Estääkö jokin köyhän perheen lasta kouluttautumasta lääkäriksi tai diplomi-insinööriksi?

Vierailija kirjoitti:

Ei se mistään asenteista ja motivaatiosta välttämättä ole kiinni. Ihme leimaamista täällä taas. Moni ei edes tiedä, mitä joku insinööri konrkeettisesti tekee. Ei iltapäivälehdet tai some mitään inssejä tai lääkäreitä nosta esille. Meidän yhteiskunnan arvothan on täysin pielessä. Jos nuorella ei ole mitään käsitystä siitä, miten erilaisia polkuja on olemassa, niin vaikeahan niitä valintoja on tehdä, kun ei ole ketään kertomassa. Koulujen opothan on tässä hommassa aivan surkeita ja Suomi on täysi kastiyhteiskunta, jossa eri luokat ei edes keskustele keskenään.

Jos on motivaatiota niin ottaa asioista selvää. Niin minäkin tein, koska suvussamme ei ollut kuin muutama yliopiston käynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi et ole nyrkkeilyn maailmanmestari?

Miksi et ole käynyt avaruudessa?

Miksi et ole menestynyt taidemaalari?

Miksi et ole huippuluokan säveltäjä?

Miksi et ole edes Hävittäjälentäjä?

Kaikilla on noihin samat mahdollisuudet.

Ei ole, huippuluokka on ihan eri kuin tavallisen koulutuksen käynyt ihminen. DI.ksi ja lääkäriksi pääsee lukemalla läksynsä ja olemalla motivoitunut. Itselläni yo-todistus oli tasoa c ja silti luin DI.ksi. Mikään huipputason neropatti keksijä en ole, eikä minun älyni sinne asti riitä. Myönnän toki ettei kaikkien kyky oppia riitä yliopistoon asti, mutta enemmistön riittäisi, jos vain halua ja into olisi peruskoulusta asti.

Itse en koe yliopistoa motivoivana. Elämä ja itsenäinen opiskelu opettaa paljon enemmän kaikkea mielenkiintoista ja hyödyllistä - ei useinkaan kaupallista, joka sopii saumattomasti kapitalismin rattaisiin, mutta elämässä on kyse muustakin. Yliopisto on vähän sellainen talli, että "tee meille töitä ilmaiseksi, me sanotaan mitä saat tehdä ja et, ja sitten työsi (esim. gradu) laitetaan meidän nimiimme". Jos omaa taidot opiskella, kehittyä ja luoda ilman tätä yliopiston häkkyrää ympärillä niin ei kannata mennä turhaan rajoittamaan itseään sinne, ellei tavoittele jotain tittelin- ja ansiontäyteistä elämää. Jos haluaa vaan elää ja luoda hyviä juttuja eläessään, niin not worth it. Päin vastoin, yliopistossa ei pääse lähellekään parhaita juttuja mitä elämällä on tarjota

Tämäkin asenne on ihan ok. Jokainen tekee ratkaisunsa. Mutta jos intohimona on olla esim. lääkäri, juristi tai DI, niin ei siinä omat opinnot auta, vaikka osaisit täysin samat asiat kuin koulutettu. Koulutus takaa paremmin työpaikan ja palkkatason. Olen myös huomannut ettei kyky oppia tai kehittää itseään mitenkään rajoitu yliopistoon eikä saakaan rajoittua. 

Työstä "sielunmyymisestä"  yliopistolle en ymmärtänyt mitään. Yliopisto on tietenkin laatinut tietynlaisen kurssikokonaisuuden, jotta opiskelija oppii vaaditut asiat. Graduaiheeseen voi vaikuttaa itse ja diplomityö tehdään palkalla yleensä yritykselle. Opiskelija päättää ottaako tarjotun paikan vastaan vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kognitiiviset taidot ovat geeneissä, ei mikään koulutus geenejä sinänsä jalosta tässä mielessä paremmaksi. Ihan samoin kuin ulkonäkö on geeneissä, eikä mikään ehostus niitä muuksi muuta. Yleisnero Leonardo Da Vinci ei omannut yliopistutkintoa. Yleisnero Benjamin Franklin lopetti koulunkäynnin 10-vuotiaana. Keksijänero Thomas Edison kävi koulua 2 kuukautta. Ei ole mitään näyttöä siitä, että kouluttautuminen olisi välttämätöntä saavuttaakseen elämässään jotain merkittävää. Koulutus kaiken kaikkiaan on yliarvostettu juttu.

"Benjamin Franklin, that's literally me" Jokainen koulunsa keskeyttänyt nyt. 

Talousnero Steve Jobs ei omannut mitään tutkintoa lukion jälkeen. Talousguru Bill Gates ei omaa mitään tutkintoa lukion jälkeen. Biljönääri Elon Muskilla ei ole ylempää korkeakoulututkintoa. 

Ja? Poikkeus vahvistaa säännön vai miten se meni. Ei heidän menestys sinusta mitään menestyjää tee, vaikka olisitkin jättänyt koulut kesken. Toki eri asia sitten JOS saavutat jotain itsekin. 

Vierailija kirjoitti:

Kouluttauduin, vaikka vanhempien mielestä se oli turhaa puuhaa. Opiskellessa kirjat oli itselle hirveän kalliita, joten opiskelin koulun kirjastossa jos kirjaa ei järjestynyt lainaan. En tiennyt mitään tulevasta työelämästä, kun omat vanhemmat tai lähisuku ei ole kouluttautuneet mihinkään siisteihin sisähommiin. 

Minä nostan hattua aina nuorille jotka eivät kuuntele lannistavia vanhempiaan ja uhmaavat ja opiskelevat kuitenkin mitä haluavat. Hyvä sinä! 

Jotenkin koomista että nuoret uhmaavat lähes kaikessa mutta eivät läheskään aina näissä koulutusasioissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kognitiiviset taidot ovat geeneissä, ei mikään koulutus geenejä sinänsä jalosta tässä mielessä paremmaksi. Ihan samoin kuin ulkonäkö on geeneissä, eikä mikään ehostus niitä muuksi muuta. Yleisnero Leonardo Da Vinci ei omannut yliopistutkintoa. Yleisnero Benjamin Franklin lopetti koulunkäynnin 10-vuotiaana. Keksijänero Thomas Edison kävi koulua 2 kuukautta. Ei ole mitään näyttöä siitä, että kouluttautuminen olisi välttämätöntä saavuttaakseen elämässään jotain merkittävää. Koulutus kaiken kaikkiaan on yliarvostettu juttu.

Ajattelitko ryhtyä lääkäriksi, asianajajaksi, psykologiksi tai DI:ksi ihan tuosta noin?
Vain tyhmä ja/tai heikon itsetunnon omaava kateellinen väittää koulutuksen olevan yliarvostettua nykymaailmassa.

Ei yritykset koulutuksesta maksa, vaan osaamisesta. 

Joihinkin ammatteihin on pätevyysvaatimukset ja koulutus usein tuottaa osaamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kognitiiviset taidot ovat geeneissä, ei mikään koulutus geenejä sinänsä jalosta tässä mielessä paremmaksi. Ihan samoin kuin ulkonäkö on geeneissä, eikä mikään ehostus niitä muuksi muuta. Yleisnero Leonardo Da Vinci ei omannut yliopistutkintoa. Yleisnero Benjamin Franklin lopetti koulunkäynnin 10-vuotiaana. Keksijänero Thomas Edison kävi koulua 2 kuukautta. Ei ole mitään näyttöä siitä, että kouluttautuminen olisi välttämätöntä saavuttaakseen elämässään jotain merkittävää. Koulutus kaiken kaikkiaan on yliarvostettu juttu.

Nimenomaan ympäristön vaikutus ja ärsytys jalostaa geenejä, siten evoluutio toimii. Sitten jos pariutuu akateemisiin piireihin ja lapsi kasvaa sinne niin teho on triplaantunut.

Siitä olen samaa mieltä, että koulutus ei ole tae mistään eikä jalosta välttämättä edes hyvään suuntaan.

Älykkyysosamäärä ja intuitio ovat ihan geneettisesti määräytyviä asioita. Älykkyysosamäärä toimii älykkyyden perustana ja intuitio luovuuden perustana. Ei voi tulla luovasti älykkääksi ihmiseksi ilman sopivia geenejä.

Vierailija kirjoitti:

Olen köyhästä avioperheestä lähtöisin ja en saanut tukea opintoihin käytännössä ollenkaan vanhemmiltani. Töitä oli toki tarjolla kesällä ja opintojen ohessa aika hyvin. Ensin opiskelin diplomi-insinööriksi ja sitten lääkäriksi. 

Palkkaan olen tyytyväinen vaikka veroja menee paljon. Kun on oppinut elämään pienillä menoilla niin joka kuukausi jää jotain säästöön. 

Suosittelen edelleen lääkäriksi kouluttautumista vaikka eläkkeelle jäävien määrä on noin puolet valmistuvien määrästä jos otetaan huomioon ulkomailla opiskelevat. Kilpailu työpaikoista on paikoin kovaa jo nyt ja voi vaatia muuttoa kauemmaksi erikoistumisen aikana ja sen jälkeen.

Keinoäly muuttaa lääkäreidenkin työtä, voi vähentää työvoiman tarvettakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kognitiiviset taidot ovat geeneissä, ei mikään koulutus geenejä sinänsä jalosta tässä mielessä paremmaksi. Ihan samoin kuin ulkonäkö on geeneissä, eikä mikään ehostus niitä muuksi muuta. Yleisnero Leonardo Da Vinci ei omannut yliopistutkintoa. Yleisnero Benjamin Franklin lopetti koulunkäynnin 10-vuotiaana. Keksijänero Thomas Edison kävi koulua 2 kuukautta. Ei ole mitään näyttöä siitä, että kouluttautuminen olisi välttämätöntä saavuttaakseen elämässään jotain merkittävää. Koulutus kaiken kaikkiaan on yliarvostettu juttu.

Ajattelitko ryhtyä lääkäriksi, asianajajaksi, psykologiksi tai DI:ksi ihan tuosta noin?
Vain tyhmä ja/tai heikon itsetunnon omaava kateellinen väittää koulutuksen olevan yliarvostettua nykymaailmassa.

Ei yritykset koulutuksesta maksa, vaan osaamisesta. 

Joihinkin ammatteihin on pätevyysvaatimukset ja koulutus usein tuottaa osaamista.

Julkisella sektorilla on kaiken maailman turhia koulutusvaatimuksia, joilla vain pyritään suojaamaan oman ammattikunnan työpaikkoja. Yksityisellä sektorilla ei ole tällaisia akateemisia suojatyöpaikkoja.

Vierailija kirjoitti:

Mikään ei oikeasti estä. Olen köyhästä perheestä ja koulutukseltani olen proviisori.

Sun elämänkokemuksella "mikään ei estä".

Vierailija kirjoitti:

Ennen kaikki kävi ne valmennuskurssit, ne oli todella kalliita, niihin ei köyhän perheen lapsella ole rahaa. Omana yliopistoaikana kaikki oli käyneet ne kurssit.

 

Joskus jopa pääsykokeeseen menossa tuli jo raha vastaan. Siihen saattoi saada tukea, mutta jälkikäteen, kun vei todistuksen, että on osallistunut pääsykokeeseen. Ei ilahduta köyhää, jos sitä rahaa ei ole mennä sinne.

Nykyään tuollaista ei onneksi ole, kun kouluun pääsee suoraan todistuksella eli lukion kirjojen opiskelu riittää. En tiedä kuka hölmö vielä käy valmennuskursseilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen köyhästä avioperheestä lähtöisin ja en saanut tukea opintoihin käytännössä ollenkaan vanhemmiltani. Töitä oli toki tarjolla kesällä ja opintojen ohessa aika hyvin. Ensin opiskelin diplomi-insinööriksi ja sitten lääkäriksi. 

Palkkaan olen tyytyväinen vaikka veroja menee paljon. Kun on oppinut elämään pienillä menoilla niin joka kuukausi jää jotain säästöön. 

Suosittelen edelleen lääkäriksi kouluttautumista vaikka eläkkeelle jäävien määrä on noin puolet valmistuvien määrästä jos otetaan huomioon ulkomailla opiskelevat. Kilpailu työpaikoista on paikoin kovaa jo nyt ja voi vaatia muuttoa kauemmaksi erikoistumisen aikana ja sen jälkeen.

Keinoäly muuttaa lääkäreidenkin työtä, voi vähentää työvoiman tarvettakin.

Tekoäly ei vähennä lääkärin työtä, mutta voi olla ja onkin apuna esim, kun jikainen syöpähoito räätälöidään yksilöllisesti. Kannattaisi nyt perehtyä, mitä AI tarkoittaa. AI ei tee eikä tule tekemään yhtään läketieteellistä päätöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se mistään asenteista ja motivaatiosta välttämättä ole kiinni. Ihme leimaamista täällä taas. Moni ei edes tiedä, mitä joku insinööri konrkeettisesti tekee. Ei iltapäivälehdet tai some mitään inssejä tai lääkäreitä nosta esille. Meidän yhteiskunnan arvothan on täysin pielessä. Jos nuorella ei ole mitään käsitystä siitä, miten erilaisia polkuja on olemassa, niin vaikeahan niitä valintoja on tehdä, kun ei ole ketään kertomassa. Koulujen opothan on tässä hommassa aivan surkeita ja Suomi on täysi kastiyhteiskunta, jossa eri luokat ei edes keskustele keskenään.

Jos on motivaatiota niin ottaa asioista selvää. Niin minäkin tein, koska suvussamme ei ollut kuin muutama yliopiston käynyt.

Puhumattakaan siitä, että nykyään tiedon hankkiminen on netin ansiosta helpompaa kuin ikinä. Nimimerkillä ysärillä piti mennä kirjastoon tutkimaan opinto- ja hakuoppaita.

Vierailija kirjoitti:

Usein vanhempien asenne: 'Mitä siellä koulussa tekee kun minäkin kävin siellä vain kääntymässä.'

Mun vanhemmat oli ihan rividuunareita, mutta koskaan niillä ei ollut tuollaista asennetta. Meillä oli kyllä valinnanvapaus valita oma alamme, mutta oli ihan ehdoton edellytys että joko lukio tai ammattikoulu oli käytävä, tyhjän päälle ei saanut jäädä.

Vierailija kirjoitti:

Niin, paskat asenteet ja huonot perintötekijät periytyy sukupolvelta toiselle.

Jos  on  kovin  varaton, niin  vuosikausien  kituuttaminen ja  velat  voi säikäyttää.  Jos  ei  ole  jostain  syntynyt  palava  varmuus saavuttaa  jokin oppiarvo, työ tai  asema. Niin lahjakkaita  joille  kaikki tuo hoituu  vasemmalla  kädellä,  ei  ole  enempää köyhissä  kuin  rikkaissakaan.  Kyllä taustan  varakkuus  jossain  auttaa ja  koulutus  on usein itsestään selvä valinta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se mistään asenteista ja motivaatiosta välttämättä ole kiinni. Ihme leimaamista täällä taas. Moni ei edes tiedä, mitä joku insinööri konrkeettisesti tekee. Ei iltapäivälehdet tai some mitään inssejä tai lääkäreitä nosta esille. Meidän yhteiskunnan arvothan on täysin pielessä. Jos nuorella ei ole mitään käsitystä siitä, miten erilaisia polkuja on olemassa, niin vaikeahan niitä valintoja on tehdä, kun ei ole ketään kertomassa. Koulujen opothan on tässä hommassa aivan surkeita ja Suomi on täysi kastiyhteiskunta, jossa eri luokat ei edes keskustele keskenään.

Jos on motivaatiota niin ottaa asioista selvää. Niin minäkin tein, koska suvussamme ei ollut kuin muutama yliopiston käynyt.

Puhumattakaan siitä, että nykyään tiedon hankkiminen on netin ansiosta helpompaa kuin ikinä. Nimimerkillä ysärillä piti mennä kirjastoon tutkimaan opinto- ja hakuoppaita.

Ja jatkan vielä, että omassa suvussani ei ollut ensimmäistäkään yliopiston käynyttä eikä edes kovin monta ylioppilasta, kun hain opiskelemaan. Kyllä sitä tietoa silti löytyi, kun vain halusi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen köyhästä avioperheestä lähtöisin ja en saanut tukea opintoihin käytännössä ollenkaan vanhemmiltani. Töitä oli toki tarjolla kesällä ja opintojen ohessa aika hyvin. Ensin opiskelin diplomi-insinööriksi ja sitten lääkäriksi. 

Palkkaan olen tyytyväinen vaikka veroja menee paljon. Kun on oppinut elämään pienillä menoilla niin joka kuukausi jää jotain säästöön. 

Suosittelen edelleen lääkäriksi kouluttautumista vaikka eläkkeelle jäävien määrä on noin puolet valmistuvien määrästä jos otetaan huomioon ulkomailla opiskelevat. Kilpailu työpaikoista on paikoin kovaa jo nyt ja voi vaatia muuttoa kauemmaksi erikoistumisen aikana ja sen jälkeen.

Keinoäly muuttaa lääkäreidenkin työtä, voi vähentää työvoiman tarvettakin.

Tekoäly ei vähennä lääkärin työtä, mutta voi olla ja onkin apuna esim, kun jikainen syöpähoito räätälöidään yksilöllisesti. Kannattaisi nyt perehtyä, mitä AI tarkoittaa. AI ei tee eikä tule tekemään yhtään läketieteellistä päätöstä.

Tekoäly pystyy tekemään parempia diagnooseja kuin lääkärit. Tekoäly pystyy tekemään hommia 24/7 ilmaiseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se mistään asenteista ja motivaatiosta välttämättä ole kiinni. Ihme leimaamista täällä taas. Moni ei edes tiedä, mitä joku insinööri konrkeettisesti tekee. Ei iltapäivälehdet tai some mitään inssejä tai lääkäreitä nosta esille. Meidän yhteiskunnan arvothan on täysin pielessä. Jos nuorella ei ole mitään käsitystä siitä, miten erilaisia polkuja on olemassa, niin vaikeahan niitä valintoja on tehdä, kun ei ole ketään kertomassa. Koulujen opothan on tässä hommassa aivan surkeita ja Suomi on täysi kastiyhteiskunta, jossa eri luokat ei edes keskustele keskenään.

Jos on motivaatiota niin ottaa asioista selvää. Niin minäkin tein, koska suvussamme ei ollut kuin muutama yliopiston käynyt.

Puhumattakaan siitä, että nykyään tiedon hankkiminen on netin ansiosta helpompaa kuin ikinä. Nimimerkillä ysärillä piti mennä kirjastoon tutkimaan opinto- ja hakuoppaita.

Ja jatkan vielä, että omassa suvussani ei ollut ensimmäistäkään yliopiston käynyttä eikä edes kovin monta ylioppilasta, kun hain opiskelemaan. Kyllä sitä tietoa silti löytyi, kun vain halusi.

Olin sukuni 1. ylioppilas ja minusta tuli TkT, tekniikan tohtori.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen köyhästä avioperheestä lähtöisin ja en saanut tukea opintoihin käytännössä ollenkaan vanhemmiltani. Töitä oli toki tarjolla kesällä ja opintojen ohessa aika hyvin. Ensin opiskelin diplomi-insinööriksi ja sitten lääkäriksi. 

Palkkaan olen tyytyväinen vaikka veroja menee paljon. Kun on oppinut elämään pienillä menoilla niin joka kuukausi jää jotain säästöön. 

Suosittelen edelleen lääkäriksi kouluttautumista vaikka eläkkeelle jäävien määrä on noin puolet valmistuvien määrästä jos otetaan huomioon ulkomailla opiskelevat. Kilpailu työpaikoista on paikoin kovaa jo nyt ja voi vaatia muuttoa kauemmaksi erikoistumisen aikana ja sen jälkeen.

Keinoäly muuttaa lääkäreidenkin työtä, voi vähentää työvoiman tarvettakin.

Tekoäly ei vähennä lääkärin työtä, mutta voi olla ja onkin apuna esim, kun jikainen syöpähoito räätälöidään yksilöllisesti. Kannattaisi nyt perehtyä, mitä AI tarkoittaa. AI ei tee eikä tule tekemään yhtään läketieteellistä päätöstä.

Tekoäly pystyy tekemään parempia diagnooseja kuin lääkärit. Tekoäly pystyy tekemään hommia 24/7 ilmaiseksi. 

Edelleenkään AI ei tee yhtään lääketieteellistä hoitopäätöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen kaikki kävi ne valmennuskurssit, ne oli todella kalliita, niihin ei köyhän perheen lapsella ole rahaa. Omana yliopistoaikana kaikki oli käyneet ne kurssit.

 

Joskus jopa pääsykokeeseen menossa tuli jo raha vastaan. Siihen saattoi saada tukea, mutta jälkikäteen, kun vei todistuksen, että on osallistunut pääsykokeeseen. Ei ilahduta köyhää, jos sitä rahaa ei ole mennä sinne.

Nykyään tuollaista ei onneksi ole, kun kouluun pääsee suoraan todistuksella eli lukion kirjojen opiskelu riittää. En tiedä kuka hölmö vielä käy valmennuskursseilla.

Todistusvalinta se vasta hölmö onkin, kun käytännössä pitkän matematiikan numerolla voi päästä monille aloille, joille ei sitten olekaan mitään lahjakkuutta tai taipumuksia.

Kouluttauduin maisteriksi työläisperheestä, ei ole käynyt mielessäkään, että olisin tehnyt jonkun luokkanousun. En sitten tiedä jos olisin lääkäri...