Lue keskustelun säännöt.
Pienten poikien vanhemmat, miksi pinkki on vaarallista?
06.06.2026 |
Jossain vaiheessa lapsella alkaa olla omia ajatuksia vaatteistaan, mutta vaikkapa 2-vuotiaan tyylistä päättävät aika lailla vanhemmat. Miksi se olisi niin vaarallista, jos pojalla olisikin vaikka paidassa traktorin sijaan kukkanen, tai jossain pipon nurkassa häivähdys pinkkiä?
Jospa ei heti pienestä opetettaisi pojille, että tyttöjen jutut ovat väreistä alkaen huonompia, heikompia ja noloja. Sillä saattaisi olla isokin merkitys.
Kommentit (64)
No meillä ainakin poika kieltäytyi 6-vuotiaana käyttämästä paitaa, jossa oli pinkkiä, koska toiset pojat kiusasivat siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikea isä ottaa vyön esiin tuossa vaiheessa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, aivan yhtä hyvin voisimme pukea 2-vuotiaalle tytölle niitä traktoreita, jottemme opettaisi heille, että poikien jutut ovat niitä huonompia. Jotenkin minusta näyttää aika monta vuotta päiväkodin porttia kuluttaneena, että pojilla kuitenkin on laajempi värien ja tyylien valikoima kuin tytöillä, joilla usein pinkki on se ainoa mahdollinen väri. Joskus laskin, että päiväkodin pihassa oli kymmenen pinkkiä haalaria kahdellatoista tytöllä. Pojilla oli useita eri värejä.
Tyttö voi pistää traktoripaidan paljon helpommin päälleen kuin poika pinkin frillapaidan, ja me kaikki tiedämme sen. Poikamainen tyttö on ihan ok, mutta tyttöydessä on jotain niin noloa, että pojille ei anneta mahdollisuutta olla röyhelöisiä.
Jos tyttö voi pistää traktoripaidan päälleen helpommin kuin poika frillapaidan, miksi niiden traktoripaitojen esiintyvyys 5-6-vuotiailla tytöillä on nollan luokkaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja aloittaja vaikuttaa ihmiseltä, joka pakottaa pojalleen pinkkiä päälle vaikka lapsi ei sitä lainkaan haluaisi.
En pakottaisi, mutta en myöskään ehkä päättäisi hänen puolestaan 0-2 -vuotiaana, että mitkä värit hänelle sopivat.
Kuka sitten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksei saa paskantaa olohuoneeseen
Vierailija kirjoitti:
Höh, sininen on poikien väri. Tietysti, mitä sitä kyselemään.
Näin ollaan joskus ajateltu, mutta mikä estää ajattelemasta toisin? Nämä eivät ole biologisia pakkoja vaan opittuja malleja. Ne syntyvät, koska niitä toistetaan: mainoksissa, kaupoissa, kasvatuksessa ja arjessa. Kun jokin toistuu tarpeeksi pitkään, se alkaa tuntua luonnolliselta. Mutta juuri siksi niitä voi myös muuttaa ja este ei ole todellinen vaan ainoastaan opittu tapa. Vielä 1900-luvun alussa monissa länsimaissa ajateltiin usein päinvastoin ja sininen sopi tytöille (rauhallinen, Neitsyt Mariaan liitetty väri) ja vaaleanpunainen pojille (punaisen “vahvempi” versio).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No meillä ainakin poika kieltäytyi 6-vuotiaana käyttämästä paitaa, jossa oli pinkkiä, koska toiset pojat kiusasivat siitä.
Ja mistä nämä toiset pojat ovat oppineet kiusaamaan pinkin värin takia? Idioottivanhemmilta.
Minun poikani piti pienenä pinkistä. Kun sai valita polkupyöräkypärän sinisen ja pinkin väliltä, valitsi pinkin. Pinkki myös sopi hänelle vaaleana ja sinisilmäisenä todella hyvin. Lähinnä t-paitoja, pikeepaitoja ja kauluspaitoja löytyi pojalle pinkkinä. Toinen lemppari oli vihreä.
Mutta sitten tuli se kausi, kun ei itse halunnut mitään muuta, kuin mustaa ja tummansinistä. N. 10-vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Höh, sininen on poikien väri. Tietysti, mitä sitä kyselemään.
Alunperin sininen oli tyttöjen väri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höh, sininen on poikien väri. Tietysti, mitä sitä kyselemään.
Alunperin sininen oli tyttöjen väri.
Vanhastaan sininen oli kuninkaallinen väri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pojat leikkii useammin transformaatoreilla kuin pinkeillä Barbieilla?
Meillä vika on pojassa, ei ole kelvannut pinkki traktorin väriksi tai edes lippikseen. Ja tarjolla on ollut, kaksossiskolla kun on punaisen koko skaala vaatteissaan ja yhteisestä paitapinosta on voinut ottaa pinkin paidan, mutta ei, sieltä kaivellaan esille sininen tai harmaa. Äiti ja isä ottavat aina päällimmäisen miettimättä väriä, mutta meillä jo vuoden ikäinen osaa olla hyväksymättä väärää väriä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pienillä lapsilla ei vartalon muoto ole vielä sillä tavalla sukupuolittunut, etteikö poikalapsella voisi käyttää "tyttöjen" paitoja.
Minä sain kolmen tytön jälkeen pojan. Kaapit olivat täynnä pinkkejä vaatteita. 3v poika meni päiväkotiin pinkissä paidassa. Joku sanoi hänelle: "Sinulla on tyttöjen paita." Poika vastasi: "Eikä ole. Tämä on minun paita." Täytyy myöntää, että en olisi osannut ohjeistaa poikaani vastaamaan tuohon väitteeseen noin fiksusti. Ihan itse tämän vastauksen keksi.
Nuorin poikani meni yhtenä keväänä pinkissä kukkamekossa päiväkotiin. Mekkovillitys kesti n. viikon ajan. En tiedä, kiusattiinko vai kyllästyikö muuten vain mekkoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työskentelen lastenvaatekaupassa ja tosi moni pienten poikien vanhempi nimenomaan kaipaa iloisia värejä (myös sitä pinkkiä) poikien vaatteisiin. Värikkäät poikien vaatteet myös myyvät pääsääntöisesti tosi hyvin ja aleen jää sitä perussinistä ja vihreää.
Hyvä, mutta tämä ei kyllä katukuvassa näy. Valikoima on varmasti huono, mutta pääasiassa vanhemmat myös haluavat pojille niitä poikavaatteita. Siksi niitä on tarjolla. Kysyntä määrää.
Omassa lähipiirissä vaihdellaan lastenvaatteita ahkerasti, mutta yksikäön pojan vanhempi ei huoli meiltä esimerkiksi pinkkejä rukkasia tai sinistä paitaa, jossa on pieni pinkki kukka.
Ne tyttöjen vaatteet on sellaisia, ettei niitä oikein pojille viitsi pukea. On hametta ja röyhelöä jne
Poikien vaatteet taas on ankeita. Paljon värittömämpiä ja kuvina ne iänikuiset autot ja dinot.
Minä ompelenkin itse vaatteet lapselleni, hän on poika, ja on kiva pukea hänet värikkäisiin, iloisiin vaatteisiin. Se ei tarkoita riemunkirjavaa, mutta jotain muuta sentään kuin musta-harmaa-tummansininen jo pienellä lapsella
Vierailija kirjoitti:
Minun poikani piti pienenä pinkistä. Kun sai valita polkupyöräkypärän sinisen ja pinkin väliltä, valitsi pinkin. Pinkki myös sopi hänelle vaaleana ja sinisilmäisenä todella hyvin. Lähinnä t-paitoja, pikeepaitoja ja kauluspaitoja löytyi pojalle pinkkinä. Toinen lemppari oli vihreä.
Mutta sitten tuli se kausi, kun ei itse halunnut mitään muuta, kuin mustaa ja tummansinistä. N. 10-vuotiaana.
Tuo musta/tummansininen kausi tulee monille tytöillekin, jotka ovat pienenä tykänneet pinkistä. Olin itsekin pinkki "prinsessatyttö" alle kouluikäisenä. Mutta kouluun mentyäni vaihtui pukeutumistyyli farkkuihin ja tummansinisiin paitoihin.
Vielä aikuisenakin kärsin siitä, kun on vaikea löytää riittävän neutraaleja, sinivihreäsävyisiä paitoja. Keltainen on toinen, mistä tykkään.
Vierailija kirjoitti:
Oikea isä ottaa vyön esiin tuossa vaiheessa
Meillä jos mies ottaisi remmin esille se tarkoittaisi että ero välittömästi väkivaltaisesta miehestä saman katon alla. 👹👹👹
Kyllähän tämä trendi on vahva aikuisillakin täällä Suomessa, kesävaatteet tummaa jaharmaata, ehkä valkoinen t-paita. Etelässä miehet käyttävät värikkäitä, usein pastelli sävyjä kesävaatteissa.
Ostan lapsille esteettisesti silmää miellyttäviä vaatteita. En pidä pinkistä. Suosin rauhallisia värejä ja eläinkuoseja.
Homous hakataan irti viimeistään teini-iässä