Lue keskustelun säännöt.
Pienten lasten äidit uupuvat nyt entistä enemmän. Syynä muuttunut isovanhemmuus.
Nyt on taas äidit uhrautumassa. Miten se muka voi isovanhempien syy olla, jos ei äidit omia lapsiaan jaksa hoitaa. Eläköön isovanhemmat sellaista elämää kuin elävät ja matkustelkoon niin paljon kuin sielu sietää.
Itsekin äitinä olen sitä mieltä, että jokaisen pitäisi tehdä tasan sen verran lapsia kuin itse jaksaa/pystyy hoitamaan. Ilman muiden apua. Sen takia meilläkin lapsimäärä on tasan 2.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/86266614-d828-47d8-bd40-781392fd654a
Kommentit (3289)
Vierailija kirjoitti:
Jonkun lealavenin ja virpimiettisen ym lapset ovat mummot hoitaneet aikuisiksi. Danny veljineen oli myös vanhempiensa hylkäämät.
Sitäkö täällä siis ihannoidaan, vanhemmat tahtois keskittyä omiin juttuihin ja mummot hoitais lapset?
MITÄÄN ei ole olemassa siinä kahden ääripään välissä? Onko korviesi välissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonkun lealavenin ja virpimiettisen ym lapset ovat mummot hoitaneet aikuisiksi. Danny veljineen oli myös vanhempiensa hylkäämät.
Sitäkö täällä siis ihannoidaan, vanhemmat tahtois keskittyä omiin juttuihin ja mummot hoitais lapset?
MITÄÄN ei ole olemassa siinä kahden ääripään välissä? Onko korviesi välissä?
Mitäpä sinä opettajana olet itse mieltä tuosta henkilöön käymisestäsi taaskin ihan asiallisen viestin jälkeen? Miten meni noin niin kuin omsta mielestä?
Enkä ole edellisen vistin kirjoittaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonkun lealavenin ja virpimiettisen ym lapset ovat mummot hoitaneet aikuisiksi. Danny veljineen oli myös vanhempiensa hylkäämät.
Sitäkö täällä siis ihannoidaan, vanhemmat tahtois keskittyä omiin juttuihin ja mummot hoitais lapset?
MITÄÄN ei ole olemassa siinä kahden ääripään välissä? Onko korviesi välissä?
Mitäpä sinä opettajana olet itse mieltä tuosta henkilöön käymisestäsi taaskin ihan asiallisen viestin jälkeen? Miten meni noin niin kuin omsta mielestä?
Enkä ole edellisen vistin kirjoittaja.
Niin, onko välissä mitään? Miksi puolustat moista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä työtä tuon rankkuutta nykyisin. Mietin ammatteja, lääkäri, ravintolan kokki, kirjanpitäjä, ompelija, talouspäällikkö, myyjä, copywriter, kunnan virkanainen, naispuolinen raksainssi tai tuotantopäällikkö.
Miksi esim nuo työt olisivat nykyisin sen rankempia kuin ennen? Naiset ei enää ees tiilenkantajina.
Kuinka pitkä kokemus sulla on noista töistä? Muutamassa vuodessa sitä ei välttämättä huomaa.
43 vuotta olin työelämässä. Joku käsitys on työnteosta eri aloiltakin sukulaisten ja tuttujen kertomina. En tiedä niin väsyneitä jotka eivät edes päiväkotiin jaksaneet lapsia viedä. Tai että lapset joka viikomloppu yökylissä mummoilla.
Voisitko ottaa itsellesi tutun ammatin ja kertoa miksi se nyt on raskaampi kuin 25 vuotta sitten?
Voin toki. Kerro sinä ensin siitä omastasi, mistä sinulla itselläsi on kokemusta. Ei mitään välikäsien kertomaa.
Taloushallinnon työt. Mies teollisuuden kolmivuorossa.
Kertopa sinä nyt vuorostasi alasta jossa on rankempaa kuin ennen?
Olen myös ihmetellyt sitä, miten kaikki työt ovat nykyään muka raskaampia kuin ennen. Itse olen ollut it-alalla 80-luvulta lähtien ja 90-luvulta lähtien se on ollut yhtä yt-neuvottelujen pyöritystä. Ohjelmointikieliä, ohjelmistoja ja metodeja tulee ja menee, aina joku murrosvaihe menossa.
Toimistotyöt. Kun aloitin 80-luvulla, oli työpaikalla luppoaikaakin välillä. Vuoden aikana oli hiljaisempia kausia myös 90-luvulla. 2000-luvulla alkoi töiden tehostaminen. Eläköityvien tilalle ei aina otettu enää korvaavia työntekijöitä vaan henkilöstöä vähennettiin. Töitä alettiin jakaa niin että kiireestä tuli ympärivuotista. Siirryttiin paperittomaan toimistoon, "kaikki" siirtyi tietokoneille.
Onhan selvä ettei yrityksissä kannata pitää väkeä jouten olemassa. Itse muistan että puhelinvaihteellakin oli jotain sivuhommia joilla ei niin kiire. Koska kaikki tehtiin käsin oli sitä aputyövoiman tarvetta. Kyllähän "asiantuntijatöitä" tekevillä silloinkin oli täysi työmäärä.
Ja täällä tietysti puhutaan toimistotöistä, kyllä naiset tehtaissa tosiaan tekivät töitä sen työajan. Nytkin unohtuu että on esim päiväkotien työvoima, siivoojat, naisbussikuskit, monen alan naisia joilla työaika myös on työntekoa ilman palavereja, jotka kahvitulset katkoo asisntuntijoiden työpäivää.
Muuten samaa mieltä, mutta kahvipalaverit ovat loppuneet, kun palaverit ovat siirtyneet Teamsiin. Samalla myös matkat palavereihin ovat jääneet pois. Joku voi kokea tämän kiireen lisääntymisenä. Itse en ainakaan kaipaa niitä ulkomaan palavereja, joihin piti lähteä lentokentälle työpäivän jälkeen, seuraava päivä palavereja, yöllä kotiin ja aamulla taas töihin. Itselle nykyiset etätyöt sopivat ja ovat aiempaa kevyempiä, kun kaikki turha matkustaminen on jäänyt pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonkun lealavenin ja virpimiettisen ym lapset ovat mummot hoitaneet aikuisiksi. Danny veljineen oli myös vanhempiensa hylkäämät.
Sitäkö täällä siis ihannoidaan, vanhemmat tahtois keskittyä omiin juttuihin ja mummot hoitais lapset?
MITÄÄN ei ole olemassa siinä kahden ääripään välissä? Onko korviesi välissä?
Mitäpä sinä opettajana olet itse mieltä tuosta henkilöön käymisestäsi taaskin ihan asiallisen viestin jälkeen? Miten meni noin niin kuin omsta mielestä?
Enkä ole edellisen vistin kirjoittaja.
Niin, onko välissä mitään? Miksi puolustat moista?
Se oikeutti sinut siis hyökkäämään pilkallisesti ja ilkeästi henkilöön sen sijaan, että olisit voinut keskustella aiheesta, siis onko siinä välissä kenties jotain muuta.
Ei tarvitse ihmetellä miksi kouluissa kiusataan toisia oppilaita niin paljon kuin nykyään, kun opettjat näyttävät olevan kiusaamisessa noin erinomaisia itsekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työelämän raskaudesta. Itse olen ammatissa, joka on ollut olemassa jo 40 vuotta sitten. Kyseessä siis ns. asiantuntija-ammatti. Viime vuosina ok jäänyt eläkkeelle kollegoita, joista osa on tehnyt työtä parhaimmillaan 40 vuotta. Kyseessä on ns. projektityö, jossa on samanaikaisesti meneillään useampia projekteja.
Silloin kun eläköityneet kollegat ovat aloittaneet hommat, olinolemassa sihteerit ja tekstinkösittelijät, jotka olivat apuna projektissa, nyt kaikki työ tehdään itse. Vielä 15 vuotta sitten riitti, että projekteja oli vuodessa noin 10, eivätkä projektit menneet päällekkäin. Nyt projekteja pitää olla vuodessa lähes sata ja useampia yhtä aikaa. Toki tietotekninen kehitys on helpottanut asiaa, mutta samalla toimintaympäristö on muuttunut mm. kansainvälistymisen takia monimutkaisemmaksi ja projektit ovat vaikeutuneet.
Meiltä eläköityneet henkilöt ovat ihan poikki! Eivätkä he voi millään käsittää että miten oma sukupolveni jaksaa tällaista työelämää.Kuitenkin arvelen että suurin osa nuorista äiti-iässä olevista tekee ihan tavistyötä, työtunteja kai saisi monella olle enemmänkin kuin mitä saavat.
Eikä kansainvälisiä projekteja.
Niissäkin on tahti koventunut ja ehdot heikentyneet. Ota nyt vaikka kaupan kassa. Ennen kauppa oli auki kello 9-17/18 arkisin ja lauantaisin 9-/10-13/14. Vakituisen työpaikan sai keskikoulu-peruskoulu-todistuksella.
Nykyään on täysin erilaiset aukioloajat, koulutusvaatimukset ja työn ehdot.
Tapasin kerran eläkeläisen, joka oli pankinjohtajaksi päässyt suoraan opistosta. Merkonomin papereilla. Nykyään ne paperit riittää juuri ja juuri kaupan kassalle.
Pankinjohtajaksi? Huutonaurua! Ei ihme että Suomi kyykkäsi ysärin lamassa ja pankkeja kaatui oikealta ja vasemmalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonkun lealavenin ja virpimiettisen ym lapset ovat mummot hoitaneet aikuisiksi. Danny veljineen oli myös vanhempiensa hylkäämät.
Sitäkö täällä siis ihannoidaan, vanhemmat tahtois keskittyä omiin juttuihin ja mummot hoitais lapset?
MITÄÄN ei ole olemassa siinä kahden ääripään välissä? Onko korviesi välissä?
Mitäpä sinä opettajana olet itse mieltä tuosta henkilöön käymisestäsi taaskin ihan asiallisen viestin jälkeen? Miten meni noin niin kuin omsta mielestä?
Enkä ole edellisen vistin kirjoittaja.
Niin, onko välissä mitään? Miksi puolustat moista?
Se oikeutti sinut siis hyökkäämään pilkallisesti ja ilkeästi henkilöön sen sijaan, että olisit voinut keskustella aiheesta, siis onko siinä välissä kenties jotain muuta.
Ei tarvitse ihmetellä miksi kouluissa kiusataan toisia oppilaita niin paljon kuin nykyään, kun opettjat näyttävät olevan kiusaamisessa noin erinomaisia itsekin.
Kyseinen kiusaaja hyökkäsi, pilkkasi ja kiusasi. Samalla mitalla takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitäpäs sanot kun esiäitimme joutuivat heti synnytyksen jälkeen navettatöihin ym.Olisiko sinusta siihen?
Esiäitiemme aikaan oli myös lapsivuodeaika.
"Lääketieteellisesti lapsivuodeajalla (puerperium) tarkoitetaan synnytyksen jälkeistä 6–12 viikon ajanjaksoa, jolloin äidin elimistö palautuu raskaudesta Terveyskirjasto."
Toki aina ja kaikille se ei ole ollut mahdollista. Mutta varmasti useimmat sen käytti, jos oli mahdillista.
Kulttuurisia erojakin on perinteissä. Yhdysvalloissa äidit usein vieläkin käyvät töissä synnytykseen asti eikä äitiyslomia ole.
Luin hiljattain että Kiinassa ja Japanissa taas odottavan äidin olisi kuulunut levätä raskauden viimeinen kolmannes ja Kiinassa olisi ollut ajatus "synnytyskuukaudesta", jolloin äiti pysyi sisällä synnytyksen jälkeen lapsensa kanssa kuukauden.
"Kulttuurisia erojakin on perinteissä. Yhdysvalloissa äidit usein vieläkin käyvät töissä synnytykseen asti eikä äitiyslomia ole."
Todellakin. Tuolla on moni osavaltio kieltänyt kaikki abortit nyt. Vaikka naisen henki uhattuna, vaikka sikiö olisi jo kuollut kohtuun. Siinä on maa, joka ei naisen terveydestä välitä, äitiyslomia on turha odottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonkun lealavenin ja virpimiettisen ym lapset ovat mummot hoitaneet aikuisiksi. Danny veljineen oli myös vanhempiensa hylkäämät.
Sitäkö täällä siis ihannoidaan, vanhemmat tahtois keskittyä omiin juttuihin ja mummot hoitais lapset?
MITÄÄN ei ole olemassa siinä kahden ääripään välissä? Onko korviesi välissä?
Mitäpä sinä opettajana olet itse mieltä tuosta henkilöön käymisestäsi taaskin ihan asiallisen viestin jälkeen? Miten meni noin niin kuin omsta mielestä?
Enkä ole edellisen vistin kirjoittaja.
Niin, onko välissä mitään? Miksi puolustat moista?
Se oikeutti sinut siis hyökkäämään pilkallisesti ja ilkeästi henkilöön sen sijaan, että olisit voinut keskustella aiheesta, siis onko siinä välissä kenties jotain muuta.
Ei tarvitse ihmetellä miksi kouluissa kiusataan toisia oppilaita niin paljon kuin nykyään, kun opettjat näyttävät olevan kiusaamisessa noin erinomaisia itsekin.
Kyseinen kiusaaja hyökkäsi, pilkkasi ja kiusasi. Samalla mitalla takaisin.
Missä ihmeen kohtaa???
Viesti mihin vastasit oli: "Jonkun lealavenin ja virpimiettisen ym lapset ovat mummot hoitaneet aikuisiksi. Danny veljineen oli myös vanhempiensa hylkäämät.
Sitäkö täällä siis ihannoidaan, vanhemmat tahtois keskittyä omiin juttuihin ja mummot hoitais lapset?"
Luulisin tuon ensimmäisen kappaleen perustuvan ihan faktoihin. Ainkin Virpi Miettisen lapset hoiti todella äiti. Dannylla oli äitiinsä läheinen suhde, isä lähti kylläkin lätkimään.
Loppukappalekaan ei millään muotoa hyokkää, pilkkaa tai kiusaa ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitäpäs sanot kun esiäitimme joutuivat heti synnytyksen jälkeen navettatöihin ym.Olisiko sinusta siihen?
Esiäitiemme aikaan oli myös lapsivuodeaika.
"Lääketieteellisesti lapsivuodeajalla (puerperium) tarkoitetaan synnytyksen jälkeistä 6–12 viikon ajanjaksoa, jolloin äidin elimistö palautuu raskaudesta Terveyskirjasto."
Toki aina ja kaikille se ei ole ollut mahdollista. Mutta varmasti useimmat sen käytti, jos oli mahdillista.
Kulttuurisia erojakin on perinteissä. Yhdysvalloissa äidit usein vieläkin käyvät töissä synnytykseen asti eikä äitiyslomia ole.
Luin hiljattain että Kiinassa ja Japanissa taas odottavan äidin olisi kuulunut levätä raskauden viimeinen kolmannes ja Kiinassa olisi ollut ajatus "synnytyskuukaudesta", jolloin äiti pysyi sisällä synnytyksen jälkeen lapsensa kanssa kuukauden.
"Kulttuurisia erojakin on perinteissä. Yhdysvalloissa äidit usein vieläkin käyvät töissä synnytykseen asti eikä äitiyslomia ole."
Todellakin. Tuolla on moni osavaltio kieltänyt kaikki abortit nyt. Vaikka naisen henki uhattuna, vaikka sikiö olisi jo kuollut kohtuun. Siinä on maa, joka ei naisen terveydestä välitä, äitiyslomia on turha odottaa.
On verkkokalvolleni piirtynyt kuva Trumpista kavereineen allekirjoittamassa uusia aborttilakeja. Oval Office oli täynnä porukkaa, yhtään ainoaa naista ei ollut paikalla. Kuitenkin päätettiin naisten oikeudesta aborttiin.
Vierailija kirjoitti:
Koko otsikko pielessä. Ei ole isovanhempien syy millään mittarilla.
Ensinnäkin isä jakamaan vastuuta. Toiseksi yhteiskunta mahdollistamaan kotihoitoa ettei tarvitse kahta työtä tehdä. Jompi kumpi elättää kotona olevan eikä karkaa kun ei jaksanutkaan leikkiä perhettä.
"Toiseksi yhteiskunta mahdollistamaan kotihoitoa ettei tarvitse kahta työtä tehdä. Jompi kumpi elättää kotona olevan - - "
Tämä. se olisi lasten etu, se olisi perheiden etu. Oravanpyörässä juokseminen kun lapset on pieniä on hirveää, etenkin jos ei niitä tukiverkkoja ole.
Jos lasten kotihoitoa oikeasti arvostettaisiin... Aina vedotaan tutkimuksiin joissa "päiväkotihoidetut menestyy elämässä paremmin kuin kotihoidetut" mutta ei oteta huomioon sitä vääristymää, että jo vuosikymmeniä kotihoidetut ovat lähes kaikki niitä, joiden vanhemmilla ei ole ollut töitä mihin palata. On ollut muutenkin huonommat lähtökohdat. En mitenkään jaksa uskoa, että jokainen joka lapsiaan kotona hoitaisi, pilaisi lapsen tulevaisuuden kun on läsnä ne ensimmäiset vuodet. Moni tekisi sen valinnan, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Päiväkodeissa itse työskentelevät eivät aina haluaisi laittaa lapsiaan päiväkoteihin vaan haluaisivat hoitaa itse. Pilaisivatko he lapsensa jos kasvattaisivat itse??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä hinku teillä on oikein lähettää ne lapset kesäksi maalle mummolaan?
Epäilemättä niitäkin, maalaismummoloita, on. Omilla lapsillani, olen boomeri , ei ollut. Toinen ukki asui savossa pienen kaupungin yksiössä, omat vanhempani jo eläkkeellä vähän lähempänä vähän suuremman kaupungin kaksiossa. Toista mummoa ei enää ollut.
Ei mummolan tarvi maalla olla. Minun molemmat mummot asui kerrostaloissa, ei oltu koko kesää mutta koulujen lomilla aina. Hiihto- pääsiäis- syys- kaikilla lomilla useita viikkoja vuodessa yhteensä. Mun vanhemmat on boomereita, ja hoidattivat lapsiaan näin omilla vanhemmillaan. Itse olen x-sukupolvea ja mun lapsia ei ole isovanhemmat hoitaneet. Äitini sanoo, "ei minuakaan kukaan auttanut". Voi jestas sentään. Olen varmaan nähnyt unta, kun olen bussilla mennyt mummoloihin. Viikoiksi.
Iso D on itse kertonut lapsuudestaan. Äiti kaasasi elämäänsä jonkun aikaa ilman lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Virpi Miettisellä on yksi ainoa lapsi. Tytär Nina Nysten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ennen isovanhemmat osallistuivat aktiivisemmin perheen arkeen? Ei ole kiva ajatus, että yksin on pakko pärjätä.
Milloin "ennen", sota-ajan jälkeenkö 50-luvulla?
Jo 80-luvulla oli paljon työiässä olevia isovanhempia, jotka eivät ehtineet lastenlasten elämään osallistua. Tosin äitien uupumus ei ollut tuntematonta silloinkaan. Muistan kirjan nimeltä Väsynyt äiti, muistaakseni jonkinlainen akateeminen tutkimus.
Aina on ollut erilaisia kohtaloita. Olin 60-luvulla pienenä paljon sukulaisteni ja naapurien hoivissa, kun äiti ja isä kävivät töissä ja äiti myös opiskeli samalla. Olin välillä kaupunkimummoni luona, välillä maalaismummoni luona, välillä tätieni luona. Kai vanhempani maksoivatkin heille siitä jotain. Molemmat mummot tosin sitten kuolivat jo 60-luvun lopussa. Oli ollut raskas elämä.
Ihanne on siis, että mummut hoitavat lastenlapsia vielä viimeisillä voimillaan kuolinvuoteellaan ja sitten kaatuvat saappaat jalassa hautaan, etteivät vaan ehdi oleman vaivaksi lapsilleen tai yhteiskunnalle.
Ei se mikään ihanne ole. Kerroin vain, että tällaistakin on ollut. Muistan, että aika moni koulukaverini koulussa myös kertoi olleensa lomilla mummolassa ja sukulaisten luona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ennen isovanhemmat osallistuivat aktiivisemmin perheen arkeen? Ei ole kiva ajatus, että yksin on pakko pärjätä.
Milloin "ennen", sota-ajan jälkeenkö 50-luvulla?
Jo 80-luvulla oli paljon työiässä olevia isovanhempia, jotka eivät ehtineet lastenlasten elämään osallistua. Tosin äitien uupumus ei ollut tuntematonta silloinkaan. Muistan kirjan nimeltä Väsynyt äiti, muistaakseni jonkinlainen akateeminen tutkimus.
Aina on ollut erilaisia kohtaloita. Olin 60-luvulla pienenä paljon sukulaisteni ja naapurien hoivissa, kun äiti ja isä kävivät töissä ja äiti myös opiskeli samalla. Olin välillä kaupunkimummoni luona, välillä maalaismummoni luona, välillä tätieni luona. Kai vanhempani maksoivatkin heille siitä jotain. Molemmat mummot tosin sitten kuolivat jo 60-luvun lopussa. Oli ollut raskas elämä.
Ihanne on siis, että mummut hoitavat lastenlapsia vielä viimeisillä voimillaan kuolinvuoteellaan ja sitten kaatuvat saappaat jalassa hautaan, etteivät vaan ehdi oleman vaivaksi lapsilleen tai yhteiskunnalle.
Ei se mikään ihanne ole. Kerroin vain, että tällaistakin on ollut. Muistan, että aika moni koulukaverini koulussa myös kertoi olleensa lomilla mummolassa ja sukulaisten luona.
Niin erilaista elämä on voinut olla eri paikoissa. Olen itse maalta kotoisin. En muista kenenkään ystäväni tai koulukaverini olleen isovanhemmillaan ainakaan pidempia aikoja hoidossa lomillaan. Vierailuista sukulaisissa tietysti kerrottiin ja omiakin isovanhempiani käytiin kesällä koko perheenä katsomassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ennen isovanhemmat osallistuivat aktiivisemmin perheen arkeen? Ei ole kiva ajatus, että yksin on pakko pärjätä.
Milloin "ennen", sota-ajan jälkeenkö 50-luvulla?
Jo 80-luvulla oli paljon työiässä olevia isovanhempia, jotka eivät ehtineet lastenlasten elämään osallistua. Tosin äitien uupumus ei ollut tuntematonta silloinkaan. Muistan kirjan nimeltä Väsynyt äiti, muistaakseni jonkinlainen akateeminen tutkimus.
Aina on ollut erilaisia kohtaloita. Olin 60-luvulla pienenä paljon sukulaisteni ja naapurien hoivissa, kun äiti ja isä kävivät töissä ja äiti myös opiskeli samalla. Olin välillä kaupunkimummoni luona, välillä maalaismummoni luona, välillä tätieni luona. Kai vanhempani maksoivatkin heille siitä jotain. Molemmat mummot tosin sitten kuolivat jo 60-luvun lopussa. Oli ollut raskas elämä.
Ihanne on siis, että mummut hoitavat lastenlapsia vielä viimeisillä voimillaan kuolinvuoteellaan ja sitten kaatuvat saappaat jalassa hautaan, etteivät vaan ehdi oleman vaivaksi lapsilleen tai yhteiskunnalle.
Ei se mikään ihanne ole. Kerroin vain, että tällaistakin on ollut. Muistan, että aika moni koulukaverini koulussa myös kertoi olleensa lomilla mummolassa ja sukulaisten luona.
Niin erilaista elämä on voinut olla eri paikoissa. Olen itse maalta kotoisin. En muista kenenkään ystäväni tai koulukaverini olleen isovanhemmillaan ainakaan pidempia aikoja hoidossa lomillaan. Vierailuista sukulaisissa tietysti kerrottiin ja omiakin isovanhempiani käytiin kesällä koko perheenä katsomassa.
Yksi mun kavereistani asui kokonaan mummullaan. Äiti oli töissä laivoilla ja ei ilmeisesti sopinut lapsen huoltajaksi. Kaverini ei edes tavannut äitiään vuosiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko otsikko pielessä. Ei ole isovanhempien syy millään mittarilla.
Ensinnäkin isä jakamaan vastuuta. Toiseksi yhteiskunta mahdollistamaan kotihoitoa ettei tarvitse kahta työtä tehdä. Jompi kumpi elättää kotona olevan eikä karkaa kun ei jaksanutkaan leikkiä perhettä.
"Toiseksi yhteiskunta mahdollistamaan kotihoitoa ettei tarvitse kahta työtä tehdä. Jompi kumpi elättää kotona olevan - - "
Tämä. se olisi lasten etu, se olisi perheiden etu. Oravanpyörässä juokseminen kun lapset on pieniä on hirveää, etenkin jos ei niitä tukiverkkoja ole.
Jos lasten kotihoitoa oikeasti arvostettaisiin... Aina vedotaan tutkimuksiin joissa "päiväkotihoidetut menestyy elämässä paremmin kuin kotihoidetut" mutta ei oteta huomioon sitä vääristymää, että jo vuosikymmeniä kotihoidetut ovat lähes kaikki niitä, joiden vanhemmilla ei ole ollut töitä mihin palata. On ollut muutenkin huonommat lähtökohdat. En mitenkään jaksa uskoa, että jokainen joka lapsiaan kotona hoitaisi, pilaisi lapsen tulevaisuuden kun on läsnä ne ensimmäiset vuodet. Moni tekisi sen valinnan, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Päiväkodeissa itse työskentelevät eivät aina haluaisi laittaa lapsiaan päiväkoteihin vaan haluaisivat hoitaa itse. Pilaisivatko he lapsensa jos kasvattaisivat itse??
Kotihoidosta on tullut nykyaikana ihan melkein jo kirosana. Nytkin on uutisoitu pyrkimyksistä lopettaa kotihoidontuki kokonaan. Lapset pitäisi saada viimeistään vuosikkaina kuntien broilerihautomoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko otsikko pielessä. Ei ole isovanhempien syy millään mittarilla.
Ensinnäkin isä jakamaan vastuuta. Toiseksi yhteiskunta mahdollistamaan kotihoitoa ettei tarvitse kahta työtä tehdä. Jompi kumpi elättää kotona olevan eikä karkaa kun ei jaksanutkaan leikkiä perhettä.
"Toiseksi yhteiskunta mahdollistamaan kotihoitoa ettei tarvitse kahta työtä tehdä. Jompi kumpi elättää kotona olevan - - "
Tämä. se olisi lasten etu, se olisi perheiden etu. Oravanpyörässä juokseminen kun lapset on pieniä on hirveää, etenkin jos ei niitä tukiverkkoja ole.
Jos lasten kotihoitoa oikeasti arvostettaisiin... Aina vedotaan tutkimuksiin joissa "päiväkotihoidetut menestyy elämässä paremmin kuin kotihoidetut" mutta ei oteta huomioon sitä vääristymää, että jo vuosikymmeniä kotihoidetut ovat lähes kaikki niitä, joiden vanhemmilla ei ole ollut töitä mihin palata. On ollut muutenkin huonommat lähtökohdat. En mitenkään jaksa uskoa, että jokainen joka lapsiaan kotona hoitaisi, pilaisi lapsen tulevaisuuden kun on läsnä ne ensimmäiset vuodet. Moni tekisi sen valinnan, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Päiväkodeissa itse työskentelevät eivät aina haluaisi laittaa lapsiaan päiväkoteihin vaan haluaisivat hoitaa itse. Pilaisivatko he lapsensa jos kasvattaisivat itse??
Luin kerran yhdestä lääketieteen väitöskirjasta, minkä otsikko käsitteli kotihoidon, lähinnä äiti-lapsisuhteen, merkitystä siihen, miten aikuisena päälle viisikymppiseen saattoi saada sydäninfarktin. Väikkäri sai oikeasti väitettyä, että ne yli viisikymppisten sydäninfarktit olivat äitien syytä.
Jonkun lealavenin ja virpimiettisen ym lapset ovat mummot hoitaneet aikuisiksi. Danny veljineen oli myös vanhempiensa hylkäämät.
Sitäkö täällä siis ihannoidaan, vanhemmat tahtois keskittyä omiin juttuihin ja mummot hoitais lapset?