Selaan työpaikkailmoituksia, miten ihmiset elää jollain "ehkä 10-25 tuntia viikossa" sopimuksilla?
Joissa ei ole edes etukäteen määriteltynä niitä tiettyjä vakituisia työaikoja ja vuoroja, jotta pystyisi organisoimaan toisen työn siihen ohelle? Työnantaja olettaa, että olet käytettävissä tarvittaessa, mutta ei tuommoisella työllä pysty kukaan elämään, kun tunteja ei kerry tarpeeksi. Eikös hallitus myös poistanut suojaosat näistä?
Ihan oikeasti sitähän saa vielä häädön kämpästä, jos ei ole varaa maksaa vuokraa, kun menee näihin pilipali-soppareihin mukaan. Millä ostaa ruokaa, tai maksaa laskut, jos tunteja onkin vain 10 viikossa?
Kommentit (138)
Vierailija kirjoitti:
Mun opiskelijanuori on ollut 0-tuntisopparilla viime syksystä tähän kevääseen, samassa paikassa, missä oli sekä viime kesän että nyt tämän kesän kesätöissä. Viime kesänä teki 20 tunnin sopparilla, nyt 25 tunnin sopparilla (toki siis niin, että tuo tuntimäärä vähintään tarjotaan, ylimääräisiäkin voi tulla). Eli kyllä nää nuoret pärjää ja laittaa säästöönkin opiskelukuukausia varten.
opiskelija saa ns perustuloa tai kansalaispalkkaa eli opintorahaa joten ns ylimääräisillä tuloilla elää varsinkin kun niistä ei mene veroa koska opintorahastakaan ei makseta veroa. Kuinka tyhmä on tämä kirjoittaja.
Ihan hyvin noilla elää jos elämäntilanne on sellainen että keikkatyö sopii.
Itse elin nuorena muutaman vuoden tekemällä ravintola-alan töitä tuollaisilla sopimuksilla. Homma toimi hyvin kun oli 2-3 paikkaa joissa kävi tekemässä töitä.
1 oli ns ”vakituinen” paikka jonka työvuorot katsottiin ensin, ja sitten otettiin vuoroja niistä parista muusta paikasta sen verran että saatiin kalenteri riittävän täyteen.
Tämä sopi hyvin kun omat kulut olivat aika pieniä ja elämä oli muutenkin epäsäännöllistä ja pääasiallinen ”työ” oli pääsykokeisiin lukeminen ja kavereiden kanssa biletys. Oli kiva kun välillä oli useampi vapaapäivä keskellä viikkoa ja saattoi makailla rannalla, ja sitten taas saattoi olla vaikka 6 päivää putkeen töitä.
Jossain vaiheessa sitten tarjottiin yhdestä paikasta vakituista vuorotyösopimusta ja jätin keikkatyöt taakseni.
Siihen aikaan (90 luku) ei tullut mieleenkään että olisi mennyt kelan luukulle hakemaan almuja.
Oli ihan normaalia että aamulla oltiin hotellin aamiaisravintolassa töissä klo 06-10, sitten kirjastoon lukemaan päiväksi ja ruokakauppaan täyttämään hyllyjä illalla klo 15-21.
Itselläni on hyvät muistot noista ajoista.
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvin noilla elää jos elämäntilanne on sellainen että keikkatyö sopii.
Itse elin nuorena muutaman vuoden tekemällä ravintola-alan töitä tuollaisilla sopimuksilla. Homma toimi hyvin kun oli 2-3 paikkaa joissa kävi tekemässä töitä.
1 oli ns ”vakituinen” paikka jonka työvuorot katsottiin ensin, ja sitten otettiin vuoroja niistä parista muusta paikasta sen verran että saatiin kalenteri riittävän täyteen.
Tämä sopi hyvin kun omat kulut olivat aika pieniä ja elämä oli muutenkin epäsäännöllistä ja pääasiallinen ”työ” oli pääsykokeisiin lukeminen ja kavereiden kanssa biletys. Oli kiva kun välillä oli useampi vapaapäivä keskellä viikkoa ja saattoi makailla rannalla, ja sitten taas saattoi olla vaikka 6 päivää putkeen töitä.
Jossain vaiheessa sitten tarjottiin yhdestä paikasta vakituista vuorotyösopimusta ja jätin keikkatyöt taakseni.
Siihen aikaan (90 luku) ei tullut mieleenkään että olisi mennyt kelan luukulle hakemaan almuja.
Oli ihan normaalia että aamulla oltiin hotellin aamiaisravintolassa töissä klo 06-10, sitten kirjastoon lukemaan päiväksi ja ruokakauppaan täyttämään hyllyjä illalla klo 15-21.
Itselläni on hyvät muistot noista ajoista.
ei ysärillä ollut tuollaisia sopimuksia ne tuli vasta 2000 luvun puolivälissä.
Moni ei tunnun ymmärtävän että noihinkin paikkoihin on yhtä hankala päästä kuin kokoaikaisiin, nyt hakee jokaista paikkaa satoja hakijoita. Jos yhden tuollaisen sopimuksen onnistuu saamaan niin ei ole tae että löytäisi oheen toisen.
Voisiko joku työnantaja vastata miksei enää voi tulla kysymään töitä paikan päälle niin kuin ennen vanhaan, ja jos on töitä niin voi ottaa ensimmäistä asiallista joka ehtii? Ei noita vuokrafirmojen temppuratoja järkevä ihminen jaksa.
AP:n ei ehkä kannata mennä töihin sellaiseen paikkaan jossa tarjottavan työn määrä ei sovi hänelle…
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku työnantaja vastata miksei enää voi tulla kysymään töitä paikan päälle niin kuin ennen vanhaan, ja jos on töitä niin voi ottaa ensimmäistä asiallista joka ehtii? Ei noita vuokrafirmojen temppuratoja järkevä ihminen jaksa.
Jep. Joku osa-aikainen lähikaupan hyllyttäjän paikka, pitää siinäkin olla CV ja videoesittely itsestä. Hohhoijaa taas...
Vierailija kirjoitti:
tällaiset työpaikat sopinee opiskelijoille tai niille joilla rikas puoliso
Kaupan alalla 60 % töistä on osa-aikatyötä. Moni asuu vuokralla ja saa palkan lisäksi asumistukea.
"Vuoden määräaikaiset työsopimukset ilman perustetta lakimuutokset voimaan 1.6.2026."
https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/maaraaikaisia-tyosopimuksia-joustav…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tällaiset työpaikat sopinee opiskelijoille tai niille joilla rikas puoliso
Kaupan alalla 60 % töistä on osa-aikatyötä. Moni asuu vuokralla ja saa palkan lisäksi asumistukea.
Ja osa voi saada vuokralla asuessa toimeentulotukea myös lisäksi.
Meidän kaupungissa moni Prisman vakituinen työntekijä asuu vuokralla ja saa sitten asumistukea osa-aikatyön lisäksi.
Moni tekee tänä päivänä kahta tai jopa kolmeakin työtä ja tämä onnistui ilmeisen hyvin ainakin jos päätyö on vuorotyötä jossa on useampi vapaapäivä vuorojen vaihtuessa tai päätyössä työtunteja on vain esim. 30 tuntia tai alle viikossa. Sellaisen sivutyön tekeminen onnistuisi aika monilta missä voisi ottaa eri pituisia ei säännöllisiä työkeikkoja vastaan. Jos ei malta tai ei pysty pitämään juuri lainkaan täysin työstä vapaita päiviä tai pidempiä lomajaksoja ihminen lopulta uupuu tai jopa sairastuu. Leskiäitini elätti ja koulutti lapsensa tekemällä aikanaan samanaikaisesti siivoustyötä useammallekin työnantajalle; oli aamusiivous työpaikka ja iltasiivoustyöpaikka sekä useampana päivänä viikossa oli kotisiivouspaikkoja, loma-ajat olivat lyhyitä pätkiä eikä hän koskaan sanonut työn tekemisen olevan rankkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun opiskelijanuori on ollut 0-tuntisopparilla viime syksystä tähän kevääseen, samassa paikassa, missä oli sekä viime kesän että nyt tämän kesän kesätöissä. Viime kesänä teki 20 tunnin sopparilla, nyt 25 tunnin sopparilla (toki siis niin, että tuo tuntimäärä vähintään tarjotaan, ylimääräisiäkin voi tulla). Eli kyllä nää nuoret pärjää ja laittaa säästöönkin opiskelukuukausia varten.
opiskelija saa ns perustuloa tai kansalaispalkkaa eli opintorahaa joten ns ylimääräisillä tuloilla elää varsinkin kun niistä ei mene veroa koska opintorahastakaan ei makseta veroa. Kuinka tyhmä on tämä kirjoittaja.
Joo, mutta kesältä ei saakaan sitten yhtikäs mitään muuta kuin sen kesätyöpalkan, josta jää säästöön talveksi.
Mutta eihän se rapoiset ole ne opiskelijan tulot, kun alle 500 euroa saa kuukaudessa ellei nosta lainaa. Sitä nyt lähinnä tässä ajoinkin takaa, että tällaisella sopparilla pärjää ehkä just nuo nuoret, mutta aikuselle varsinkin perheelliselle joku 10 - 25 tunnin soppari (mikä siis tarkoittaa, että jonakin viikkona töitä saattaa olla just se 10 tuntia) ei oikein toimi.
Vierailija kirjoitti:
Meillä opiskelijat ovat tehneet sen 15-2h töitä viikossa. Pakko selvitä kun opintotuki ja asumislisä eivät ole riittäneet edes vuokraan.
Kun valmistuu saa 595 yleistuen. Vuokra-asuntoon saa yleistä asumistukea, omistusasuntoon ei saa.
Hallitus leikkasi ansiosidonnaisen ja pidensi keräysajan 12 kuukauteen.
Omistusasuntoon ei saa yleistä asumistukea.
Ja vuokra-asunnossa ruokakunnan bruttotulot ja varallisuus vaikuttavat asumistukeen.
Kuka hullu käy töissä, jos ei pääse irti kokonaan kela/sossu holhouksesta?
Vierailija kirjoitti:
Moni tekee tänä päivänä kahta tai jopa kolmeakin työtä ja tämä onnistui ilmeisen hyvin ainakin jos päätyö on vuorotyötä jossa on useampi vapaapäivä vuorojen vaihtuessa tai päätyössä työtunteja on vain esim. 30 tuntia tai alle viikossa. Sellaisen sivutyön tekeminen onnistuisi aika monilta missä voisi ottaa eri pituisia ei säännöllisiä työkeikkoja vastaan. Jos ei malta tai ei pysty pitämään juuri lainkaan täysin työstä vapaita päiviä tai pidempiä lomajaksoja ihminen lopulta uupuu tai jopa sairastuu. Leskiäitini elätti ja koulutti lapsensa tekemällä aikanaan samanaikaisesti siivoustyötä useammallekin työnantajalle; oli aamusiivous työpaikka ja iltasiivoustyöpaikka sekä useampana päivänä viikossa oli kotisiivouspaikkoja, loma-ajat olivat lyhyitä pätkiä eikä hän koskaan sanonut työn tekemisen olevan rankkaa.
ihan mielenkiinnosta, mutta millä vuosikymmenellä hän teki moneen eri paikkaa töitä. Muistelen että siivoojat olivat ihan 8h työsuhteessa ja vakituisina vielä kasarilla.
Toimeentulotukeen vaikuttavat puolison tulot, lainat ei ole menoja. Ei saa omistaa kesämökkiä tai asuntovaunua, ne pitää myydä ja käyttää niistä saadut rahat lasten ruokiin ensin.
Sellaista se on elämä hyvinvointivaltiossa. Monessa maassa ei tarvi 100 euron palkan lisäksi täytellä mitään lomakkeita, kun ei ole olemassa mitään Kelan kaltaista automaattia.