Alemmasta keskiluokasta ylempään keskiluokkaan
Olen viettänyt lapsuuteni alemman keskiluokan perheessä, mutta nyt maisteritutkinnon suorittaneena huomaan, miten vaikeaa on karistaa lapsuudessa totuttuja käytösmalleja ja tapoja. Mitkä asiat teidän mielestä erottaa alemman keskiluokan ylemmästä? Ja tällä kertaa en hae materialistisia asioita, kuten auton merkki tai kodin valaisimet, vaan enemmän sellaisia käyttäytymiseen ja tapaan viettää aikaa ja olla liittyviä.
Jos joku on tehnyt ns. luokkasiirtymän, olisi kiva kuulla kokemuksia.
Kommentit (1564)
Jumalauta miten typerä aloitus😃
Vierailija kirjoitti:
Myös kielenkäyttö, etenkin kirjallinen ilmaisu, vaikuttaa. Ehkei se nosta tai laske ihmistä luokasta toiseen, mutta vähän hankalalta tuntuisi ajatella ketään kovin yläluokkaiseksi, jos kirjoitustaidot ovat kovin, no, luokattomat.
Voi harmi. Osa meistä on suomenruotsalaisia, tiedäthän, aatelisia. Siinä missä sinun esi-isäsi kynti peltoa niin meillä oli suvussa jo ylioppilaita. Ei ole sivistymätöntä mainita asiasta vaan se on fakta, bro. Etkö kestä kuulla totuutta?
Tienaan 3700 euroa bruttona kuukaudessa. Minulla on korkeakoulututkinto. Asun Helsingin läheisyydessä olevalla paikkakunnalla omistusasunnossa josta on velkaa. Ei lemmikkejä. Kävin viime vuonna ulkomailla kerran ja sitä edellisenä vuonna pari kertaa. Käyn kuntosalilla. Tykkään klassisesta musiikista. En käy oopperassa enkä baletissa. Luin viime vuoden aikana yhden kirjan mutta parina edeltävänä en yhtään. Seuraan politiikkaa ja olen kiinnostunut historiasta. Käytän vaatteitani niin kauan että ne menee rikki. Syön ulkona muutaman kerran viikossa. Olen keskittänyt ostokseni S-ryhmään. Katson Salkkareita toisinaan, mutta reality ei kiinnosta minua. Minulla ei ole autoa ja kuljen lähiliikenteessä toisinaan pummilla.
Auttakaa!! En tiedä mihin luokkaan kuulun!
Olen maisteri. Se ei ole nykyään mikään ihmeellinen asia.
Vierailija kirjoitti:
Tienaan 3700 euroa bruttona kuukaudessa. Minulla on korkeakoulututkinto. Asun Helsingin läheisyydessä olevalla paikkakunnalla omistusasunnossa josta on velkaa. Ei lemmikkejä. Kävin viime vuonna ulkomailla kerran ja sitä edellisenä vuonna pari kertaa. Käyn kuntosalilla. Tykkään klassisesta musiikista. En käy oopperassa enkä baletissa. Luin viime vuoden aikana yhden kirjan mutta parina edeltävänä en yhtään. Seuraan politiikkaa ja olen kiinnostunut historiasta. Käytän vaatteitani niin kauan että ne menee rikki. Syön ulkona muutaman kerran viikossa. Olen keskittänyt ostokseni S-ryhmään. Katson Salkkareita toisinaan, mutta reality ei kiinnosta minua. Minulla ei ole autoa ja kuljen lähiliikenteessä toisinaan pummilla.
Auttakaa!! En tiedä mihin luokkaan kuulun!
Kuulostat ihan tavikselta
Mistä preeria alkaa ja mihin se päättyy? Kas, siinäpä ihan vastaava kysymys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkka ei ole puheenaihe, tai edes tärkeä, vaan varallisuus.
Asuntolainaa ei ole paljon, koska sitä ei juuri tarvita: rahaa on jo valmiiksi.
Kun muut vertailevat korkokattojaan, ei osallistu keskusteluun (velaton omistusasunto Helsingissä).
Yksityinen sairausvakuutus - 80-luvulta (lapsuudesta) asti.
Vanhempien tohtorin miekat seinällä
Seinät täynnä vanhempien maisterin- ja tohtorin todistuksiaKuka sisustaa kotinsa laittamalla todistukset seinälle, heh?
Joillakin on talossaan niin monta huonetta, että yhden voi omistaa pelkästään niille.
Eli ne, joilla on huoneita. Kirjastohuone, askarteluhuone, sali päivällistä varten jne perinteisten huoneiden lisäksi.Jees, meillä on gift wrapping room myös, kuntohuoneen ja kotiteatterin lisäksi. Käyttöä huoneelle on oikeasti.
Tämä ei ollut vitsi kuten täällä kaikki ajattelee
Osoittaa silti aikamoista junttiutta tulla kertomaan tuollaista. Ap kyseli ylemmän keskiluokan tapoja ja nimenomaan sanoi, ettei odota mitään materialistisia juttuja. Ei tuo ole ylemmän keskiluokan tapa.
Joku nousukas joka viettänyt paljon aikaa sarjojen ja leffojen äärellä, ellei sitten asu Amerikassa joka tietysti selittäisi.Myös kotiteatterista selittäminen viittaisi tuohon sivistyksen puutteiseen nousukkaaseen, amerikkalaisten viihde-elokuvien parissa ”sivistyneeseen”.
Pakko sanoa, että aina kun joku selittää kuinka hyvä elokuva joku "Marvel-fränsaisin pätkä" on, niin nauran kyllä partaani.
Jep, tehosteet voittavat sisällön. Passiivinen vastaan ottaminen voittaa sisällön ymmärtämisen (edes tavoitteelliseesti).
Hollywood mainistream kuuluu aika harvan akateemisen repertuaariin, joten ei luokkaisuus tuota selitä, vaan koulutus.
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiinnostavaa lukea, mitä ap tarkemmin tarkoittaa. Mistä tavoista sinun siis on ollut vaikeaa irrottautua? Mikä ongelmasi on?
Juuri näin ja miksi niistä tavoista pitäisi päästä eroon.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen itseni lisäksi lukuisia muitakin, jotka ovat tehneet luokkaharppauksen. Osa suuremman, osa pienemmän. Tunnen yllättäen myös alaspäin luokassa pudonneita. Minusta on aina ollut helppo olla sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat tehneet vastaavan harppauksen kuin itse. Sensijaan tuntuu hirmuisen ahdistavalta ja riittämättömältä kun joku kertoo omasta selkeästi ylemmän luokka-asteen perhetaustastaan, lapsuuden kokemuksistaan jne. Itsellä ei ole jakaa mitään sellaista vastineeksi, joten ennemmin tai myöhemmin puheenaiheista alkaa pukkaa tuskanhiki. Toisaalta olen huomannut, ettei ole oikein yhteistä alemmassa yhteiskunnallisessa luokassa olevien kanssakaan. Puheenaiheet ovat vähissä tai sellaisia, jotka eivät vaan iske millään tasolla. Niistä puuttuu haasteellisuus ja pohdiskelevuus mitkä ovat tavallista ylemmissä luokissa.
Omaa alaani moisen taustan omaavat vieroksuvat, joten erittäin harvoin ap:n kuvailemaan "yläluokkaisuuteen" törmää. Aivan liian toiminnallinen tieteenala. Mutta lähinnä säälin heitä. Sen sijaan että "world is your oyster" tyyliin heille olisi kaikki mahdollista, he tuntuvat ahtautuvan erittäin homogeeniseen muottiin, joka sotii tilastotiedettä ja nomaalidistribuution lakeja vastaan.
Yleensä ottaen "köyhyys" on näköalattomuutta omista mahdollisuuksista, kun ympärillä ei ole esimerkkejä, mikä voisi olla mahdollista, ja tietysti rahan puute. Itse pääsin eteenpäin koulutuksen kautta. Vakituiset tulot mahdollistavat turvallisen elämän ja vähemmän huolia. Myös se on mielestäni tärkeää, että yksi luotettava aikuinen on lähellä ja kannustaa. Itselläni äiti jaksoi uskoa ja kannustaa. Tosi kiitollinen hänestä!
Vierailija kirjoitti:
Yleensä ottaen "köyhyys" on näköalattomuutta omista mahdollisuuksista, kun ympärillä ei ole esimerkkejä, mikä voisi olla mahdollista, ja tietysti rahan puute. Itse pääsin eteenpäin koulutuksen kautta. Vakituiset tulot mahdollistavat turvallisen elämän ja vähemmän huolia. Myös se on mielestäni tärkeää, että yksi luotettava aikuinen on lähellä ja kannustaa. Itselläni äiti jaksoi uskoa ja kannustaa. Tosi kiitollinen hänestä!
Köyhyys rajoittaa kaikkea muuta kuin mielikuvitusta. Itseasiassa sinun on pakko olla luova selvitäksesi. Kun ratkaiset tulo-ongelman, sinulla on yhtäkkiä paljon enemmän työkaluja ja mahdollisuuksia. Päinvastoin, yltäkylläisyys laiskistaa aivot. Tällöin yleensä päätyy aktiivisesta toteuttajasta sivustaseuraajaksi.
No, itse ajattelen että tärkeintä on löytää ympärilleen sellaisia ihmisiä joiden seurassa viihtyy ja voi olla oma itsensä. En ainakaan jaksaisi näytellä mitään yläluokkaista, jos se ei tuntuisi omalta itseltä. Tai käydä vaikka ooperassa vain statuksen vuoksi.
Itselläni on sekalainen joukko ystäviä, joiden kanssa tehdään hyvin monenlaisia asioita. Heitä yhdistää lähinnä nopea huumori ja siihen liittyvä hyvä yleissivistys.
Ei ole olemassa mitään yhtä ainoaa tai oikeaa vastausta. Keskiluokka ei ole mikään yhtenäinen joukko vaan keskiluokassa on kaikenlaisia ihmisiä, joilla taas on omat arvonsa, elämäntapansa ja mielenkiinnonkohteensa. Käytännössä tämä näkyy siten että yksi arvostaa yhdenlaista elämää, toisessa taas perheessä eletään ihan toisella tavalla ja kolmannessa jotenkin toisin. Ihmisillä ja perheillä on erilaisia tapoja, harrastuksia ja asioita mitä he tekevät, ei kaikilla ole samalla tavalla, vaikka heidät katsottaisiinkin kuuluvaksi samaan keskiluokkaan.
Elämä pysyy aina köyhänä, jos tärkeintä on miettiä onko jokin tapa nyt ylempää vai alempaa keskiluokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole olemassa mitään yhtä ainoaa tai oikeaa vastausta. Keskiluokka ei ole mikään yhtenäinen joukko vaan keskiluokassa on kaikenlaisia ihmisiä, joilla taas on omat arvonsa, elämäntapansa ja mielenkiinnonkohteensa. Käytännössä tämä näkyy siten että yksi arvostaa yhdenlaista elämää, toisessa taas perheessä eletään ihan toisella tavalla ja kolmannessa jotenkin toisin. Ihmisillä ja perheillä on erilaisia tapoja, harrastuksia ja asioita mitä he tekevät, ei kaikilla ole samalla tavalla, vaikka heidät katsottaisiinkin kuuluvaksi samaan keskiluokkaan.
Monimuotoisuus on rikkaus ja siitä rikkaudesta syntyvät myös innovaatiot, jotka aidosti vievät maailmaa eteenpäin. Siksi keskiluokka on itseasiassa maailmassa aito suunnannäyttäjä. Köyhillä ei ole resursseja, ökyrikkailla ei tahtoa, visiota tai menestyksen nälkää. Yläluokka voi sitten debatoida illallispöydässä onko maailma menossa kohti parempaa vai tuhoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä luokkakeskustelu on itselleni jotakin mitä en oikein käsitä. Olen kolmekymppinen ja kotoisin alun perin pieneltä paikkakunnalta eikä siellä ainakaan enää omien vanhempienikaan ikäluokassa ollut mitään luokkajakoa, siitä vanhemmilla ihmisillä ehkä voi olla että on ollut mutta en tiedä. Ihan samaa keskiluokkaa siellä olivat niin opettajien, lääkärien, pankinjohtajien, yrittäjien, maanviljelijöiden, siivoojien, tehdastyöntekijöiden, rakennusmiesten ja bussikuskien lapset. Toisilla perheillä oli ehkä enemmän rahaa kuin toisilla ja jotkut olivat ns sivistyneempiä kuin toiset, mutta en koe ollenkaan että oltaisiin oltu jotenkin eri yhteiskuntaluokkaa. Ei ollut hyviä eikä huonoja asuinalueita.
En sitten sitten tiedä olenko kasvanut jossain utopistisessa kuplassa että en ole omaksunut luokkia. Ehkä kaupungeissa huono-osaisuus ja hyväosaisuus on kasaantunut eri tavoilla. Mutta minua itseäni jopa häiritsee vähän kun puhutaan näistä yhteiskuntaluokista ja tulee sellainen että niistä puhuttaessa tarkoituksen mukaisesti yritetään lisätä vastakkainasettelua. Mutta tämä on vain minun mielipiteeni.Avaa silmäsi näkemään todellisuus. 30v pitäisi jo ymmärtää luokka asemansa. Kaupungeissa luokkaerot ovat siinä mielessä kärjistyneempiä että on äärimmäisen rikkaitakin. Muuten duunarin on parempi elää kaupungissa. Kun voit olla nimettömänä massassa. Voit olla edes vapaalla niin ettei tarvitse törmätä herroihin eli saat olle oma itsesi eikä aina palvelijan roolissa
Tulojen puolesta olen hyvinkin mediaanituloinen, on omistusasunto josta lainaa, on korkeakoulututkinto, harrastuksina liikunta mutta ei urheilu. Sanoisin että olen hyvinkin tyypillinen suomalainen.
Ei minun todellakaan tarvitse laittaa itseäni mihinkään luokkaan. Sinä voit tehdä sen minunkin puolestani jos koet että itse hyödyt siitä jotenkin. Ja mitä tulee näihin äärimmäisen rikkaisiin ihmisiin niin sellaisia taitaa Suomessa olla sellainen määrä joka voidaan laskea kahden käden sormilla. Tuloerotkin täällä ovat melkein maailman pienimmät.Minulla ei ole ikinä varaa omistusasuntoon kaupungista joka ei ole muuttotappiopaikkakunta. Niistä ei taas kannata ostaa. En hyödy tästä muuta kuin tunnustan tosiasiat ja onnittelen itseäni kun olen ymmärtänyt jotain. Elin minäkin nuorempana luulossa kaikkien olevan samanlaisia. Sitten kun paremmin onnistuneet tutut alkoivat ostella uusia autoja, rakentaa taloja, matkustella, puhua työmatkoita, firman juhlista johtajille todella ymmärsin konkreettisesti etten ole mitään. Olen tehnyt töitä hullun lailla nirsoilematta. Silti nyt yli 40v mulla ei ole muuta varallisuutta kuin vajaa 25 000€ säästöjä. En todella julkaise tätä kehuakseni vaan korostan olleeni ikäno töissö. En ole, juonut, pelannut tai matkustellut alvariinsa. Palkat ovat olleet vain niin huonoja ettei mitään tahdo jäädä. Eli olen ikäisteni luokassa ruti köyhä. Joillain tutuilla jotka on yhtä pienituloisia on lapsia. Vaikka saa lapsolisät ja molemmat vanhemmat on töissä elää nuo perheet käytännössä kädestä suuhun. Kerroin tämän koska maailma näyttää matalatuloisen duunarin silmin toiselta kuin keskiluokan.
Lopeta valitus! Näin sen omin silmin, kun lapseni opiskelivat ala-asteella ja myöhemmin. Monille lapseni ystäville sanoin, että parasta mitä voit itsellesi tehdä on lukea hyvin! Sinulla on mahdollisuudet kaikkeen siihen vaurauteen mitä meillä näet. Myöhemmin jouduin aina vain toteamaan, että samalla opetuksella ja koulutuksella duunarien lapsista eivät menestyneet kuten omani. Jos duunari vanhemnat eivät osaa ohjata lapsiaan ja kertoa kuinka tärkeää koulussa menestyminen on niin ei se yhteiskunnan tehtävä ole.
Ap. ei kysynyt duunareista, joten sivuutetaan se ja pysytään asiassa. Alemman keskiluokan kasvatuksessa korostuu usein "luonnollisen kasvun" säilyttäminen. Lapsille annetaan tilaa leikkiä vapaasti, ja heitä opetetaan kunnioittamaan auktoriteetteja ja sääntöjä. Koulutus nähdään tärkeänä keinona saada varma työpaikka ja toimeentulo. Ylempi keskiluokka sen sijaan harrastaa "suunniteltua kehittämistä". Lasten aikataulut ovat tarkkaan varattuja kehittävillä harrastuksilla kuten musiikki, kielikoulut tai urheiluseurat. Lapsia opetetaan kyseenalaistamaan, neuvottelemaan aikuisten kanssa ja kehittämään esiintymistaitoja. Koulutus nähdään itsestäänselvyytenä ja identiteetin rakennuspalikkana.
Mielestäni juurikin kuvailemasi lapset ajautuvat käytännössä opiskelemaan samoja asioita kuin vanhempansa. Eli omien unelmiensa toteuttamisen sijaan, he päätyvät tekemään niin kuin heiltä odotetaan. Sen kauppis, oikis, humanistinen on täynnä näitä, vaikka alathan ovat umpitylsiä, mielikuvituksettomia ja superkonservatiivisia.
Juu, niin minustakin. Mutta miten se tähän aiheeseen liittyy?
Jos pitää oikeustiedettä ja humanistisia tieteitä "umpitylsinä", silloin on kyllä paljon tyhjää ilmaa korvien välissä.
Humanistiset tieteet keskittyvät ihmisiin ja ihmisten muodostamiin yhteiskuntiin. Tylsin tutkimusaihe ikinä. Ja ihminen ei voi lähtökohtaisesti koskaan tutkia objektiivisesti itseään. Tämän vuoksi subjektiivisuus ja älyllinen epärehellisyys kukoistaa hunanistisissa tieteissä. Parasta mitä tuo alue tarjoaa ovat itsenäisten ajattelijoiden huomiot ihmisistä. Huomiot ovat harvoin lajiamme mairittelevia.
Humanisti väittelee itsensä narsistisesti "voittajaksi" tuomatta lainkaan lisää uutta tietoa pöytään. Luonnontieteilijä menee labraan ja osoittaa kokeellisesti vastaväittäjän olevan väärässä. DI rakentaa laitteen, joka ei toimisi, jos vastaväittäjän väitteet pitäisivät paikkansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin tarvitset niitä ylemmän keskiluokan merkkejä? Uusien ystävien löytämiseen, työssä etenemiseen? Ainakaan ei kannata ajatella, että se tekisi sinusta paremman ihmisen.
Ylemmän keskiuokan ja yläluokan kanssa pyörineenä sanoisin että seuraavat merkit on tunnistettavia (mutta mieti vielä haluatko oikeasti käyttää resurssejasi niihin):
- yksi tärkeimmistä on osoite: Helsingissä mm. Ullanlinna, Töölö, Meilahti, Munkkiniemi, Kuusisaari, Kulosaari, Tammisalo
- kuvataiteen keräily
- mökki Turun saaristossa
- purjevene
- ratsastus
- yllättäen myös juokseminen ja triathlon
- sähköauto
- oopperan ja teatterin harrastaminen
- laaja-alainen muun kulttuurin ja desgn'in seuraaminen
- kaupunkilomat
- kotikonsertit
- jonkin instrumentin hallitseminen
- erilaisten tasokkaiden illallisravintoloiden testaaminen
- viinien syvällinen tuntemus, myös ginit, viskit yms
- erittäin tarkka politiikan seuraaminen, kannat oikealle päin kallellaan vaikka olisi liberaalikin
Lisäksi:
Pienlentokoneen lupakirjaKuoroharrastus
Posliinimaalaus
Puutarhanhoito
Terveet elämäntavat
Sunnuntaisin kuunnellaan klassista musiikkia
Kuulutaan kirkkoon ja osallistutaan kirkon järjestämään toimintaan
Vapaaehtoistyö
Eri alojen Proffat käy illallisella ja heidän luonaan käydään.
- näin ainakin meillä lapsuudessani.Nämä ovat suurelta osin alempaa keskiluokkaa.
Eli proffat illallisella ja pienlentokoneen lupakirja esim
on keskiluokkaa.
Meillä varsinkin alaluokassa lennetään itse omat lentomme.
Se on köyhälistö.