Estääkö jokin köyhän perheen lasta kouluttautumasta lääkäriksi tai diplomi-insinööriksi?
Eikö köyhän perheen lapsen ole helppoa tehdä luokkanousu vain kouluttautumalla hyväpalkkaiseen ammattiin? Tuskin on mitään, mikä sitä estäisi. DI:ksi tai lääkäriksi vain kouluttautumaan.
Kommentit (519)
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1940-luvulla. Kun olin lapsi, me asuimme maalla, ja oppikouluun matkustettiin joka päivä bussilla kymmenien kilometrien päähän. Sielläkin oli vain keskikoulu (ikään kuin 9. luokkaan asti), ei lukiota. Kuuluin luokan parhaisiin oppilaisiin, mutta meillä ei ollut varaa maksaa minun asumistani monta vuotta jollakin toisella paikkakunnalla, missä oli lukio, ja sitten olisi pitänyt vielä opiskellakin.
Yksi 40l. lopussa syntynyt serkkuni olisi halunnut lukioon, mutta vanhempansa eivät suostuneet kustantamaan. Olivat jo yhden lapsen kouluttaneet maisteriksi. Rahalla oli sotien jälkeen suuri merkitys opintien valinnassa.
Vierailija kirjoitti:
Estää. Koulutus Suomessa EI OLE ilmaista.
250€ kuukaudessa on mitä saat opiskelijana. Et mitään muuta. Ei sillä Suomessa elä pitkää tutkintoa suorittaessa
Koulutus on ilmaista. Asuminen ja muu eläminen ei ole, mutta koulutus on ilmaista.
Enpä dippainsinöörinä nyt kovinkaan pullistelisi.
Suvussani on näitä akateemisen uran luoneita ja yksi heistä - edesmennyt - oli tekniikan tohtori.
Se on sentään jotain!
Tekniikan tohtori sentään tietää, että 1 plus 1 ei välttämättä ole 2.
Dippainssi tuskin tuota ymmärtää.
Nämä todelliset nerot kuten tuo sukulaiseni, eivät pidä mitään mölyä itsestään.
Mikä oli tausta? Hän oli kotoisin ihan maanviljelijäperheestä. Tuskinpa ja häntä kannustettiin paljonkaan, mutta tuskin estettiinkään.
Henkilö luki ja luki. Hän oli huippuälykäs ja intohimoisen kiinnostunut asioista. Opetti yliopistossa. Ei malttanut lopettaa lukemista - mitä kaikkea sitten lienee lukenutkaan.
Tuo kertoo todellisesta kutsumuksesta.
Mikä selittää hänen lahjakkuutensa? Perimä. Geenit.
Geeneissä kymmeniä sivistyssukuja. Nämä tyypit eivät näillä kehuskele.
Dippainssi lukee ( kenties vanhempiensa toiveesta ) dippainssiksi.
Ehkä on jotain saanut aikaan elämässään.
Sen jälkeen pullistelee netin uumenissa ja haukkuu muita anonyymina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mikään estä mutta kyllä se vaatii paljon enemmän köyhän perheen lapselta kuin rikkaan perheen lapselta. Ei ole maksullisia valmennuskursseja käytössä, ei vanhempien maksamaa asuntoa ja rahallisia avustuksia pitkän opiskelun aikana ym. Ja hyvä palkkaisiin insinöörin töihin pääsee usein suhteilla tai hitaalla etenemisellä jossa aloitetaan suunnilleen duunarin palkalla ja pienellä vastuulla isossa firmassa.
Taas paljon fiktiota eikä faktaa. Luepa tämä ketju läpi ja tässä kerrotaan nuo kaikki luulot vääriksi. Vähän muutenkin kirjoituksesi kuulostaa tuulahdukselta menneiltä vuosilta. Totta on toki se ettei useinkaan johtajaksi pääse kulkematta lähtöruudun kautta.
Ja se että joku kertoo vauva-palstalla mielipiteensä muuttaa sen faktaksi? Vähän muutenkin kirjoituksesi kuulostaa todellisuudesta irrallaan kuplassa eläneen öyhötykseltä. Mikään mtåssö ketjussa ei muuten lumonnut kertoniani faktoja agressivisuudestasi huolimatta.
Faktaa, jotka voi tarkistaa oppilaitosten sivuilta
-yli puolet valitaan todistusvalinnalla, joten suurin osa ei käy valmennuskurssia
Faktaa asumisesta, hinnat löytyy netistä
-solun saa n. 350 eurolla Helsingistä läheltä kampusta
Faktaa tuista, näkee netistä
-Opintotuki ja asumistuki. Niillä elää juuri ja juuri ilman lainaa. Lainaa saa lisäksi tarvittaessa.
Lähtöpalkka, tilastot näkyvät netistä
-n 4000 e/kk, hieman yli tai ali, kesätyöpalkka on n. 2000-2500 e/kk, (toki vaikea nyt saada alan kesätöitä)
Oma kokemus, noin 25 v alalla
-suurin osa työpaikoista menee osaamisen perusteella. Itse en ole palkannut yhtään tuttua enkä saanut yhtään paikkaa suhteilla. Myöskin kollegoiden tarinat on vastaavia.
-harva keskituloinenkaan, johon myös itse kuulun, maksaa lapsensa asuntoa ja elämistä. Tämä on myös osa kasvatusta aikuisuuteen ja talouden hallintaan
Fiktiota joka tulee päästäsi. Lähes puolia ei valita todistuksen perusteella ja ko monet lukiotodistukset ovat maksullisten kurssien ansiota.
Faktaa tuista: rikkaan perheen lapsella on yleensä paljon enemmän rahaa ja parempi asunto käytössä opiskellessa kuin köyhän perheen lapsella joka elää tuolla/lainalla. Lisäksi rikkaan perheen lapsen ei usein tarvitse ottaa opintolainaa.
Oma työkokemus n30v alalta.
-Suurin osa työpaikoista menee suhteilla. Esim nykyisessä firmassa on insinööriä omistajan poika. Edellisessä toimitusjohtajan veljen poika. Tuntemani köyhän perheen inssit jotka ovat työllistäneet alalleenovat aloittaneet pohjalta esim isojen rakennusfirmojen ja telakoiden alimipina toimihenkilöitä.
Eka kappale on ihan höpöhöpöä. En edes tiedä mistä tämän olet keksinyt.
Toka kappale on totta. Suomessa kuitenkin rikkaita on suhteellisen vähän. Suurin osa akateemisistakin perheistä kuuluu keskituloisiin. Itse tuen lastani maksamalla toisinaan ruokaostokset ja vaatehankintoja, mutta solussa hänkin asuu, kävelymatkan päässä yliopistosta.
Kolmas kappale. Kyllä, toimarit palkaavat sukulaisia ja erityisesti perheyrityksissä. Tämä laki pätee kaikkiin ammatteihin. Itse olen jutellut yli 100 diplomi-insinöörin urakehityksestä. Näistä vain muutamalla on vanhempien suhteiden kautta saatu työpaikka. Omia verkostojaan toki moni hyödyntää työssään ja siihen on meillä kaikilla samat mahdollisuudet. Insinöörejä en juurikaan tunne.
Katsotaanpa:
Rikkaan kersalle ostetaan paras valmennuspaketti lääkiksen pääsykokeisiin. Kersaa on jo prepattu lukiossa. Köyhä on yrittänyt haalia tuloja työskentelemällä lukioaikana ja pääsykokeisiinkin on vaikea keskittyä. Jos ei ole onnistunut työllistymään, kantaa köyhä huolta toimeentulostaan ja ei saa säästöön rahaa tulevia opintoja varten. Rikkaan kersalle pappa järjestää kevyttä kesätyötä ja ostaa sijoitusasunnon ja muutenkin sitten avittaa jälkikasvuaan koko pääsykoepreppauksen ja lääkiksen opiskelujen ajan. Köyhää painaa huoli siitä, saako sitten riittävästi opintotukea ja mistä edullinen opiskelukämppä. Rikkaan kersa voidaan maksaa helposti myös ulkomaille opiskelemaan lääkikseen, jos ei pääse pääsykokeista läpi suomalaisiin opintoihin edes viidennellä yrittämällä. Välivuosina kersa voi lepäillä papan tai papan kavereiden firmassa.
Kenen kanssa voisin olla tuttava/ystävä?
En IKINÄ dippainssin enkä lääkärin .
Siinä kaksi ammattikuntaa joita yksityiselämässäni vältän kuin ruttoa.
Tosin lääkäreitä tarvitaan ehdottomasti yhteiskunnassa, joten sitä ammattikuntaa tarvitaan. En väheksy tippaakaan lääkäreiden ammattia.
Tämä ketju paljastaa jälleen hyvin karusti sen millaisia ovat diplomi - insinöörit.
Vierailija kirjoitti:
Katsotaanpa:
Rikkaan kersalle ostetaan paras valmennuspaketti lääkiksen pääsykokeisiin. Kersaa on jo prepattu lukiossa. Köyhä on yrittänyt haalia tuloja työskentelemällä lukioaikana ja pääsykokeisiinkin on vaikea keskittyä. Jos ei ole onnistunut työllistymään, kantaa köyhä huolta toimeentulostaan ja ei saa säästöön rahaa tulevia opintoja varten. Rikkaan kersalle pappa järjestää kevyttä kesätyötä ja ostaa sijoitusasunnon ja muutenkin sitten avittaa jälkikasvuaan koko pääsykoepreppauksen ja lääkiksen opiskelujen ajan. Köyhää painaa huoli siitä, saako sitten riittävästi opintotukea ja mistä edullinen opiskelukämppä. Rikkaan kersa voidaan maksaa helposti myös ulkomaille opiskelemaan lääkikseen, jos ei pääse pääsykokeista läpi suomalaisiin opintoihin edes viidennellä yrittämällä. Välivuosina kersa voi lepäillä papan tai papan kavereiden firmassa.
Rikkaan kersa ei välttämättä edes tuosta noin vain pääse lääkikseen 1. kerralla.
Serkkuni, erikoislääkäri, pääsi eka kerralla eikä edes ollut kovin innostunut. Vanhempiensa toiveesta
Tavallinen ns. porvariperhe taustalla.
Vierailija kirjoitti:
Kenen kanssa voisin olla tuttava/ystävä?
En IKINÄ dippainssin enkä lääkärin .
Siinä kaksi ammattikuntaa joita yksityiselämässäni vältän kuin ruttoa.
Tosin lääkäreitä tarvitaan ehdottomasti yhteiskunnassa, joten sitä ammattikuntaa tarvitaan. En väheksy tippaakaan lääkäreiden ammattia.
Tämä ketju paljastaa jälleen hyvin karusti sen millaisia ovat diplomi - insinöörit.
Ja tämä on ihan ok. Ei kaikkien kanssa tarvise olla ystävä.
Vierailija kirjoitti:
Enpä dippainsinöörinä nyt kovinkaan pullistelisi.
Suvussani on näitä akateemisen uran luoneita ja yksi heistä - edesmennyt - oli tekniikan tohtori.
Se on sentään jotain!
Tekniikan tohtori sentään tietää, että 1 plus 1 ei välttämättä ole 2.
Dippainssi tuskin tuota ymmärtää.
Nämä todelliset nerot kuten tuo sukulaiseni, eivät pidä mitään mölyä itsestään.
Mikä oli tausta? Hän oli kotoisin ihan maanviljelijäperheestä. Tuskinpa ja häntä kannustettiin paljonkaan, mutta tuskin estettiinkään.
Henkilö luki ja luki. Hän oli huippuälykäs ja intohimoisen kiinnostunut asioista. Opetti yliopistossa. Ei malttanut lopettaa lukemista - mitä kaikkea sitten lienee lukenutkaan.
Tuo kertoo todellisesta kutsumuksesta.
Mikä selittää hänen lahjakkuutensa? Perimä. Geenit.
Geeneissä kymmeniä sivistyssukuja. Nämä tyypit eivät näillä kehuskele.
Dippainssi lukee ( kenties vanhempiensa toiveesta ) dippainssiksi.
Ehkä on jotain saanut aikaan elämässään.
Sen jälkeen pullistelee netin uumenissa ja haukkuu muita anonyymina.
Perimä vaikuttaa paljon älykkyysosamäärään ja intuitioon. Älykkyysosamäärä muodostaa älykkyyden ytimen ja intuitio toimii luovuuden perustana. Intuitio on todennäköisesti se, joka pääosin selittää, miksi uteliaisuus ymmärtää maailmaa syntyy tietyille ihmisille jo lapsuudessa ja se on pitkälti kasvatuksesta riippumaton asia. Uteliaisuus synnyttää motivaation lukea paljon tieto- ja tiedekirjoja, muiden muassa, joita tarvitaan maailman ymmärtämiseen. Kun lukeminen tapahtuu oman innostuksen ja intohimoisen tiedonjanon seurauksena, oppiminen on paljon tehokkaampaa ja syvällisempää kuin suorittaisi vain opintokursseja läpäistääkseen tietyt kurssit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsotaanpa:
Rikkaan kersalle ostetaan paras valmennuspaketti lääkiksen pääsykokeisiin. Kersaa on jo prepattu lukiossa. Köyhä on yrittänyt haalia tuloja työskentelemällä lukioaikana ja pääsykokeisiinkin on vaikea keskittyä. Jos ei ole onnistunut työllistymään, kantaa köyhä huolta toimeentulostaan ja ei saa säästöön rahaa tulevia opintoja varten. Rikkaan kersalle pappa järjestää kevyttä kesätyötä ja ostaa sijoitusasunnon ja muutenkin sitten avittaa jälkikasvuaan koko pääsykoepreppauksen ja lääkiksen opiskelujen ajan. Köyhää painaa huoli siitä, saako sitten riittävästi opintotukea ja mistä edullinen opiskelukämppä. Rikkaan kersa voidaan maksaa helposti myös ulkomaille opiskelemaan lääkikseen, jos ei pääse pääsykokeista läpi suomalaisiin opintoihin edes viidennellä yrittämällä. Välivuosina kersa voi lepäillä papan tai papan kavereiden firmassa.
Rikkaan kersa ei välttämättä edes tuosta noin vain pääse lääkikseen 1. kerralla.
Serkkuni, erikoislääkäri, pääsi eka kerralla eikä edes ollut kovin innostunut. Vanhempiensa toiveesta
Tavallinen ns. porvariperhe taustalla.
Jatkuu. Ja lisäksi luonteensa puolesta hyvin saitoja, vaikka ei olisi ollut pakko olla.
Joten en tiedä, saiko ja hån mitään rahallisesti apua heiltä.
Vierailija kirjoitti:
Kenen kanssa voisin olla tuttava/ystävä?
En IKINÄ dippainssin enkä lääkärin .
Siinä kaksi ammattikuntaa joita yksityiselämässäni vältän kuin ruttoa.
Tosin lääkäreitä tarvitaan ehdottomasti yhteiskunnassa, joten sitä ammattikuntaa tarvitaan. En väheksy tippaakaan lääkäreiden ammattia.
Tämä ketju paljastaa jälleen hyvin karusti sen millaisia ovat diplomi - insinöörit.
Ai että lääkäriä tarvitaan, muttei insinööriä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä dippainsinöörinä nyt kovinkaan pullistelisi.
Suvussani on näitä akateemisen uran luoneita ja yksi heistä - edesmennyt - oli tekniikan tohtori.
Se on sentään jotain!
Tekniikan tohtori sentään tietää, että 1 plus 1 ei välttämättä ole 2.
Dippainssi tuskin tuota ymmärtää.
Nämä todelliset nerot kuten tuo sukulaiseni, eivät pidä mitään mölyä itsestään.
Mikä oli tausta? Hän oli kotoisin ihan maanviljelijäperheestä. Tuskinpa ja häntä kannustettiin paljonkaan, mutta tuskin estettiinkään.
Henkilö luki ja luki. Hän oli huippuälykäs ja intohimoisen kiinnostunut asioista. Opetti yliopistossa. Ei malttanut lopettaa lukemista - mitä kaikkea sitten lienee lukenutkaan.
Tuo kertoo todellisesta kutsumuksesta.
Mikä selittää hänen lahjakkuutensa? Perimä. Geenit.
Geeneissä kymmeniä sivistyssukuja. Nämä tyypit eivät näillä kehuskele.
Dippainssi lukee ( kenties vanhempiensa toiveesta ) dippainssiksi.
Ehkä on jotain saanut aikaan elämässään.
Sen jälkeen pullistelee netin uumenissa ja haukkuu muita anonyymina.
Perimä vaikuttaa paljon älykkyysosamäärään ja intuitioon. Älykkyysosamäärä muodostaa älykkyyden ytimen ja intuitio toimii luovuuden perustana. Intuitio on todennäköisesti se, joka pääosin selittää, miksi uteliaisuus ymmärtää maailmaa syntyy tietyille ihmisille jo lapsuudessa ja se on pitkälti kasvatuksesta riippumaton asia. Uteliaisuus synnyttää motivaation lukea paljon tieto- ja tiedekirjoja, muiden muassa, joita tarvitaan maailman ymmärtämiseen. Kun lukeminen tapahtuu oman innostuksen ja intohimoisen tiedonjanon seurauksena, oppiminen on paljon tehokkaampaa ja syvällisempää kuin suorittaisi vain opintokursseja läpäistääkseen tietyt kurssit.
Juuri näin. Nyt puhumme todellisesta kutsumuksesta.
Mutta hän oli myös huippuälykäs. Ja pakkohan se on kun on tekniikan tohtori
Tekniikan tohtori ja arkkitehti ovat vaativimmat ammatit Suomessa
Rohkaisen kaikkia alalle mihin on todellinen kutsumus
Minä estän. Meidän kakaroista ei mitään porvareita tule!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenen kanssa voisin olla tuttava/ystävä?
En IKINÄ dippainssin enkä lääkärin .
Siinä kaksi ammattikuntaa joita yksityiselämässäni vältän kuin ruttoa.
Tosin lääkäreitä tarvitaan ehdottomasti yhteiskunnassa, joten sitä ammattikuntaa tarvitaan. En väheksy tippaakaan lääkäreiden ammattia.
Tämä ketju paljastaa jälleen hyvin karusti sen millaisia ovat diplomi - insinöörit.
Ai että lääkäriä tarvitaan, muttei insinööriä?
Lääkäri on ihan ensimmäinen kun on kyse elämästä ja kuolemasta.
En tiedä mitä DI tekee, koska vältän heitä kuin ruttoa. Siis ei kiinnosta Enkä ole mikään tekniikkaihminen.
Käsittääkseni henkisesti aika rajoittuneita. Älyä kylläkin on. Joten tehköön mitä tekevät, ei kuulu mulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on halua ja riittävän lahjakas, mikään ei estä.
Riittävän lahjakas tosiaan riittää. Moni luulee että pitää olla huippulahjakas mutta peruskoulusta 7,5-8 keskiarvolla voi päästä opiskelemaan ja valmistua keskipalkkaiseen työhön, 3000-4000€/kk.
Näin on. Esimerkiksi lentokapteenilla ei ole ollenkaan huonompi palkka ja vaatimukset koulutukseen ovat sangen vaatimattomat. Jopa köyhälle.
Vierailija kirjoitti:
Minä estän. Meidän kakaroista ei mitään porvareita tule!
Ei tarvitsekaan. Sukuni on porvarisukua.
Mielummin kiva ei - porvari - ystävä, kuin porvari jolla on ikävä ja kylmä luonne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä dippainsinöörinä nyt kovinkaan pullistelisi.
Suvussani on näitä akateemisen uran luoneita ja yksi heistä - edesmennyt - oli tekniikan tohtori.
Se on sentään jotain!
Tekniikan tohtori sentään tietää, että 1 plus 1 ei välttämättä ole 2.
Dippainssi tuskin tuota ymmärtää.
Nämä todelliset nerot kuten tuo sukulaiseni, eivät pidä mitään mölyä itsestään.
Mikä oli tausta? Hän oli kotoisin ihan maanviljelijäperheestä. Tuskinpa ja häntä kannustettiin paljonkaan, mutta tuskin estettiinkään.
Henkilö luki ja luki. Hän oli huippuälykäs ja intohimoisen kiinnostunut asioista. Opetti yliopistossa. Ei malttanut lopettaa lukemista - mitä kaikkea sitten lienee lukenutkaan.
Tuo kertoo todellisesta kutsumuksesta.
Mikä selittää hänen lahjakkuutensa? Perimä. Geenit.
Geeneissä kymmeniä sivistyssukuja. Nämä tyypit eivät näillä kehuskele.
Dippainssi lukee ( kenties vanhempiensa toiveesta ) dippainssiksi.
Ehkä on jotain saanut aikaan elämässään.
Sen jälkeen pullistelee netin uumenissa ja haukkuu muita anonyymina.
Perimä vaikuttaa paljon älykkyysosamäärään ja intuitioon. Älykkyysosamäärä muodostaa älykkyyden ytimen ja intuitio toimii luovuuden perustana. Intuitio on todennäköisesti se, joka pääosin selittää, miksi uteliaisuus ymmärtää maailmaa syntyy tietyille ihmisille jo lapsuudessa ja se on pitkälti kasvatuksesta riippumaton asia. Uteliaisuus synnyttää motivaation lukea paljon tieto- ja tiedekirjoja, muiden muassa, joita tarvitaan maailman ymmärtämiseen. Kun lukeminen tapahtuu oman innostuksen ja intohimoisen tiedonjanon seurauksena, oppiminen on paljon tehokkaampaa ja syvällisempää kuin suorittaisi vain opintokursseja läpäistääkseen tietyt kurssit.
Juuri näin. Nyt puhumme todellisesta kutsumuksesta.
Mutta hän oli myös huippuälykäs. Ja pakkohan se on kun on tekniikan tohtori
Tekniikan tohtori ja arkkitehti ovat vaativimmat ammatit Suomessa
Rohkaisen kaikkia alalle mihin on todellinen kutsumus
No äläs nyt. Ihan tavallisia tallaajia suurin osa tekniikan tohtoreista on. Jos on kykyä lukea DI.ksi, ei mikään estä jäämästä jatko-opiskelijaksi, paitsi huono palkka. Työ ei ole mitenkään erityisen vaativaa. Tutkijan työtä opetusvelvollisuudella ja pitkillä lomilla. Proffilla toki enemmän vastuuta, kun on alaisia, mutta ei kaikki tohtorit tietenkään ole proffia.
Sukulaisesi varmasti oli huippuälykäs ja toki pieni osa näin on aina tohtoreista.
Vierailija kirjoitti:
Ainoat esteet voi olla raha ja äly. Mutta vaikka tulee köyhästä perheestä, ei se automaattisesti tarkoita etteikö voi kerätä varallisuutta.
Sosiaaliset verkostot voivat helpottaa merkittävästi elämässä menestymistä ja etenkin vanhempien sellaiset. Hyväkään koulumenestys ei takaa edes työpaikkaa. Kaikki ei ole aivan mustavalkoista.
Fiktiota joka tulee päästäsi. Lähes puolia ei valita todistuksen perusteella ja ko monet lukiotodistukset ovat maksullisten kurssien ansiota.
Faktaa tuista: rikkaan perheen lapsella on yleensä paljon enemmän rahaa ja parempi asunto käytössä opiskellessa kuin köyhän perheen lapsella joka elää tuolla/lainalla. Lisäksi rikkaan perheen lapsen ei usein tarvitse ottaa opintolainaa.
Oma työkokemus n30v alalta.
-Suurin osa työpaikoista menee suhteilla. Esim nykyisessä firmassa on insinööriä omistajan poika. Edellisessä toimitusjohtajan veljen poika. Tuntemani köyhän perheen inssit jotka ovat työllistäneet alalleenovat aloittaneet pohjalta esim isojen rakennusfirmojen ja telakoiden alimipina toimihenkilöitä.