Alkoholin kotiinmyynti on monelle jopa kuolemantuomio
Alkoholistina voin kertoa, että tietyn vaiheen monet alkoholistit juovat yksin kotonaan niin kauan kun jaksavat lähikaupassa käydä. Juominen loppuu ja apua jotkut hakee siinä vaiheessa. Nyt kun tämä uusi laki tulee voimaan, holisti juo pitempään kunnes on äärettömän huonossa kunnossa ja silloin ei mennä enää katkolle vaan sairaalaan. Tulee maksamaan yhteiskunnalle paljon. Monet juovat itsensä hengiltä. Nyt varmasti tulee viisaita kommentteja itseään parempana pitäviltä. Muistutan tässä vielä, ett kyse on sairaudesta ei valinnasta. Se putkijuominen on kaukana hauskasta, se on pahinta painajaista. Ehkä tässä halutaankin tietyistä ihmisistä nopeammin eroon.
Kommentit (180)
Kotiin kuljetus on monelle siunaus, lähtisivät muuten omalla autolla humalassa ajamaan alkoon. Onko Suomessa alkoholin juonti lisääntynyt kun vahvat oluet tulivat ruokakauppoihin, eipä ole juominen lisääntynyt. Kotiin kuljetus ei lisää käyttöä, enempi ongelma on hinta Suomessa, mikä lisää ulkomaista tuontia ja myös verot jäävät ulkomaille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää alkoholismi poikkeaa muista "sairauksista" sikäli, että tässä hoito auttaa vaan silloin, kun ihminen itse haluaa parantua. Jos et halua parantua, juot itsesi hautaan, siinä ei silloin mitkään hoidot auta. Ja katkot on turhia, pitkittävät vaan kärsimystä.
Parasta olis jos alkoholisti saataisiin pakkohoitoon ja alkuvaiheessa, mutta koska jos omaa tahtoa paranemiseen ei ole, on hoito turhaa. Alkoholismista voi parantua, vain, jos alkoholisti itse sitä tahtoo. Muissa sairauksissa hoito auttaa tai ei auta, mutta se ei ole ihmisen omasta tahdosta kiinni.
Alkoholistit tulee kalliiksi yhtiskunnalle. Mutta en osaa sanoa miten ongelma pitäisi ratkaista, koska näiden hoitaminenkin on usein turhaa. Arvoiden mukaan vain 1-20% pääsee alkoholista eroon, joten aika turhaa on hoitaa.
Näinhän se on. Ja aika jännää, että alkoholismista puhutaan nimenomaan sairautena. Minä en usko, että se sitä on, mutta tiedän monta alkoholistia ja etenkin heidän puolisoitaan, joita tämä "diagnoosi" lohduttaa. Onhan se kivempaa ajatella, että se rapajuoppo mies ei ole vastuussa omasta toiminnastaan, tai oikeuttaa se oma juominen sillä, että se on jotain, jota joku mystinen "sairaus" hallitsee, eikä oma käsi. Mutta juominen on valinta, piste. Epäilemättä ei yhtä helppo valinta, kuin se otanko kinkku- vai kalkkunaleikettä leivälle, mutta valinta yhtä kaikki.
Kyseessä ei olekkaan uskon asia, vaan tieteen tutkima asia, joten uskomuksillasi ei ole asiaan mitään vaikutusta.
Tietämäni entiset alkoholistit ovat lopettaneet omalla päätöksellä, yksin. Jonain päivänä on vaan tullut mitta täyteen. Nämä lopettamiset on tehty ilman yhteiskunnan ja erityisesti ilman AA-höpsöjen apua. Että mitenkä se sairaus nyt sillai vaan yht'äkkiä loppuukin omalla päätöksellä? Ja miten nämä yhteiskunnan auttamat juopot vaan repsahtelee kerta toisensa jälkeen? Ja satasesta vetoa, että et ole yhtään näitä "tieteen tutkimia" artikkeleita koskaan lukenut, kunhan vaan yrität päteä.
Vierailija kirjoitti:
Kun ruokarobotit ja lähetit tuli, niin puhuttiin että syrjäytyneet ei enää poistu asunnostaan edes kauppaan. Mitään ongelmia ei kuitenkaan tullut.
Mitään ongelmia? Aikamoinen yleistys. Ainakin on puhuttu paljon ongelmista ruokalähettien työsopimuksissa. heidän toimeentulostaan yms.
Kun A-olut tuli ruokakauppoihin kukkahatut huusivat että alkoholinkäyttö lisääntyy. Ei lisääntynyt
Kun prosenttiraja nostettiin kahdeksaan kukkahatut huusivat että alkoholinkäyttö lisääntyy. Ei lisääntynyt.
Eikä lisäänny nytkään.
10-15 vuoden harjoittelulla sen kakkospäivänkin saa onnistumaan. Kyllä minäkin aikoinaan ihmettelin, että joku voi juoda kahtena päivänä peräkkäin. En ihmettele enää, mutta ajatus kolmannesta päivästä kyllä etoo. Uskon, että riittävän intensiivisellä ja pitkäkestoisella harjoittelulla kolmospäivänkin voisi saada maistumaan, mutta olen hiukan skeptinen siitä, että onko se kuitenkaan vaivan arvoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää alkoholismi poikkeaa muista "sairauksista" sikäli, että tässä hoito auttaa vaan silloin, kun ihminen itse haluaa parantua. Jos et halua parantua, juot itsesi hautaan, siinä ei silloin mitkään hoidot auta. Ja katkot on turhia, pitkittävät vaan kärsimystä.
Parasta olis jos alkoholisti saataisiin pakkohoitoon ja alkuvaiheessa, mutta koska jos omaa tahtoa paranemiseen ei ole, on hoito turhaa. Alkoholismista voi parantua, vain, jos alkoholisti itse sitä tahtoo. Muissa sairauksissa hoito auttaa tai ei auta, mutta se ei ole ihmisen omasta tahdosta kiinni.
Alkoholistit tulee kalliiksi yhtiskunnalle. Mutta en osaa sanoa miten ongelma pitäisi ratkaista, koska näiden hoitaminenkin on usein turhaa. Arvoiden mukaan vain 1-20% pääsee alkoholista eroon, joten aika turhaa on hoitaa.
Näinhän se on. Ja aika jännää, että alkoholismista puhutaan nimenomaan sairautena. Minä en usko, että se sitä on, mutta tiedän monta alkoholistia ja etenkin heidän puolisoitaan, joita tämä "diagnoosi" lohduttaa. Onhan se kivempaa ajatella, että se rapajuoppo mies ei ole vastuussa omasta toiminnastaan, tai oikeuttaa se oma juominen sillä, että se on jotain, jota joku mystinen "sairaus" hallitsee, eikä oma käsi. Mutta juominen on valinta, piste. Epäilemättä ei yhtä helppo valinta, kuin se otanko kinkku- vai kalkkunaleikettä leivälle, mutta valinta yhtä kaikki.
Kyseessä ei olekkaan uskon asia, vaan tieteen tutkima asia, joten uskomuksillasi ei ole asiaan mitään vaikutusta.
Tietämäni entiset alkoholistit ovat lopettaneet omalla päätöksellä, yksin. Jonain päivänä on vaan tullut mitta täyteen. Nämä lopettamiset on tehty ilman yhteiskunnan ja erityisesti ilman AA-höpsöjen apua. Että mitenkä se sairaus nyt sillai vaan yht'äkkiä loppuukin omalla päätöksellä? Ja miten nämä yhteiskunnan auttamat juopot vaan repsahtelee kerta toisensa jälkeen? Ja satasesta vetoa, että et ole yhtään näitä "tieteen tutkimia" artikkeleita koskaan lukenut, kunhan vaan yrität päteä.
Ei se lopukkaan tuosta vain, vaan samalla tavalla sen kuntoutumisensa ja psyykkeensä eteen joutuu tekemään töitä ja kuin muistakin mielenterveys ongelmissa. Oikea alkoholisti voi heittää tuosta vain lopettamiseen henkensä, eikä niin toimi ellei ole joko saatanan tyhmä ja tietämätön kuten sinä (harva on) tai halua kuolla siihen lopettamiseen. Oikea juoppo tarvitsee lääkinnällistä apua, valvontaa ja hoitoa vieroitusoireisiin ja estämään esim. kramppeja ja deliriumia, eikä todellakaan uskalla, tai edes pysty lopetaa kuin seinään ilman edellä mainittuja. Koska menee todella huonoon kuntoon jo pelkästään vieroitusoireita (sairaalahoitoa vaativaan) vaikka kramppeja ja harhoja ei tulisikaan. Eli et sinä mitään alkoholisteja ole tuntenut vaan jotain satunnaisia tossuttelu tissuttelijoita joilla mitään oikeaa sairautta ole ollutkaan vaan joku kesän pussikaljoittelu vähän lähtenyt hetkeksi hanskasta tai muutaman viinilasin lipittely telkkarin ääressä iltaisin.
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä aloittajan kanssa. Sukulaisissani on monia alkoholisteja ja tuo uusi lakimuutos on pahinta mitä heille voi tapahtua. He juovat oikeasti itsensä hengiltä, kun voivat tilata kotiin, eikä tarvitse poistua kotoa.
Itse olin aikoinaan rappioalkoholisti ja jos olisin sitä nykyään, niin kiertäisin ylimääräisen kulun, joka syntyisi kotiinkuljetuksesta. Vaikka olisin sen viinan kanssa minkälainen vätys, niin kyllä mulla aina sen verran virtaa olisi, että kävisin itse hakemassa pullon Alkosta ja välttäisin kuljetusmaksut.
Muistan sen juoma-ajan, kuinka mitään kotihommia en saanut aikaiseksi, kerran jäi parin ruuvin takaisin paikoilleen kiertäminen tekemättä, mutta hyvin riitti jaksamista kierrellä koko päivän baareja ja kantaa kämpille pulloja, viinaa ja kaljalaatikoita. Kyllä sitä on sairas ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää alkoholismi poikkeaa muista "sairauksista" sikäli, että tässä hoito auttaa vaan silloin, kun ihminen itse haluaa parantua. Jos et halua parantua, juot itsesi hautaan, siinä ei silloin mitkään hoidot auta. Ja katkot on turhia, pitkittävät vaan kärsimystä.
Parasta olis jos alkoholisti saataisiin pakkohoitoon ja alkuvaiheessa, mutta koska jos omaa tahtoa paranemiseen ei ole, on hoito turhaa. Alkoholismista voi parantua, vain, jos alkoholisti itse sitä tahtoo. Muissa sairauksissa hoito auttaa tai ei auta, mutta se ei ole ihmisen omasta tahdosta kiinni.
Alkoholistit tulee kalliiksi yhtiskunnalle. Mutta en osaa sanoa miten ongelma pitäisi ratkaista, koska näiden hoitaminenkin on usein turhaa. Arvoiden mukaan vain 1-20% pääsee alkoholista eroon, joten aika turhaa on hoitaa.
Näinhän se on. Ja aika jännää, että alkoholismista puhutaan nimenomaan sairautena. Minä en usko, että se sitä on, mutta tiedän monta alkoholistia ja etenkin heidän puolisoitaan, joita tämä "diagnoosi" lohduttaa. Onhan se kivempaa ajatella, että se rapajuoppo mies ei ole vastuussa omasta toiminnastaan, tai oikeuttaa se oma juominen sillä, että se on jotain, jota joku mystinen "sairaus" hallitsee, eikä oma käsi. Mutta juominen on valinta, piste. Epäilemättä ei yhtä helppo valinta, kuin se otanko kinkku- vai kalkkunaleikettä leivälle, mutta valinta yhtä kaikki.
Kyseessä ei olekkaan uskon asia, vaan tieteen tutkima asia, joten uskomuksillasi ei ole asiaan mitään vaikutusta.
Tietämäni entiset alkoholistit ovat lopettaneet omalla päätöksellä, yksin. Jonain päivänä on vaan tullut mitta täyteen. Nämä lopettamiset on tehty ilman yhteiskunnan ja erityisesti ilman AA-höpsöjen apua. Että mitenkä se sairaus nyt sillai vaan yht'äkkiä loppuukin omalla päätöksellä? Ja miten nämä yhteiskunnan auttamat juopot vaan repsahtelee kerta toisensa jälkeen? Ja satasesta vetoa, että et ole yhtään näitä "tieteen tutkimia" artikkeleita koskaan lukenut, kunhan vaan yrität päteä.
Edelleenkään sinun mielipiteellä ja uskomuksilla ei ole mitään merkitystä asiassa. Kuten ei sinun empiirisellä kokemuksellasi lähipiiristäsikään. Lääketiede kun ei perustu sinun näkemyksiisi ja kokemuksiisi. Sinä saat uskoa vaikka joulupukkiin, se ei asiaa miksikään muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä aloittajan kanssa. Sukulaisissani on monia alkoholisteja ja tuo uusi lakimuutos on pahinta mitä heille voi tapahtua. He juovat oikeasti itsensä hengiltä, kun voivat tilata kotiin, eikä tarvitse poistua kotoa.
Itse olin aikoinaan rappioalkoholisti ja jos olisin sitä nykyään, niin kiertäisin ylimääräisen kulun, joka syntyisi kotiinkuljetuksesta. Vaikka olisin sen viinan kanssa minkälainen vätys, niin kyllä mulla aina sen verran virtaa olisi, että kävisin itse hakemassa pullon Alkosta ja välttäisin kuljetusmaksut.
Muistan sen juoma-ajan, kuinka mitään kotihommia en saanut aikaiseksi, kerran jäi parin ruuvin takaisin paikoilleen kiertäminen tekemättä, mutta hyvin riitti jaksamista kierrellä koko päivän baareja ja kantaa kämpille pulloja, viinaa ja kaljalaatikoita. Kyllä sitä on sairas ollut.
Kela ja eläkeyhtiöt kiittävät jos juovat itsensä hengiltä.
Yks hailee vaikka kotiin kuljetus ei tulisi voimaan, Hemmit ja trokarit hoitavat kotiin kuljetuksen joka tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää alkoholismi poikkeaa muista "sairauksista" sikäli, että tässä hoito auttaa vaan silloin, kun ihminen itse haluaa parantua. Jos et halua parantua, juot itsesi hautaan, siinä ei silloin mitkään hoidot auta. Ja katkot on turhia, pitkittävät vaan kärsimystä.
Parasta olis jos alkoholisti saataisiin pakkohoitoon ja alkuvaiheessa, mutta koska jos omaa tahtoa paranemiseen ei ole, on hoito turhaa. Alkoholismista voi parantua, vain, jos alkoholisti itse sitä tahtoo. Muissa sairauksissa hoito auttaa tai ei auta, mutta se ei ole ihmisen omasta tahdosta kiinni.
Alkoholistit tulee kalliiksi yhtiskunnalle. Mutta en osaa sanoa miten ongelma pitäisi ratkaista, koska näiden hoitaminenkin on usein turhaa. Arvoiden mukaan vain 1-20% pääsee alkoholista eroon, joten aika turhaa on hoitaa.
Näinhän se on. Ja aika jännää, että alkoholismista puhutaan nimenomaan sairautena. Minä en usko, että se sitä on, mutta tiedän monta alkoholistia ja etenkin heidän puolisoitaan, joita tämä "diagnoosi" lohduttaa. Onhan se kivempaa ajatella, että se rapajuoppo mies ei ole vastuussa omasta toiminnastaan, tai oikeuttaa se oma juominen sillä, että se on jotain, jota joku mystinen "sairaus" hallitsee, eikä oma käsi. Mutta juominen on valinta, piste. Epäilemättä ei yhtä helppo valinta, kuin se otanko kinkku- vai kalkkunaleikettä leivälle, mutta valinta yhtä kaikki.
No samalla tavalla syöminen on valinta, ja lihavuus oma syy. Tai liikkumattomuus tai mikä tahansa addiktio.
Joidenkin on helppo olla juomatta, koska alkoholi aiheuttaa pelkästään epämiellyttävän reaktion. Esim. Itä-Aasiassa on yleinen geenivariantti, jossa alkoholidehydrogenaasi puuttuu. Pienestäkin määrästä tulee kova ja pitkä krapula.
Tietyt geenit altistavat mm. Alkoholismille ja muille riippuvuuksille, samoin on tunnistettu esim. rähinäviinageeni. Juominen on valinta, mutta se ei ole samanlainen valinta kaikille. Minun on helppo olla juomatta viinaa tai olla käyttämättä heroiinia, mutta ymmärrän, että kaikille se ei ole yhtä helppoa.
Se on itse asiassa todella vaikeaa, kuten rottakokeillakin on todistettu. Esim. kunnon kokaiinikoukussa oleva rotta valitsee aina kokaiinin, jos tarjolla on vettä, ravintoa tai parittelua. Renkkaa sitä kokaiinivipua, vaikka kuolee janoon. Kovan janon kokeneena voin sanoa, että vähän vaikea tehdä järjellisiä valintoja, jos on noin pahassa koukussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä aloittajan kanssa. Sukulaisissani on monia alkoholisteja ja tuo uusi lakimuutos on pahinta mitä heille voi tapahtua. He juovat oikeasti itsensä hengiltä, kun voivat tilata kotiin, eikä tarvitse poistua kotoa.
Itse olin aikoinaan rappioalkoholisti ja jos olisin sitä nykyään, niin kiertäisin ylimääräisen kulun, joka syntyisi kotiinkuljetuksesta. Vaikka olisin sen viinan kanssa minkälainen vätys, niin kyllä mulla aina sen verran virtaa olisi, että kävisin itse hakemassa pullon Alkosta ja välttäisin kuljetusmaksut.
Muistan sen juoma-ajan, kuinka mitään kotihommia en saanut aikaiseksi, kerran jäi parin ruuvin takaisin paikoilleen kiertäminen tekemättä, mutta hyvin riitti jaksamista kierrellä koko päivän baareja ja kantaa kämpille pulloja, viinaa ja kaljalaatikoita. Kyllä sitä on sairas ollut.
Kela ja eläkeyhtiöt kiittävät jos juovat itsensä hengiltä.
Nii no parempi se kuin että ehtivät tappaa ryyppykaverin ja lähtevät siitä vuosiksi lusimaan, sillä se maksaa yhteiskunnalle helvetisti. Kuolema tulee halvemmaksi.
T. Hän jolla vastasit.
Lisäisi työllisyyttä, jossain kohtaa laitettaisiin kaksi henkilöä kuljettamaan hankalien varalta.
"No samalla tavalla syöminen on valinta, ja lihavuus oma syy. Tai liikkumattomuus tai mikä tahansa addiktio."
Vain typerys selittää, että viinan juominen on samanlainen asia kuin syöminen.
Silloin kun vielä ryyppäsin, monet illanistujaiset päättyivät, kun viina loppui kesken. Sitä piti jostain lähteä hommaamaan ja yleensä biléet loppuivat, kun lisää tulilientä ei löytynyt siihen hätään. Onneksi! Mitenkähän olis käynyt, jos oltais voitu vaan juoda ja juoda... Pahoinpitelyt ja muu väkivalta tulee lisääntymään, se on selvä.Omalta kohdaltani kiitän, ettei tälläiseen nonstop ryyppäämiseen ollut mahdollisuutta vaan bileet loppu kun viinat loppu.
Vierailija kirjoitti:
Alkoholistina totean ettei vaikuta omaan juomiseen millään tavalla kun en tilaa kotiin yhtään mitään muutakaan ja juomieni viinien ainekset olen tähänkin asti noutanut ruokakaupasta. Olen juonut kymmeniävuosia vain oma tekemää viiniä, eikä sitä saa tilattua mistään.
Mi5ä ryyppäämisen kalleuteen tulee, niin se on sitä vain uusavuttomille, joita holhousvaltiossa riittää.
Alkoholismi on SEKÄ oma valinta ETTÄ sairaus. Tämä teille jotka kinastelette kummasta on kyse. Itse raitistuessani Minnesota-hoidon avulla, tajusin, että ihan itse olen viinapullon huulilleni kohottanut mutta sen seurauksena myöskin sairastunut riippuvuussairauteen. Ja ei, minulla ei enää vuosiin ollut hilpeitä nousuhumalia vaan pakonomaista, järjenvastaista itsetuhokäyttäytymistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää alkoholismi poikkeaa muista "sairauksista" sikäli, että tässä hoito auttaa vaan silloin, kun ihminen itse haluaa parantua. Jos et halua parantua, juot itsesi hautaan, siinä ei silloin mitkään hoidot auta. Ja katkot on turhia, pitkittävät vaan kärsimystä.
Parasta olis jos alkoholisti saataisiin pakkohoitoon ja alkuvaiheessa, mutta koska jos omaa tahtoa paranemiseen ei ole, on hoito turhaa. Alkoholismista voi parantua, vain, jos alkoholisti itse sitä tahtoo. Muissa sairauksissa hoito auttaa tai ei auta, mutta se ei ole ihmisen omasta tahdosta kiinni.
Alkoholistit tulee kalliiksi yhtiskunnalle. Mutta en osaa sanoa miten ongelma pitäisi ratkaista, koska näiden hoitaminenkin on usein turhaa. Arvoiden mukaan vain 1-20% pääsee alkoholista eroon, joten aika turhaa on hoitaa.
Näinhän se on. Ja aika jännää, että alkoholismista puhutaan nimenomaan sairautena. Minä en usko, että se sitä on, mutta tiedän monta alkoholistia ja etenkin heidän puolisoitaan, joita tämä "diagnoosi" lohduttaa. Onhan se kivempaa ajatella, että se rapajuoppo mies ei ole vastuussa omasta toiminnastaan, tai oikeuttaa se oma juominen sillä, että se on jotain, jota joku mystinen "sairaus" hallitsee, eikä oma käsi. Mutta juominen on valinta, piste. Epäilemättä ei yhtä helppo valinta, kuin se otanko kinkku- vai kalkkunaleikettä leivälle, mutta valinta yhtä kaikki.
Kyseessä ei olekkaan uskon asia, vaan tieteen tutkima asia, joten uskomuksillasi ei ole asiaan mitään vaikutusta.
Tietämäni entiset alkoholistit ovat lopettaneet omalla päätöksellä, yksin. Jonain päivänä on vaan tullut mitta täyteen. Nämä lopettamiset on tehty ilman yhteiskunnan ja erityisesti ilman AA-höpsöjen apua. Että mitenkä se sairaus nyt sillai vaan yht'äkkiä loppuukin omalla päätöksellä? Ja miten nämä yhteiskunnan auttamat juopot vaan repsahtelee kerta toisensa jälkeen? Ja satasesta vetoa, että et ole yhtään näitä "tieteen tutkimia" artikkeleita koskaan lukenut, kunhan vaan yrität päteä.
Ei ole mitään entisiä alkoholisteja. Paitsi he, jotka ovat kuolleet. Alkoholisti lakkaa olemasta alkoholisti vasta sitten kun sydän lakkaa lyömästä ja ihminen kuolee.
Kun ihmisestä kerran tulee alkoholisti, on hän sitä koko lopun elämänsä. Alkoholisti voi oppia elämään siten, ettei siihen pulloon ole tarvetta kajota, mutta jos hän sen tekee, ovat hänen raittiit päivänsä luetut.
Alkoholisti on alkoholisti koko lopun elämänsä, mutta alkoholisti voi olla entinen juoppo. Raitis alkoholistikin on alkoholisti, mutta hän on entinen juoppo, koska on lopettanut juomisen. Jos ei juo, ei voi olla juoppo ja jos juo, ei voi olla entinen juoppo.
Alkoholistia ei voi auttaa muu kuin alkoholisti itse. Alkoholistin pitää tulla sille tasolle, jonka alapuolelle hän ei halua vajota, ennen kuin hän voi myöntää olevansa alkoholisti. Kun alkoholisti tässä kohtaa ymmärtää asiat ja tekee päätökset viinasta eroon päästäkseen, niin se ei lopeta sitä alkoholismin sairastamista. Se sairaus on yhä olemassa tässä ihmisessä, mutta raittiina eläessään se sairaus on sellaisessa lepotilassa. Ei se sairaus häviä millään päätöksellä.
No, miksi alkoholistit, tai osa alkoholisteista, sitten repsahtelevat eli retkahtelevat kerta toisensa jälkeen ja juominen jatkuu? Koska tahdon lujuus ei vaan yksinkertaisesti riitä näillä yksilöillä, kuten riittää heillä, jotka pysyvät alkoholista erossa, vaikka sairastavatkin alkoholismia. Se, että alkoholisti pysyy erossa alkoholista, vaatii kovaa tahdon lujuutta ja tinkimätöntä rehellisyyttä. Muuten se ei onnistu.
Joku heikko alkoholisti saattaa tehdä päätöksen, että nyt mie laitan korkin kiinni, mutta kun seuraavana päivänä joku kaveri tulee ja houkuttelee mukaan baariin, niin siihen se loppuu ja taas huidellaan tuolla ympäriinsä juopottelemassa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi meidän muiden pitäisi kärsiä luonneheikkojen ongelmista? En suostu ja sillä hyvä. Holhous saa luvan loppua.
Sehän passaa. Lihavuus on useimmiten itse aiheutettu, joten hoitakoot itse ongelmansa.
Kun ruokarobotit ja lähetit tuli, niin puhuttiin että syrjäytyneet ei enää poistu asunnostaan edes kauppaan. Mitään ongelmia ei kuitenkaan tullut.