Muita, jotka eivät nelikymppiseksi mennessä ole eläneet oikeastaan ollenkaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottakaapa tekin arabi tai afrikkalainen mies, nautitte ja unohdatte surkutella.

Kesä on rakkauden aikaa ja tinderistä edellämainittuja miehiä löytää hyvin<3

En kyllä

Miksi? Voisithan sinä edes mahdollisuuden antaa. Se voisi olla rikastava kokemus.

Surullisia viestejä, onko vaan huono päivä? Uskon että elämä antaa niitä onnen hippusia meille jokaiselle! Eikö?Itse olen yksin, mutta suurin onnen aiheeni on rakas lapseni joka  kykenee elämään parisuhteessa🥰Kun minä lähden, toivon ettei hän jää yksin😥

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoitat, että et ole elänyt ollenkaan?

Harrastanut irstasta irtoseksiä.

Kokeillut erinäisiä piristeitä.

Matkustellut ympäriinsä (edeltävät kohdat liityvät) 

jne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä.

 

Poikuus on tallella tukevasti enkä ole koskaan edes treffeillä käynyt naisen kanssa.

 

Työelämässä onneksi olen päässyt eteenpäin ja johtaja-titteli löytyy käyntikortista.

 

Muuten sitten ei olekkaan hurraamista. 

M40

Johtajana et kuulu elämättömiin.

Onko työnteko elämistä? 

On. Voittaa kotona istumisen mennen tullen. Työn jälkeen voi toki myös tehdä jotain.

Itse en kyllä istuisi kotona, jos jättäisin työt. Harrastaisin kahta harrastustani, nauttisin kotona olemisesta myös, matkustaisin varmaan. Kukaan muu ei sanelisi, mitä minun pitää tehdä, eikä minun pitäisi toteuttaa kenenkään muun haluamia asioita. Eläisin omaan rytmiini, eikä muiden sanomiset vaikuttaisi siihen.

Tämä kaikki siis, kun työuraa on nyt 25 vuotta takana jo. Työnteko ei ole itsensä kuuntelemista ja oman elämäni elämistä minulle.

Voithan sinä ottaa lomia ja matkustella. Kun ei ole töitä passivoituu pikkuhiljaa ihan huomaamattaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä.

 

Poikuus on tallella tukevasti enkä ole koskaan edes treffeillä käynyt naisen kanssa.

 

Työelämässä onneksi olen päässyt eteenpäin ja johtaja-titteli löytyy käyntikortista.

 

Muuten sitten ei olekkaan hurraamista. 

M40

Johtajana et kuulu elämättömiin.

Onko työnteko elämistä? 

On. Voittaa kotona istumisen mennen tullen. Työn jälkeen voi toki myös tehdä jotain.

Itse en kyllä istuisi kotona, jos jättäisin työt. Harrastaisin kahta harrastustani, nauttisin kotona olemisesta myös, matkustaisin varmaan. Kukaan muu ei sanelisi, mitä minun pitää tehdä, eikä minun pitäisi toteuttaa kenenkään muun haluamia asioita. Eläisin omaan rytmiini, eikä muiden sanomiset vaikuttaisi siihen.

Tämä kaikki siis, kun työuraa on nyt 25 vuotta takana jo. Työnteko ei ole itsensä kuuntelemista ja oman elämäni elämistä minulle.

Millä ihmeen rahalla harrastelisit? Istuisit kuule vuokraluukussa ja miettisit mitä saat 20scnt:llä. Siinä kaikki virike mitä aivosi saavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoitat, että et ole elänyt ollenkaan?

Harrastanut irstasta irtoseksiä.

Kokeillut erinäisiä piristeitä.

Matkustellut ympäriinsä (edeltävät kohdat liityvät) 

jne. 

Ehkä et vaan ole kasvanut aikuiseksi. Onhan tuo melko yleistä vaikka nuo kaikki olisikin jo kokenut, aina vaan janoaa lisää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä.

 

Poikuus on tallella tukevasti enkä ole koskaan edes treffeillä käynyt naisen kanssa.

 

Työelämässä onneksi olen päässyt eteenpäin ja johtaja-titteli löytyy käyntikortista.

 

Muuten sitten ei olekkaan hurraamista. 

M40

Johtajana et kuulu elämättömiin.

Onko työnteko elämistä? 

On. Voittaa kotona istumisen mennen tullen. Työn jälkeen voi toki myös tehdä jotain.

Itse en kyllä istuisi kotona, jos jättäisin työt. Harrastaisin kahta harrastustani, nauttisin kotona olemisesta myös, matkustaisin varmaan. Kukaan muu ei sanelisi, mitä minun pitää tehdä, eikä minun pitäisi toteuttaa kenenkään muun haluamia asioita. Eläisin omaan rytmiini, eikä muiden sanomiset vaikuttaisi siihen.

Tämä kaikki siis, kun työuraa on nyt 25 vuotta takana jo. Työnteko ei ole itsensä kuuntelemista ja oman elämäni elämistä minulle.

Voithan sinä ottaa lomia ja matkustella. Kun ei ole töitä passivoituu pikkuhiljaa ihan huomaamattaan.

Niin otankin, mutta lomaa on yleensä joku 1,5kk vuodesta ja loppuaika on työelämää. 25 vuoden jälkeen alkaa tuntua, ettei elämä voi loppuun asti näin mennä.

Passivoituminen on minulle ihan ok, koska harrastan silti aktiivisesti rakkaita harrastuksiani. En halua olla erityisen aktiivinen niiden lisäksi. Ne riittävät minulle enimmäkseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä.

 

Poikuus on tallella tukevasti enkä ole koskaan edes treffeillä käynyt naisen kanssa.

 

Työelämässä onneksi olen päässyt eteenpäin ja johtaja-titteli löytyy käyntikortista.

 

Muuten sitten ei olekkaan hurraamista. 

M40

Johtajana et kuulu elämättömiin.

Onko työnteko elämistä? 

On. Voittaa kotona istumisen mennen tullen. Työn jälkeen voi toki myös tehdä jotain.

Itse en kyllä istuisi kotona, jos jättäisin työt. Harrastaisin kahta harrastustani, nauttisin kotona olemisesta myös, matkustaisin varmaan. Kukaan muu ei sanelisi, mitä minun pitää tehdä, eikä minun pitäisi toteuttaa kenenkään muun haluamia asioita. Eläisin omaan rytmiini, eikä muiden sanomiset vaikuttaisi siihen.

Tämä kaikki siis, kun työuraa on nyt 25 vuotta takana jo. Työnteko ei ole itsensä kuuntelemista ja oman elämäni elämistä minulle.

Millä ihmeen rahalla harrastelisit? Istuisit kuule vuokraluukussa ja miettisit mitä saat 20scnt:llä. Siinä kaikki virike mitä aivosi saavat.

Minulla on edulliset harrastukset ja jo tälläkin hetkellä välineitä niihin moneksi vuodeksi eteenpäin. Raha ei olisi ongelma noiden suhteen. Säästöjäkin on.

Aina tuo matkustelu mainitaan. Uusissa paikoissa käyminen etenkin kesähelteillä tuntuu turhan hikiseltä hommalta.

Tälleen pysyvästi sairaana sanoisin että elämää on kaikki ennen kuolemaa. Toki osalla on äksöniä enemmän, mutta meillä muilla on sitten jotain muuta enemmän, kuten vaikka että ollaan ehditty ajatella asioita enemmän tai laajemmin tai eri vinkkelistä kuin muut. Tai harrastettu mieluisia asioita, jotka ovat usein paljon mielekkäämpää tekemistä kuin hyvin suuren osan bs työt. Ei kannata katsoa elämää jonain valmiina sapluunana että sovinko tuohon. Ihan itse voit määrittää itsellesi merkityksellisen elämän ja elää sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä.

 

Poikuus on tallella tukevasti enkä ole koskaan edes treffeillä käynyt naisen kanssa.

 

Työelämässä onneksi olen päässyt eteenpäin ja johtaja-titteli löytyy käyntikortista.

 

Muuten sitten ei olekkaan hurraamista. 

M40

Johtajana et kuulu elämättömiin.

Onko työnteko elämistä? 

On. Voittaa kotona istumisen mennen tullen. Työn jälkeen voi toki myös tehdä jotain.

Itse en kyllä istuisi kotona, jos jättäisin työt. Harrastaisin kahta harrastustani, nauttisin kotona olemisesta myös, matkustaisin varmaan. Kukaan muu ei sanelisi, mitä minun pitää tehdä, eikä minun pitäisi toteuttaa kenenkään muun haluamia asioita. Eläisin omaan rytmiini, eikä muiden sanomiset vaikuttaisi siihen.

Tämä kaikki siis, kun työuraa on nyt 25 vuotta takana jo. Työnteko ei ole itsensä kuuntelemista ja oman elämäni elämistä minulle.

Voithan sinä ottaa lomia ja matkustella. Kun ei ole töitä passivoituu pikkuhiljaa ihan huomaamattaan.

Niin otankin, mutta lomaa on yleensä joku 1,5kk vuodesta ja loppuaika on työelämää. 25 vuoden jälkeen alkaa tuntua, ettei elämä voi loppuun asti näin mennä.

Passivoituminen on minulle ihan ok, koska harrastan silti aktiivisesti rakkaita harrastuksiani. En halua olla erityisen aktiivinen niiden lisäksi. Ne riittävät minulle enimmäkseen.

Koita nyt tajuta, että et ole mikään orja, jonka on pakko olla töissä. Tuo mentaliteetti on todella haitallinen. Kuka sinut niinkuin pakottaa? Sekin on ihan vaan ihminen niinkuin sinäkin, mutta sinä vaan näet hänet jonain auktoriteettina.

Vierailija kirjoitti:

Aina tuo matkustelu mainitaan. Uusissa paikoissa käyminen etenkin kesähelteillä tuntuu turhan hikiseltä hommalta.

Matkustelu ei ole mitenkään ihmeellistä eikä se ole mitään elämän rakennusta.

Kalle-Ylijumala🗿

Vierailija kirjoitti:

Täällä! Paitsi että olen jo 50v ja edelleen odottele, että milloin se elämä alkaa. Ei näköjään mulle koskaan. 

Alkaa sitten, kun alat elää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä.

 

Poikuus on tallella tukevasti enkä ole koskaan edes treffeillä käynyt naisen kanssa.

 

Työelämässä onneksi olen päässyt eteenpäin ja johtaja-titteli löytyy käyntikortista.

 

Muuten sitten ei olekkaan hurraamista. 

M40

Johtajana et kuulu elämättömiin.

Onko työnteko elämistä? 

On. Voittaa kotona istumisen mennen tullen. Työn jälkeen voi toki myös tehdä jotain.

Itse en kyllä istuisi kotona, jos jättäisin työt. Harrastaisin kahta harrastustani, nauttisin kotona olemisesta myös, matkustaisin varmaan. Kukaan muu ei sanelisi, mitä minun pitää tehdä, eikä minun pitäisi toteuttaa kenenkään muun haluamia asioita. Eläisin omaan rytmiini, eikä muiden sanomiset vaikuttaisi siihen.

Tämä kaikki siis, kun työuraa on nyt 25 vuotta takana jo. Työnteko ei ole itsensä kuuntelemista ja oman elämäni elämistä minulle.

Millä ihmeen rahalla harrastelisit? Istuisit kuule vuokraluukussa ja miettisit mitä saat 20scnt:llä. Siinä kaikki virike mitä aivosi saavat.

Minulla on edulliset harrastukset ja jo tälläkin hetkellä välineitä niihin moneksi vuodeksi eteenpäin. Raha ei olisi ongelma noiden suhteen. Säästöjäkin on.

Mutta mentaliteetti laahaa jossain 5-vuotiaan, ehkä sellaisen, joka tottelee äitiään tasolla..?

Vierailija kirjoitti:

Aina tuo matkustelu mainitaan. Uusissa paikoissa käyminen etenkin kesähelteillä tuntuu turhan hikiseltä hommalta.

Juu ei ole energiaa. Joillain on.

https://readeach.com/sex

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina tuo matkustelu mainitaan. Uusissa paikoissa käyminen etenkin kesähelteillä tuntuu turhan hikiseltä hommalta.

Matkustelu ei ole mitenkään ihmeellistä eikä se ole mitään elämän rakennusta.

Matkalta on aina ihana tulla kotiin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina tuo matkustelu mainitaan. Uusissa paikoissa käyminen etenkin kesähelteillä tuntuu turhan hikiseltä hommalta.

Matkustelu ei ole mitenkään ihmeellistä eikä se ole mitään elämän rakennusta.

Itse lähden kohta puoleksi vuodeksi ulkomaille :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina tuo matkustelu mainitaan. Uusissa paikoissa käyminen etenkin kesähelteillä tuntuu turhan hikiseltä hommalta.

Matkustelu ei ole mitenkään ihmeellistä eikä se ole mitään elämän rakennusta.

Matkalta on aina ihana tulla kotiin!

Ei minusta. Vähän haikeaa ja masentavaa tulla tyhjään kotiin, missä kukaan ei ole vastassa.