Pienten lasten äidit uupuvat nyt entistä enemmän. Syynä muuttunut isovanhemmuus.
Nyt on taas äidit uhrautumassa. Miten se muka voi isovanhempien syy olla, jos ei äidit omia lapsiaan jaksa hoitaa. Eläköön isovanhemmat sellaista elämää kuin elävät ja matkustelkoon niin paljon kuin sielu sietää.
Itsekin äitinä olen sitä mieltä, että jokaisen pitäisi tehdä tasan sen verran lapsia kuin itse jaksaa/pystyy hoitamaan. Ilman muiden apua. Sen takia meilläkin lapsimäärä on tasan 2.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/86266614-d828-47d8-bd40-781392fd654a
Kommentit (1266)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi iso syy uupumiseen on se ettei enää osata edes levätä. Aina on menoa. Ihmettelen omia työkavereitakinkin, kun nyt on kesälomatkin on buukattu täyteen. Lomat alkaa niin seuraavana päivänä on lähtö ulkomaille. Tuon lisäksi koko kesä ohjelmaa. Samoin viikonloput ja useat arki-illat ympäri vuoden. Joku ihme ajatus on, että koko ajan pitää olla menossa omissa tai lasten jutuissa. Ne ovat nämä äidit, jotka menee. Isät eivät osallistu.
Tässä on varmasti perää.
Jos vanhemmuus olisi sitä kuin kasarilla, lapset painelivat päineen ulkona aamusta iltaan, keksivät itse tekemistä eikä vanhempien tarvinnut, niin vanhemmat jaksaisivat ihan toisella tavalla.
Harrastaa sai jos sinne paikalle pääsi omin avuin. Näin meillä 70 luvulla syntyneillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyäidit roikkuu somessa, kuvaa itseään sinne tai riitelee nettipalstoilla. Tämä on varmaan 5. Sukupolvi jossa mummot on itse töissä ja asuu toisella puolen Suomea. Mikään ei ole enää muuttunut paitsi äideistä tullut minäkeskeisempiä. Minä ja minun lapset eikä muista niin väliä...
Aiemmin jo kommentoin, mut uudestaan: en tunne yhtään nykyäitiä, jotka somettais äitiyttään. Ja tunnen monia uusia vanhempia. Kaikki nämä nuoret perheet ovat hyvin tiedostavia, eivätkä todellakaan käytä aikaansa somessa.
Taitaa olla joku harha, kun jotkut ovat näitä influenssereita, niin käsitys on, et se olis joku sukupolvijuttu.
Tämmöisenä lapsenlapsia vahtivana isoäitinä joudun olemaan eri mieltä. Vietän leikkipuistossa noin 2 tuntia päivässä, ympärillä runsaasti muitakin ja olen ainoa, jolla ei ole puhelin kädessä. Minä olen lapsenlapsen kanssa, ohjaan, neuvon, ihailen, annan tehdä ja kokeilla ihan rauhassa ja olen tarpeen tullen apuna. Olen ainoa laatuani, muut ympärillä keskittyvät puhelimeen (äänikirjaan, koska silmät voivat olla kiinni?) tai juttelemaan muille aikuisille. Valitettavasti minun oletetaan katsovan myös muiden lasten perään, mutta sitä en tee ja siitä tulee usein palautetta, että "sen verran voisi katsoa, etteivät ehdi karkailemaan" - siis minulle tuntemattomat lapset!
Ei vanhemmuuttaan tarvitse somettaa ollakseen somessa. Somen äärellä voi rentoutua, upota omiin ajatuksiinsa, keskittyä kuuntelemaan ja olla vahvasti sitä mieltä, että kyllä kylä kasvattaa ja joku vanhus minun lapsestani huolehtii, eihän sillä ole muuta kuin aikaa ja yönsäkin se saa nukkua rauhassa.
Sinun aikanasi äidit laittoi lapsensa ihan yksikseen ulos tai menivät naistenlehden kanssa penkille. Ei he olleet IKINÄ lastensa kanssa.
Siis minunko lapsuudessani vai minun ollessani tuote äiti?
Vaikka sinun äitisi hylkäsi sinut, niin usko pois, kaikki lapset eivät olleet yhtä epämiellyttäviä kuin sinä. Meillä muilla äidit olivat lastensa kanssa laittamassa ruokaa, hoitamassa kasvimaata, opettamassa napin ompelua jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja siis jos äidillä/anopilla on omlut mummot ja kunnan kodinhoitajat hoitamassa hommat se paljon selittää miksi nyt ei jaksa nuoremmat kotitöitään ja lapsiaan kun ei lapsena/teininä ole tarvinnut osallistua ja oppia
En edelleenkään ymmärrä, mikä on se aikakausi, kun kunnalta on tullut kodinhoitajia siivoamaan ihan tavallisiin perheisiin. Ei ainakaan 70-80 -luvuilla.
80-luvulla ja vielä 90-luvun puolella, kunnes loppui
Kodinhoitajapalvelut loppuivat 90-luvulla, kun alle 3v subjektiinen kunnallinen päivähoito-oikeus saatiin maaliin ja rakennettua riittävästi päiväkoteja lapsille .
Toisin kuin täällä väitetään, ei kodinhoitajat tulleet pelkästään siivoamaan, kuin vanhuksille ja lapsiperheisiin tultiin hoitamaan lapsia, mutta noheimmat ja ahkerat kodinhoitajat siivosi, leipoi ja pyykkäsi, kun siihen aikaan lapsia ei tarvinnut aikuisten viihdyttää koko ajan ja passata. Jo pienetkin lapset osallistui kotitöihin.
Ei meillä koskaan kukaan lapsia hotianut, vaan nimenomaan teki kotitöitä. Ei siihen aikaan lapsia hoidettu. Ne notkui siinä jossakin milloin kenenkin jaloissa. Toki he kutsui syömään ja kattoi lapsille.
Siihen maailman aikaan, kun vielä kodinhoitajat kävi perheissä ja mummot hoiti lapsia, niin hoidoksi riitti, kun kaksi kertaa huusi rappusilta, nyt syömään ja kerran, nyt nukkumaan ja hampaanpesulle. Siinä oli se hoito, leikittiin metsässä ja käytiin uimassa, nuoremmat lapset mukana, jopa vauvat.
Oma "kesätyöni" alkoi 10v kun naapurin rouva joutui palaamaan töihin ja meidän 5-12v vastuulle jäi 6kk vauva, jota hoidettiin päivät ja oltiin metsisså, kun hoitopaikkaa ei saanut kuin syksyllä ja tänä 70-lvulla.Ja ei niitä kodinhoitajia ollt joka lähtöln.
Juurikin tämä. Vaatimukset äitiydelle olivat olemattomat.
Nykyään on ympäristön vaatimukset ja vanhempien omat vaatimukset, joiden vuoksi moni mieluummin ei ota toisen lasta hoitoon. Ruuat ovat vääriä, päiväuniaika väärä, leikit vääriä. Joskus ennen lapsi voitiin laittaa naapuriin ja oletettiin, että naapuri hoitaa kuten omiaan eikä sen ohjekirjan mukaan, jonka lapsen vanhemmat ovat itselleen laatineet.
Vanhemmat? Kyllä ne vaatimukset tulee ihan yhteiskunnalta.
Ai nekö vaatimukset, että meidän lapsi ei saa syödä jäätelöä tai pullaa, ei saa katsoa televisiota jne. ovat yhteiskunnalta tulevia? Yhteiskunnalla on näistä asioista suosituksia, mutta ei ehdottomia kieltoja kuin alkoholin ja tupakan suhteen.
Kotihoidontuen lakkauttamista suunnitellaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja siis jos äidillä/anopilla on omlut mummot ja kunnan kodinhoitajat hoitamassa hommat se paljon selittää miksi nyt ei jaksa nuoremmat kotitöitään ja lapsiaan kun ei lapsena/teininä ole tarvinnut osallistua ja oppia
En edelleenkään ymmärrä, mikä on se aikakausi, kun kunnalta on tullut kodinhoitajia siivoamaan ihan tavallisiin perheisiin. Ei ainakaan 70-80 -luvuilla.
80-luvulla ja vielä 90-luvun puolella, kunnes loppui
Kodinhoitajapalvelut loppuivat 90-luvulla, kun alle 3v subjektiinen kunnallinen päivähoito-oikeus saatiin maaliin ja rakennettua riittävästi päiväkoteja lapsille .
Toisin kuin täällä väitetään, ei kodinhoitajat tulleet pelkästään siivoamaan, kuin vanhuksille ja lapsiperheisiin tultiin hoitamaan lapsia, mutta noheimmat ja ahkerat kodinhoitajat siivosi, leipoi ja pyykkäsi, kun siihen aikaan lapsia ei tarvinnut aikuisten viihdyttää koko ajan ja passata. Jo pienetkin lapset osallistui kotitöihin.
Ei meillä koskaan kukaan lapsia hotianut, vaan nimenomaan teki kotitöitä. Ei siihen aikaan lapsia hoidettu. Ne notkui siinä jossakin milloin kenenkin jaloissa. Toki he kutsui syömään ja kattoi lapsille.
Siihen maailman aikaan, kun vielä kodinhoitajat kävi perheissä ja mummot hoiti lapsia, niin hoidoksi riitti, kun kaksi kertaa huusi rappusilta, nyt syömään ja kerran, nyt nukkumaan ja hampaanpesulle. Siinä oli se hoito, leikittiin metsässä ja käytiin uimassa, nuoremmat lapset mukana, jopa vauvat.
Oma "kesätyöni" alkoi 10v kun naapurin rouva joutui palaamaan töihin ja meidän 5-12v vastuulle jäi 6kk vauva, jota hoidettiin päivät ja oltiin metsisså, kun hoitopaikkaa ei saanut kuin syksyllä ja tänä 70-lvulla.Ja ei niitä kodinhoitajia ollt joka lähtöln.
Juurikin tämä. Vaatimukset äitiydelle olivat olemattomat.
Nykyään on ympäristön vaatimukset ja vanhempien omat vaatimukset, joiden vuoksi moni mieluummin ei ota toisen lasta hoitoon. Ruuat ovat vääriä, päiväuniaika väärä, leikit vääriä. Joskus ennen lapsi voitiin laittaa naapuriin ja oletettiin, että naapuri hoitaa kuten omiaan eikä sen ohjekirjan mukaan, jonka lapsen vanhemmat ovat itselleen laatineet.
Vanhemmat? Kyllä ne vaatimukset tulee ihan yhteiskunnalta.
Ai nekö vaatimukset, että meidän lapsi ei saa syödä jäätelöä tai pullaa, ei saa katsoa televisiota jne. ovat yhteiskunnalta tulevia? Yhteiskunnalla on näistä asioista suosituksia, mutta ei ehdottomia kieltoja kuin alkoholin ja tupakan suhteen.
Kyllä. Sekä terveellinen ruoka että ruutuajan rajaaminen ovat yhteiskunnan suosituksia. Eikä kukaan järkevä isovanhempi moista ihmettele. Itse kysyn aina erikseen sekä ruoat että tekemiset.
Mua ja sisaruksia ei hoitanut kukaan muu kuin vanhemmat. Omaa lastani hoiti isovanhemmat ihan riittävästi. Vanhempiani ei hoitanut muut kuin ydinperheenjäsenet.
Mulle saisi tuoda pikkuihmisiä hoitoon, oma lapseni on sen ikäinen että voisin olla mummo. Omia lapsenlapsia en tule saamaan enkä niitä kaipaakaan, mutta harmittavan vähän on enää lähipiirissä pieniä lapsia.
Vaatimukset vanhemmuudelle alkaa olla jo kohtuuttomia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyäidit roikkuu somessa, kuvaa itseään sinne tai riitelee nettipalstoilla. Tämä on varmaan 5. Sukupolvi jossa mummot on itse töissä ja asuu toisella puolen Suomea. Mikään ei ole enää muuttunut paitsi äideistä tullut minäkeskeisempiä. Minä ja minun lapset eikä muista niin väliä...
Aiemmin jo kommentoin, mut uudestaan: en tunne yhtään nykyäitiä, jotka somettais äitiyttään. Ja tunnen monia uusia vanhempia. Kaikki nämä nuoret perheet ovat hyvin tiedostavia, eivätkä todellakaan käytä aikaansa somessa.
Taitaa olla joku harha, kun jotkut ovat näitä influenssereita, niin käsitys on, et se olis joku sukupolvijuttu.
Tämmöisenä lapsenlapsia vahtivana isoäitinä joudun olemaan eri mieltä. Vietän leikkipuistossa noin 2 tuntia päivässä, ympärillä runsaasti muitakin ja olen ainoa, jolla ei ole puhelin kädessä. Minä olen lapsenlapsen kanssa, ohjaan, neuvon, ihailen, annan tehdä ja kokeilla ihan rauhassa ja olen tarpeen tullen apuna. Olen ainoa laatuani, muut ympärillä keskittyvät puhelimeen (äänikirjaan, koska silmät voivat olla kiinni?) tai juttelemaan muille aikuisille. Valitettavasti minun oletetaan katsovan myös muiden lasten perään, mutta sitä en tee ja siitä tulee usein palautetta, että "sen verran voisi katsoa, etteivät ehdi karkailemaan" - siis minulle tuntemattomat lapset!
Ei vanhemmuuttaan tarvitse somettaa ollakseen somessa. Somen äärellä voi rentoutua, upota omiin ajatuksiinsa, keskittyä kuuntelemaan ja olla vahvasti sitä mieltä, että kyllä kylä kasvattaa ja joku vanhus minun lapsestani huolehtii, eihän sillä ole muuta kuin aikaa ja yönsäkin se saa nukkua rauhassa.
Sinun aikanasi äidit laittoi lapsensa ihan yksikseen ulos tai menivät naistenlehden kanssa penkille. Ei he olleet IKINÄ lastensa kanssa.
Siis minunko lapsuudessani vai minun ollessani tuote äiti?
Vaikka sinun äitisi hylkäsi sinut, niin usko pois, kaikki lapset eivät olleet yhtä epämiellyttäviä kuin sinä. Meillä muilla äidit olivat lastensa kanssa laittamassa ruokaa, hoitamassa kasvimaata, opettamassa napin ompelua jne.
Eli lapset roikkui aikuisten mukana. Ei se aikuinen edes vienyt puistoon!
Minä voisin mielelläni hoitaa lapsia mutta ongelmana on se että niitä ei tuoda minulle hoitoon. Minun pitäisi omalla rahallani matkustaa hoitamaan lapsia mikä tarkoittaisi käytännössä sitä että joutuisin kävelemään huonolla jalallani ensin kilometrin bussipysäkille sitten mennä bussilla lasten luokse ja siellä päässä kävellä vielä kilometri. Bussiliput pitäisi itse ostaa. Autoa ei ole, pyörällä matka on liian pitkä minulle enkä oikein ymmärrä miksi terveet kaksi vanhempaa eivät voi tuoda lapsia itse luokseni ja hakea pois kun heillä kuitenkin on kaksi autoa. Valittavat kyllä että pitäisi saada lapsia jonnekin hoitoon mutta eivät itse tee asialle mitään. Molempien isovanhemmat hoitavat noita lapsia jo paljon ja kuskaavat heitä joka paikkaan joten ehkä valitus on vain valituksen vuoksi.
"Vuoden työsopimuksia ilman perustetta lakimuutokset tulivat voimaan 1.6.2026."
https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/maaraaikaisia-tyosopimuksia-joustav…
80-luvulla kun olin lapsi, isovanhemmat otti kesäksi vähintään kuukaudeksi mökille, vanhempiani näin kun kävivät mökillä 2*kesässä. Uimataidottomia lapsia ei vahdittu vanhempien toimesta uimarannalla, olin itsekin uimassa 7-vuotiaana niin että meitä oli yksi uimataitoinen naapurin lapsi noin 12v ja hänen 5v pikkuveli. Rannalle mentiin pyörällä. Ja nykyisin edes uimakouluun ei voi viedä ilman että jää itse valvomaan lasta (uimakoulun ohje), eikä pyöräillä voi lapset ilman aikuista. Lapset leikki keskenään ilman valvontaa ulkona, nykyisin pitää olla aikuinen mukana ja läsnä. Ikinä ei kasarilla ollut aikuinen lösnä. Nykyisin on ruutuaika, kasarilla sai katsoa töllöstä vhsiä vaikka 16h putkeen päivässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä helevetin velvollisuus isovanhemmilla on hoitaa lapsenlapsia? Heitä vartenko te niitä teette. Jos ette itse pysty niistä lapsista vastuuta kantamaan, tai ette jaksa niitä hoitaa, niin jättäkää tekemättä.
Siskoni jäi juuri eläkkeelle ja sai ensimmäisen lapsenlapsensa jota innokkaasti hoitaa samalla kun toimii vanhan äitimme edunvalvojana. Äitimme tosin hokee että jokainen hoitakoon omat lapsensa; on vain unohtanut ettei ole aikoinaan itse hoitanut edes omia lapsiaan, saati sitten lastenlapsiaan.
Taitaa tuo mummo olla 70 luvun vanhempia jolloin lapsia ei kasvatettu lainkaan ja yhteiskunta oli syyllinen kaikkeen.
Nyt naiset revähtävät rumiksi alapäästään jo yhden synnytyksen jälkeen ja ovat raatoväsyneitä vaikka on kaikki koneet ja laitteet kodin hoidossa. Nääntyneet naiset huutavat, kuinka isovanhemmat syöttävät ja juottavat lapset piloilla pikku vierailun aikana. Kuinka isovanhemmat antavat tyhmiä ja paskoja lahjoja ja joku hullu mummo kutoo vielä sukkia.
Pitäkää tunkinne, vastuu lapsistanne on teidän!
Sääli lapsia, monille on onneksi vielä mummi ja vaari rakkaita ja tärkeitä puutteistaan huolimatta!
Ilmankos 70-luvun ihmisistä näkyy kasvatuksen puute tänä päivänäkin. Kaikissa kirjoituksissaan. Laiminlyödyt lapsiparat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyäidit roikkuu somessa, kuvaa itseään sinne tai riitelee nettipalstoilla. Tämä on varmaan 5. Sukupolvi jossa mummot on itse töissä ja asuu toisella puolen Suomea. Mikään ei ole enää muuttunut paitsi äideistä tullut minäkeskeisempiä. Minä ja minun lapset eikä muista niin väliä...
Aiemmin jo kommentoin, mut uudestaan: en tunne yhtään nykyäitiä, jotka somettais äitiyttään. Ja tunnen monia uusia vanhempia. Kaikki nämä nuoret perheet ovat hyvin tiedostavia, eivätkä todellakaan käytä aikaansa somessa.
Taitaa olla joku harha, kun jotkut ovat näitä influenssereita, niin käsitys on, et se olis joku sukupolvijuttu.
Tämmöisenä lapsenlapsia vahtivana isoäitinä joudun olemaan eri mieltä. Vietän leikkipuistossa noin 2 tuntia päivässä, ympärillä runsaasti muitakin ja olen ainoa, jolla ei ole puhelin kädessä. Minä olen lapsenlapsen kanssa, ohjaan, neuvon, ihailen, annan tehdä ja kokeilla ihan rauhassa ja olen tarpeen tullen apuna. Olen ainoa laatuani, muut ympärillä keskittyvät puhelimeen (äänikirjaan, koska silmät voivat olla kiinni?) tai juttelemaan muille aikuisille. Valitettavasti minun oletetaan katsovan myös muiden lasten perään, mutta sitä en tee ja siitä tulee usein palautetta, että "sen verran voisi katsoa, etteivät ehdi karkailemaan" - siis minulle tuntemattomat lapset!
Ei vanhemmuuttaan tarvitse somettaa ollakseen somessa. Somen äärellä voi rentoutua, upota omiin ajatuksiinsa, keskittyä kuuntelemaan ja olla vahvasti sitä mieltä, että kyllä kylä kasvattaa ja joku vanhus minun lapsestani huolehtii, eihän sillä ole muuta kuin aikaa ja yönsäkin se saa nukkua rauhassa.
Sinun aikanasi äidit laittoi lapsensa ihan yksikseen ulos tai menivät naistenlehden kanssa penkille. Ei he olleet IKINÄ lastensa kanssa.
Siis minunko lapsuudessani vai minun ollessani tuote äiti?
Vaikka sinun äitisi hylkäsi sinut, niin usko pois, kaikki lapset eivät olleet yhtä epämiellyttäviä kuin sinä. Meillä muilla äidit olivat lastensa kanssa laittamassa ruokaa, hoitamassa kasvimaata, opettamassa napin ompelua jne.
70- luvun lähiölapsena me ulkoiltiin hyvin nuorena jo itsekseen. Avain vain kaulaan. Ei siellä pihoilla juuri aikuisia näkynyt. Vain ihan taaperoiden kanssa. Itsellä oli usein se ongelma omien lasten kanssa, kun piti revetä joka paikkaan. Lasten kanssa ulkoilua ja sitten pitäisi olla ruoka jo pöydässä. Töiden jälkeen harrastuksiin kuskaaminen ja bonuksena vielä osallistuminen kaikenmaailman tukihommiin niissä harrastuksissa. Mulla ei ollut juuri harrastuksia ja jos oli itse oli mentävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja siis jos äidillä/anopilla on omlut mummot ja kunnan kodinhoitajat hoitamassa hommat se paljon selittää miksi nyt ei jaksa nuoremmat kotitöitään ja lapsiaan kun ei lapsena/teininä ole tarvinnut osallistua ja oppia
En edelleenkään ymmärrä, mikä on se aikakausi, kun kunnalta on tullut kodinhoitajia siivoamaan ihan tavallisiin perheisiin. Ei ainakaan 70-80 -luvuilla.
80-luvulla ja vielä 90-luvun puolella, kunnes loppui
Kodinhoitajapalvelut loppuivat 90-luvulla, kun alle 3v subjektiinen kunnallinen päivähoito-oikeus saatiin maaliin ja rakennettua riittävästi päiväkoteja lapsille .
Toisin kuin täällä väitetään, ei kodinhoitajat tulleet pelkästään siivoamaan, kuin vanhuksille ja lapsiperheisiin tultiin hoitamaan lapsia, mutta noheimmat ja ahkerat kodinhoitajat siivosi, leipoi ja pyykkäsi, kun siihen aikaan lapsia ei tarvinnut aikuisten viihdyttää koko ajan ja passata. Jo pienetkin lapset osallistui kotitöihin.
Ei meillä koskaan kukaan lapsia hotianut, vaan nimenomaan teki kotitöitä. Ei siihen aikaan lapsia hoidettu. Ne notkui siinä jossakin milloin kenenkin jaloissa. Toki he kutsui syömään ja kattoi lapsille.
Siihen maailman aikaan, kun vielä kodinhoitajat kävi perheissä ja mummot hoiti lapsia, niin hoidoksi riitti, kun kaksi kertaa huusi rappusilta, nyt syömään ja kerran, nyt nukkumaan ja hampaanpesulle. Siinä oli se hoito, leikittiin metsässä ja käytiin uimassa, nuoremmat lapset mukana, jopa vauvat.
Oma "kesätyöni" alkoi 10v kun naapurin rouva joutui palaamaan töihin ja meidän 5-12v vastuulle jäi 6kk vauva, jota hoidettiin päivät ja oltiin metsisså, kun hoitopaikkaa ei saanut kuin syksyllä ja tänä 70-lvulla.Ja ei niitä kodinhoitajia ollt joka lähtöln.
Juurikin tämä. Vaatimukset äitiydelle olivat olemattomat.
Nykyään on ympäristön vaatimukset ja vanhempien omat vaatimukset, joiden vuoksi moni mieluummin ei ota toisen lasta hoitoon. Ruuat ovat vääriä, päiväuniaika väärä, leikit vääriä. Joskus ennen lapsi voitiin laittaa naapuriin ja oletettiin, että naapuri hoitaa kuten omiaan eikä sen ohjekirjan mukaan, jonka lapsen vanhemmat ovat itselleen laatineet.
Vanhemmat? Kyllä ne vaatimukset tulee ihan yhteiskunnalta.
Ai nekö vaatimukset, että meidän lapsi ei saa syödä jäätelöä tai pullaa, ei saa katsoa televisiota jne. ovat yhteiskunnalta tulevia? Yhteiskunnalla on näistä asioista suosituksia, mutta ei ehdottomia kieltoja kuin alkoholin ja tupakan suhteen.
Kyllä. Sekä terveellinen ruoka että ruutuajan rajaaminen ovat yhteiskunnan suosituksia. Eikä kukaan järkevä isovanhempi moista ihmettele. Itse kysyn aina erikseen sekä ruoat että tekemiset.
Siihenpä se isovanhempien hoito innokkuus katoaakin, jos jokaisella perheellä on omat ehdottomat vaatimukset, jos lastenlapsia 2-10 ja jokaisella lapselle omat käyttöohjeet ja suositukset.
Ja miten nämä uniikki lumihiutaleet pärjäävät päiväkodissa, harrastuksissa ja koulussa? Suositukset ovat suosituksia, mutta niitä ei aina pystytä toteuttamaan esim. päiväkodissa, jos esim.ateriaan on budjetoitu yksi euro.
Nykyään vanhemmilla on koko ajan syyllisyys jostakin. Arkea pitää suorittaa koko ajan, lapsilla pitää olla jo päiväkoti-iässä monta harrastusta, vapaa-ajalla täytyy koko ajan tehdä jotakin lapsilähtöistä lasten ehdoilla. Sitten mietit ruutuaikaa, terveellistä ruokavaliota, paljasjalkakenkiä ja turvaistuimia. Samalla tunteita pitää sanoittaa ja koetaan, että vanhempi ei saa koskaan näyttää negatiivisia tunteita, korottaa ääntään tai suuttua. Useimmat saavat lapsia reilusti yli kolmekymppisinä, jolloin raskaus itsessään sekä yövalvomiset ja lasten tarvitsevuus tuntuvat jo erilailla kuin parikymppisenä.
Vierailija kirjoitti:
Siinä kyllä lukee, että tuo on AMMATTILAISTEN HAVAINTO, ei äitien, mutta oli taas niin kiire päästä solvaamaan, ettet edes loppuun lukenut!
iltajuorun "ammattilaiset" ja "asiantuntijat" jo tiedetään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja siis jos äidillä/anopilla on omlut mummot ja kunnan kodinhoitajat hoitamassa hommat se paljon selittää miksi nyt ei jaksa nuoremmat kotitöitään ja lapsiaan kun ei lapsena/teininä ole tarvinnut osallistua ja oppia
En edelleenkään ymmärrä, mikä on se aikakausi, kun kunnalta on tullut kodinhoitajia siivoamaan ihan tavallisiin perheisiin. Ei ainakaan 70-80 -luvuilla.
80-luvulla ja vielä 90-luvun puolella, kunnes loppui
Kodinhoitajapalvelut loppuivat 90-luvulla, kun alle 3v subjektiinen kunnallinen päivähoito-oikeus saatiin maaliin ja rakennettua riittävästi päiväkoteja lapsille .
Toisin kuin täällä väitetään, ei kodinhoitajat tulleet pelkästään siivoamaan, kuin vanhuksille ja lapsiperheisiin tultiin hoitamaan lapsia, mutta noheimmat ja ahkerat kodinhoitajat siivosi, leipoi ja pyykkäsi, kun siihen aikaan lapsia ei tarvinnut aikuisten viihdyttää koko ajan ja passata. Jo pienetkin lapset osallistui kotitöihin.
Ei meillä koskaan kukaan lapsia hotianut, vaan nimenomaan teki kotitöitä. Ei siihen aikaan lapsia hoidettu. Ne notkui siinä jossakin milloin kenenkin jaloissa. Toki he kutsui syömään ja kattoi lapsille.
Siihen maailman aikaan, kun vielä kodinhoitajat kävi perheissä ja mummot hoiti lapsia, niin hoidoksi riitti, kun kaksi kertaa huusi rappusilta, nyt syömään ja kerran, nyt nukkumaan ja hampaanpesulle. Siinä oli se hoito, leikittiin metsässä ja käytiin uimassa, nuoremmat lapset mukana, jopa vauvat.
Oma "kesätyöni" alkoi 10v kun naapurin rouva joutui palaamaan töihin ja meidän 5-12v vastuulle jäi 6kk vauva, jota hoidettiin päivät ja oltiin metsisså, kun hoitopaikkaa ei saanut kuin syksyllä ja tänä 70-lvulla.Ja ei niitä kodinhoitajia ollt joka lähtöln.
Juurikin tämä. Vaatimukset äitiydelle olivat olemattomat.
Nykyään on ympäristön vaatimukset ja vanhempien omat vaatimukset, joiden vuoksi moni mieluummin ei ota toisen lasta hoitoon. Ruuat ovat vääriä, päiväuniaika väärä, leikit vääriä. Joskus ennen lapsi voitiin laittaa naapuriin ja oletettiin, että naapuri hoitaa kuten omiaan eikä sen ohjekirjan mukaan, jonka lapsen vanhemmat ovat itselleen laatineet.
Vanhemmat? Kyllä ne vaatimukset tulee ihan yhteiskunnalta.
Ai nekö vaatimukset, että meidän lapsi ei saa syödä jäätelöä tai pullaa, ei saa katsoa televisiota jne. ovat yhteiskunnalta tulevia? Yhteiskunnalla on näistä asioista suosituksia, mutta ei ehdottomia kieltoja kuin alkoholin ja tupakan suhteen.
Kyllä. Sekä terveellinen ruoka että ruutuajan rajaaminen ovat yhteiskunnan suosituksia. Eikä kukaan järkevä isovanhempi moista ihmettele. Itse kysyn aina erikseen sekä ruoat että tekemiset.
Siihenpä se isovanhempien hoito innokkuus katoaakin, jos jokaisella perheellä on omat ehdottomat vaatimukset, jos lastenlapsia 2-10 ja jokaisella lapselle omat käyttöohjeet ja suositukset.
Ja miten nämä uniikki lumihiutaleet pärjäävät päiväkodissa, harrastuksissa ja koulussa? Suositukset ovat suosituksia, mutta niitä ei aina pystytä toteuttamaan esim. päiväkodissa, jos esim.ateriaan on budjetoitu yksi euro.
No jos tuo on ylivoimaista niin parempi dementikon pysyäkin poissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja siis jos äidillä/anopilla on omlut mummot ja kunnan kodinhoitajat hoitamassa hommat se paljon selittää miksi nyt ei jaksa nuoremmat kotitöitään ja lapsiaan kun ei lapsena/teininä ole tarvinnut osallistua ja oppia
En edelleenkään ymmärrä, mikä on se aikakausi, kun kunnalta on tullut kodinhoitajia siivoamaan ihan tavallisiin perheisiin. Ei ainakaan 70-80 -luvuilla.
80-luvulla ja vielä 90-luvun puolella, kunnes loppui
Kodinhoitajapalvelut loppuivat 90-luvulla, kun alle 3v subjektiinen kunnallinen päivähoito-oikeus saatiin maaliin ja rakennettua riittävästi päiväkoteja lapsille .
Toisin kuin täällä väitetään, ei kodinhoitajat tulleet pelkästään siivoamaan, kuin vanhuksille ja lapsiperheisiin tultiin hoitamaan lapsia, mutta noheimmat ja ahkerat kodinhoitajat siivosi, leipoi ja pyykkäsi, kun siihen aikaan lapsia ei tarvinnut aikuisten viihdyttää koko ajan ja passata. Jo pienetkin lapset osallistui kotitöihin.
Ei meillä koskaan kukaan lapsia hotianut, vaan nimenomaan teki kotitöitä. Ei siihen aikaan lapsia hoidettu. Ne notkui siinä jossakin milloin kenenkin jaloissa. Toki he kutsui syömään ja kattoi lapsille.
Siihen maailman aikaan, kun vielä kodinhoitajat kävi perheissä ja mummot hoiti lapsia, niin hoidoksi riitti, kun kaksi kertaa huusi rappusilta, nyt syömään ja kerran, nyt nukkumaan ja hampaanpesulle. Siinä oli se hoito, leikittiin metsässä ja käytiin uimassa, nuoremmat lapset mukana, jopa vauvat.
Oma "kesätyöni" alkoi 10v kun naapurin rouva joutui palaamaan töihin ja meidän 5-12v vastuulle jäi 6kk vauva, jota hoidettiin päivät ja oltiin metsisså, kun hoitopaikkaa ei saanut kuin syksyllä ja tänä 70-lvulla.Ja ei niitä kodinhoitajia ollt joka lähtöln.
Juurikin tämä. Vaatimukset äitiydelle olivat olemattomat.
Nykyään on ympäristön vaatimukset ja vanhempien omat vaatimukset, joiden vuoksi moni mieluummin ei ota toisen lasta hoitoon. Ruuat ovat vääriä, päiväuniaika väärä, leikit vääriä. Joskus ennen lapsi voitiin laittaa naapuriin ja oletettiin, että naapuri hoitaa kuten omiaan eikä sen ohjekirjan mukaan, jonka lapsen vanhemmat ovat itselleen laatineet.
Vanhemmat? Kyllä ne vaatimukset tulee ihan yhteiskunnalta.
Ai nekö vaatimukset, että meidän lapsi ei saa syödä jäätelöä tai pullaa, ei saa katsoa televisiota jne. ovat yhteiskunnalta tulevia? Yhteiskunnalla on näistä asioista suosituksia, mutta ei ehdottomia kieltoja kuin alkoholin ja tupakan suhteen.
Kyllä. Sekä terveellinen ruoka että ruutuajan rajaaminen ovat yhteiskunnan suosituksia. Eikä kukaan järkevä isovanhempi moista ihmettele. Itse kysyn aina erikseen sekä ruoat että tekemiset.
Siihenpä se isovanhempien hoito innokkuus katoaakin, jos jokaisella perheellä on omat ehdottomat vaatimukset, jos lastenlapsia 2-10 ja jokaisella lapselle omat käyttöohjeet ja suositukset.
Ja miten nämä uniikki lumihiutaleet pärjäävät päiväkodissa, harrastuksissa ja koulussa? Suositukset ovat suosituksia, mutta niitä ei aina pystytä toteuttamaan esim. päiväkodissa, jos esim.ateriaan on budjetoitu yksi euro.
No jos tuo on ylivoimaista niin parempi dementikon pysyäkin poissa.
Ei kai nyt normaali aikuinen edes käytä dementikkoa tai hidasta vanhusta saadakseen vapaa-aikaa?
Vanhemmat? Kyllä ne vaatimukset tulee ihan yhteiskunnalta.