Aalto-yliopiston professori Vesa Puttosen mukaan 200 000 euron sijoitusvarallisuuden kerääminen on mahdollista ilman suuria tuloja!
Nyt lopetatte noitten espressolattejen hörppäämiset coffe hausissa ja roperts caffeessa!
Esimerkkilaskelman mukaan 131 euron sijoittaminen kuukausittain kasvaisi 40 vuodessa noin 200 000 euroon, jos sijoitusten keskimääräinen reaalituotto olisi viisi prosenttia vuodessa. Jos kuukausittain sijoittaa 240 euroa, sama summa olisi mahdollista saavuttaa noin 30 vuodessa.
Puttosen mukaan viiden prosentin reaalituotto on pitkän aikavälin laskelmassa realistisempi oletus kuin esimerkiksi pankkien laskureissa usein käytetty seitsemän prosentin vuosituotto, sillä inflaatio syö osan nimellistuotosta.
Kommentit (10)
30 vuoden kuluttua maailma todennäköisesti näyttää ihan toiselta ja olot ovat erilaiset.
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on ollut edunsaajana kahdessa säästöhenkivakuutuksessa. Ensimmäisestä räpsähti tilille 200 000€ ja toisesta 300 000€. Ensimmäinen mummonsa vakuutus, toinen äitinsä.
Mummo oli tavallinen maatalon emäntä, äiti taas kouluja käymätön pankkitoimihenkilö.
Kouluja käymätön pankkitoimihenkilö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on ollut edunsaajana kahdessa säästöhenkivakuutuksessa. Ensimmäisestä räpsähti tilille 200 000€ ja toisesta 300 000€. Ensimmäinen mummonsa vakuutus, toinen äitinsä.
Mummo oli tavallinen maatalon emäntä, äiti taas kouluja käymätön pankkitoimihenkilö.Kouluja käymätön pankkitoimihenkilö?
Ei ennen koulutuksia kysytty. Osasi laskea ja lukea ja pukea puolihameen. Se riitti. Merkonomimies kelpasi pankinjohtajaksi.
Saatte selville sen, kun kysytte tekoälyltä, vesa puttosesta ja kunka hän neuvoo saamaan. kasaan 200 000 euroa, mutta tässä vastaus:
Kyse on korkoa korolle efektistä 5 % reaalituotolla:
säästä joka kuukausi 131 euroa 40 vuoden ajan tai
säästä 240 euroa 30 vuoden ajan.
Suosi halpoja indeksirahastoja.
Kaikessa tuossa on Jos. Masilma muuttuu ja yksilöillekin ehtii tapahtua 30 vuodessa paljon. Mikään ei estä tietenkään kokeilemasta.
Niin. Ei onnistu, jos samalla ei ole myös pienet menot. Ja tällä hetkellä monet kamppailevat nousseiden elämisen kustannusten kanssa. Omia kuluja on vaikeaa hallita, kun sähkö, polttoaine, ruoka jne. kaikki kallistuu samanaikaisesti. Tuossakin jutussa taas samoja typeriä latteuksia lehtitilausten ja noutokahvien karsimisesta. Isolla osalla haasteet on välttämättömyyksissä. Ja toisekseen, jos kukaan ei osta niitä lehtitilauksia ja noutokahveja, niin journalistit, lehtimyyjät, kahvilanpitäjät, tarjoilijat jne. jäävät työttömiksi.
Tää on se mies, joka on pihistellyt ikänsä ja nyt opettelee käyttämään rahaa. Kuuntelin höpinät sijoituskästtistä.
Vierailija kirjoitti:
Niin. Ei onnistu, jos samalla ei ole myös pienet menot. Ja tällä hetkellä monet kamppailevat nousseiden elämisen kustannusten kanssa. Omia kuluja on vaikeaa hallita, kun sähkö, polttoaine, ruoka jne. kaikki kallistuu samanaikaisesti. Tuossakin jutussa taas samoja typeriä latteuksia lehtitilausten ja noutokahvien karsimisesta. Isolla osalla haasteet on välttämättömyyksissä. Ja toisekseen, jos kukaan ei osta niitä lehtitilauksia ja noutokahveja, niin journalistit, lehtimyyjät, kahvilanpitäjät, tarjoilijat jne. jäävät työttömiksi.
Täytyy käsittää, että toi perustuu ajatukseen, että on tulot, joista jää ylimääräistä.
Normikansalainen pystyy moninkertaiseen vauhtiin sitten kun muut velat on maksettu. Itse lyhennin asuntolainaa jotain 3600/v ja sen korkoja saman verran. Rahaa riitti vielä ruokaan, autonpitoon, matkusteluun. Palkka 3300e brutto ja 2100e netto.
Mieheni on ollut edunsaajana kahdessa säästöhenkivakuutuksessa. Ensimmäisestä räpsähti tilille 200 000€ ja toisesta 300 000€. Ensimmäinen mummonsa vakuutus, toinen äitinsä.
Mummo oli tavallinen maatalon emäntä, äiti taas kouluja käymätön pankkitoimihenkilö.