Lupiinit, pitääkö niitä nyt poistaa vai ei?
Maanteiden varret täynnä lupiinia, tehdäänkö niille mitään? Kaupungin tontit myös. Valvooko kukaan näiden poistamista? Tajusin myös että eräs iso maamassoja myyvä yritys omistaa oikean lupiinipellon. Sorakasat jotka lähtevät asikkaille on reunustettu lupiini merellä. Eikö tähän kukaan ole puuttumassa? On ilmeisesti ihan hölmöläisten hommaa lähteä noita omasta pihasta poistamaan.
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Kun 7 vuotta sitten aloitin poistamisen omalta tontilta, näytti urakka toivottomalta. Nyt nousee enää vain yksittäisiä lupiineja sieltä täältä ja on helpompi poistaa. Olen siirtynyt pihalta jo tienvarteen poistamaan. Kun aloittaa heti kun ensimmäiset nousevat ja koko kesän kaivaa lapiolla juurineen etenee kesässä monta sataa metriä. Urakka ei ole toivoton. Yksi lupiini kerrallaan.
Juu....ja ne siemenet. Niitä ei sinne kaatikselle viedä tai kompostiin vaan polttamalla hävitettävä.
Vierailija kirjoitti:
Tielaitos kylvi lupiinin siemeniä maanteiden varret täyteen. Niitä ei mikään enää hävitä.
Huom ! Niin me nuoremmat sukupolvet siivotaan jälkiä jotka vanhemmat sukupolvet sai aikaan
Seinäjoella asiaa hoidetaan soolotalkoilla:
https://www.seinajoki.fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-ymparistonsuoj…
Se kai tarkoittaa sitä, että jokainen voi yksin pitää talkoonsa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun 7 vuotta sitten aloitin poistamisen omalta tontilta, näytti urakka toivottomalta. Nyt nousee enää vain yksittäisiä lupiineja sieltä täältä ja on helpompi poistaa. Olen siirtynyt pihalta jo tienvarteen poistamaan. Kun aloittaa heti kun ensimmäiset nousevat ja koko kesän kaivaa lapiolla juurineen etenee kesässä monta sataa metriä. Urakka ei ole toivoton. Yksi lupiini kerrallaan.
Mulla menossa vasta neljäs kesä lupiinintorjunnassa, eikä kukkavarsia nouse enää yhtään! Siellä täällä lehtiä, ja nekin nypin nähdessäni pois. En ole siis raivannut juurakkoja vaan vain nyppinyt kasvavat lehtipesäkkeet niin pian kuin mahdollista.
Ojan takana on naapurin kesantopelto, jossa lupiini rehottaa ja leviää hullun lailla. Ei minulla ole rahkeita sen kukistamiseen. Kahlaan kyllä lupiinikossa katkomassa kukkavanoja, vaikka koko homma ärsyttää, kun omistaja-maajussi ei itse lotkauta korvaansa asialle. Hänellä olisi pelit ja vehkeet, jopa tuhdit myrkyt.
Jos se maajussi levittäisi glyfosaatit sinne pellolle niin eipä siellä sen jälkeen kasvaisi enää yhtään mikään.
Vaikutusaika on rajallinen. Pellolle pitäisi kylvää jotain kilpailunkestäviä lajeja, ettei lupiini valtaa sitä uudelleen.
Olen itse ruiskuttanut aikoinaan glyfosaattia tiettyihin paikkoihin ja parin kesän jälkeen ne rehottavat taas.
Vierailija kirjoitti:
Lupiini on röyhkeän näyttävä kasvi. Siksi sitä jopa ihailtiin motareitten ym. pientareilla. Vaikka vauhti olisi kova, lupiinimeren ehtii huomata.
Hentoiset kisankellot, mäkitervakot tai päiväkakkarat vaatisivat pysähtymään ja ihailemaan läheltä. Moniko edes tietää mitä ketokukkia maanteidemme varsilla ennen kasvoi.
Ja nyt, onko se jo myöhäistä. Itse kitken jokaisen lupiinin joka tulee lähellekään tiluksiani.
Ja loppukesän on tievarret täynnä ruskeanharmaita siemenvarsia. Karsean näköisiä ja siinä rumistellessaan lisääntyvät vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siimaleikkurilla ajan lupiinit joka vuosi matalaksi omien maiden kohdalta. Neljäsataa metriä on tien vartta, mutta nopeasti sen tekee, reilussa tunnissa. Lupiinit ovat vähentyneet todella paljon pelkällä alasleikkauksella, turha kaivaa juurineen.
Oletko koskaan katsonut millaiset juuret niillä on? Voi olla toista metriä ja siimaleikkuri leikkaa vain maanpäällisen kasvuston.
Kyllä se niitto heikentää kasvia, nii pysyy jotenkin kurissa.
Ja kuolee niitolla ennemmin tai myöhemmin. Energiaa menee koko ajan enemmän uusien lehtivarsien tekoon kuin mitä ehtii kerätä. Ei saa riittävästi talveksi ravintoa kasaan.
Juurikin näin.
Mun tontilla olis pitänyt vaihtaa koko maaperän pintamullat, ja silti jäänyt lupiininjuuria. Samalla tietty kaikki muukin kasvusto olisi hävinnyt. Lehtien poistaminen ja kukinnan estäminen on ihan tehokas, joskin työteliäs torjuntakeino. Moni ei vaan viitsi. On työtä ja vaivaa. 🤷🏻
Vierailija kirjoitti:
Olen kolme vuotta hävittänyt lupiineja samalta, pieneltä alueelta, jossa muutoin kasvaisi paljon luonnonkukkia. KAivanut lupiinit juurineen, ajanut ruohonleikkurilla ja eilen viimeksi poimin kaikki lupiinin kukinnot pois. En tiedä mitä järkeä, vaikka olenkin saanut niiden kasvuston puoleen. Turhauttaa, koska olen muuttamassa pois ja lupiinit jäävät jatkamaan elämäänsä.
Tee tulevalle asukkaalle memo lupiinien hävittämisestä. Työ jatkuu. 👌🏼
"Lupiinien siitepölyn sisältämä myrkyllinen alkaloidi lupaniini voi haitata kimalaisten lisääntymistä, eikä lupiinin kukissa ole mettä, jota hyönteiset voisivat käyttää ravintona.Kasvi vaikuttaa myös päiväperhosiin, koska se ei kelpaa niille ravintokasviksi, ja sen on havaittu vähentävän hyönteisten kokonaismäärää ja vaikuttavan haitallisesti erityisesti kovakuoriaisiin, kaksisiipisiin, perhosiin ja muurahaisiin."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos joku lupaa maksaa niiden niitosta, niin ne katoavat alta aikayksikön. Sanotaanhan, että suomalainen luopuu vaikka mummostaankin rahasta.
Itse kyllä tykkään lupiinista. Suomen luonnossa on niin vähän isoja ja värikkäitä kukkia.
Monin paikkakunnin siitä maksetaakin, siihen on mobiilisovellus. Koululaiset tienailee noilla yleensä.
Noihin hommiin ryntää myös ahneet eläkeläiset. Olisi täysi oikeus ja kohtuus, että sinne palkattaisiin nuoria ihan oikeita palkkatöitä tekemään.
ja punalaputettuja ei saisi ostaa kuin oikeasti köyhät... Pitäisikö metsämarjatkin jättää odottamaan, että joku oikeasti tarvitseva jaksaisi kerätä.
Tuo crowdsorsa on varmaan hyvä. Piti ladata, mutta taidan mennä talkoilemaan, kun menee vaikeaksi saada jostain muutama kymppi, joka sekoittaa päivärahamaksun.
Palkkaa sinä, mutta laita urakkapalkka, kuten tuossa sovelluksessa, jotta jotain siellä tapahtuisikin, eikä vain nostettaisi palkkaa tyhjästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun 7 vuotta sitten aloitin poistamisen omalta tontilta, näytti urakka toivottomalta. Nyt nousee enää vain yksittäisiä lupiineja sieltä täältä ja on helpompi poistaa. Olen siirtynyt pihalta jo tienvarteen poistamaan. Kun aloittaa heti kun ensimmäiset nousevat ja koko kesän kaivaa lapiolla juurineen etenee kesässä monta sataa metriä. Urakka ei ole toivoton. Yksi lupiini kerrallaan.
Mulla menossa vasta neljäs kesä lupiinintorjunnassa, eikä kukkavarsia nouse enää yhtään! Siellä täällä lehtiä, ja nekin nypin nähdessäni pois. En ole siis raivannut juurakkoja vaan vain nyppinyt kasvavat lehtipesäkkeet niin pian kuin mahdollista.
Ojan takana on naapurin kesantopelto, jossa lupiini rehottaa ja leviää hullun lailla. Ei minulla ole rahkeita sen kukistamiseen. Kahlaan kyllä lupiinikossa katkomassa kukkavanoja, vaikka koko homma ärsyttää, kun omistaja-maajussi ei itse lotkauta korvaansa asialle. Hänellä olisi pelit ja vehkeet, jopa tuhdit myrkyt.
Jos se maajussi levittäisi glyfosaatit sinne pellolle niin eipä siellä sen jälkeen kasvaisi enää yhtään mikään.
Vaikutusaika on rajallinen. Pellolle pitäisi kylvää jotain kilpailunkestäviä lajeja, ettei lupiini valtaa sitä uudelleen.
Olen itse ruiskuttanut aikoinaan glyfosaattia tiettyihin paikkoihin ja parin kesän jälkeen ne rehottavat taas.
Maaperässä on runsaasti itämättömiä siemeniä, jotka sieltä nousevat kasveiksi, vaikka olisit ne edelliset saanut hävitettyä.
Aika hauskaa, en asu Suomessa ja meillä lupiineja myydään taimikaupassa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun 7 vuotta sitten aloitin poistamisen omalta tontilta, näytti urakka toivottomalta. Nyt nousee enää vain yksittäisiä lupiineja sieltä täältä ja on helpompi poistaa. Olen siirtynyt pihalta jo tienvarteen poistamaan. Kun aloittaa heti kun ensimmäiset nousevat ja koko kesän kaivaa lapiolla juurineen etenee kesässä monta sataa metriä. Urakka ei ole toivoton. Yksi lupiini kerrallaan.
Mulla menossa vasta neljäs kesä lupiinintorjunnassa, eikä kukkavarsia nouse enää yhtään! Siellä täällä lehtiä, ja nekin nypin nähdessäni pois. En ole siis raivannut juurakkoja vaan vain nyppinyt kasvavat lehtipesäkkeet niin pian kuin mahdollista.
Ojan takana on naapurin kesantopelto, jossa lupiini rehottaa ja leviää hullun lailla. Ei minulla ole rahkeita sen kukistamiseen. Kahlaan kyllä lupiinikossa katkomassa kukkavanoja, vaikka koko homma ärsyttää, kun omistaja-maajussi ei itse lotkauta korvaansa asialle. Hänellä olisi pelit ja vehkeet, jopa tuhdit myrkyt.
Jos se maajussi levittäisi glyfosaatit sinne pellolle niin eipä siellä sen jälkeen kasvaisi enää yhtään mikään.
Vaikutusaika on rajallinen. Pellolle pitäisi kylvää jotain kilpailunkestäviä lajeja, ettei lupiini valtaa sitä uudelleen.
Olen itse ruiskuttanut aikoinaan glyfosaattia tiettyihin paikkoihin ja parin kesän jälkeen ne rehottavat taas.
Maaperässä on runsaasti itämättömiä siemeniä, jotka sieltä nousevat kasveiksi, vaikka olisit ne edelliset saanut hävitettyä.
Sitkeyttä se vaatii, mutta heikentyessään on myöhemmin kasvavat helppo nyppiä pois.
Tehtiin tää omalla pihalla muutama vuosi sitten ja nyt nousee joku pieni yrittäjä välillä, mutta tempaistaan heti pois.
Vierailija kirjoitti:
Aika paljon siinä saa töitä tehdä, jos niitä alkaisi yksittäiset ihmiset käsin repimään. Niitä on niin tolkuton määrä.
Tolkuton määrä on yksittäisiä ihmisiäkin. Monella on omituisen fatalistinen suhtautuminen maailmaan nykyisin. Mihinkään on turha ruveta jos ei ole tuloksesta takuuta. Mihin se sisu katosi?
Vierailija kirjoitti:
Aika hauskaa, en asu Suomessa ja meillä lupiineja myydään taimikaupassa!
Lupiinejakin on eri lajeja. Komea lupiini on se pahis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tielaitos kylvi lupiinin siemeniä maanteiden varret täyteen. Niitä ei mikään enää hävitä.
Huom ! Niin me nuoremmat sukupolvet siivotaan jälkiä jotka vanhemmat sukupolvet sai aikaan
Tuota lupiinin kylvämistä on tehty vielä 2000-luvun loppuvuosinakin, Tielaitoksen (tai millä nimellä lie silloin ollutkaan) oma siemensekoite on sitä sisältänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos joku lupaa maksaa niiden niitosta, niin ne katoavat alta aikayksikön. Sanotaanhan, että suomalainen luopuu vaikka mummostaankin rahasta.
Itse kyllä tykkään lupiinista. Suomen luonnossa on niin vähän isoja ja värikkäitä kukkia.
Monin paikkakunnin siitä maksetaakin, siihen on mobiilisovellus. Koululaiset tienailee noilla yleensä.
Noihin hommiin ryntää myös ahneet eläkeläiset. Olisi täysi oikeus ja kohtuus, että sinne palkattaisiin nuoria ihan oikeita palkkatöitä tekemään.
ja punalaputettuja ei saisi ostaa kuin oikeasti köyhät... Pitäisikö metsämarjatkin jättää odottamaan, että joku oikeasti tarvitseva jaksaisi kerätä.
Tuo crowdsorsa on varmaan hyvä. Piti ladata, mutta taidan mennä talkoilemaan, kun menee vaikeaksi saada jostain muutama kymppi, joka sekoittaa päivärahamaksun.
Palkkaa sinä, mutta laita urakkapalkka, kuten tuossa sovelluksessa, jotta jotain siellä tapahtuisikin, eikä vain nostettaisi palkkaa tyhjästä.
Sinäkään tollo et ymmärtänyt yhtään mitään. Nuo lupiinit ovat pitkälti valtion syy, eli Tielaitoksen alulle panema riesa. Valtio saisi nyt maksaa omista virheistään ja palkata koululaisia ja opiskelijoita oikeaan palkkatyöhön, varsinkin nyt kun ei oikein minkäänlaisia kesätyöpaikkoja heille ei edes ole. Mitäpä tekee valtio, sysää homman kunnille ja nämä keksivät vaan jotakin mobiilisovelluspelejä kaikkien pelattavaksi, maksaa sitten sen perusteella jokusen rovon.
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä,kunnioitetaan nyt luonnon monimuotoisuutta ja annetaan lupiinien olla.Lupiinilla on oikeus elää siinä kun liito-oravalla ja sudellakin.
Mutta lupiini syö ne liito-oravat ja sudet.
Vierailija kirjoitti:
Tielaitos kylvi lupiinin siemeniä maanteiden varret täyteen. Niitä ei mikään enää hävitä.
Niin teki. Nyt viime vuosina on ilmeisestikin kylvetty tilalle hyvin leviävää kanervaa ja voikukkaa moneen tienpientareeseen, jotka ovat syrjättäneet lupiineja, ainakin niiden määrä on selkeästi vähentynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos joku lupaa maksaa niiden niitosta, niin ne katoavat alta aikayksikön. Sanotaanhan, että suomalainen luopuu vaikka mummostaankin rahasta.
Itse kyllä tykkään lupiinista. Suomen luonnossa on niin vähän isoja ja värikkäitä kukkia.
Monin paikkakunnin siitä maksetaakin, siihen on mobiilisovellus. Koululaiset tienailee noilla yleensä.
Noihin hommiin ryntää myös ahneet eläkeläiset. Olisi täysi oikeus ja kohtuus, että sinne palkattaisiin nuoria ihan oikeita palkkatöitä tekemään.
ja punalaputettuja ei saisi ostaa kuin oikeasti köyhät... Pitäisikö metsämarjatkin jättää odottamaan, että joku oikeasti tarvitseva jaksaisi kerätä.
Tuo crowdsorsa on varmaan hyvä. Piti ladata, mutta taidan mennä talkoilemaan, kun menee vaikeaksi saada jostain muutama kymppi, joka sekoittaa päivärahamaksun.
Palkkaa sinä, mutta laita urakkapalkka, kuten tuossa sovelluksessa, jotta jotain siellä tapahtuisikin, eikä vain nostettaisi palkkaa tyhjästä.
Sinäkään tollo et ymmärtänyt yhtään mitään. Nuo lupiinit ovat pitkälti valtion syy, eli Tielaitoksen alulle panema riesa. Valtio saisi nyt maksaa omista virheistään ja palkata koululaisia ja opiskelijoita oikeaan palkkatyöhön, varsinkin nyt kun ei oikein minkäänlaisia kesätyöpaikkoja heille ei edes ole. Mitäpä tekee valtio, sysää homman kunnille ja nämä keksivät vaan jotakin mobiilisovelluspelejä kaikkien pelattavaksi, maksaa sitten sen perusteella jokusen rovon.
Tollo. Etkö ymmärrä, että valtio olemme me. Me ihmiset. Ei ole erikseen mitään kummallista valtiota, jolla on muuta rahaa kuin veroilla ihmisiltä ja yrityksiltä kerättävää. Olkoon vaikka Tielaitoksen tekemiä kylvöjä (ja kun on) niin kaikkea ei aina tajuta tekovaiheessa mitä seurauksia työllä on.
Haitallisen komealupiinin hävittäminen vaatii kärsivällisyyttä, sillä maaperän siemenpankki voi itää vuosia. Tehokkain tapa on kaivaa lupiini juurineen maasta ennen siementen muodostumista. Toinen vaihtoehto on katkaista kukinnot toistuvasti kesän aikana, jotta kasvi näivettyy eikä ehdi levittää siemeniä. [1, 2, 3]
Tehokkaat hävitysmenetelmät
Juurineen kaivaminen (Kitkeminen): Paras tapa yksittäisille kasveille ja pienille kasvustoille. Lapiolla tai talikolla ylös kaivettu juurakko kuivatetaan esimerkiksi aurinkoisella kalliolla, jonka jälkeen sen voi kompostoida. [1, 2]
Kukintojen poisto: Jos lupiineja on paljon, leikkaa tai niitä kukat pois ennen kuin siemenpalot ehtivät muodostua. Tämä estää tehokkaasti uusien siementen leviämisen, mutta ei tapa itse juurta. [1, 2]
Toistuva niittäminen: Niitä kasvusto 2–3 kertaa kasvukaudessa. Ensimmäinen niitto tehdään kesäkuussa ennen kukintaa ja seuraavat heinä–elokuussa. Tämä heikentää kasvia ja näännyttää juurakon vuosien saatossa. [1, 2]
Jätehuolto ja siementen hävittäminen
Lupiinin siemeniä sisältävät kasvijätteet tai kukinnot on aina hävitettävä asianmukaisesti, jotta ne eivät päädy luontoon. [1, 2]
Pakkaa siemeniä sisältävät kukinnot tai kasvit kaksinkertaiseen jätesäkkiin ja vie ne polttokelpoisen sekajätteen mukana.
Tarkista oman alueesi jäteyhtiön, kuten esimerkiksi Salpakierron ohjeet haitallisten kasvien vastaanotosta. [1, 2]
Hyvät käytännöt ja yhteisö
Vieraslajien, kuten lupiinin, torjunta on maanomistajan vastuulla.
Esimerkiksi Vieraslajit.fi -sivustolta löydät kattavat ohjeet lupiinin tunnistamiseen ja torjuntaan. [1, 2]
Video aiheesta:
https://yle.fi/a/74-20229621?utm_source=social-media-share&utm_medium=s…