Onko siitä oikeasti tullut normaalia nykyään, että sovituista asioista ei tarvitse pitää kiinni eikä välittää toisista mitään?

Oikeistolla ei ole älyä eikä moraalia. Ei kantsi seukata oikeistolaisten kanssa.

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/22222219/

Kavereitaan voi valita ja niistäkin vielä karsia tarpeen tullen. Ja tuttavapiiristä kannattaa katsoa kelle kemukutsut ja kelle vaan joulutekstarit. Tavan ihminen on ikävä kyllä ystävällisten persoonan suhteen oitis hällävälii-hyötyjä. Paska mainen tuttavuus. 

En jaksanut.lukea kuin aloituksen, mutta palstamammojen kirjoituksia kun lukee noin yleensä, niin onko jo päädytty siihen, että kaikki on aloittajan syytä ja että hän on tiukkapipo, narsisti, itsekekeskeinen todella huono ihminen ja kehtaakin valittaa, kun kaikki ei tapahdukaan sekunnilleen hänen oikkujensa mukaan?

Ehkä tuossa on päässyt valloilleen se kollektiivinen porukka-kusipäisyys, että siitä tietystä yhdestä vain ei välitetä, ei kunnioiteta, pidetään viimeisenä vaihtoehtona, sellaisena jolla ei ole väliä, ja jota voi kohdella miten vaan. Ignoorataan viestit, ei välitetä mitä on sovittu, heivataan se vaikka takakäteen viime hetkellä ja jätetään se kaveri yksinään roikkumaan. Ja kuvitellaan, että tämä on ihan ok tämän tietyn henkilön kohdalla. Juu ei ole. Ei muuten jumalauta ole ok. En pysty käsittämään miten jotkut toimii noin. Valitaan se yksi jota pidetään ihan bussin alle heitettävänä hyödykkeenä. Ja auta armias jos hän alkaakin pitämään puoliaan. Sitten vasta käännytäänkin sitä vastaan ja verisesti.
 

V***u mitä paskoja ihmiset on. Ja ei, se ei ole kuitattavissa millään geneerisellä välinpitämättömällä olankohautuksella tyyliin ”noh, se on vaan semmosta”. Ei. Ja aina käännetään syy siihen, jota on väärin kohdeltu. Joukkotyhmyys on todellinen tragedia, jopa tässä ”sivistyneessä” yhteiskunnassa. Vähän kuin muurahaiset, jotka vipeltävät toisensa perässä samaa reittiä, kunnes yksi alkaa kaartaa vähän sivulle ja muut seuraavat, kunnes lopulta kaikki pyörivät ympyrää toistensa perässä kuolemaansa saakka. Sama kuvio havaittavissa tyhmillä ihmisillä. Sama kuvio myös siinä, että otetaan yksi kohteeksi ja jopa kouluja käyneet ”sivistyneet” ihmiset kääntyvät kaikki porukalla sitä yhtä vastaan, ilman minkäänlaista oikeaa syytä. 

Näin yksinäisenä sitä tuntee olevansa toisen luokan kansalainen, kun niitä ystäviä ei ole. Tämä ketju on hyvä muistutus siitä, että ei se ehkä olekaan niin paha asia. En sietäisi aloituksen kaltaisia tyyppejä.

Ei tuo minusta mitenkään normaalia tai tavanomaista käytöstä ole. Suurin osa ihmisistä tulee kyllä kylään ajallaan ja silloin kun on sovittu. 

Meillä yksi sukulainen teki tuota kyllä aiemmin. Hän siis itse soitti ja kysyi, milloin meillä alkaa kesäloma ja sopiiko, että hän tulee silloin kylään. Suostuimme ja päivä sovittiin etukäteen. Me tietysti siivosimme, kävimme kaupassa ja minä leivoin vielä mansikkakakunkin vieraita varten. Koko päivä odoteltiin, eikä mitään kuulu. Sitten mies soitti alkuillasta, että mihin jäitte? Ei, kun he tulevat ylihuomenna. Tuli kiireellinen meno. Ette sitten ehtineet ilmoittaa meille? Koko päivä on odotettu. No, me söimme mansikkakakun pois lasten kanssa. Ja ylihuomenna sama homma: siivotaan pienten lasten sotkut ja käydään kaupasta hakemassa uudet tarjottavat. Odotetaan. Kukaan ei tule. Sitten seuraamana päivänä tulee viesti, että me tullaan huomenna. Siinä vaiheessa viduduskäyrä oli jo aika korkea. Mies sanoi, että hän ei enää yhtään lomapäiväänsä kuluta heidän odotteluun ja ilmoitti, että me lähdemme kesälomareissuun, huomenna on tultava, jos tulevat. Kyllä he sieltä lopulta sitten meille laahustivat. Mutta aika ikävä temppu oli, koska olisimme voineet viettää nuo kaksi kesälomapäivää vaikka uimarannalla, eikä kotona vieraita odotellen.

Toinen mitä tämä sama tyyppi käytti oli, että "minä poikkean teille kesäkuussa". Sitten yllättäen ovikello soi, ja alkaa valitus, kun ei ole tarjottavia pöydässä. Et sitten osaa soittaa edellisenä päivänä tai vaikka kotoa lähtiessäsi, että olet tulossa. No, hän on sellainen siivoustarkistuksen tekijä muutenkin, eli kai se tarkoituskin oli, että olisi päässyt jostain huomauttamaan. Meitä on moneen junaan, mutta onneksi suurin osa ihmisistä osaa käytöstavat. 

Vierailija kirjoitti:

Ehkä tuossa on päässyt valloilleen se kollektiivinen porukka-kusipäisyys, että siitä tietystä yhdestä vain ei välitetä, ei kunnioiteta, pidetään viimeisenä vaihtoehtona, sellaisena jolla ei ole väliä, ja jota voi kohdella miten vaan. Ignoorataan viestit, ei välitetä mitä on sovittu, heivataan se vaikka takakäteen viime hetkellä ja jätetään se kaveri yksinään roikkumaan. Ja kuvitellaan, että tämä on ihan ok tämän tietyn henkilön kohdalla. Juu ei ole. Ei muuten jumalauta ole ok. En pysty käsittämään miten jotkut toimii noin. Valitaan se yksi jota pidetään ihan bussin alle heitettävänä hyödykkeenä. Ja auta armias jos hän alkaakin pitämään puoliaan. Sitten vasta käännytäänkin sitä vastaan ja verisesti.
 

V***u mitä paskoja ihmiset on. Ja ei, se ei ole kuitattavissa millään geneerisellä välinpitämättömällä olankohautuksella tyyliin ”noh, se on vaan semmosta”. Ei. Ja aina käännetään syy siihen, jota on väärin kohdeltu. Joukkotyhmyys on todellinen tragedia, jopa tässä ”sivistyneessä” yhteiskunnassa. Vähän kuin muurahaiset, jotka vipeltävät toisensa perässä samaa reittiä, kunnes yksi alkaa kaartaa vähän sivulle ja muut seuraavat, kunnes lopulta kaikki pyörivät ympyrää toistensa perässä kuolemaansa saakka. Sama kuvio havaittavissa tyhmillä ihmisillä. Sama kuvio myös siinä, että otetaan yksi kohteeksi ja jopa kouluja käyneet ”sivistyneet” ihmiset kääntyvät kaikki porukalla sitä yhtä vastaan, ilman minkäänlaista oikeaa syytä. 

Minä veikkaan myös jotain tällaista syytä monessa tapauksessa taustalla. Valitaan se yksi mustalammas kohteeksi ja sitten ollaan lijaalimpia "tärkeämpiä" ystäviä kohtaan.

Minulla kävi vastikään myös tällainen tapaus, että kaveri perui yksiin juhliin tulemisen muutaman tunnin varoajalla. Ja ei siinä sinänsä mitään, kyllähän joskus elämä vain tapahtui ka syitä on. Mutta kun hänellä ei ollut mitään oikeaa syytä, kuin että juuri sinä päivänä hän ei yhtäkkiä jaksakaan, vaan haluaa omaa aikaa. Juhlia oli kuitenkin suunniteltu viikkotolkulla ja valittu päivä sen perusteella, että kaikki pääsisivät paikalle. Mietin hetken, että olenko minä oikeasti se ongelma, joka odottaa liikaa toisilta, kun pidin tuota käytöstä todella tökerönä, mutta kun totuushan on ettei mitään voi suunnitella, jos viikkojen etukäteen sopiminenkaan ei auta, vaan silti voidaan noin vain perua. Tuohan tekee toisesta aivan epäluotettavan suunnittelukaverin yhtään mihinkään.

Entäs tämä ?: se klassinen kiusaamistapaus nro.........jotakin 5 miljoonaa..........meillä täällä, kuten varmaan kaikissa muissakin vammaisten ihmisten (aikuiset !!) NS työ keskuksessa/päivätoiminnassa on selvät säännöt, jotka koskevat tasan jokaista. Eräät täällä eivät piittaa mitään niistä. Kyllä ymmärtävät säännöt, jokunen on jopa allekirjoittanut ne, uusia on tullut ja mennyt. Erityisesti kiusaamista koskevat säännöt ovat joillekin hulluille täällä todella vaikeaa käsittää ! 

Sama pätee jo työpaikoilla

Tämä lienee joillekin tyypillistä käytöstä. Joissain ihmissuhteissa törmännyt vastaavaan, että sovitusta ei pidetä kiinni, ei peruta ajoissa tai ilmoiteta ollenkaan peruuntumisesta. Näistä huomauttaessa minut on leimattu ongelmalliseksi ihmiseksi ja kehotettu tyyliin tutkiskelemaan itseäni ja hakeutumaan hoitoon. Asia toistui monta kertaa ja asiasta yritettiin keskustella. Nämä ihmissuhteet ovat lopulta päättyneet. En näe järkeväksi olla ihmissuhteessa, jossa minä pidän sovituista aikatauluista ja asioista kiinni, varaan aikatauluistani aikaa näkemiselle enkä todellakaan rupea sopimaan siihen päälle mitään muuta "kivempaa". Jos toisen näkemys on se, että kaikkea voi sopia ja unohtaa sovitut asiat kivemman jutun tai mielenkiinnon puutteen vuoksi, niin ihmissuhde ei ole minua varten.

Minusta itsessään perumisessa ei ole ongelmaa, jos sen hoitaa tarpeeksi ajoissa tai painavasta syystä. Ymmärrän senkin, jos ystävä rehellisesti kertoo, että on väsynyt ja kaipaa rauhallista kotipäivää, kunhan ilmoittaa sen ajoissa. Onneksi on näitäkin ihmisiä, jotka osaavat pitää sovitusta kiinni ja ymmärtävät kunnioittaa toista ja toisen aikaa perumalla fiksusti ja ajoissa.

Vaikka sinä huomioisit muut, se ei tarkoita, että muut huomioisivat sinut. 

Ennen oltiin vastavuoroisia, nykyisin se on ylellisyyttä. 

Aina käsketään panostamaan vatavuoroisiin ihmissuhteisiin, entäpä jos niitä ei vaan enää ole? Hylkäätkö ihmiset, hylkäätkö perheen, jos et saa mitä tahdot? 

Tuttua. Kerran oli sovittu että vanha kaveri tulee käymään toisesta kaupungista ja lupasin tehdä meille ruokaa.

Laitoin aamulla klo 10 viestiä "Huomenta! noin 2 tuntiako sinulta kestää ajaa tänne?" mutten saanut vastausta.

Klo 12 laitoin viestiä " Lasagne menee uuniin ja alan tehdä sämpylöitä :" Ei vastausta.

Lopulta,klo 15 kaveri soitti että kävi Mäkkärissä syömässä ja tulle vain kahville, Tuli,viipyi noin 20 min ja lähti ottamatta edes santsikupillista. Laiton perään viestiä jossa kerroin  suoraan pahoittaneeni mieleni, mihin vastasi vain "No anteeksi vaan kun tuli nälkä!" 

Millainen ihminen painelee Mäkkäriin kun tietää että toinen valmistaa häntä varten ruokaa?

Kaipa siinä on kyse henkilökohtaisesta karismasta. Minä olen aina ollut tuollainen, kukaan ei ota tosissaan jos ehdotan tai pyydän jotain. Luvataan, mutta perutaan, siirretään, ei jaksa, ei kiinnosta, jos tarvitaan syntipukkia tai jotakuta ketä hyväksikäyttää niin sitten kelpaan.

Myös vanhempani pahoinpitelivät minua, sekä sisarukset. Sitten aina kun on ollut vaikka joku parisuhde, missä on pidetty hyvänä, tulee joku isän uusi pano hyökkää jostain nurkan takaa pahoinpitelemään minua, tai jotain muuta yhtä sairasta :D

Silloin kun minulla oli lapsi, ja meni lapsen kanssa hyvin, se keitti sapet nurin koko suvulta ja kaikki hyökkäsivät kimppuuni. Pahoinpitelivät niin pahasti etten pystynyt pitämään koko lastakaan enää. 

Ihmiset ovat hirviöitä, deal with it ja lakkaa edes yrittämästä toimeentuloa :D Väistä vaan jos joku lähestyy ja nauti elämästä!

Vierailija kirjoitti:

Ja sitä olen ihmetellyt, että miten noilla kusipäisillä perujilla on usein aika laajat sosiaaliset piirit. Tuntuu, että usein ovat aina jossain menossa. Ehkä siksi onkin varaa tehdä ohareita, kun on varaa menoista valita. Mutta eivätkö he sitten tee ohareita muille samalla tavalla ja siksi heillä on laajat sosiaaliset piirit. Kenties niin.

Tällaiset tyypit, jotka keräävät ympärilleen ihmisiä, ovat yleensä sellaisia sosiaalisia ja ”ihastuttavia”, Tiedostaen tai tiedostamatta he oppivat, että saavat ihmisiä ympärilleen käytöksestään riippumatta. Jotkut ihmistyypit ovat myös sellaisia, että saavat huonon käytöksensä anteeksi helpommin, kuin joku toinen saisi.

Sitten on taas ne vähemmän suositut, joilla ei ole niin paljon ystäviä, mutta noudattavat kaikkia käytöstapoja ym. 

Tämän takia vaihdoin ihmissuhteet matkusteluun ja vaeltamiseen 😄

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo minusta mitenkään normaalia tai tavanomaista käytöstä ole. Suurin osa ihmisistä tulee kyllä kylään ajallaan ja silloin kun on sovittu. 

 

Meillä yksi sukulainen teki tuota kyllä aiemmin. Hän siis itse soitti ja kysyi, milloin meillä alkaa kesäloma ja sopiiko, että hän tulee silloin kylään. Suostuimme ja päivä sovittiin etukäteen. Me tietysti siivosimme, kävimme kaupassa ja minä leivoin vielä mansikkakakunkin vieraita varten. Koko päivä odoteltiin, eikä mitään kuulu. Sitten mies soitti alkuillasta, että mihin jäitte? Ei, kun he tulevat ylihuomenna. Tuli kiireellinen meno. Ette sitten ehtineet ilmoittaa meille? Koko päivä on odotettu. No, me söimme mansikkakakun pois lasten kanssa. Ja ylihuomenna sama homma: siivotaan pienten lasten sotkut ja käydään kaupasta hakemassa uudet tarjottavat. Odotetaan. Kukaan ei tule. Sitten seuraamana päivänä tulee viesti, että me tullaan huomenna. Siinä vaiheessa viduduskäyrä oli jo aika korkea. Mies sanoi, että hän ei enää yhtään lomapäiväänsä kuluta heidän odotteluun ja ilmoitti, että me lähdemme kesälomareissuun, huomenna on tultava, jos tulevat. Kyllä he sieltä lopulta sitten meille laahustivat. Mutta aika ikävä temppu oli, koska olisimme voineet viettää nuo kaksi kesälomapäivää vaikka uimarannalla, eikä kotona vieraita odotellen.

 

Toinen mitä tämä sama tyyppi käytti oli, että "minä poikkean teille kesäkuussa". Sitten yllättäen ovikello soi, ja alkaa valitus, kun ei ole tarjottavia pöydässä. Et sitten osaa soittaa edellisenä päivänä tai vaikka kotoa lähtiessäsi, että olet tulossa. No, hän on sellainen siivoustarkistuksen tekijä muutenkin, eli kai se tarkoituskin oli, että olisi päässyt jostain huomauttamaan. Meitä on moneen junaan, mutta onneksi suurin osa ihmisistä osaa käytöstavat. 

Nää on näitä. Kaksi eri ihmistyyppiä, se joka sopeutuu varautuu ja valmistautuu ja se joka tuhlaa toisten aikaa, kuppaa, hyväksikäyttää, ei välitä, ajattelee että koko maailma elää espanjalaisessa siestassa että kaikki tapahtuu jos tapahtuu ehkä joskus tai sitten ei mahdollisesti johonkin tiettyyn aikaan mutta mitä suurimmalla todennäköisyydellä ei, ellei satu olemaan niin ettei mitään parempaa ilmene.

Varautuja lähettää energiaa sille jota varten varautuu ja pahimmillaan nämä sitten kanavoivat sen energian muualle, jolloin varautujasta tulee vain energiavampirismin kohde. Opi tunnistamaan vampyyri äläkä enää asioi tämän kanssa, muuta kuin jos haluat esim. itse vampiroida häntä.

Syitä huonoon käytökseen voi olla myös esim. huono elämän- ja ajanhallinta, kiireinen tai kuormittava elämäntilanne, miellyttämisen halu tai vääränlainen kiltteys niin, että lupaa vaikka ei pysty toteuttamaan asiaa. Syistä riippumatta pitäisi vähintäänkin ilmoittaa ajoissa, jos myöhästyy tai jos ei tule ollenkaan sekä pahoitella asiaa. On todella huonoa käytöstä, itsekästä ja epäkohteliasta toimia kuten mainitut mökkivieraat toimivat. Kutsun osalta on tärkeää ilmoittaa selkeästi aloitusajankohta ”aloitetaan kaikki yhdessä klo xx”, ettei jää mahdollisuutta ymmärtää niin, että illanviettoon voi saapua liukuvan aikataulun mukaan.

Tulee mieleen yhdistetyt 30vuotis syntymäpäiväni ja tuparini. Olin valmistanut täytekakun,pasteijoita ja mokkapaloja,ostanut skumppaa ja siideriä. Olin ilmoittanut että klo 18 eteenpäin voipi tulla.

Yksi ystävä jätti tulematta ja ilmoittamatta,myöhemmin sanoi ettei  häntä ollut vain huvittanut.

Kaksi ystävää saapui klo 20,joivat siiderit ja lähtivät bileisiin. Ilmeisesti oli paremmat bailut tiedossa.

Ja kolmas saapui klo 22 pihaan,antoi lahjan autosta nousematta ja ajoi pois.

Tuon jälkeen päätin että olen mielummin yksin kuin siedän tuollaista kohtelua!

Näitä tapauksia on niin monia. Ja pahinta on se, kun nämä tapahtuvat aina niin yllättäen. Esim kerran sovittiin, että menen kaverille käymään joulun alla. Ajoin 80km kaverin luo, soitin ovikelloa, suklaarasia kädessä. Soitin uudestaan ovikelloa. Ajattelin, että jospa siellä oli pariskunnalla jotain kesken, kun ei tulla avaamaan ovea, joten odotin muutaman minuutin siinä ulkona. Soitin taas ovikelloa, ei vastausta. Sitten otin puhelun kaverille. "joo me ollaan täällä puolison porukoilla käymässä, asennan tässä autoon radiota".  Häh, minunhan piti tulla teille tänään, oon täällä teidän ovella. Muutaman sekunnin hiljaisuus ja "no... me ollaan nyt täällä". Jäin ihan hämmästyksissäni vain odottamaan edes jotain selitystä, mutta sitä ei tullut, vaan hetken hiljaisuuden jälkeen kaveri sanoo "palataan moi" ja luuri kiinni.

Ja sitten niitä viime hetken perumisia sovituista tapaamisista. Kerran olin lähdössä yhden kaverin luo illanviettoon, josta oltiin selkeästi sovittu. Olin laittamassa jo kamoja autoon, kun tulee viesti, että "joo tuli tuossa pikku meno, ei pystykään tänään". Myöhemmin kävi ilmi, ettei hänellä mitään ollut ja myöskin se, että tuollainen on hänelle ihan normaalia. Sain kuulla monilta muilta samaa. Hän ei itse näe toiminnassaan mitään vikaa.

Ensimmäisen tarinan pariskunta myös tuli minun luo kerran (saivat sentään raahattua itsensä sovitusti paikalle, aplodit siitä!), oli meininki että istutaan iltaa, sellaiset pikku kotibileet. Myös toisen kaverin piti tulla, vaan enpä saanut häneen yhteyttä koko illan aikana. No mutta, mitäs tämän arvon pariskunta tekeekään. Istuu sohvallani kaksi tuntia ja katsoo jääkiekkoa tv:stä, ei juomaa ei tarjoiltavaa ei mikään kelvannut. Kaksi tuntia sitä v***n jääkiekon töllöttämistä ja sitten lähtivät pois. 

Tajusin vasta vuosien ja vuosien jälkeen, että minähän olen ollut aina se joka on ottanut ensin yhteyttä. Aloitinkin sitten sosiaalisen kokeilun, enkä enää ottanutkaan yhteyttä ensin. Halusin nähdä kauanko menee ennen kuin minua kaipaa joku näistä ihmisistä, joita olin pitänyt ystävinä. Meni 8kk ilman minkäänlaista yhteydenpitoa, kunnes tuli hyvää joulua, viestillä. Sitten taisi mennä vuosi, kun hän kerrankin itse ehdotti, että pitäisikö nähdä joskus. Vastasin kyllä. No, hän tulikin sopivasti "kipeäksi" edellisenä päivänä. Sentään ilmoitti JO edellisenä päivänä. Jäi puheille, että palataan kun olet parantunut. Tähän päivään mennessä ei ole mitään kuulunut, tuosta aikaa puoli vuotta.

Jos ei kerta kiinnosta olla kaveri, niin ei ole pakko.  I'm done. 

Vierailija kirjoitti:

Tämä lienee joillekin tyypillistä käytöstä. Joissain ihmissuhteissa törmännyt vastaavaan, että sovitusta ei pidetä kiinni, ei peruta ajoissa tai ilmoiteta ollenkaan peruuntumisesta. Näistä huomauttaessa minut on leimattu ongelmalliseksi ihmiseksi ja kehotettu tyyliin tutkiskelemaan itseäni ja hakeutumaan hoitoon. Asia toistui monta kertaa ja asiasta yritettiin keskustella. Nämä ihmissuhteet ovat lopulta päättyneet. En näe järkeväksi olla ihmissuhteessa, jossa minä pidän sovituista aikatauluista ja asioista kiinni, varaan aikatauluistani aikaa näkemiselle enkä todellakaan rupea sopimaan siihen päälle mitään muuta "kivempaa". Jos toisen näkemys on se, että kaikkea voi sopia ja unohtaa sovitut asiat kivemman jutun tai mielenkiinnon puutteen vuoksi, niin ihmissuhde ei ole minua varten.

Minusta itsessään perumisessa ei ole ongelmaa, jos sen hoitaa tarpeeksi ajoissa tai painavasta syystä. Ymmärrän senkin, jos ystävä rehellisesti kertoo, että on väsynyt ja kaipaa rauhallista kotipäivää, kunhan ilmoittaa sen ajoissa. Onneksi on näitäkin ihmisiä, jotka osaavat pitää sovitusta kiinni ja ymmärtävät kunnioittaa toista ja toisen aikaa perumalla fiksusti ja ajoissa.

Minua ei sentään ole kehotettu menemään hoitoon mutta yritetty muuten kääntää asia niin, että olen liian tiukkapipo ja minulla olisi heidän asenteestaan "opittavaa". "Niin mutta vastakohdat täydentävät toisiaan." "Miksi sä et voi koskaan ottaa vähän rennommin?" Jotenkin tuntuu siltä, että ainakin jotkut heistä sisimmässään häpesivät jatkuvaa myöhästelyään ja epäluotettavuuttaan mutta päättivät olla tekemättä näille asioille mitään. Helpompi vaatia muita muuttumaan kuin katsoa omaa käytöstä kriittisin silmin.

Olen tullut siihen tulokseen, etten enää ystävysty selvistä elämänhallinnan ja toiminnanohjauksen ongelmista kärsivien kanssa. Säilytän siten itsekunnioitukseni ja mielenrauhani ja he taas voivat hakeutua heille sopivampaan rentoon seuraan.