Pienten lasten äidit uupuvat nyt entistä enemmän. Syynä muuttunut isovanhemmuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä se syy jaksamattomuuteen on se, että ennen ei raadettu itseä kuoliaaksi töissä ja ylitöissä ennenkuin tultiin kotiin raatamaan itsensä siellä hengiltä.

 

Eiks ole jänskää ettei yksikään lafka edes puhu mistään kotitalousrobotin kehittämisestä. Mutta terminaattorituhosotaroboteista kyllä puhutaan mikä keretään.

Meillähän on jo robotti-imureita, on astianpesukoneet, pyykinpesukoneet, robottiruohonleikkurit yms. Kuinka helpoksi elämä pitää tehdä, että ei olisi rankkaa?

No mites miesten on sitten niin vaikeeta osallistua perheen kodin hoitoon? 

Pesukoneet ei täyty tai tyhjene itsestään, ruoanlaittorobotteja ei ole, eikä pölynpyyhkimisrobotteja, lakananvaihtorobotteja, vessanpesurobotteja (olis kiva jos ette kusiskelisi niin että roiskuu pitkin seiniä ja lattioita) yms yms. 

Mitä vielä pitäisi tehdä että edes miehet tekisivät osansa perheen töistä?

Itselläni ei ole ollut isovanhempia apuna (välimatkan vuoksi) ja olen kyllä pärjännyt mutta näin jälkikäteen on ihmeellistä että muutama vuosi on mennyt ihan sumussa. Mulla ei ole juuri mitään muistikuvia niiltä vuosilta kun lapset oli pieniä. Joku puhuu asiasta joka tapahtui silloin ja minä olen ihan suu auki, ihan nevahööd. 

Keksin kyllä monta muuta syytä miksi ollaan väsyneitä. Ensinnäkin lapset saadaan vanhempina, palautuminen on hitaampaa ja unta tarvitsisi enemmän. Töissä käydään normaalisti päätoimisesti ja työelämän vaatimukset ovat kasvaneet. Koko ajan pitää olla tavoitettavissa. Some on luonut paineen että kodin pitää olla koko ajan kaunis ja siisti. Samoin on painetta että lapset tarvitsevat virikkeitä 24/7. Kun koulu alkaa, lasten koulunkäynti työllistää tänä päivänä vanhempia todella paljon. Koulun muutokset ovat aiheuttaneet sen. 

Jne. Onhan siinä. 

Outoa syyttää isovanhempia.  Olen kolme lastani kasvattanut ilman isovanhempien apua eikä miehenikään kovin osallistuva ollut.  Töissä kävin lisäksi, enkä kokenut uupumusta perheestäni.  Mielestäni syynä on kohtuuttomat vaatimukset nykyisin, vanhemmat herkässä vaiheessaan yrittävät elää lapsilähtöisesti ja unohtavat omat tarpeensa.  Tavallista vaatimatonta kotielämää elettiin ilman median jatkuvaa ohjeistusta ja kaikista lapsista tuli normaaleja hyvin menestyviä aikuisia.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellaista se pikkulapsiarki on, on ollut siitä asti kun ihmiskunta on ollut olemassa. Isovanhemmuudella ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Ennenvanhaan isovanhemmat olivat jo kuolleet tai niin huonossa kunnossa ettei heistä ollut apua. 
Kun lisätään tähän pikkulapsiarkeen se, että omat vanhemmat tarvitsevat dementian tai huonon kunnon takia apua, niin ollaan jo astetta syvemmällä uupumuksessa.

Ennen vanhaan isovanhemmat oli hyvissä voimissa koska lisäännyttiin nuorena. Nelikymppisellä oli ennen jo lapsenlapsia, nykyään ne tekee ite ekan lapsen.. 

Ennen vanhaan oltiin jo kuolleita nelikymppisinä. Kun tutkin oman äitini äitilinjaa, äidit kuolivat lapsivuoteeseen 25-35 -vuotiaina. Ei ehtinyt nähdä lapsenlapsia. Lapset jäivät isän hoiviin.

Heh, älä yleistä... meidän suvussa kyllä elettiin vanhoiksi. Synnytys toki vaarallista mutta ei siihen kaikki naiset kuolleet kuin kärpäset...

Jep. Isovanhemmat auttaa mutta isovanhemmilla saa olla myös omaa elämää

Biologisesti ottaen isoäidin tehtävä on hoitaa lapsenlapsia. Todennäköisesti siksi ihmisnaaraalla on menopaussi, jotta pitkäikäinen eläin ei enää itse lisäänny, mutta mahdollistaa omien jälkeläistensä menestyksen. Ihminen on tässä suuri poikkeus, lähes kaikki muut nisäkäsnaaraat pysyvät sukukypsinä loppuun saakka

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi iso syy uupumiseen on se ettei enää osata edes levätä. Aina on menoa. Ihmettelen omia työkavereitakinkin, kun nyt on kesälomatkin on buukattu täyteen. Lomat alkaa niin seuraavana päivänä on lähtö ulkomaille. Tuon lisäksi koko kesä ohjelmaa. Samoin viikonloput ja useat arki-illat ympäri vuoden. Joku ihme ajatus on, että koko ajan pitää olla menossa omissa tai lasten jutuissa. Ne ovat nämä äidit, jotka menee. Isät eivät osallistu. 

Mä lähden mieheni kanssa heti loman alkaessa ulkomaille koska haluan lomallani ainakin yhden viikon nauttia helteistä ja auringosta. Suomen sää on niin peppusta että voi koko loman sataa vettä. 

 

Mutta en mä siellä ulkomailla mitään ihmeellistä tee, otan aurinkoa,  luen kirjoja (ainoa kerta vuodessa kun ehdin), uin lämpöisessä merivedessä ja syön hyvin. Ja pääsen samalla irti töistä heti loman alkaessa. Kokeile joskus itekin, voit yllättyä! 

Onko sinulla siis lapsia? Tuskin meren ja uima-altojen äärellä kauheasti lepäilet lasten kanssa? Valppaana koko ajan aamusta iltaan lasten kanssa vieraassa paikassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellaista se pikkulapsiarki on, on ollut siitä asti kun ihmiskunta on ollut olemassa. Isovanhemmuudella ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Ennenvanhaan isovanhemmat olivat jo kuolleet tai niin huonossa kunnossa ettei heistä ollut apua. 
Kun lisätään tähän pikkulapsiarkeen se, että omat vanhemmat tarvitsevat dementian tai huonon kunnon takia apua, niin ollaan jo astetta syvemmällä uupumuksessa.

Ennen vanhaan isovanhemmat oli hyvissä voimissa koska lisäännyttiin nuorena. Nelikymppisellä oli ennen jo lapsenlapsia, nykyään ne tekee ite ekan lapsen.. 

Mikä tää pointti oli? Että nelikymppisenä jaksaa hoitaa lauman lapsenlapsia tosta vaan, mutta jos on nelikymppisenä hankkinut vasta lapsen, niin sit jaksaa hoitaa vain yhden? Millä perusteella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä kyllä lukee, että tuo on AMMATTILAISTEN HAVAINTO, ei äitien, mutta oli taas niin kiire päästä solvaamaan, ettet edes loppuun lukenut!

No äidithän sitä väsymystä niille ammattilaisille on valittaneet. Miten muuten näillä ammattilaisilla olis mitään tietoa tämmösestä väsymyksestä? Ap

Kaikki äidit käy ammattilaisilla? On selvää, että osa äideistä on isojen ongelmien äärellä ja eikä niistä pidä vaieta, mutta se ei ole koko todellisuus. Iso osa perheistä elää aivan kelpoa elämää, mutta se ei tässä nykyisessä narsistisessa kulttuurissa näy otsikoissa ja keskusteluissa. Sitä, että sulla menee hyvin pitää pidätellä hysteerisemmin kuin pierua ettei joudu muiden naisten sylkykupiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä se syy jaksamattomuuteen on se, että ennen ei raadettu itseä kuoliaaksi töissä ja ylitöissä ennenkuin tultiin kotiin raatamaan itsensä siellä hengiltä.

 

Eiks ole jänskää ettei yksikään lafka edes puhu mistään kotitalousrobotin kehittämisestä. Mutta terminaattorituhosotaroboteista kyllä puhutaan mikä keretään.

Meillähän on jo robotti-imureita, on astianpesukoneet, pyykinpesukoneet, robottiruohonleikkurit yms. Kuinka helpoksi elämä pitää tehdä, että ei olisi rankkaa?

No mites miesten on sitten niin vaikeeta osallistua perheen kodin hoitoon? 

 

Pesukoneet ei täyty tai tyhjene itsestään, ruoanlaittorobotteja ei ole, eikä pölynpyyhkimisrobotteja, lakananvaihtorobotteja, vessanpesurobotteja (olis kiva jos ette kusiskelisi niin että roiskuu pitkin seiniä ja lattioita) yms yms. 

 

Mitä vielä pitäisi tehdä että edes miehet tekisivät osansa perheen töistä?

Olihan tässä vasta juttua isienkin väsymyksestä ja uupumisesta.

https://www.hs.fi/elama/art-2000012000989.html

Isien uupuminen ei johdu vain lapsista.

Isien kuormitus ja uupumus on lisääntynyt, eikä siitä puhuta tarpeeksi, sanoo perhetutkija Petteri Eerola.

Tilaajille

Ja samat vanhukset ovat sitten valittamassa, ettei heistä kukaan välitä. Ei välitäkään, jos et itse välittänyt.

Mikään ei riitä, kun ei kelpaa itselleen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi iso syy uupumiseen on se ettei enää osata edes levätä. Aina on menoa. Ihmettelen omia työkavereitakinkin, kun nyt on kesälomatkin on buukattu täyteen. Lomat alkaa niin seuraavana päivänä on lähtö ulkomaille. Tuon lisäksi koko kesä ohjelmaa. Samoin viikonloput ja useat arki-illat ympäri vuoden. Joku ihme ajatus on, että koko ajan pitää olla menossa omissa tai lasten jutuissa. Ne ovat nämä äidit, jotka menee. Isät eivät osallistu. 

Mä lähden mieheni kanssa heti loman alkaessa ulkomaille koska haluan lomallani ainakin yhden viikon nauttia helteistä ja auringosta. Suomen sää on niin peppusta että voi koko loman sataa vettä. 

 

Mutta en mä siellä ulkomailla mitään ihmeellistä tee, otan aurinkoa,  luen kirjoja (ainoa kerta vuodessa kun ehdin), uin lämpöisessä merivedessä ja syön hyvin. Ja pääsen samalla irti töistä heti loman alkaessa. Kokeile joskus itekin, voit yllättyä! 

Sinulla ei siis ole lapsia, kun vain miehen otat mukaan? Vai ovatko he päiväkodissa josta isovanhemmat hakevat iltapäivällä?

Vierailija kirjoitti:

Ehkä ennen isovanhemmat osallistuivat aktiivisemmin perheen arkeen? Ei ole kiva ajatus, että yksin on pakko pärjätä. 

Silloin mennään kauas historiassa eli 1900-luvun alkuun, jolloin samassa taloudessa asui useampi sukupolvi tai suku. Ja kuinka moni näin haluaisi asua?

Ja kun Suomi muuttui 60-70-luvulla maataloudesta teollisuusvaltioksi, jo silloin välimatkat satoja kilometrejä. Ja viimeiset 70v naiset ovat olleet työelmässä. 

Vierailija kirjoitti:

Yksi iso syy uupumiseen on se ettei enää osata edes levätä. Aina on menoa. Ihmettelen omia työkavereitakinkin, kun nyt on kesälomatkin on buukattu täyteen. Lomat alkaa niin seuraavana päivänä on lähtö ulkomaille. Tuon lisäksi koko kesä ohjelmaa. Samoin viikonloput ja useat arki-illat ympäri vuoden. Joku ihme ajatus on, että koko ajan pitää olla menossa omissa tai lasten jutuissa. Ne ovat nämä äidit, jotka menee. Isät eivät osallistu. 

Tämähän on persoona ja ikä kysymys. Extrovertit voimaantuvat toisten ihmisten seurasta ja pitää olla kaletenri täynnä ja introvertit voimaantuvat rauhallisemmasta elämästä.

Toivottavasti kaikilla on itsetuntemus kohdillaan, ettei vaan somepäivitysten vuoksi paina menemään. Siinä sairastuu nopeasti. 

Nuorena, minäkin, introvertti juhlin ja menin, mutta nykyään mökillä olo on aivan parasta mitä tiedän. Matkustelemme myös, mutta harvakseltaan, eikä silloinkaan juosta kaikkia nähtävyyksiä joka päivä. Osataan rentoutua ja pysähtyä, kun se sopii meille paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä ennen isovanhemmat osallistuivat aktiivisemmin perheen arkeen? Ei ole kiva ajatus, että yksin on pakko pärjätä. 

Olen 70-luvulla syntynyt ja isovanhempani eivät olleet millään tavalla läsnä. Mutta ei myöskään vanhemmuus ollut samanlaista turbosuorittamista.#vapaakasvatus

70-luvulla monella perheellä oli molemmat mummot joko kotirouvia tai eläkeläisiä. Oli myös ihan tavallista lähettää lapset jopa koko kesäksi mummolaan.

 

Äitiydeksi riitti se, että suunnilleen kerran päivässä ruokki, kerran viikossa pesi vaatteet ja suunnilleen piti hengissä. Sillä tyylillä nykypäivänä lapsi on huostassa heti.

Eli vanhemmat leikkivät supersankareita ja täyttävät sen kalenterin turboelämyksillä, yms ettei paha paha täti tule ja vie lapsia? 

Onko tässä nykyisessä maailmassa mikään vahingossakaan omaa syytä? 

Ennen oli helpompaa. Vain isien tarvitsi käydä töissä. Äidit oli kotiäiteinä ja siltikin oli isovanhemmat auttamassa lasten kaitsemisessa.

Nykyään molempien vanhempien täytyy käydä töissä selvitäkseen, sen jälkeen kotityöt ja lasten kaitseminen jää äidin vastuulle. Ilman isovanhempien apua. 

Vierailija kirjoitti:

Onko tässä nykyisessä maailmassa mikään vahingossakaan omaa syytä? 

Lapsuudessani Yleisradiosta tuli Urheiluruutu. Nyt Ylestä on tullut ”Uhreiluruutu”. 80-luvulla kilpailtiin, kuka heittää keihästä pisimmälle. ”Uhreiluruudussa” kilpaillaan, kuka heittää keihästä kaikkein lyhimmälle. Sen jälkeen etsitään syyllinen. Syyllinen on aina joku muu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä ennen isovanhemmat osallistuivat aktiivisemmin perheen arkeen? Ei ole kiva ajatus, että yksin on pakko pärjätä. 

Olen 70-luvulla syntynyt ja isovanhempani eivät olleet millään tavalla läsnä. Mutta ei myöskään vanhemmuus ollut samanlaista turbosuorittamista.#vapaakasvatus

70-luvulla monella perheellä oli molemmat mummot joko kotirouvia tai eläkeläisiä. Oli myös ihan tavallista lähettää lapset jopa koko kesäksi mummolaan.

 

Äitiydeksi riitti se, että suunnilleen kerran päivässä ruokki, kerran viikossa pesi vaatteet ja suunnilleen piti hengissä. Sillä tyylillä nykypäivänä lapsi on huostassa heti.

Eli vanhemmat leikkivät supersankareita ja täyttävät sen kalenterin turboelämyksillä, yms ettei paha paha täti tule ja vie lapsia? 

Ei vaan vaatimukset ovat täysin erilaiset nykyään. Miksi olet noin järjettömän vihamielinen???