Lue keskustelun säännöt.
Moni ei halua nykyään lapsia eikä välttämättä parisuhdettakaan. Voisiko se johtua siitäkin, kun yksinasumista tuetaan niin ruhtinaallisesti?
13.06.2026 |
Suomessahan on täysi-ikäistyttyä mahdollista muuttaa ja moni muuttaakin opiskeluvuosien ajaksi omaan kämppään. Siihen saa verovaroista maksettuja tukia vaikka kuinka. No, sitten kun on monet vuodet asunut yksin ja tottunut siihen yksinasumiseen, voikin monelle tuntua vieraalta ja joillekkin jopa ylitsepääsemättömän vastenmieliseltä asua toisen kanssa, "sietää" sitä toista.
Onkohan kukaan ajatellut, voisiko tuolla olla jotain vaikutusta siihen, että syntyvyys on romahtanut? Onhan myös ihmisten kiinnostus parisuhteisiin laskenut. Jos ei ole parisuhteita, niin silloin ei kannata myöskään odottaa, että lapsia syntyisi ainakaan paljon.
Minusta yhteiskunta tekee monellakin tavalla ihmisille, varsinkin nuorille ihmisille karhunpalvelusta, kun yhteiskunta suorastaan kannustaa yksinasumiseen ruhtinaallisilla tuilla. Tuollainen altistaa yksinäisyydelle ja lukuisat tutkimukset osoittavat yksinäisyyden monet haitalliset terveysvaikutukset. Ja kun niitä parisuhteita ja lapsia ei synny, niin pitkällä aikavälillä se aiheuttaa väestörakenteen vinoutumisen. Kaiken lisäksi tuollaisen yksiasumisen tukeminen tulee maksettujen tukien muodossa veronmaksajille todella kalliiksi. Eikä tuohon ole edes laskettu yksinäisyyden aiheuttamien terveyshaittojen ja sosiaalisten haittojen hoitamiseen menneitä kustannuksia.
Kommentit (185)
No hemmetti, mitä tukia saa? Asun yksin eikä ikinä ole tullut yhteiskunnalta mitään tukia. Valistakaa toki!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä ole tuettu koskaan. T. 55+
Vierailija kirjoitti:
No hemmetti, mitä tukia saa? Asun yksin eikä ikinä ole tullut yhteiskunnalta mitään tukia. Valistakaa toki!
Ja se että omat päätökset elämässä johtaa tilanteeseen , missä nyt olet . Avioliitto myös .
Vierailija kirjoitti:
AP on väärässä. Yksinasuvia ei todellakaan tueta Suomessa kuten perheitä ja etenkin lapsiperheitä. Lapsiperheille on eniten eri tukimuotoja.
Yksinasuville ei ole ainuttakaan suoraan heille suunnattua tukimuotoa olemassa. Siksi yksinasuvien etuja puolustamaan on perustettu järjestökin. Tässä infoa järjestön nettisivulta:
Suurista luvuista huolimatta yksinasuvien taloudellinen ja lainsäädännöllinen asema ei ole yhdenvertainen suhteessa useamman hengen kotitalouksissa eläviin. Yhteiskuntaa rakennetaan edelleen valtaosin kahden aikuisen tuloilla elävien kotitalouksien maksukyvyn mukaisesti, vaikka yksinasuvia on asuntokunnista lähes puolet - ja suurimmissa kaupungeissa jo yli puolet.
Yksin asuminen ja parisuhteessa oleminen ovat aika eri asioita. Yli vuosikymmenen olen seuraillut täällä lähiössä tätä, ja kyllä jutun juoni tahtoo olla se, että on omat kämpät ja oma talous, vaikka ollaan tukevasti parisuhteessa. Toimeentulotukea saavilla ongelmana taitaa olla se, että yhdessä asuvan aikuisen perusosa on pienempi kuin yksinasuvan. Tälläkin hetkellä näyttää ero olevan 80 euroa eli 160 euroa vähemmän kuussa. En keksi, miten yhdessäasuminen säästäisi 160 euroa perusosalla maksettavista menoista.
Aloittajalla on pointti.
Ennen perheissä oli 10 lasta ja asuttiin ahtaammin, omaa huonetta ei ollut kellään. Opiskeluajat asuttiin soluissa tai alivuokralaisena. Yhteisen tilan jakaminen opetti a) ottamaan toiset huomioon ja b) sietämään toisten tapoja.
Nykyään lapset ovat curling-vanhempien ainokaisia lumihiutaleita, jotka ovat kaiken keskipiste ja tottuneet ajattelemaan vain itseään, eivätkä kestä minkäänlaista epämukavuutta. Parisuhdetta ei löydy tai jos löytyykin, heti sillä sekunnilla kun elämä ei olekaan kuin suoraan instagramista, laitetaan puoliso mäelle ja eikun uutta etsimään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksin asumista tuetaan selvästi ruhtinaallisesti, koska kukaan ei asu enää kimppakämpissä. Opiskelija-asuntoloiden solukämpistä remontoidaan yksiöitä, koska solut eivät kelpaa kenellekään.
Tämä on sääli. Kämppisten kanssa asuminen oli nuoruudessa parasta. Juttu- ja bileseuraa löytyi omasta kodista, yksityisyyttä omasta huoneesta. Olen asunut kimppakämpissä Suomessa, Englannissa ja Saksassa. Toisten kämppisten kanssa löytyi yhteinen sävel ja yhteydenpito on jatkunut yli 20 vuotta. Toisten kanssa ei niin hyvin mutta se opetti sietämään erilaisuutta. Pahimmista sai ainakin hauskoja juttuja kerrottavaksi :)
Treffeillä käyminenkin on nykyään jo huoraamista.
Eli kannattaa naisena jättää treffeille menokin menemättä. Kannattanee olla tutustumatta yhteenkään mieheen, kun miehen kanssa keskustelu tutustumistarkoituksessa on jo huorin tekoa :D
Onneksi olen hyvässä parisuhteessa. Ei tarvitse tutustua enää yhteenkään mieheen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä asuin kumppanin kanssa yhdessä aikanaan, ja tykkäsin siitä ajasta enemmän, mutta ikävä kyllä yhteistaloudessa kaikki tuet ja tulot niputetaan, jolloin yhtälössä häviää rankasti, teki mitä tahansa. Yksin kun asuu, on pelkästään oma talous ja täydet tuet. Minkäänlainen parisuhteen virallinen vahvistaminen on täysin poissuljettua, koska siinä tulisi täysillä turpaan.
Tukipolitiikka pitäisi kääntää kokonaan päälaelleen: yhteisasumisen pitäisi olla kannattavampaa kuin yksinasuminen. Esim. työttömille voisi päinvastoin maksaa aktiivirahaa siitä, että tekevät jotakin nykyisen mallin sijaan, jossa meillä on keha-inkvisitio seuraamassa some-profiileita etsimässä syitä katkaista työttömyysturva.
En tiedä, kuka näitä tukia ja systeemeitä suunnittelee, mutta sille pitäisi antaa välittömästi potkut ja elinikäinen kielto osallistua mihinkään yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Ei mun asumiskuluja kukaan tue mitenkään. Eikä muidenkaan tuntemieni yksinasujien asumista. Outo päätelmä. Asun yksin siksi, että ei ole löytynyt ketään, kenen kanssa haluaisin asua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus sata vuotta sitten oli ihan yleistä, että nainen päätti joki jäädä naimattomaksi ja kouluttautua tai sitten perustaa perheen, ja tällöin lapsia tuli useampia. Sellaista vaihtoehtoa ei ollut juuri ollenkaan, että naisella olisi lapsia ja hän kävisi työssä. Yhteiskuntamme on vain normalisoinut jotakin sellaista, mikä ei palvele ihmisiä. Nyt naiset alkavat havahtua järjettömiin rakennelmiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitkä ruhtinaalliset tuet? Opiskellessa ainakin itse tein samalla töitä, että pystyi maksamaan sekä asumisen että muun elämisen. Tuki riitti juuri ja juuri asumiskuluihin. Mihinkään muuhun ei jäänyt tuesta rahaa.
Nykyään lapsia ei ole pakko hankkia. Omien isovanhempieni aikaan lapsia vaan tuli haluttiin tai ei kun ehkäisyä ei ollut saatavilla samoik kuin nyt. Ihmiset harvemmin pystyvät olemaan parisuhteessa selibaatissa vuosikausia. Nykyään ihmiset voivat hallita omaa lisääntymistään. Ja toisaalta ei ole sosiaalista painetta siihen, että lapsia pitäisi hankkia.
Ja sitten se, että työurat ovat tällä hetkellä todella epävarmoja. Tämä tuskin täysin saa ihmisiä luopumaan lasten hankinnasta, mutta voi esim tehdä sen että hankitaan lapsia vähemmän. Jos on haaveiltu kolmesta lapsesta niin hankitaan vai yksi tai kaksi, koska pelätään, ettei pystytä elättämään niin montaa lasta.
"Jos on haaveiltu kolmesta lapsesta niin hankitaan vai yksi tai kaksi, koska pelätään, ettei pystytä elättämään niin montaa lasta."
Miksihän 1800-luvulla ja vielä 1900-luvun alkupuolellakin hankittiin ties kuinka monta lasta perheeseen (usein reippaasti yli 5), vaikka tuolloin ei ollut vielä edes lapsilisiä olemassa? Muista tuista edes puhumattakaan.
Ehkäisyä ei käytetty, e-pillerikin keksittiin vasta 1960-luvulla. Silti ihmiset harrastivat seksiä, lapsia syntyi ja myös kuoli, terveydenhuolto ei ollut nykypäivän tasalla. Köyhissä perheissä ei ollut varaa elättää kaikkia, lapset lähtivät kuka minnekin töihin, koulut jäivät käymättä. Lisäksi jos olet kuullut huutolaislapsista, heitä huutokaupattiin ja halvimman hinnan luvannut sai heidät kasvateiksi, työavuksi, jopa orjiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rehellisesti sanottuna. Yksin asuminen ja lapsettomuus johtuu täysin suomalaisista naisista. Suomalainen naiseus on kriisissä, jota ei tunnisteta. He eivät ole enää naisellisia, eivätkä seksikkäitä, ovat aivan löysiä henkisesti. Miten joku muka haluaisi seurustella 1000 kiloisen keijukaisen kanssa, joka ei osaa edes laittaa ruokaa vaan tilaa jotain wolt skeidaa kotiinsa. Miten tälläisen saamattoman karvaisen vätyksen kanssa kukaan voi muka kuvitella yhdessä hoitavansa lapsia, kun kaikki tekeminen jää miehelle? Missä on 60-luvun naiset, ne heinäniittyjen lotat, sirot ja soinnukkaat heleät ihmiset. Keksikää aikakone niin minä matkustan ajassa taaksepäin. Aikaan jolloin naiset osasivat vielä käyttää sukkahousuja ja tiesivät miten ollaan nainen.
Täyttä paskaa tämä kirjoitus, mutta onneksi lopun huumori edes jotain pelasti. 60-luku ja lotat heinäniityillä, heh!
Kela vihaa pariskuntia. Jos on pieninkään epäilys että joku seurustelee niin tuet lähtee heti. Tiliotteita syynätään että tekeekö ostoksia eri paikkakunnalla. Tämän luin tekoälystä. Ei tällainen kannusta perheiden perustamiseen ja yhdessäoloon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kela vihaa pariskuntia. Jos on pieninkään epäilys että joku seurustelee niin tuet lähtee heti. Tiliotteita syynätään että tekeekö ostoksia eri paikkakunnalla. Tämän luin tekoälystä. Ei tällainen kannusta perheiden perustamiseen ja yhdessäoloon.
Olet idiootti. Uskot sokeasti tekoälyä. Et tiedä, miten tekoäly toimii.
Yksinäisyyteen ei auta se, että asuu jonkun kanssa, jota hädin tuskin sietää. Tai vaikka kymmenen sellaisen kanssa. Tai vaikka tuhansien ihmisten leirillä (sitä varmaan seuraavaksi ap ehdottaa).
Vierailija kirjoitti:
Parisuhde tulee halvemmaksi kuin yksin asuminen. Tuet ei todellakaan ole ruhtinaallisia.
Täysin päinvastaisia kokemuksia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhde tulee halvemmaksi kuin yksin asuminen. Tuet ei todellakaan ole ruhtinaallisia.
Täysin päinvastaisia kokemuksia
Kulujen jakaminen tekee kahden hengen taloudesta kes-ki-mää-rin huomattavasti tehokkaamman ja säästää rahaa muihin elinkustannuksiin.
Opintotukeen sai asumislisää 90-luvun loppupuolella. Se rahamäärä riitti just yksiön vuokraan laitakaupungilla, kulkemiseen ja syömiseen piti repiä rahat muualta. Siltikin mieluummin yksin kuin huonossa suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Mä asuin kumppanin kanssa yhdessä aikanaan, ja tykkäsin siitä ajasta enemmän, mutta ikävä kyllä yhteistaloudessa kaikki tuet ja tulot niputetaan, jolloin yhtälössä häviää rankasti, teki mitä tahansa. Yksin kun asuu, on pelkästään oma talous ja täydet tuet. Minkäänlainen parisuhteen virallinen vahvistaminen on täysin poissuljettua, koska siinä tulisi täysillä turpaan.
Tukipolitiikka pitäisi kääntää kokonaan päälaelleen: yhteisasumisen pitäisi olla kannattavampaa kuin yksinasuminen. Esim. työttömille voisi päinvastoin maksaa aktiivirahaa siitä, että tekevät jotakin nykyisen mallin sijaan, jossa meillä on keha-inkvisitio seuraamassa some-profiileita etsimässä syitä katkaista työttömyysturva.
En tiedä, kuka näitä tukia ja systeemeitä suunnittelee, mutta sille pitäisi antaa välittömästi potkut ja elinikäinen kielto osallistua mihinkään yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Valtio on rakennettu niin että se hajottaa tukiperheet. Tukia ei myöskään saa jos asuu vaikka oman vanhempansa kanssa. Tarkoituksena on epäsuorasti syrjiä vähävaraisia ja erottaa heitä toisistaan, heikentää organismeja, varmaan siksi että saisi heidät paremmin orjiksi töihin ja ainakin estää ihmisoikeuksien mukainen lisääntyminen. Suomalainen on sen verran hyväuskoinen ja kiltti että noudattaa mieluummin sääntöjä kuin pitää kiinni perheestään, typeriä kun ovat. Uskovat herraa ennemmin kuin veriyhteyttään.
Milläköhän tuilla . Asunu yksin koko elämän. no ei oo tukia näkyny, ei varmaan näykään 4800 palkalla. Ymmärrättekö jotkut , että on porukka , joka elättää itsensä ilman tukia. ? Tämä oli kysymys?