, en viihtynyt ollenkaan tässä vanhassa ja raskaus pisti sitten tähänkin hommaan vähän vauhtia, ja tietty se, että löytyi sopiva asunto meille! :)



Eilen jo kirosin, että miks ihmeessä menin joskus pari viikkoa sitten toivomaan että "tulis ees pahoinviontia, että tää raskaus olis todellisempaa...". No, nnyt se pahoinvointi alkoi täälläkin muutama päivä sitte, ja loppua ei näy.. Ensin se tuli iltaa kohti ja sitten alkaa jo aamusta, pahimmillaan on puolen päivän aikaan. Oksentaa ei oo vielä tarvinut, mutta etominen ja kuvotus on kamalaa!! Huomenna olis aika yksityiselle varhaisultraan, alkaa jo jännittään.. Haluan vaan niin kovasti jo nähdä että onhan siellä joku varmasti mukana, ja kaikki tällä hetkellä normaalisti.



Vauvan sukupuolesta kyseli KimpaleKultaa, meillä se menee taas niin päin, että mies sanoi heti että haluaa tietää ja mää olisin odotellut ehkä loppuun asti. Mutta kyllä me se sitte varmaan selvitetään kun mahdollista.



Jospa vielä yrittäis pakkailla, vaikka sohvalla makoilu läppäri sylissä on kyllä paljon miellyttävämpää ja olokin pysyy suht hyvänä kun ei liiku..



Mukavaa viikonalkua kaikille, ja hyviä vointeja!



Terkuin myym 7+0

Mykikselle pahoitteluni:(



Tänne ei mitään uutta, lievää pahoinvointia ja kohtalaisen kovaa väsymystä edelleen. Niistä huolimatta huomaan usein suhtautuvani raskauteen jotenkin epäuskoisesti, löydän itseni usein ajattelemasta että onkohan tämä laisinkaan totta. Varmasti kuuluu asiaan näin alkuun, että vähäiset oireet/ajoittainen oireettomuus saavat mielen epäilemään ja niin kauan kuin ei ole käynyt ultrassa, ei ole "mustaa valkoisella" todistamassa että raskaus on todellista. Paljon tuoreemmassa ja paremmassa muistissa on loppuraskauksien "ihanuus" jolloin ei voi hetkeäkään epäillä etteikö olisi raskaana isolla R:llä;) Kummankin edellisen raskauden alkuajat sen sijaan ovat jääneet jonnekin muistin sopukoihin, melkein täydelliseen unholaan, mutta pieniä häivähdyksiä sieltäkin on, että samanlaista epävarmuutta on aina ollut alkuviikkoina. Minulla raskaus alkaa vielä näkymään ulospäin kohtalaisen myöhään, joten edes sillä ei alkuun ole voinut lohdutella itseään. Mutta näistä hetkellisistä aatoksistani huolimatta suurimman osan ajasta uskon että tämä ON totta ja että kaikki menee hyvin:)



rvaT 6+3

En ole kirjoitellut aikoihin. meillä on tapahtunut paljon kun lapset aloittaneet hoidon ja minä työt ja sitten tämä armoton raskausväsymys. Pahoinvointi alkaa väistymään. Nyt enää iltaisin saattaa tulla ikäviä oloja.



Oi voi kun mullakin olisi himo edes johonkin. Mun ongelma on ettei tee mieli yhtikäs yhtään mitään. Kaikki ruoka ja herkutkin yököttää. Ihan pakotan itseni syömään joka päivä että saa tarvittavan ravinnon ja pahin olo pysyisi poissa. Odotan todella että ruokahalu palaa, sillä syöminen on IHANAA!!



Todella suuret pahoittelut Mykikselle ja onnea uuteen yritykseen kun siltä alkaa tuntumaan!



Me käytiin pari vkoa sit varhaisultrassa ja kovasti siellä yksi sydän sykki. On se aina yhtä ihmeellista!! Nyt yritän hulluna varata Jorviin np ultraa mut sinne on todella vaikeaa päästä läpi. Toivottavasti ultra-aikoja riittää. Ollaan ekat lapset käyty hakemassa kättäriltä ja sillä on myös ultrattu, mutta nyt on siellä kuulmma niin hurjat ruuhkat etteivät ota sinne Espoolaisia. :( Toivottavasti päästäis sinne taas kuitenkin synnyttämään Haikaranpesään.



Minäkin flunssan kourissa jo kolmatta viikkoa, joten nyt taidan ottaa päiväunet. Luin just jostain että nää viikot saattaa olla niitä kaikista väsyimpiä kun kroppa tekee niin paljon työtä vauvan eteen. Mulla pitää ainakin paikkansa.



Ihania alkuraskauden päiviä kaikille ja tsemppaillaan sinne ekaan ultraan ja tokalle kolmannekselle niin vähän relataan!!



-Callaway