Miksi se on niin tärkeää, että lapsella on ohjattu harrastus ja että lapsi kyyditetään sinne autolla vaikka matka olisi lyhytkin?
Vanhemmat tekevät isoja uhrauksia jotta olisi varaa maksaa siitä, että lapsi voi harrastaa seuratoiminnan puitteissa. Omatoiminen harrastaminen ei käy, vaan harrastukseksi lasketaan vain sellainen toiminta missä on valmentaja tai opettaja mukana.
Melkein aina lapset myös kyyditetään harrastuspaikalle autolla, vaikka matka olisi niin lyhyt että lapsi voisi itse pyöräillä sinne tai mennä joukkoliikenteellä. Vanhemmat uhraavat usein merkittävän osan omasta vapaa-ajastaan näihin kyydityksiin. Joihinkin perheisiin jopa hankitaan toinen auto vain jotta kyyditykset saataisiin onnistumaan.
Kommentit (139)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kuulostaa vähän katkeralta. Voisimmeko vain normalisoida sen, että ihmiset ja perheet toimivat kukin tavallaan. Toiset maksavat ja kyyditsevät, toiset eivät. Useimmat ehkä keikkuvat siinä jossain välillä. Ei se tarkoita, että mikään tapa olisi toista huonompi tai ylevämpi. Pääasia että ollaan yleensä ottaen kivoja, reiluja ja läsnä.
Kyllä autolla ajaminen alle viiden kilometrin matkoilla hyvällä säällä on perusterveille ihmisille selvästi huonompi vaihtoehto kuin pyöräily. Kiva, reilu ja läsnä voi tietenkin olla molemmilla tavoilla.
Mikä ongelma? Itse ajan autolla kaikki ajot, kuten 2km päähän kauppaan.
Fillaria en viitsi edes tallista ottaa alle 50km matkoille. Sekin on sellainen nopean tempolenkin matka. Peruskestävyyttä ajetaan viikonloppuaamuisin ja matkat 100 - 150km.
Takaan, että omaan sinua paremman vo2-arvon.
Ainakin sulla on isompi hiilijalanjälki. Minne sulla on niin kova kiire, ettet ehdi pyöräillä, sinne pyöräilemään?
Ketä kiinnostaa joku hiilijalanjälki?!
Itsellä hyvin samankaltainen tilanne kuin viittaamallasi kommentoijalla. Itsellä ainakin on kiire tekemään jotain mielekkäämpää kuin kaupassa käynti, tai muu arkiasiointi. Kaupasta tulee ostettua yleensä kolmesta neljään isoa kassillista ruokaa. Ei niitä millään fillarilla kuskata.
Käytän sen säästyneen ajan mielekkäämpään tekemiseen, kuten juuri pitkiin, kunnollisiin, fillarilenkkeihin. Itsellä tosin pääasiassa maastossa, toisinaan hiekkateillä.
Kuulostaa tosi tylsältä ja ahdistavalta elämältä, sori vaan. Älä ainakaan lapsia tuohon oravanpyörään hanki.
Eikös tuo nyt ole ihan normaalia elämää, että käydään kaupassa ja harrastetaan? Mitä ihmettä taas.
No tuo järjetön kiire ja kouhotus koko ajan. Kiire on hyvän lapsuuden tuho.
Mikä ihmeen kiire? Kaupassa vaan on joskus käytävä ja autollahan sinne pääsee nopeiten.
Juurihan tuossa yllä kirjoitat, että sulla on kiire tekemään mielekkäämpää tekemistä kuin kaupassa käynti. Mikä ihmeen kiire, sitä minäkin mietin.
Olen eri kirjoittaja.
Itsekin käyn mieluummin kaupassa autolla kuin pyörällä. Sinä voit käyttää siihen vaikka koko päivän!
Mua kannusti kolmevuorotyössä käyvä äiti että hän kustantaa minkä tahansa harrastuksen minne vain itse pääsen kulkemaan.
Kiitos äiti.
T. M48 joka kulkee edelleen alle 50 km matkat polkupyörällä. Sähköpolkupyörää katselen sitten kun en enää jaksa itse polkea. Oletettavasti siis noin 20 vuoden kuluttua. Mikäli Luoja suo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kuulostaa vähän katkeralta. Voisimmeko vain normalisoida sen, että ihmiset ja perheet toimivat kukin tavallaan. Toiset maksavat ja kyyditsevät, toiset eivät. Useimmat ehkä keikkuvat siinä jossain välillä. Ei se tarkoita, että mikään tapa olisi toista huonompi tai ylevämpi. Pääasia että ollaan yleensä ottaen kivoja, reiluja ja läsnä.
Kyllä autolla ajaminen alle viiden kilometrin matkoilla hyvällä säällä on perusterveille ihmisille selvästi huonompi vaihtoehto kuin pyöräily. Kiva, reilu ja läsnä voi tietenkin olla molemmilla tavoilla.
Mikä ongelma? Itse ajan autolla kaikki ajot, kuten 2km päähän kauppaan.
Fillaria en viitsi edes tallista ottaa alle 50km matkoille. Sekin on sellainen nopean tempolenkin matka. Peruskestävyyttä ajetaan viikonloppuaamuisin ja matkat 100 - 150km.
Takaan, että omaan sinua paremman vo2-arvon.
Ainakin sulla on isompi hiilijalanjälki. Minne sulla on niin kova kiire, ettet ehdi pyöräillä, sinne pyöräilemään?
Ketä kiinnostaa joku hiilijalanjälki?!
Itsellä hyvin samankaltainen tilanne kuin viittaamallasi kommentoijalla. Itsellä ainakin on kiire tekemään jotain mielekkäämpää kuin kaupassa käynti, tai muu arkiasiointi. Kaupasta tulee ostettua yleensä kolmesta neljään isoa kassillista ruokaa. Ei niitä millään fillarilla kuskata.
Käytän sen säästyneen ajan mielekkäämpään tekemiseen, kuten juuri pitkiin, kunnollisiin, fillarilenkkeihin. Itsellä tosin pääasiassa maastossa, toisinaan hiekkateillä.
Kuulostaa tosi tylsältä ja ahdistavalta elämältä, sori vaan. Älä ainakaan lapsia tuohon oravanpyörään hanki.
Eikös tuo nyt ole ihan normaalia elämää, että käydään kaupassa ja harrastetaan? Mitä ihmettä taas.
No tuo järjetön kiire ja kouhotus koko ajan. Kiire on hyvän lapsuuden tuho.
Mikä ihmeen kiire? Kaupassa vaan on joskus käytävä ja autollahan sinne pääsee nopeiten.
Juurihan tuossa yllä kirjoitat, että sulla on kiire tekemään mielekkäämpää tekemistä kuin kaupassa käynti. Mikä ihmeen kiire, sitä minäkin mietin.
Olen eri kirjoittaja.
Itsekin käyn mieluummin kaupassa autolla kuin pyörällä. Sinä voit käyttää siihen vaikka koko päivän!
Kyllä kai jokainen saa tehdä miten haluaa. Mutta voi myös lausua ääneen, että perusterve ihminen voi keskimäärin paremmin jos tekee arjen pienet reissut pyörällä tai kävellen, ja se on myös planeetan kannalta parempi vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kuulostaa vähän katkeralta. Voisimmeko vain normalisoida sen, että ihmiset ja perheet toimivat kukin tavallaan. Toiset maksavat ja kyyditsevät, toiset eivät. Useimmat ehkä keikkuvat siinä jossain välillä. Ei se tarkoita, että mikään tapa olisi toista huonompi tai ylevämpi. Pääasia että ollaan yleensä ottaen kivoja, reiluja ja läsnä.
Kyllä autolla ajaminen alle viiden kilometrin matkoilla hyvällä säällä on perusterveille ihmisille selvästi huonompi vaihtoehto kuin pyöräily. Kiva, reilu ja läsnä voi tietenkin olla molemmilla tavoilla.
Mikä ongelma? Itse ajan autolla kaikki ajot, kuten 2km päähän kauppaan.
Fillaria en viitsi edes tallista ottaa alle 50km matkoille. Sekin on sellainen nopean tempolenkin matka. Peruskestävyyttä ajetaan viikonloppuaamuisin ja matkat 100 - 150km.
Takaan, että omaan sinua paremman vo2-arvon.
Ainakin sulla on isompi hiilijalanjälki. Minne sulla on niin kova kiire, ettet ehdi pyöräillä, sinne pyöräilemään?
Ketä kiinnostaa joku hiilijalanjälki?!
Itsellä hyvin samankaltainen tilanne kuin viittaamallasi kommentoijalla. Itsellä ainakin on kiire tekemään jotain mielekkäämpää kuin kaupassa käynti, tai muu arkiasiointi. Kaupasta tulee ostettua yleensä kolmesta neljään isoa kassillista ruokaa. Ei niitä millään fillarilla kuskata.
Käytän sen säästyneen ajan mielekkäämpään tekemiseen, kuten juuri pitkiin, kunnollisiin, fillarilenkkeihin. Itsellä tosin pääasiassa maastossa, toisinaan hiekkateillä.
Kuulostaa tosi tylsältä ja ahdistavalta elämältä, sori vaan. Älä ainakaan lapsia tuohon oravanpyörään hanki.
Eikös tuo nyt ole ihan normaalia elämää, että käydään kaupassa ja harrastetaan? Mitä ihmettä taas.
No tuo järjetön kiire ja kouhotus koko ajan. Kiire on hyvän lapsuuden tuho.
Mikä ihmeen kiire? Kaupassa vaan on joskus käytävä ja autollahan sinne pääsee nopeiten.
Juurihan tuossa yllä kirjoitat, että sulla on kiire tekemään mielekkäämpää tekemistä kuin kaupassa käynti. Mikä ihmeen kiire, sitä minäkin mietin.
Olen eri kirjoittaja.
Itsekin käyn mieluummin kaupassa autolla kuin pyörällä. Sinä voit käyttää siihen vaikka koko päivän!
Kyllä kai jokainen saa tehdä miten haluaa. Mutta voi myös lausua ääneen, että perusterve ihminen voi keskimäärin paremmin jos tekee arjen pienet reissut pyörällä tai kävellen, ja se on myös planeetan kannalta parempi vaihtoehto.
No tuokin kommentoija voi varmaan ihan hyvin, kun käyttää ajan muuhun liikkumiseen. Itsekin tulin kyllä pyörällä töihin, mutta ei se tätä maailmaa yhtään paranna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kuulostaa vähän katkeralta. Voisimmeko vain normalisoida sen, että ihmiset ja perheet toimivat kukin tavallaan. Toiset maksavat ja kyyditsevät, toiset eivät. Useimmat ehkä keikkuvat siinä jossain välillä. Ei se tarkoita, että mikään tapa olisi toista huonompi tai ylevämpi. Pääasia että ollaan yleensä ottaen kivoja, reiluja ja läsnä.
Kyllä autolla ajaminen alle viiden kilometrin matkoilla hyvällä säällä on perusterveille ihmisille selvästi huonompi vaihtoehto kuin pyöräily. Kiva, reilu ja läsnä voi tietenkin olla molemmilla tavoilla.
Mikä ongelma? Itse ajan autolla kaikki ajot, kuten 2km päähän kauppaan.
Fillaria en viitsi edes tallista ottaa alle 50km matkoille. Sekin on sellainen nopean tempolenkin matka. Peruskestävyyttä ajetaan viikonloppuaamuisin ja matkat 100 - 150km.
Takaan, että omaan sinua paremman vo2-arvon.
Ainakin sulla on isompi hiilijalanjälki. Minne sulla on niin kova kiire, ettet ehdi pyöräillä, sinne pyöräilemään?
Ketä kiinnostaa joku hiilijalanjälki?!
Itsellä hyvin samankaltainen tilanne kuin viittaamallasi kommentoijalla. Itsellä ainakin on kiire tekemään jotain mielekkäämpää kuin kaupassa käynti, tai muu arkiasiointi. Kaupasta tulee ostettua yleensä kolmesta neljään isoa kassillista ruokaa. Ei niitä millään fillarilla kuskata.
Käytän sen säästyneen ajan mielekkäämpään tekemiseen, kuten juuri pitkiin, kunnollisiin, fillarilenkkeihin. Itsellä tosin pääasiassa maastossa, toisinaan hiekkateillä.
Kuulostaa tosi tylsältä ja ahdistavalta elämältä, sori vaan. Älä ainakaan lapsia tuohon oravanpyörään hanki.
Eikös tuo nyt ole ihan normaalia elämää, että käydään kaupassa ja harrastetaan? Mitä ihmettä taas.
No tuo järjetön kiire ja kouhotus koko ajan. Kiire on hyvän lapsuuden tuho.
Mikä ihmeen kiire? Kaupassa vaan on joskus käytävä ja autollahan sinne pääsee nopeiten.
Juurihan tuossa yllä kirjoitat, että sulla on kiire tekemään mielekkäämpää tekemistä kuin kaupassa käynti. Mikä ihmeen kiire, sitä minäkin mietin.
Olen eri kirjoittaja.
Itsekin käyn mieluummin kaupassa autolla kuin pyörällä. Sinä voit käyttää siihen vaikka koko päivän!
Kyllä kai jokainen saa tehdä miten haluaa. Mutta voi myös lausua ääneen, että perusterve ihminen voi keskimäärin paremmin jos tekee arjen pienet reissut pyörällä tai kävellen, ja se on myös planeetan kannalta parempi vaihtoehto.
No tuokin kommentoija voi varmaan ihan hyvin, kun käyttää ajan muuhun liikkumiseen. Itsekin tulin kyllä pyörällä töihin, mutta ei se tätä maailmaa yhtään paranna.
Aikuinen voi tosiaankin juosta sähköjäniksenä paikasta toiseen, mutta jos tavoitteena on opettaa lapsellekin aidosti liikunnallinen elämäntapa, täytyy osata hellittää ja sopeuttaa vauhtinsa sen pienen kävelijän tai pyöräilijän tahtiin.
Kaveri oli juuri tällainen himoliikkuja, joka juoksi aina lastenvaunuja työntäessäänkin. Lapsi ei suostu nyt isompana kävelemään tai pyöräilemään yhtään. Lienee ollut silloin pienenä aina liian kiire.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä on myös hieman vaikea ymmärtää, miten muutamat treenit viikossa veisivät kaiken ajan leikiltä ja vapaalta oleskelulta. Mihin se muu aika oikein hupenee?
Peruskoulussa on niin lyhyet koulupäivät, että aikaa löytyy kyllä kaikkeen.
Just näin. Suomessa lapset opiskelee 3x45min ja haahuilee loppuaika.
Muualla lapsi on koulussa 40h viikossa ja päälle treenit joka päivä pienestä pitäen. Aika päteviltä ja onnellisilta vaikuttavat.
Olin lapsi joka ei halunnut ohjattua harrastusta. Virikkeitä oli muualla paljon.
Vierailija kirjoitti:
No meillä ei ainakaan joukkoliikenne kulje urheilikentälle tai hevostallille.
Meinaatko että tyttö ihan ammatissa hyötyy siitä heppaharrastuksesta?🤣😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kuulostaa vähän katkeralta. Voisimmeko vain normalisoida sen, että ihmiset ja perheet toimivat kukin tavallaan. Toiset maksavat ja kyyditsevät, toiset eivät. Useimmat ehkä keikkuvat siinä jossain välillä. Ei se tarkoita, että mikään tapa olisi toista huonompi tai ylevämpi. Pääasia että ollaan yleensä ottaen kivoja, reiluja ja läsnä.
Kyllä autolla ajaminen alle viiden kilometrin matkoilla hyvällä säällä on perusterveille ihmisille selvästi huonompi vaihtoehto kuin pyöräily. Kiva, reilu ja läsnä voi tietenkin olla molemmilla tavoilla.
Mikä ongelma? Itse ajan autolla kaikki ajot, kuten 2km päähän kauppaan.
Fillaria en viitsi edes tallista ottaa alle 50km matkoille. Sekin on sellainen nopean tempolenkin matka. Peruskestävyyttä ajetaan viikonloppuaamuisin ja matkat 100 - 150km.
Takaan, että omaan sinua paremman vo2-arvon.
Ainakin sulla on isompi hiilijalanjälki. Minne sulla on niin kova kiire, ettet ehdi pyöräillä, sinne pyöräilemään?
Ketä kiinnostaa joku hiilijalanjälki?!
Itsellä hyvin samankaltainen tilanne kuin viittaamallasi kommentoijalla. Itsellä ainakin on kiire tekemään jotain mielekkäämpää kuin kaupassa käynti, tai muu arkiasiointi. Kaupasta tulee ostettua yleensä kolmesta neljään isoa kassillista ruokaa. Ei niitä millään fillarilla kuskata.
Käytän sen säästyneen ajan mielekkäämpään tekemiseen, kuten juuri pitkiin, kunnollisiin, fillarilenkkeihin. Itsellä tosin pääasiassa maastossa, toisinaan hiekkateillä.
Kuulostaa tosi tylsältä ja ahdistavalta elämältä, sori vaan. Älä ainakaan lapsia tuohon oravanpyörään hanki.
Eikös tuo nyt ole ihan normaalia elämää, että käydään kaupassa ja harrastetaan? Mitä ihmettä taas.
No tuo järjetön kiire ja kouhotus koko ajan. Kiire on hyvän lapsuuden tuho.
Mikä ihmeen kiire? Kaupassa vaan on joskus käytävä ja autollahan sinne pääsee nopeiten.
Se varmaankin riippuu sitten miten lähelle ne ruokakaupat ovat. Kävelen lähimpään S-markettiin noin 20 minuutissa ja pyöräilen lähimpään K-Citymarkettiin alle 12 minuutissa normaalivauhdilla. Pyörällä pystyy kuljettamaan huomattavan paljon tavaraa kun on reppu selässä ja kaksi muovipussia suoran ohjaustangon molemmilla puolilla. Pyörällä voi aina valita ne lyhyimmät mahdollisesti kevyen liikenteen reitit eikä tarvitse etsiä parkkipaikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No meillä ei ainakaan joukkoliikenne kulje urheilikentälle tai hevostallille.
Meinaatko että tyttö ihan ammatissa hyötyy siitä heppaharrastuksesta?🤣😂
No mitä luulet? Siitä voi tehdä ammatin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä on myös hieman vaikea ymmärtää, miten muutamat treenit viikossa veisivät kaiken ajan leikiltä ja vapaalta oleskelulta. Mihin se muu aika oikein hupenee?
Peruskoulussa on niin lyhyet koulupäivät, että aikaa löytyy kyllä kaikkeen.
Just näin. Suomessa lapset opiskelee 3x45min ja haahuilee loppuaika.
Muualla lapsi on koulussa 40h viikossa ja päälle treenit joka päivä pienestä pitäen. Aika päteviltä ja onnellisilta vaikuttavat.
Niin missä on tämä muualla, missä kaikki lapset treenaavat ja vaikuttavat onnellisilta? Neuvostoliitossa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No meillä ei ainakaan joukkoliikenne kulje urheilikentälle tai hevostallille.
Meinaatko että tyttö ihan ammatissa hyötyy siitä heppaharrastuksesta?🤣😂
No on kyllä ihan fakta, että harrastaminen opettaa myös työelämätaitoja ja monet työnantajat arvostavat esim. kilpaurheilutaustaa tai muuta taustaa tavoitteellisissa harrastuksissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kuulostaa vähän katkeralta. Voisimmeko vain normalisoida sen, että ihmiset ja perheet toimivat kukin tavallaan. Toiset maksavat ja kyyditsevät, toiset eivät. Useimmat ehkä keikkuvat siinä jossain välillä. Ei se tarkoita, että mikään tapa olisi toista huonompi tai ylevämpi. Pääasia että ollaan yleensä ottaen kivoja, reiluja ja läsnä.
Kyllä autolla ajaminen alle viiden kilometrin matkoilla hyvällä säällä on perusterveille ihmisille selvästi huonompi vaihtoehto kuin pyöräily. Kiva, reilu ja läsnä voi tietenkin olla molemmilla tavoilla.
Mikä ongelma? Itse ajan autolla kaikki ajot, kuten 2km päähän kauppaan.
Fillaria en viitsi edes tallista ottaa alle 50km matkoille. Sekin on sellainen nopean tempolenkin matka. Peruskestävyyttä ajetaan viikonloppuaamuisin ja matkat 100 - 150km.
Takaan, että omaan sinua paremman vo2-arvon.
Ainakin sulla on isompi hiilijalanjälki. Minne sulla on niin kova kiire, ettet ehdi pyöräillä, sinne pyöräilemään?
Ketä kiinnostaa joku hiilijalanjälki?!
Itsellä hyvin samankaltainen tilanne kuin viittaamallasi kommentoijalla. Itsellä ainakin on kiire tekemään jotain mielekkäämpää kuin kaupassa käynti, tai muu arkiasiointi. Kaupasta tulee ostettua yleensä kolmesta neljään isoa kassillista ruokaa. Ei niitä millään fillarilla kuskata.
Käytän sen säästyneen ajan mielekkäämpään tekemiseen, kuten juuri pitkiin, kunnollisiin, fillarilenkkeihin. Itsellä tosin pääasiassa maastossa, toisinaan hiekkateillä.
Kuulostaa tosi tylsältä ja ahdistavalta elämältä, sori vaan. Älä ainakaan lapsia tuohon oravanpyörään hanki.
Eikös tuo nyt ole ihan normaalia elämää, että käydään kaupassa ja harrastetaan? Mitä ihmettä taas.
No tuo järjetön kiire ja kouhotus koko ajan. Kiire on hyvän lapsuuden tuho.
Mikä ihmeen kiire? Kaupassa vaan on joskus käytävä ja autollahan sinne pääsee nopeiten.
Se varmaankin riippuu sitten miten lähelle ne ruokakaupat ovat. Kävelen lähimpään S-markettiin noin 20 minuutissa ja pyöräilen lähimpään K-Citymarkettiin alle 12 minuutissa normaalivauhdilla. Pyörällä pystyy kuljettamaan huomattavan paljon tavaraa kun on reppu selässä ja kaksi muovipussia suoran ohjaustangon molemmilla puolilla. Pyörällä voi aina valita ne lyhyimmät mahdollisesti kevyen liikenteen reitit eikä tarvitse etsiä parkkipaikkaa.
Minulla 10 min kävely Cittariin.
Vaihtoehdot ei useinkaan ole pihapelit ja ulkoilu kavereiden kanssa tai ohjattu harrastus, vaan ainakin talviaikaan joko nököttää sisällä ruudulla tai mennä sinne harrastukseen. Monet nykylapset ja nuoret on huonossa kunnossa ja ihan liikaa ruudulla. Koskee kyllä aikuisiakin. Haluan että lapsillani on liikuntaharrastukset ja tuen sitä kyllä maksamalla ja kyydeillä. Ihan sama mikä laji, kunhan itse tykkäävät ja oppivat liikunnallisen elämäntavan. Samoin käytän rahaa ja matka-aikaa omaan liikuntaharrastukseen.
Joten ei ole mikään statussymboli vaan jonkinlainen perusarvo, haluan tarjota lapsille lapsuuden jonka myötä liikkuminen ja terveellinen ruoka on heille normaalia elämää. Uskon että se kantaa pitkälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa suhtaudutaan kyllä kauhean negatiivisesti lasten harrastamiseen ja varsinkin kilpatasolla. Pitäisi vaan kavereitten kanssa olla ja perheen kanssa leipoa ja laulaa.
Toisaalta sitten taas ollaan ihan hulluja penkkiurheilijoita, eli poika saunoo ja torilla tavataan jne vuodesta toiseen. Mistä ne pelaajat ja huiput tulee, jos ominpäin vaan pallotellaan? Sama pätee taiteeseen, musiikkiin, kaikkeen tekemiseen.
Suomessa on nykyään sellainen kulttuuri, että mitään ei saa vaatia. Aina pitää saada mennä sieltä mistä aita on matalin. Siksi Suomeen ei synny mitään huippu-urheilijoita, -muusikoita ja vastaavia, koska kehityskaari on hidas verrattuna maihin, joissa harrastukset otetaan tosissaan. Jo teini-iässä on myöhäistä hypätä kelkkaan jos tähtää huipulle.
Juuri päinvastoin. Suomessa erikoistutaan liian aikaisin. Lapset lopettelevat harrastuksensa siinä vaiheessa kun pitäisi vasta aloittaa. Norjassa erikoistutaan paljon myöhemmin, ja siksi siellä menestytään.
Kyllä, mutta tämä myöhään erikoistuminen ei tarkoita sitä, että siihen asti ei harrasteta mitään. Ei siellä Norjassakaan. Lähinnä se tarkoittaa toisista lajeista yhteen siirtymistä sitten myöhemmin. Nämä myöhemmin erikoistuneet huiput ovat yleensä kilpailleet useassa lajissa pienestä pitäen, eli siis valtavasti enemmän monipuolisempaa liikuntaa kuin ns varhaisten lajien urapolut.
"Vaihtoehdot ei useinkaan ole pihapelit ja ulkoilu kavereiden kanssa tai ohjattu harrastus, vaan ainakin talviaikaan joko nököttää sisällä ruudulla tai mennä sinne harrastukseen. "
Näinhän se käytännössä menee. Ilman tiettyä tavoitetta, sovittua aikaa tai ryhmäkuria ei monikaan lapsi lähde helmikuun pakkasilla tai räntäsateella pimeälle lenkkipolulle tmv. En kyllä minäkään lähtisi. Kyllä se on se valaistu halli, mihin on talvisinkin mukava lähteä.
Minulla on tapana töiden jälkeen repiä itsenikin ylös sohvalta ja lähteä liikkumaan, ja samalla viedään lapsikin. Lapsella on tavoitteellinen harrastus 5vko ja aina sen läheltä joku uimahalli tai kuntosali löytyy siksi aikaa. Asumme tosin Tampereen alueella, jossa harrastusmahdollisuuksia on vaikka kuinka paljon. Toinen juttu on se, että kaikilla lapsen kavereillakin on harrastuksia, eli se on jokseenkin normaalia elämää nykyään. Ymmärrän tietysti että syrjemmiltä asuinalueilta on hankala lähteä niin usein autollakin, niin sitten on perheen keksittävä muuta tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä on myös hieman vaikea ymmärtää, miten muutamat treenit viikossa veisivät kaiken ajan leikiltä ja vapaalta oleskelulta. Mihin se muu aika oikein hupenee?
Peruskoulussa on niin lyhyet koulupäivät, että aikaa löytyy kyllä kaikkeen.
Just näin. Suomessa lapset opiskelee 3x45min ja haahuilee loppuaika.
Muualla lapsi on koulussa 40h viikossa ja päälle treenit joka päivä pienestä pitäen. Aika päteviltä ja onnellisilta vaikuttavat.
Niin missä on tämä muualla, missä kaikki lapset treenaavat ja vaikuttavat onnellisilta? Neuvostoliitossa?
UK, Etelä- eurooppa, itä- eurooppa nyt ainakin.
Itseasiassa saksassa yliopistossa ollaan 8am-8pm, välissä pidempi tauko, mutta päivät on pitkät. En tiedä saksan peruskoulusta.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi haluaa jotain niin onko se aina vanhemman tehtävä mahdollistaa se hänelle?
Jos vanhemmilla on siihen mahdollisuus, en oikein ymmärrä miksi ei mahdollistaisi lapsen haluamaa harrastusta. Huonompiakin asioita lapsi voisi haluta.
Juuri päinvastoin. Suomessa erikoistutaan liian aikaisin. Lapset lopettelevat harrastuksensa siinä vaiheessa kun pitäisi vasta aloittaa. Norjassa erikoistutaan paljon myöhemmin, ja siksi siellä menestytään.