Mitä te muut teette, jos joku kysyy jonkun todella henkilökohtaisen kysymyksen ja se tulee ikäänkuin "puskista"?

Sanon aina:

Sori, mutta tuo on liian henkilökohtainen kysymys. Ja vaihdan puheenaihetta. Toimii.

Sanon suoraan että ei kuulu sinulle. Ei kiinnosta vaikka kysyjä dramaattisesti haukkoisi henkeään tämän jälkeen ja alkaisi puhumaan paskaa (tekee sitä kuitenkin jo muuten). Ei kannata innostaa tuollaisia kysymällä mitään vastakysymyksiä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No se kertoo enemmän siitä kysyjästä kuin itsestä. Itse juuri mökillä laitoin kuulokkeet korviin, kun kyllästyin sisareni tungetteleviin kysymyksiin. Aina kun hän näkee, että luen jotain puhelimesta hän alkaa utelemaan mitä luen ja jos vastaan "en mitään" tms. hän alkaa painostamaan kertomaan. Ärsyttävää. 

Miksi tuijotat puhelinta seurassa? 

No huh huh kun täällä saa kaiken vääntää rautalangastaan. Makoilin omassa sängyssäni.

Valehtelen. Keksin jonkun niin  uskomattoman tarinan tai selityksen että  kysyjäkin tajuaa että pidän häntä pilkkanaan. 
Esimerkiksi jos kysyisi sairauslomasta voisin vastata että joo, katsoku minulla on sellainen vakava allergia, että olen tosi allerginen typerille ihmisille, niistä tulee paiseita hanuriin.

Tai 

Eikun olen loppuraskauden vuodelevossa.

Heitä tsoukilla jokin läppä vastaukseksi ja naura mukana.

Minulta kysyttiin työpaikalla jotain parisuhdehistoriastani. Vastasin hyvin ympäripyöreästi ja sain samantien lisäkysymyksiä. Naurahdin siihen, että mikäs kuulustelu tämä nyt on. Kysely loppui onneksi siihen.

Vierailija kirjoitti:

Yksi työkaveri kyseli kaikenlaisia intiimiterveyttä ja palkkaa koskevia kysymyksiä avokonttorissa. Siis vaikka ympärillä oli 10 kuulijaa.

Yleensä vastasin vain, että ei ole tapana puhua noista asioista, ja se tuijotti paheksuvasti.

Kenelle tulee edes mieleen kysellä noita?

 Psykopaatti kerää matskua juonitteluun / työnjohdon tunnustelija/seiskalehden avustaja/onttoelämänsä uhri tms.

 Kysymyksille ei tule loppua. Pitää vaan hymyillä ja löytää sisäinen huumori. Vastata hassusti. "Olen syönyt kesä voin. Jestas kun ilmalaiva kiertää sisämerta. Onks tuo tupee kun on niin upee?" jne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi työkaveri kyseli kaikenlaisia intiimiterveyttä ja palkkaa koskevia kysymyksiä avokonttorissa. Siis vaikka ympärillä oli 10 kuulijaa.

Yleensä vastasin vain, että ei ole tapana puhua noista asioista, ja se tuijotti paheksuvasti.

Kenelle tulee edes mieleen kysellä noita?

 Psykopaatti kerää matskua juonitteluun / työnjohdon tunnustelija/seiskalehden avustaja/onttoelämänsä uhri tms.

 

 Kysymyksille ei tule loppua. Pitää vaan hymyillä ja löytää sisäinen huumori. Vastata hassusti. "Olen syönyt kesä voin. Jestas kun ilmalaiva kiertää sisämerta. Onks tuo tupee kun on niin upee?" jne. 

Eiköhän kyseeessä ole aivan tavallinen ihminen, jolla ei ole ymmärrystä etteivät kaikki ole yhtä avoimia kuin hän.

Riippuen tilanteen muodollisuudesta sanon joko häh tai anteeksi kuinka? Ja katson sillä mallilla, ettei kehtaa kysyä uudestaan.

Aika hyvä ja neutraali vastakysymys tähän ja moneen muuhun vastaavaan on ”Miksi sen haluaisit tietää?” 
Sieltä tuskin tulee mitään järkevää vastausta ja useimmat uteliaat menevät noloiksi, joten seuraava reaktiosi on vain hymyillä vienosti.

Vierailija kirjoitti:

Aika hyvä ja neutraali vastakysymys tähän ja moneen muuhun vastaavaan on ”Miksi sen haluaisit tietää?” 
Sieltä tuskin tulee mitään järkevää vastausta ja useimmat uteliaat menevät noloiksi, joten seuraava reaktiosi on vain hymyillä vienosti.

Koska haluan tietää mikä sinua vaivaa/mistä pidät/mitä ajattelet asiata.

Mieti ap, joku patenttivastaus etukäteen, joka on luonteva sulle ja ”yleispätevä” kaikenlaisiin liian tungetteleviin kysymyksiin.

 Itse en lähde mihinkään töykeään ”mitä se sulle kuuluu”-linjalle. Rauhassa, hymyillen, mutta jämäkästi sanon vaan esim. että ”mä koen tällaiset asiat henkiklökohtaisina, enkä välitä puhua niistä”. Tai ”en halua avata tätä enempää nyt”. Se auttaa aina että miettii jo etukäteen miten reagoi jos tunnistaa itsessään; että jotkut tietynlaiset tilanteet on hankalia. 

Vierailija kirjoitti:

Ystävällisesti sanoisin: "Miksi kysyt?".

Tää on hyvä! Vähän tyhmempikin ehkä tajuaa olla jatkamatta aiheesta. 

Joskus olen naurahtanut ja kysynyt, että mitäs sä sillä tiedolla teet? Kerran ei tukkinut kuitenkaan kyselijän suuvärkkiä vaan jatkoi vaan inttämistä. Oma työpaikkani on juuri tällainen missä oleteaan, että kaikki kertoo kaiken omasta elämästään ja tietysti selän takana pohditaan toisen elämää ja valintoja. Pidän yleensä hyvin matalaa profiilia ja sekös joitakin ärsyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi työkaveri kyseli kaikenlaisia intiimiterveyttä ja palkkaa koskevia kysymyksiä avokonttorissa. Siis vaikka ympärillä oli 10 kuulijaa.

Yleensä vastasin vain, että ei ole tapana puhua noista asioista, ja se tuijotti paheksuvasti.

Kenelle tulee edes mieleen kysellä noita?

 Psykopaatti kerää matskua juonitteluun / työnjohdon tunnustelija/seiskalehden avustaja/onttoelämänsä uhri tms.

 

 Kysymyksille ei tule loppua. Pitää vaan hymyillä ja löytää sisäinen huumori. Vastata hassusti. "Olen syönyt kesä voin. Jestas kun ilmalaiva kiertää sisämerta. Onks tuo tupee kun on niin upee?" jne. 

Eiköhän kyseeessä ole aivan tavallinen ihminen, jolla ei ole ymmärrystä etteivät kaikki ole yhtä avoimia kuin hän.

Voi jehna. Rikoit hienon draamakaareni! No, sellaisiahan te tavikset olette, tylsiä ja uteliaita totuuden muokkareita, mielipiteen kuin mielipiteen periastevastustajia Hei, onks sulla kesämökkiä Halsuan suunnalla? 

Työkaverille voi sanoa että asia ei sinulle kuulu. Työhaastattelussa vastaan rehellisesti asioihin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi työkaveri kyseli kaikenlaisia intiimiterveyttä ja palkkaa koskevia kysymyksiä avokonttorissa. Siis vaikka ympärillä oli 10 kuulijaa.

Yleensä vastasin vain, että ei ole tapana puhua noista asioista, ja se tuijotti paheksuvasti.

Kenelle tulee edes mieleen kysellä noita?

 Psykopaatti kerää matskua juonitteluun / työnjohdon tunnustelija/seiskalehden avustaja/onttoelämänsä uhri tms.

 

 Kysymyksille ei tule loppua. Pitää vaan hymyillä ja löytää sisäinen huumori. Vastata hassusti. "Olen syönyt kesä voin. Jestas kun ilmalaiva kiertää sisämerta. Onks tuo tupee kun on niin upee?" jne. 

Eiköhän kyseeessä ole aivan tavallinen ihminen, jolla ei ole ymmärrystä etteivät kaikki ole yhtä avoimia kuin hän.

Voi jehna. Rikoit hienon draamakaareni! No, sellaisiahan te tavikset olette, tylsiä ja uteliaita totuuden muokkareita, mielipiteen kuin mielipiteen periastevastustajia Hei, onks sulla kesämökkiä Halsuan suunnalla? 

Meillä on kesämökki keskellä Suomea järven rannalla. Käymme siellä usein ja pysähdymme matkalla ABC:lle syömään ravitsevaa sekä bonusystävällistä lounasta. Samalla lapset saavat jäätelöt ja koiramme raikasta vettä.

Vierailija kirjoitti:

Työkaverille voi sanoa että asia ei sinulle kuulu. Työhaastattelussa vastaan rehellisesti asioihin. 

Bääää!!!!!!

Jos olisin palkkaamassa omaan firmaani työntekijää, niin kyllä minä haluaisin tietää työhistorian eli olenko palkkaamassa jatkuvaa saikuttelijaa, myöhästelijää, tupakkatauolla lorvivaa, juoruilijaa tai jotain velttoa hidastelijaa…….

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi työkaveri kyseli kaikenlaisia intiimiterveyttä ja palkkaa koskevia kysymyksiä avokonttorissa. Siis vaikka ympärillä oli 10 kuulijaa.

Yleensä vastasin vain, että ei ole tapana puhua noista asioista, ja se tuijotti paheksuvasti.

Kenelle tulee edes mieleen kysellä noita?

 Psykopaatti kerää matskua juonitteluun / työnjohdon tunnustelija/seiskalehden avustaja/onttoelämänsä uhri tms.

 

 Kysymyksille ei tule loppua. Pitää vaan hymyillä ja löytää sisäinen huumori. Vastata hassusti. "Olen syönyt kesä voin. Jestas kun ilmalaiva kiertää sisämerta. Onks tuo tupee kun on niin upee?" jne. 

Eiköhän kyseeessä ole aivan tavallinen ihminen, jolla ei ole ymmärrystä etteivät kaikki ole yhtä avoimia kuin hän.

Voi jehna. Rikoit hienon draamakaareni! No, sellaisiahan te tavikset olette, tylsiä ja uteliaita totuuden muokkareita, mielipiteen kuin mielipiteen periastevastustajia Hei, onks sulla kesämökkiä Halsuan suunnalla? 

Meillä on kesämökki keskellä Suomea järven rannalla. Käymme siellä usein ja pysähdymme matkalla ABC:lle syömään ravitsevaa sekä bonusystävällistä lounasta. Samalla lapset saavat jäätelöt ja koiramme raikasta vettä.

Nyt tuli ylläri. HUH. Omaat  taidon esiintyä ja tilannetajun. Kumpa kaikki noin osaisi. Kiitos ja anteeksi. 

Olet vaikka sairauslomalla ja kollega töksäyttää kahvihuoneessa, onko vaivasi ihan oikea ja fyysinen, vai henkisen puolen juttuja.

Ei tietenkään ole oikea, vaan keksin omasta päästään ja lääkäri uskoi ja kirjoitti vielä saikkua lisäksi. On myös mukava huomata, että yhä löytyy ihmisiä, joiden mielestä mielenterveydelliset ongelmat eivät ole oikeita ongelmia. Mikähän ongelma sellaisella ihmisellä on.

Tai työhaastattelussa aletaan utelemaan, oletko nostanut ja saatko Kelan tukia tms.

En tietenkään ole nostanut Kelan tukia. Kuka nyt ei kieltäytyisi esimerkiksi lapsilisästä tai opintotuesta. Sen voin myöntää, että apteekista lääkkeitä hakiessa en ole tainnut koskaan muistaa kieltäytyä siitä, että Kela korvaa osan reseptilääkkeiden hinnasta. 

Tai kysytään seurustelustatusta, tai jotain muuta vastaavaa.

En koskaan seurustele eikä mulla ole lapsia. Mutta kun näin sut silloin ja silloin miehen tai vaimon ja lasten kanssa. Mistä sä tiedät, onko se varmasti mun mies tai vaimo ja lapset. Näin sut viikonloppuna kahvilassa miehes tai naises kanssa. Totta kai mä oon yhdessä jokaisen kahvitteluseuralaiseni kanssa. Onko kaikki sun lapset samalle isälle tai äidille. Ootko varma, että kaikki ne lapset on mun ja jos ovat, eivät tietenkään ole saman ihmisen kanssa, koska mulla on periaate, että vaihdan kumppania, joka lapsen jälkeen.

Tyhmimmät ottavat vielä tyhmiin kysymyksiinsä saamansa vastaukset tosissaan ja levittävät niitä eteenpäin, kunnes joku toteaa, että se ei tainnut olla ihan tosissaan ja kannattaa miettiä, mitä kyselee.