Lue keskustelun säännöt.
Anni Polvan Tiina-kirjat
Kommentit (64)
En muista. Pitäisi lukea uudelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen lukenut vain yhden Tiina-kirjan, taisi olla tuo Tiina aloittaa oppikoulun.
Olihan tuollainen 50-luvulle sijoittuva kirja tällaiselle 2000-luvun lapselle aika erikoinen kokemus. Tiinan luokkakaveri kuoli keuhkokuumeeseen ja muistaakseni Juha oli jonkin verran ärsyttävä, mutta ei niin paha että olisi estänyt luokkaretkelle lähtemisen.
Googlasin tuon kirjan jos löytäisin enemmän juonikuvioita jotka olen jo unohtanut, ja ilmeisesti Tiina ja ystävänsä aloittavat jonkun Vaikenevien naisten kerhon, joka tarkoittaa että suuttuessaan ovat vain hiljaa ja jos eivät ole niin rangaistukseksi joutuvat tiskaamaan viikon astiat. Muistan tuon etäisesti ja mietin tuolloin kun luin että onpa sekopäistä tuolla tavalla vaieta omista ajatuksistaan ja vielä rankaista niiden esittämisestä. En muista oliko kirjassa jotain moraalista opetusta sille että omia tunteitaan ei tarvitse padota.
Kaipa nuo kirjat sitten kertovat aikakauden tavoista. Hyvät tytöt ovat hiljaa jos kiukuttaa, eivät ilmaise pahaa mieltään.
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut vain yhden Tiina-kirjan, taisi olla tuo Tiina aloittaa oppikoulun.
Olihan tuollainen 50-luvulle sijoittuva kirja tällaiselle 2000-luvun lapselle aika erikoinen kokemus. Tiinan luokkakaveri kuoli keuhkokuumeeseen ja muistaakseni Juha oli jonkin verran ärsyttävä, mutta ei niin paha että olisi estänyt luokkaretkelle lähtemisen.
Googlasin tuon kirjan jos löytäisin enemmän juonikuvioita jotka olen jo unohtanut, ja ilmeisesti Tiina ja ystävänsä aloittavat jonkun Vaikenevien naisten kerhon, joka tarkoittaa että suuttuessaan ovat vain hiljaa ja jos eivät ole niin rangaistukseksi joutuvat tiskaamaan viikon astiat. Muistan tuon etäisesti ja mietin tuolloin kun luin että onpa sekopäistä tuolla tavalla vaieta omista ajatuksistaan ja vielä rankaista niiden esittämisestä. En muista oliko kirjassa jotain moraalista opetusta sille että omia tunteitaan ei tarvitse padota.
Kaipa nuo kirjat sitten kertovat aikakauden tavoista. Hyvät tytöt ovat hiljaa jos kiukuttaa, eivät ilmaise pahaa mieltään.
Tuo oli sellaista aikaa kun sai isältä tai äidiltä turpaan jos urputti tai muuten ärsytti. Nykyään lapsilla on aika paljon enemmän vapauksia
Tiina haistaa hiistakan paskan on minun lempikirjani sarjasta.
Vierailija kirjoitti:
Tiina erehtyy nuuhkaisemaan Juhaa
Tiina nousee väärään pakettiautoon
Nyt on leikit leikitty, Tiina
Tiina jää kiinni tupakanpoltosta
Tiina juo viinaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla alkoi olla orastavaa miesvihaa sen Juhan vuoksi.
Kirjailijan oma mies oli hankala ja mustis.
Mä en tykännyt Tiina-kirjoista yhtään. Jokusen luin mutta mikään ei kolahtanut. En pystynyt samaistumaan tai viihdyttymään tai mitään.
Lotta-kirjat olivat suosikkejani tuon tyylisistä kirjoista. Ja joku Ursula Ames joka halusi sairaanhoitajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla alkoi olla orastavaa miesvihaa sen Juhan vuoksi.
Kirjailijan oma mies oli hankala ja mustis.
Ei ollut Unto lainkaan hankala eikä mustis. Unto tuki vaimoaan ja pysyi mielellään taka-alalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en tykännyt Tiina-kirjoista yhtään. Jokusen luin mutta mikään ei kolahtanut. En pystynyt samaistumaan tai viihdyttymään tai mitään.
Lotta-kirjat olivat suosikkejani tuon tyylisistä kirjoista. Ja joku Ursula Ames joka halusi sairaanhoitajaksi.
Polva kirjoitti muutaman Kaisa -kirjankin. Ne olivat ok. Tiina ei oikein napannut.
Omaelämänkerralliset Polvan kirjat ovat ihan hyviä.
Vierailija kirjoitti:
Tiina keskeyttää apukoulun
Että sinulle olisi tilaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei yksikään.
Minulla vähän sama. Kyllä minä Tiinoja luin ja kaksi niistä sain lahjaksikin, mutta en minä niistä niin tykännyt. Kerrostaloelämä oli minulle vierasta. Seljan tyttöjä sen sijaan rakastin ja ostinkin ne kirjat (siis ensimmäiset neljä) itselleni muutama vuosi sitten. Olisi kivaa päästä asumaan Leppäkertunkujalle 50-60-luvuille, tai ainakin käymään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla alkoi olla orastavaa miesvihaa sen Juhan vuoksi.
Kirjailijan oma mies oli hankala ja mustis.
Ei ollut Unto lainkaan hankala eikä mustis. Unto tuki vaimoaan ja pysyi mielellään taka-alalla.
Miksi sitten väitetään muuta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tykännyt Tiina- kirjoista.. Muutaman luin..Sukupuoliroolit olivat tosi vanhanaikaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla alkoi olla orastavaa miesvihaa sen Juhan vuoksi.
Kirjailijan oma mies oli hankala ja mustis.
Ei ollut Unto lainkaan hankala eikä mustis. Unto tuki vaimoaan ja pysyi mielellään taka-alalla.
Miksi sitten väitetään muuta?
Kuka niin väittää? Ei ainakaan yksikään Annin lapsista eikä lapsenlapsista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla alkoi olla orastavaa miesvihaa sen Juhan vuoksi.
Kirjailijan oma mies oli hankala ja mustis.
Ei ollut Unto lainkaan hankala eikä mustis. Unto tuki vaimoaan ja pysyi mielellään taka-alalla.
Miksi sitten väitetään muuta?
Kuka niin väittää? Ei ainakaan yksikään Annin lapsista eikä lapsenlapsista.
Journalisti, jonka nimen olen unohtanut.
Minä tykkäsin varhaisteininä lukea Polvan kirjoja, ensin Tiina-sarjaa ja sitten muuta Polvan tuotantoa. On vaan vierähtänyt niin paljon aikaa noista ajoista, että en muista Tiina kirjoista, että mikä olisi ollut paras.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle ei ole jäänyt mikään kirjoista erityisesti mieleen sieltä lapuudesta. Mutta tämä on tosi kiinnostava! https://www.suomalainen.com/products/suomen-nuijituin-nainen-anni-polva…;
No jaa. Lähteenä käytetty Annin omaelämäkerrallisia tekeleitä Kun olin pieni, elettiin kotirintamalla jne. eikä yhtäkään Annin lasta eikä lastenlasta jne. haastateltu. Annin tytär oli ollut parisen vuotta ennen tuon kirjan julkaisua kuuntelemassa tuon "tietokirjailijan" kertomaa tuosta tulevasta kirjastaan ja kun oli tilaisuuden jälkeen ihan hyvässä hengessä mennyt tervehtimään herra tietokirjailijaa korjatakseen muutaman disinformaation äidistään, tämä herra "tietokirjailija" oli tylysti vain todennut:" Minä olen tavannut Annin." ja lampsinut tiehensä.
Annin tytär ei viitsinyt esitellä itseään eikä kertoa olevansa Annin tytär.
Asiasta kuultu Annin toiselta tyttäreltä.
Eli en hirveästi painoarvoa tuolle tekeleelle itse pysty antamaan. Kiva, jos joku tykkää.
Hurme kirjoittaa popularisoitua tietokirjallisuutta. Idea on kyllä sen verran kiinnostava, että saattaisin lukaistakin. Tottahan se on, ettei Polvaa juuri kirjailijana arvostettu.
Vierailija kirjoitti:
Mä en tykännyt Tiina-kirjoista yhtään. Jokusen luin mutta mikään ei kolahtanut. En pystynyt samaistumaan tai viihdyttymään tai mitään.
Lotta-kirjat olivat suosikkejani tuon tyylisistä kirjoista. Ja joku Ursula Ames joka halusi sairaanhoitajaksi.
Lotasta tuli myös sairaanhoitaja!
Ursula ei vain halunnut sairaanhoitajaksi, vaan pari ekaa kirjaa opiskeli ja loppukirjat, niitä oli noin 20, seikkaili töissä siellä täällä. Koulussa, laivalla, tavaratalossa, sodassa. Hänen kaksoisveljensä Charles oli lentäjänä sodassa.
Ja Ursulan englanninkielinen nimi oli Cherry...
Tiina erehtyy nuuhkaisemaan Juhaa
Tiina nousee väärään pakettiautoon
Nyt on leikit leikitty, Tiina
Tiina jää kiinni tupakanpoltosta