Lue keskustelun säännöt.
Estääkö jokin köyhän perheen lasta kouluttautumasta lääkäriksi tai diplomi-insinööriksi?
13.06.2026 |
Eikö köyhän perheen lapsen ole helppoa tehdä luokkanousu vain kouluttautumalla hyväpalkkaiseen ammattiin? Tuskin on mitään, mikä sitä estäisi. DI:ksi tai lääkäriksi vain kouluttautumaan.
Kommentit (551)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen köyhästä avioperheestä lähtöisin ja en saanut tukea opintoihin käytännössä ollenkaan vanhemmiltani. Töitä oli toki tarjolla kesällä ja opintojen ohessa aika hyvin. Ensin opiskelin diplomi-insinööriksi ja sitten lääkäriksi.
Palkkaan olen tyytyväinen vaikka veroja menee paljon. Kun on oppinut elämään pienillä menoilla niin joka kuukausi jää jotain säästöön.
Suosittelen edelleen lääkäriksi kouluttautumista vaikka eläkkeelle jäävien määrä on noin puolet valmistuvien määrästä jos otetaan huomioon ulkomailla opiskelevat. Kilpailu työpaikoista on paikoin kovaa jo nyt ja voi vaatia muuttoa kauemmaksi erikoistumisen aikana ja sen jälkeen.
Keinoäly muuttaa lääkäreidenkin työtä, voi vähentää työvoiman tarvettakin.
Tekoäly ei vähennä lääkärin työtä, mutta voi olla ja onkin apuna esim, kun jikainen syöpähoito räätälöidään yksilöllisesti. Kannattaisi nyt perehtyä, mitä AI tarkoittaa. AI ei tee eikä tule tekemään yhtään läketieteellistä päätöstä.
Tekoäly pystyy tekemään parempia diagnooseja kuin lääkärit. Tekoäly pystyy tekemään hommia 24/7 ilmaiseksi.
Mä olen laittanut tekoälylle kuvan pihani kasvista ja tähän mennessä vastauksia on tullut 15 ja jokaisessa ehdotetaan eri kasvia.
Jotenkin veikkaisin, että samalla hakuammunnalla meillä olisi tekoälylääkärin jäljiltä hyvin suuri joukko vainaita, joiden diagnoosit eivät ole olleet oikeaan osuneita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, ei toki liittynyt vain köyhyyteen, mutta köyhyys lisää myös tutkitusti valtavasti muita ongelmia useimmille. Mun lapsuus ja nuoruus meni selvitymisessä, kun paremman perheen lapsella se meni itsensä kehittämiseen, joka edesauttaa mielettömästi myöhempää menestystä. En saanut sellaista tukea myöskään, jota niin moni hyväosainen saa. tie oli kyllä tosi pitkä ja kivinen. Moniongelmaisena teininä mun keskiarvolla ei luonnollisestikaan menty lukioon noin vaan. Olin laitoksessa nuo vuodet. Myöhemmin pääsin aikuislukioon, ja oppimishaasteideb vuoksi siinä meni tosi kauan. AMK:ssa meni 8 vuotta, koska olin osastohoidossa kesken opiskelujen. Arvosanoilla ei luonnollisestikaan noin vaan menty kauppikseen. No, keräsin kaksi vuotta pisteitä käymällä avoimen ylipiston kursseilla, jotka oli maksullisia. Lopulta mä pääsin kuin pääsinkin kauppikseen. Eli joo, minä köyhän perheen lapsi lopulta pääsin hakupainealalle yliopistoon, mutta kyllä mä uskallan väittää, että mun tie oli vaikeampi kuin hyväosaisen lapsen. Ja ymmärrän täysin, jos joku ei tähän kykene lainkaan. Meillä ei ole samanlaiset mahdollisuudet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Estää. Koulutus Suomessa EI OLE ilmaista.
250€ kuukaudessa on mitä saat opiskelijana. Et mitään muuta. Ei sillä Suomessa elä pitkää tutkintoa suorittaessa
Ei pidä paikkaansa. Opiskelijana saa noin 550e tai jopa enemmän esim. Helsingissä
Se on silti sen verran vähän, että ei sillä elä. On pakko joko tehdä töitä tai nostaa lainaa, jos uskaltaa. Ja jos yliopiston ovet ei eka kerralla aukea, välivuosia valintakursseilla ei paljon vietetä, jos rahaa ei ole.
Tyhmyys. Matikka oli aikoinaan 6 ja 7 luokkaa. Ei tuommoisilla numeroilla lääkäriksi tulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raha ainakin esti minua, pääsin sisään ja ei ollut varaa maksaa laskuja sekä käydä koulua.
Vierailija kirjoitti:
Tyhmyys. Matikka oli aikoinaan 6 ja 7 luokkaa. Ei tuommoisilla numeroilla lääkäriksi tulla.
Meille opetettiin matematiikkaa kaikilla luokilla, saatat olla harvinainen ihminen jonka ei tule edes yrittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Harva älykäs ja kyvykäs päätyy köyhäksi. Koska älykäs usein keksii keinot päästä köyhyydestä. Harva pärjääväinen, lahjakas, älykäs jne. myöskään kelpuuttaa puolisokseen mitään umpityhmää elämänkallua. Nämä pariutuvat keskenään. Geenien vuoksi jälkeläiset ovat mitä suurimmalla todennäköisyydellä vanhempiensa kaltaisia. Kierre on valmis.
Niitä neroja ja huippuälykkäitä voi olla tuolla siltojen alla ja mielisairaaloissa enemmän kuin tiedätkään.
Sinä vaan et ole heistä kuullut. Liiallinen äly ei aina ole välttämättä hyvä asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen köyhästä avioperheestä lähtöisin ja en saanut tukea opintoihin käytännössä ollenkaan vanhemmiltani. Töitä oli toki tarjolla kesällä ja opintojen ohessa aika hyvin. Ensin opiskelin diplomi-insinööriksi ja sitten lääkäriksi.
Palkkaan olen tyytyväinen vaikka veroja menee paljon. Kun on oppinut elämään pienillä menoilla niin joka kuukausi jää jotain säästöön.
Suosittelen edelleen lääkäriksi kouluttautumista vaikka eläkkeelle jäävien määrä on noin puolet valmistuvien määrästä jos otetaan huomioon ulkomailla opiskelevat. Kilpailu työpaikoista on paikoin kovaa jo nyt ja voi vaatia muuttoa kauemmaksi erikoistumisen aikana ja sen jälkeen.
Keinoäly muuttaa lääkäreidenkin työtä, voi vähentää työvoiman tarvettakin.
Tekoäly ei vähennä lääkärin työtä, mutta voi olla ja onkin apuna esim, kun jikainen syöpähoito räätälöidään yksilöllisesti. Kannattaisi nyt perehtyä, mitä AI tarkoittaa. AI ei tee eikä tule tekemään yhtään läketieteellistä päätöstä.
Tekoäly pystyy tekemään parempia diagnooseja kuin lääkärit. Tekoäly pystyy tekemään hommia 24/7 ilmaiseksi.
Mä olen laittanut tekoälylle kuvan pihani kasvista ja tähän mennessä vastauksia on tullut 15 ja jokaisessa ehdotetaan eri kasvia.
Jotenkin veikkaisin, että samalla hakuammunnalla meillä olisi tekoälylääkärin jäljiltä hyvin suuri joukko vainaita, joiden diagnoosit eivät ole olleet oikeaan osuneita.
Ihmiset eivät ymmärrä, mikä tekoäly edes on. Tekoäly on oppiva matemaattinen malli, neuroverkkomalli, joka pystyy ennustamaan ihmistä paremmin, kun dataa on runsaasti. Tekoäly on vanha juttu jo, sillä 1990-luvun alussa kaikki oleellinen tekoälystä oli jo keksitty ja kehitetty. Vanha juttu sinänsä on jo se, että tekoäly pystyy ennustamaan lääkäriä paremmin, mikä potilasta vaivaa. Ihmiset sekoittavat tekoälyn ja tekoälyllä tehdyn tuotteen keskenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kognitiiviset taidot ovat geeneissä, ei mikään koulutus geenejä sinänsä jalosta tässä mielessä paremmaksi. Ihan samoin kuin ulkonäkö on geeneissä, eikä mikään ehostus niitä muuksi muuta. Yleisnero Leonardo Da Vinci ei omannut yliopistutkintoa. Yleisnero Benjamin Franklin lopetti koulunkäynnin 10-vuotiaana. Keksijänero Thomas Edison kävi koulua 2 kuukautta. Ei ole mitään näyttöä siitä, että kouluttautuminen olisi välttämätöntä saavuttaakseen elämässään jotain merkittävää. Koulutus kaiken kaikkiaan on yliarvostettu juttu.
Ajattelitko ryhtyä lääkäriksi, asianajajaksi, psykologiksi tai DI:ksi ihan tuosta noin?
Vain tyhmä ja/tai heikon itsetunnon omaava kateellinen väittää koulutuksen olevan yliarvostettua nykymaailmassa.Ei yritykset koulutuksesta maksa, vaan osaamisesta.
Joihinkin ammatteihin on pätevyysvaatimukset ja koulutus usein tuottaa osaamista.
Julkisella sektorilla on kaiken maailman turhia koulutusvaatimuksia, joilla vain pyritään suojaamaan oman ammattikunnan työpaikkoja. Yksityisellä sektorilla ei ole tällaisia akateemisia suojatyöpaikkoja.
Niin niin, eihän sitä esim. lääkäri tai palomies mitään osaamista tai pätevyyttä tarvitse, turhia suojatyöpaikkoja kaikki tyynni?
Julkisella sektorilla on paljon akateemisia suojatyöpaikkoja kun 3. sektorilla myös. Koordinaattori, erikoiskoordinaattori, suunnittelija, erikoissuunnittelija, tarkastaja, ylitarkastaja, esimerkiksi.
Vierailija kirjoitti:
Tyhmyys. Matikka oli aikoinaan 6 ja 7 luokkaa. Ei tuommoisilla numeroilla lääkäriksi tulla.
Miksi ei? Minä olin ala-asteella matikasta jatkuvasti tukiopetuksessa. Yläasteella matikka nousi seiskaan ja ysin keväällä sain kovalla työllä nostettua kasiin. Otin pitkän matikan, fysiikan ja kemian matikan opettajan vastusteluista huolimatta. Noh, ei minustakaan kyllä lääkäriä tullut, mutta tekniikan tohtori sentään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmyys. Matikka oli aikoinaan 6 ja 7 luokkaa. Ei tuommoisilla numeroilla lääkäriksi tulla.
Miksi ei? Minä olin ala-asteella matikasta jatkuvasti tukiopetuksessa. Yläasteella matikka nousi seiskaan ja ysin keväällä sain kovalla työllä nostettua kasiin. Otin pitkän matikan, fysiikan ja kemian matikan opettajan vastusteluista huolimatta. Noh, ei minustakaan kyllä lääkäriä tullut, mutta tekniikan tohtori sentään.
Tekniikan tohtori tarvitsee paljon enemmän matemaattista osaamista ja ymmärrystä kuin lääkäri. Ihan tiedoksi vaan. Lääkäri tarvitsee työssään todella vähän mitään vaativampaa matematiikkaa. Teknologia eli insinööritieteet ovat soveltavaa matematiikkaa. Ylipäänsä, jos on huono matematiikassa, niin ei kannata edes yrittää lähteä lukemaan yliopistolle tekniikkaa, koska heikoimmat karsiutuivat joka tapauksessa pois. Suomessa toimii muuten somalilääkäreitä, joiden älykkyysosamäärä on hyvin alhainen. Katso kun se lääkärin ammattia ei oikeasti ole niin vaativa kognitiivisesti kuin sinä kuvittelet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ne oo tarpeeks hyviä koulussa. D-iks on turha haaveilla ilman pitkän matikan ämmää ja lääkäriks ilman een papereita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Estää. Koulutus Suomessa EI OLE ilmaista.
250€ kuukaudessa on mitä saat opiskelijana. Et mitään muuta. Ei sillä Suomessa elä pitkää tutkintoa suorittaessa
Ei pidä paikkaansa. Opiskelijana saa noin 550e tai jopa enemmän esim. Helsingissä
Se on silti sen verran vähän, että ei sillä elä. On pakko joko tehdä töitä tai nostaa lainaa, jos uskaltaa. Ja jos yliopiston ovet ei eka kerralla aukea, välivuosia valintakursseilla ei paljon vietetä, jos rahaa ei ole.
Miks opintolainaa ei uskaltais nostas ku se on valtion takaamaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmyys. Matikka oli aikoinaan 6 ja 7 luokkaa. Ei tuommoisilla numeroilla lääkäriksi tulla.
Miksi ei? Minä olin ala-asteella matikasta jatkuvasti tukiopetuksessa. Yläasteella matikka nousi seiskaan ja ysin keväällä sain kovalla työllä nostettua kasiin. Otin pitkän matikan, fysiikan ja kemian matikan opettajan vastusteluista huolimatta. Noh, ei minustakaan kyllä lääkäriä tullut, mutta tekniikan tohtori sentään.
Tekniikan tohtori tarvitsee paljon enemmän matemaattista osaamista ja ymmärrystä kuin lääkäri. Ihan tiedoksi vaan. Lääkäri tarvitsee työssään todella vähän mitään vaativampaa matematiikkaa. Teknologia eli insinööritieteet ovat soveltavaa matematiikkaa. Ylipäänsä, jos on huono matematiikassa, niin ei kannata edes yrittää lähteä lukemaan yliopistolle tekniikkaa, koska heikoimmat karsiutuivat joka tapauksessa pois. Suomessa toimii muuten somalilääkäreitä, joiden älykkyysosamäärä on hyvin alhainen. Katso kun se lääkärin ammattia ei oikeasti ole niin vaativa kognitiivisesti kuin sinä kuvittelet.
Miksi ihmeessä sitten vaaditaan niin hyvä matikan numero että pääsee yliopistoon?
Kotikasvatus voi estää, vaikuttaa aika paljon asenteisiin. Harvoin lähärin lapsesta tulee lekuri
Vierailija kirjoitti:
Ikävät, latistavat vanhemmat ja suku. Tai sitten se tyhmä poikaystävä, Veeti-Jonne, joka rajoittaa. Tyttis ei saa lupaa poistua 10 km kauemmas tai tulee maailmanloppu ja bänät.
Lopeta se poikkiksen hyysäys ja hanki kunnon koulutus, oikeasti.
Jannuja mahtuu 13 tusinaan, mutta nuorena jaksaa kouluttautua!
Miks sä teit tästä naisasian
Vierailija kirjoitti:
Köyhillä lapsilla ei ole ympäristössä sellaista tukea ja turvaa, minkä avulla sinne lääkikseen opiskellaan.
18-vuotias on jo aikunen
Niin niin, eihän sitä esim. lääkäri tai palomies mitään osaamista tai pätevyyttä tarvitse, turhia suojatyöpaikkoja kaikki tyynni?