Lue keskustelun säännöt.
Pienten lasten äidit uupuvat nyt entistä enemmän. Syynä muuttunut isovanhemmuus.
Nyt on taas äidit uhrautumassa. Miten se muka voi isovanhempien syy olla, jos ei äidit omia lapsiaan jaksa hoitaa. Eläköön isovanhemmat sellaista elämää kuin elävät ja matkustelkoon niin paljon kuin sielu sietää.
Itsekin äitinä olen sitä mieltä, että jokaisen pitäisi tehdä tasan sen verran lapsia kuin itse jaksaa/pystyy hoitamaan. Ilman muiden apua. Sen takia meilläkin lapsimäärä on tasan 2.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/86266614-d828-47d8-bd40-781392fd654a
Kommentit (2914)
Ei se pulsaattori sen kummempi laite ole kuin nykyiset. En ymmärrä miten se täällä koetaan kuuraketiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua on alkanut tökkiä tää uupumuspuhe. Aina vaan uuvutaan. Koittakaa nyt relata. Ei niitä mummoja edelliselläkään ikäluokalla ollut aina lähellä. suurimmalla osalla mummut oli kaukana. Puhutaan omasta ikäluokastani eli 50+. Meidän vanhemmat lähti maaseudulta kaupunkeihin ja sinne ne isovanhemmat jäi jonnekin periferiaan. Itse muistan tasan kerran olleeni isovanhemmilla noin 10 vuotiaana muutaman päivän, kun vanhemmat kävi matkalla. Muuten nähtiin vain 3-4 krt/vuosi ja silloin oli vanhemmat mukana, kun ajettiin se 200km yökylään koko perhe.
Jos menen vielä edelliseen sukupolveen eli näihin sodan käyneisiin. Köyhyydessä hoidettiin isoa lapsilaumaa alkeellisissa olosuhteissa ja esimerkiksi kummallakaan puolella meillä ei ollut mitään mummuja auttamassa. Toisella vanhemmat kuoli silloin, kun lapsia alkoi tulla ja toisella äidit asui toisella puolen Suomea. Yksin siinä taaplattiin 4-5 pientä lasta jaloissa köyhässä elämässä.
Meillä mummut on olleet lähellä, mutta esimerkiksi meidän 16-vuotias on ollut kolme yötä yökylässä isovanhemmilla ja nekin joskus 3-6v ja oltu esim. laivalla. Miksi ihmeessä me sinne yöksi veisimme? Joskus päivällä viety pienenä hetkeksi, kun mummu pyysi. Totta kai nähty usein, mutta ei heitä hoitopaikkana ole sen kummemmin pidetty.
Ketään ei kiinnosta sun paasaus tai typerät muistelot.
Lumihiutaleella meni ihon alle.
-eri
Kukaan ei jaksa lukea tuhannetta kertaa pulsaattorimuisteloita.
Mieluummin niitä lukee kuin sinun jatkuvaa uhoamista siitä, mitä sinä et halua lukea. Pulsaattorikonemuistelot kertovat siitä, millainen Suomi oli vain puoli vuosisataa sitten.
Kyllä se opittiin jo siinä 40. mainitsemiskerralla.
Luuletko että ne ovat kaikki saman kirjoittajan kirjoittamia? Näin pitkässä ketjussa on monia kymmeniä jos ei jopa satoja eri kirjoittajia. Jokaisella on omia kokemuksia aiheesta. Jos ja kun lukemaan tai kirjoittaamaan tulee uusi henkilö, ei voi miteenkään velvoittaa häntä ensin lukemaan mitä muut lähemmäs 3000 viestiä 128 sivulla sisältävät.
Nuo sinun kettuilusi on myös opittu jo aika päivää sitten, joten voit siis ihan itse lopettaa itsesi toistamisen.
Negatiivinen nuoli tuli alle minuutissa. Ihan aikuisten oikeastiko sinä vietät tämänkin kauniin kesäpäivän aamusta iltaan koko päivän täällä vauvalla tässä ketjussa, koko ajan päivittäen sivua koska tulee uusi viesti mihin voi käydä kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Ei se pulsaattori sen kummempi laite ole kuin nykyiset. En ymmärrä miten se täällä koetaan kuuraketiksi.
Oletko pessyt pyykkejä pulsattorikoneella? Onhan nämä nykyaikaiset pesukoneet ihan valovuoden päässä pulsaattorikoneista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se pulsaattori sen kummempi laite ole kuin nykyiset. En ymmärrä miten se täällä koetaan kuuraketiksi.
Oletko pessyt pyykkejä pulsattorikoneella? Onhan nämä nykyaikaiset pesukoneet ihan valovuoden päässä pulsaattorikoneista.
Olen. Kotona oli sellainen, opiskelija-aikoina käytin sellaista ja mökillä on sellainen uusversio. Lapsena mun tehtävå oli vahtia vesiletkua ja kääntää kampea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se pulsaattori sen kummempi laite ole kuin nykyiset. En ymmärrä miten se täällä koetaan kuuraketiksi.
Oletko pessyt pyykkejä pulsattorikoneella? Onhan nämä nykyaikaiset pesukoneet ihan valovuoden päässä pulsaattorikoneista.
Ovat, mutta niin oli pulsaattorikonekin pyykkilaudasta. Kaikkien koneiden kehitys on ollut huimaa viimeiset sata vuotta ja viimeisen 50-60 vuoden aikana niihin ovat päässeet käsiksi muutkin kuin rikkaimmat. Mutta ilmeisesti tämän tyyppiset parannukset eivät kokonaisuutena ole parantaneet ihmisten elämää, kun täällä jotkut tuntuvat haikailevan.aikaan ennen niitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun vanhemmista ja miehini vanhemmista tuli mummoja ja vaareja alle 50 vuotiaina.
Pääsivät myös järkijään eläkkeelle 60 veenä.
Itselläni on ikää 56 vuotta eikä ole vielä lapsenlapsia. Eläkkeelle pääsen ehkäpä joskus 68 veenä. Lisäksi fyysinen vuorotyö, näin on menty jo 35 vuotta. Pää ja kroppa reistaa.
Tajuan jo nyt että en tule jaksamaan niin paljoa tulevaisuudessa lastenlasten kanssa, jos niitä nyt joskus tulee.
Sula mahdottomuus.
Vierailija kirjoitti:
Minun vanhemmista ja miehini vanhemmista tuli mummoja ja vaareja alle 50 vuotiaina.
Pääsivät myös järkijään eläkkeelle 60 veenä.
Itselläni on ikää 56 vuotta eikä ole vielä lapsenlapsia. Eläkkeelle pääsen ehkäpä joskus 68 veenä. Lisäksi fyysinen vuorotyö, näin on menty jo 35 vuotta. Pää ja kroppa reistaa.
Tajuan jo nyt että en tule jaksamaan niin paljoa tulevaisuudessa lastenlasten kanssa, jos niitä nyt joskus tulee.
Sula mahdottomuus.
Tietty jos voisin hypätä hamsterinpyörästä, ja yhteiskunta elättäis mut eläkkeelle asti.
Niin olis varmasti enemmän intoa ja puhtia kaikkeen muuhunkin kun töissä käyntiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun vanhemmista ja miehini vanhemmista tuli mummoja ja vaareja alle 50 vuotiaina.
Pääsivät myös järkijään eläkkeelle 60 veenä.
Itselläni on ikää 56 vuotta eikä ole vielä lapsenlapsia. Eläkkeelle pääsen ehkäpä joskus 68 veenä. Lisäksi fyysinen vuorotyö, näin on menty jo 35 vuotta. Pää ja kroppa reistaa.
Tajuan jo nyt että en tule jaksamaan niin paljoa tulevaisuudessa lastenlasten kanssa, jos niitä nyt joskus tulee.
Sula mahdottomuus.
Tietty jos voisin hypätä hamsterinpyörästä, ja yhteiskunta elättäis mut eläkkeelle asti.
Niin olis varmasti enemmän intoa ja puhtia kaikkeen muuhunkin kun töissä käyntiin.
Ota ove niin voit vähentää työntekoa. En kyllä täysin ymmärrä, miten ei mitään säästöjä tuonikäisellä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun vanhemmista ja miehini vanhemmista tuli mummoja ja vaareja alle 50 vuotiaina.
Pääsivät myös järkijään eläkkeelle 60 veenä.
Itselläni on ikää 56 vuotta eikä ole vielä lapsenlapsia. Eläkkeelle pääsen ehkäpä joskus 68 veenä. Lisäksi fyysinen vuorotyö, näin on menty jo 35 vuotta. Pää ja kroppa reistaa.
Tajuan jo nyt että en tule jaksamaan niin paljoa tulevaisuudessa lastenlasten kanssa, jos niitä nyt joskus tulee.
Sula mahdottomuus.
Tietty jos voisin hypätä hamsterinpyörästä, ja yhteiskunta elättäis mut eläkkeelle asti.
Niin olis varmasti enemmän intoa ja puhtia kaikkeen muuhunkin kun töissä käyntiin.
Ota ove niin voit vähentää työntekoa. En kyllä täysin ymmärrä, miten ei mitään säästöjä tuonikäisellä ole.
Edellinen kertoi olevansa 56 vuotias, syntynyt siten 1970. Oven saa aikaisintaan 3 vuotta ennen varsinaista eläkeikää. 1970 syntyneillä eläkeikä lienee 66-67 vuotta, aika monta vuotta hänellä on vielä jäljellä siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se ove silti keventää useamman vuoden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun vanhemmista ja miehini vanhemmista tuli mummoja ja vaareja alle 50 vuotiaina.
Pääsivät myös järkijään eläkkeelle 60 veenä.
Itselläni on ikää 56 vuotta eikä ole vielä lapsenlapsia. Eläkkeelle pääsen ehkäpä joskus 68 veenä. Lisäksi fyysinen vuorotyö, näin on menty jo 35 vuotta. Pää ja kroppa reistaa.
Tajuan jo nyt että en tule jaksamaan niin paljoa tulevaisuudessa lastenlasten kanssa, jos niitä nyt joskus tulee.
Sula mahdottomuus.
Tietty jos voisin hypätä hamsterinpyörästä, ja yhteiskunta elättäis mut eläkkeelle asti.
Niin olis varmasti enemmän intoa ja puhtia kaikkeen muuhunkin kun töissä käyntiin.
Ota ove niin voit vähentää työntekoa. En kyllä täysin ymmärrä, miten ei mitään säästöjä tuonikäisellä ole.
Edellinen kertoi olevansa 56 vuotias, syntynyt siten 1970. Oven saa aikaisintaan 3 vuotta ennen varsinaista eläkeikää. 1970 syntyneillä eläkeikä lienee 66-67 vuotta, aika monta vuotta hänellä on vielä jäljellä siihen.
Korjaan eläkeikäarvioni. 1964 syntyneillä eläkeikä on 65 vuotta ja nykyisen lain puitteissa sitä voi nostaa korkeintaan 2 kk per ikäluokka. Joten 1970 syntyneillä se on korkeintaan 66 vuotta, oven he voisivat saada 63 vuotiaina. Vaikka ehditään lakia sitä ennen muuttaa ja poistaa koko ove, senkin suuntaisia ehdotuksia välillä heitellään ilmaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ompa se kovaa nykyajan naisille vaikka kaikki tulee kun manulle illallinen toista soli ennen tänään ei tienny mitä huomenna syödään vai suodäänkö ollenkaa
Ei ehi, kun pitää käydä Tinder-treffeillä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua on alkanut tökkiä tää uupumuspuhe. Aina vaan uuvutaan. Koittakaa nyt relata. Ei niitä mummoja edelliselläkään ikäluokalla ollut aina lähellä. suurimmalla osalla mummut oli kaukana. Puhutaan omasta ikäluokastani eli 50+. Meidän vanhemmat lähti maaseudulta kaupunkeihin ja sinne ne isovanhemmat jäi jonnekin periferiaan. Itse muistan tasan kerran olleeni isovanhemmilla noin 10 vuotiaana muutaman päivän, kun vanhemmat kävi matkalla. Muuten nähtiin vain 3-4 krt/vuosi ja silloin oli vanhemmat mukana, kun ajettiin se 200km yökylään koko perhe.
Jos menen vielä edelliseen sukupolveen eli näihin sodan käyneisiin. Köyhyydessä hoidettiin isoa lapsilaumaa alkeellisissa olosuhteissa ja esimerkiksi kummallakaan puolella meillä ei ollut mitään mummuja auttamassa. Toisella vanhemmat kuoli silloin, kun lapsia alkoi tulla ja toisella äidit asui toisella puolen Suomea. Yksin siinä taaplattiin 4-5 pientä lasta jaloissa köyhässä elämässä.
Meillä mummut on olleet lähellä, mutta esimerkiksi meidän 16-vuotias on ollut kolme yötä yökylässä isovanhemmilla ja nekin joskus 3-6v ja oltu esim. laivalla. Miksi ihmeessä me sinne yöksi veisimme? Joskus päivällä viety pienenä hetkeksi, kun mummu pyysi. Totta kai nähty usein, mutta ei heitä hoitopaikkana ole sen kummemmin pidetty.
Ketään ei kiinnosta sun paasaus tai typerät muistelot.
Lumihiutaleella meni ihon alle.
-eri
Kukaan ei jaksa lukea tuhannetta kertaa pulsaattorimuisteloita.
No jokainen voi pättää, lukeeko toisen muistelot vai ei. Mutta en ymmärrä, miten tuo muostelo on kannanotto nykyäitien väsymykseen. Mitä sitten, vaikka joskus on ollut erilaiset olosuhteet ja paljon lapsia. Se ei nyt vaan auta yhtään ketään, niiden jankutus. Emmekä edelleenkään tiedä, kuinka väsyneitä äidit tuolloin olivat.
Noita muisteloita tungetaan tänne ihan vaan häirinnän takia.
Kyllä ne äidit väsyneitä olivat ja isoimmat lapset katkeria, koska joutuivat keskenkasvuisina aikuisen rooliin.
Äitini usein muisteli, kuinka joutui vastuuseen siivoamisesta ja sisarusten hoitamisesta, koska oli vanhin. Se vaan, että pikkusiskot olivat vuoden ja kaksi vuotta nuorempia. Mutta silti vanhin oli aina vastuussa. Myöhemmin tuli vielä kaksi veljeä. Apulainen oli joskus myös, mutta ei aina ja ei yötä. Vanhemmilla taiteilijoina ilta/matkatyö.
Vanhin veljeni on myös katkerana muistellut, kuinka hän on joutunut ottamaan liian nuorena vastuuta meistä muista. Äitini teki parhaansa, mutta hänelläkin iltatyö.
Väsymystä ja huolta on ollut kaikkina aikoina. Sen suhteen vanhemmuus ei ole muuttunut. Mutta yleiset vaatimukset kasvatuksen suhteen kyllä. Tai odotukset. Ainahan niitä on, muokkautuvat vaan eri aikoina.
Minä perin kaikki vaatteeni ja tarvikkeeni kahdelta vanhemmalta sisarukselta, kulahtaneita ja paikattuja ja kolhittuja.
Ja aina piti raahata mukana viisi vuotta nuorempaa siskoa ja leikittää sitä.
Ja mitä mun ns. äitini tekikään, kun mulla oli lapset pieniä, kahden vuoden ikäerolla kaksi tyttöä. Hän räyhäsi, miten niitä vanhemman siskon vaatteita EI SAA periyttää yhtään pienemmälle (minulle kyllä laitettiin 10 vuotta vanhemman veljen vaatteet!) ja että oli ehdoton nounou edes hetkellisesti laittaa lapsia leikkimään kesken, esim kun laittoi ruokaa.
Mietin että olinko nähnyt unta koko lapsuudestani, kun nuo jutut oli niin järjettömiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän jos lapsia on monta ja vuoden välein syntynyttä. Silloin ymmärtää väsymyksen mutta itse voi vaikuttaa siihen kuinka monta lasta haluaa ja jaksaa Perhehoitajalla voi olla neljä sijoitettua. Miten he jaksavat uupumatta? Erilaisia lapsia, eri perheistä erilaisine haasteineen.
Just kaveri kertoi tapauksesta, jossa isä oli unohtanut viedä lapsensa hoitoon, vaan lapsi oli unohtunut autoon koko päiväksi. Arvaatte seurauksen. Tähän voi nyt sit besservisserinä hokea, et ei pidä tehdä lapsia, jos niitä ei kykene hoitaa...tämä ei kylläkään tapahtunut Suomessa. Mutta väsyä voi kuka vaan, vaikka kuinka etukäteen asiaa miettisi.
Et sitten enää kauempaa esimerkkiä löytänyt, piti kaivaa Espanjassa tapahtunut onnettomuus esiin... Euroopassa asuu 743 miljoonaa ihmistä, Espanjassa 50 miljoonaa. Aika pieni on todennäköisyys, että tuollainen onnettomuus sattuu... Ja ilmiselvästi senkin on vielä ollut pakko olla isovanhempien syytä... 😎😹😹😹
Vierailija kirjoitti:
Minä perin kaikki vaatteeni ja tarvikkeeni kahdelta vanhemmalta sisarukselta, kulahtaneita ja paikattuja ja kolhittuja.
Ja aina piti raahata mukana viisi vuotta nuorempaa siskoa ja leikittää sitä.
Ja mitä mun ns. äitini tekikään, kun mulla oli lapset pieniä, kahden vuoden ikäerolla kaksi tyttöä. Hän räyhäsi, miten niitä vanhemman siskon vaatteita EI SAA periyttää yhtään pienemmälle (minulle kyllä laitettiin 10 vuotta vanhemman veljen vaatteet!) ja että oli ehdoton nounou edes hetkellisesti laittaa lapsia leikkimään kesken, esim kun laittoi ruokaa.
Mietin että olinko nähnyt unta koko lapsuudestani, kun nuo jutut oli niin järjettömiä!
Äitisi saattaa oikeasti olla muistamatta tapahtuneita asioita tai muistaa ne ihan eri tavalla, toisaalta sinunkin muistikuvasi saattavat olla vääriä. Muisti on vekkuli juttu, se saattaa tehdä jokaiselle tepposia. Vaikka tietäisit ihan 110 % varmasti ,ettei jotain "muistamaasi" tapahtunut, saatat silti olla ihan varma, että niin tapahtui.
AI kertoo valemuistoista:
"Valemuisto on todentuntuiselta tuntuva muistikuva tapahtumasta, jota ei ole koskaan tapahtunut tai joka on tapahtunut aivan toisin. Aivot eivät erota valemuistoa aidosta muistijäljestä.
Miten valemuistoja syntyy?
Johdattelu: Ihmisen muisti on helposti manipuloitavissa esimerkiksi johdattelevien kysymysten tai ulkopuolisten tarinoiden avulla.
Uudelleenmuokkaantuminen: Muistot eivät ole muuttumattomia tiedostoja, vaan ne muovautuvat aina, kun niitä käsitellään tai palautetaan mieleen.
Kuvittelun ja todellisuuden sekoittuminen: Esimerkiksi lapsena kuultu tarina tai elokuvan kohtaus voi muuttua omaksi henkilökohtaiseksi kokemukseksi.
Yleisiä piirteitä ja ilmiöitä
Integroituminen: Valemuistot sekoittuvat saumattomasti osaksi todellisia muistoja.
Psykologiset ilmiöt: Esimerkiksi tunnettu psykologi Jean Piaget muisteli vuosikymmenien ajan elävästi, kuinka hänet yritettiin kidnapata kaksivuotiaana, vaikka kyseessä oli kokonaan hänen lapsenvahtinsa keksimä tarina"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä perin kaikki vaatteeni ja tarvikkeeni kahdelta vanhemmalta sisarukselta, kulahtaneita ja paikattuja ja kolhittuja.
Ja aina piti raahata mukana viisi vuotta nuorempaa siskoa ja leikittää sitä.
Ja mitä mun ns. äitini tekikään, kun mulla oli lapset pieniä, kahden vuoden ikäerolla kaksi tyttöä. Hän räyhäsi, miten niitä vanhemman siskon vaatteita EI SAA periyttää yhtään pienemmälle (minulle kyllä laitettiin 10 vuotta vanhemman veljen vaatteet!) ja että oli ehdoton nounou edes hetkellisesti laittaa lapsia leikkimään kesken, esim kun laittoi ruokaa.
Mietin että olinko nähnyt unta koko lapsuudestani, kun nuo jutut oli niin järjettömiä!
Äitisi saattaa oikeasti olla muistamatta tapahtuneita asioita tai muistaa ne ihan eri tavalla, toisaalta sinunkin muistikuvasi saattavat olla vääriä. Muisti on vekkuli juttu, se saattaa tehdä jokaiselle tepposia. Vaikka tietäisit ihan 110 % varmasti ,ettei jotain "muistamaasi" tapahtunut, saatat silti olla ihan varma, että niin tapahtui.
AI kertoo valemuistoista:
"Valemuisto on todentuntuiselta tuntuva muistikuva tapahtumasta, jota ei ole koskaan tapahtunut tai joka on tapahtunut aivan toisin. Aivot eivät erota valemuistoa aidosta muistijäljestä.
Miten valemuistoja syntyy?
Johdattelu: Ihmisen muisti on helposti manipuloitavissa esimerkiksi johdattelevien kysymysten tai ulkopuolisten tarinoiden avulla.
Uudelleenmuokkaantuminen: Muistot eivät ole muuttumattomia tiedostoja, vaan ne muovautuvat aina, kun niitä käsitellään tai palautetaan mieleen.
Kuvittelun ja todellisuuden sekoittuminen: Esimerkiksi lapsena kuultu tarina tai elokuvan kohtaus voi muuttua omaksi henkilökohtaiseksi kokemukseksi.
Yleisiä piirteitä ja ilmiöitä
Integroituminen: Valemuistot sekoittuvat saumattomasti osaksi todellisia muistoja.
Psykologiset ilmiöt: Esimerkiksi tunnettu psykologi Jean Piaget muisteli vuosikymmenien ajan elävästi, kuinka hänet yritettiin kidnapata kaksivuotiaana, vaikka kyseessä oli kokonaan hänen lapsenvahtinsa keksimä tarina"
Mulla on valokuvia vaatteistani ja ystävänikin muistaa aina perässä roikkuneen pikkusiskoni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä perin kaikki vaatteeni ja tarvikkeeni kahdelta vanhemmalta sisarukselta, kulahtaneita ja paikattuja ja kolhittuja.
Ja aina piti raahata mukana viisi vuotta nuorempaa siskoa ja leikittää sitä.
Ja mitä mun ns. äitini tekikään, kun mulla oli lapset pieniä, kahden vuoden ikäerolla kaksi tyttöä. Hän räyhäsi, miten niitä vanhemman siskon vaatteita EI SAA periyttää yhtään pienemmälle (minulle kyllä laitettiin 10 vuotta vanhemman veljen vaatteet!) ja että oli ehdoton nounou edes hetkellisesti laittaa lapsia leikkimään kesken, esim kun laittoi ruokaa.
Mietin että olinko nähnyt unta koko lapsuudestani, kun nuo jutut oli niin järjettömiä!
Äitisi saattaa oikeasti olla muistamatta tapahtuneita asioita tai muistaa ne ihan eri tavalla, toisaalta sinunkin muistikuvasi saattavat olla vääriä. Muisti on vekkuli juttu, se saattaa tehdä jokaiselle tepposia. Vaikka tietäisit ihan 110 % varmasti ,ettei jotain "muistamaasi" tapahtunut, saatat silti olla ihan varma, että niin tapahtui.
AI kertoo valemuistoista:
"Valemuisto on todentuntuiselta tuntuva muistikuva tapahtumasta, jota ei ole koskaan tapahtunut tai joka on tapahtunut aivan toisin. Aivot eivät erota valemuistoa aidosta muistijäljestä.
Miten valemuistoja syntyy?
Johdattelu: Ihmisen muisti on helposti manipuloitavissa esimerkiksi johdattelevien kysymysten tai ulkopuolisten tarinoiden avulla.
Uudelleenmuokkaantuminen: Muistot eivät ole muuttumattomia tiedostoja, vaan ne muovautuvat aina, kun niitä käsitellään tai palautetaan mieleen.
Kuvittelun ja todellisuuden sekoittuminen: Esimerkiksi lapsena kuultu tarina tai elokuvan kohtaus voi muuttua omaksi henkilökohtaiseksi kokemukseksi.
Yleisiä piirteitä ja ilmiöitä
Integroituminen: Valemuistot sekoittuvat saumattomasti osaksi todellisia muistoja.
Psykologiset ilmiöt: Esimerkiksi tunnettu psykologi Jean Piaget muisteli vuosikymmenien ajan elävästi, kuinka hänet yritettiin kidnapata kaksivuotiaana, vaikka kyseessä oli kokonaan hänen lapsenvahtinsa keksimä tarina"
Mulla on valokuvia vaatteistani ja ystävänikin muistaa aina perässä roikkuneen pikkusiskoni.
Niinhän mä tuossa kirjoitinkin, että äitisi saattaa "muistaa" asiat eri tavalla. Toisaalta sillä on saattanut olla black out kun lapset pieniä.
Mun äiti salpaasi minut yksin peräkamariin lapsena, siis ramppi pantiin ulkopuolelta kiinni ja sinne jäin yksin huutamaan. Tuota tapahtui vielä usein, käytännössä aina kun lehmät piti lypsää. Myöhemmin äiti väitti, ettei tuota tapahtunut koskaan. Muuten vaan oli ovenpielessäkin rampin jäljet.
Sama kokemus Mansikki-kantturasta ja ihmepulsaattorista? Tuskin.