FIRE - taloudellinen riippumattomuus kokemuksia

Vierailija kirjoitti:

Ei sijoittaminen ja "eläminen" ole toisiaan poissulkevia. Sijoittaminen antaa ENEMMÄN joustoa ja mahdollisuuksia kuin sijoittamatta jättäminen. Minulla tyypillinen säästöaste on noin 70% tuloista, mutta kun iso osa tuloista tulee sijoituksista niin siihen "elämiseen" on myös enemmän rahaa käytettävissä halutessaan. Ja usein onkin niin että kesälomilla säästöaste pienempi, lähes 0 ja rahaa on reilusti käytettävissä lomalla, vaikka itse lomaa varten ei säästäkään erikseen mitään. 

No mulla ei tuo prosentti ole ollut koskaan noin suuri, mutta noin muuten olen lähes aina säästänyt ja myös sijoittanut. Mun äiti opetti mulle lukioikäisenä 1970-luvulla, että vaikka olisi miten vaikea kuukausi, niin vähintään yksi markka kuukaudessa pitää laittaa säästöön. Alussa en oikein tajunnut, mitä hyötyä on, jos on vuoden lopussa 12 markkaa. Mutta myöhemmin tajusin, että ideana ei ollut se summa vaan tapa.  Ensin maksetaan asuminen, sähköt, puhelin ja kotivakuutus. Sitten budjetissa siirretään x € säästöön. Ja sitten summa, joka jää viivan alle, käytetään ruokaan yms. Aikoinaan jotkut pankit tarjosivat mulle sellaista asuntolainaa, että säästöön ja sijoituksiin ei olisi jäänyt yhtään mitään. Joten sen sijaan, että olisio stanut asunnon Helsingistä tai edes Espoosta, päätin ostaa asunnon Vantaalta. Asuntolainaa maksellessanikin sain säästettyä että sijoitettua. Nyt on menossa kymmenes kuukausi, kun olen ollut vain oloneuvoksena. Tietyssä mielessä olen työtön, koska en ole eläkkeelläkään, en opiskelija tai mitään muutakaan.  En myöskään ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi ja siten en saa tietenkään mitään tukiakaan. Ja voin sanoa, että mä nautin tästä. Kello? Mikä se on? Jotain syötävää?

tein kolmea työtä raskastahan se oli  ostelin asuntoja onneksi pääsin niistä eroon hyvällä voitolla. rahat osakkeisiin kohtuu tuotto. piti unkariin muuttaa mutta pressa alkoi sekoilemaan  nyt seuraan porttugalin tilannetta. jos sielläkin sekoillaan niin sitten kalifforniaan mies 56v

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sijoittaminen ja "eläminen" ole toisiaan poissulkevia. Sijoittaminen antaa ENEMMÄN joustoa ja mahdollisuuksia kuin sijoittamatta jättäminen. Minulla tyypillinen säästöaste on noin 70% tuloista, mutta kun iso osa tuloista tulee sijoituksista niin siihen "elämiseen" on myös enemmän rahaa käytettävissä halutessaan. Ja usein onkin niin että kesälomilla säästöaste pienempi, lähes 0 ja rahaa on reilusti käytettävissä lomalla, vaikka itse lomaa varten ei säästäkään erikseen mitään. 

No mulla ei tuo prosentti ole ollut koskaan noin suuri, mutta noin muuten olen lähes aina säästänyt ja myös sijoittanut. Mun äiti opetti mulle lukioikäisenä 1970-luvulla, että vaikka olisi miten vaikea kuukausi, niin vähintään yksi markka kuukaudessa pitää laittaa säästöön. Alussa en oikein tajunnut, mitä hyötyä on, jos on vuoden lopussa 12 markkaa. Mutta myöhemmin tajusin, että ideana ei ollut se summa vaan tapa.  Ensin maksetaan asuminen, sähköt, puhelin ja kotivakuutus. Sitten budjetissa siirretään x € säästöön. Ja sitten summa, joka jää viivan alle, käytetään ruokaan yms. Aikoinaan jotkut pankit tarjosivat mulle sellaista asuntolainaa, että säästöön ja sijoituksiin ei olisi jäänyt yhtään mitään. Joten sen sijaan, että olisio stanut asunnon Helsingistä tai edes Espoosta, päätin ostaa asunnon Vantaalta. Asuntolainaa maksellessanikin sain säästettyä että sijoitettua. Nyt on menossa kymmenes kuukausi, kun olen ollut vain oloneuvoksena. Tietyssä mielessä olen työtön, koska en ole eläkkeelläkään, en opiskelija tai mitään muutakaan.  En myöskään ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi ja siten en saa tietenkään mitään tukiakaan. Ja voin sanoa, että mä nautin tästä. Kello? Mikä se on? Jotain syötävää?

Komppaan tuota asuntoasiata. Itsellä velaton asunto huokeasta lähiöstä, hyvä taloyhtiö ja isot rempat tehty, osa sinä aikana kun olen asunut tässä. Kohtuullinen asuntolaina on mahdollistanut säästämisen ja sijoittamisen. Salkku ja säästöt 100000e. Ei sillä vielä FI eikä RE onnistu mutta jotain turvaa tuo. Ja säästäminen ja sijoittaminen jatkuu, olen 50 v joten miljonääriksi minusta kyllä tule.

Vierailija kirjoitti:

tein kolmea työtä raskastahan se oli  ostelin asuntoja onneksi pääsin niistä eroon hyvällä voitolla. rahat osakkeisiin kohtuu tuotto. piti unkariin muuttaa mutta pressa alkoi sekoilemaan  nyt seuraan porttugalin tilannetta. jos sielläkin sekoillaan niin sitten kalifforniaan mies 56v

Kalifforniassahan sitä vasta sekoillaankin...

Itseä ei kyllä haittaisi jäädä jo nelikymppisenä pois työelämästä, jos se vain olisi mahdollista. Harrastuksia löytyy pilvin pimein, olisi vielä nuorehko ja terve keho ja jaksaisi urheilla ja kehittää itseään. Iäkkäämpänä voi olla jo kaikenlaista kremppaa vastassa eikä jaksa enää samalla tavalla.

Mulla on oikeastaan heti ensimmäisestä kokopäiväisestä työstä saakka ollut kipuilua, että tätäkö tämä koko elämä on, pelkkää työntekoa. Työ oli 3-vuoroa ja kirjaimellisesti yöunetkin tuli uhrattua yövuoroissa työn eteen. Vapaalla en jaksanut tehdä juuri mitään, ja oikeastaan silloin jo opin kuluttamaan todella niukasti kun jaksamista ei vain ollut mihinkään, hetkessä jäi kymppitonneja säästöön. Nyt teen onneksi vain 2-vuorotyötä, mutta tässäkin joku muu määrittelee vuorokausirytmin. 

Työelämä itsessään todellakin motivoi jo pyrkimään fireä kohti, enkä puhunut nyt edes vielä mistään huonosta työilmapiiristä, huonosta johtamisesta jne.

Edes jonkunlaisen sijoitussalkun saamiseen pitää käytännössä varata 10 vuotta sijoittamista ja säästämistä, jos lähtee nollasta liikkeelle. Tärkeintä on tehdä suunnitelma ja aloittaa. Eikä se tietysti sido mihinkään, ainahan voi lopettaa ja tehdä kertyneillä rahoilla mitä haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Edes jonkunlaisen sijoitussalkun saamiseen pitää käytännössä varata 10 vuotta sijoittamista ja säästämistä, jos lähtee nollasta liikkeelle. Tärkeintä on tehdä suunnitelma ja aloittaa. Eikä se tietysti sido mihinkään, ainahan voi lopettaa ja tehdä kertyneillä rahoilla mitä haluaa.

Riippuu ihan säästäjästä ja sijoittajasta. 

Yli mediaanisalkun uusin salkkuni meni 2 kuukaudessa.  sellaisen 100 000 saa kasaan vuodessa helposti. 10 vuodessa pääsee miljoonaan halutessaan. 

Vierailija kirjoitti:

Itseä ei kyllä haittaisi jäädä jo nelikymppisenä pois työelämästä, jos se vain olisi mahdollista. Harrastuksia löytyy pilvin pimein, olisi vielä nuorehko ja terve keho ja jaksaisi urheilla ja kehittää itseään. Iäkkäämpänä voi olla jo kaikenlaista kremppaa vastassa eikä jaksa enää samalla tavalla.

Vähän epäilyttää, että kävisikö aika pitkäksi, vaikka harrastuksia itselläkin riittää 

Kyllä 

Olen tehnyt jo 25 vuotiaasta asti niin että säästöön ja sijoituksiin kaikki mitä liikenee, paljon ylitöitä ja lisätöitä jos tarjolla. Olen joutunut aloittamaan täysin nollasta ilman vanhempien apua. Koulut tietenkin suoritettu ja korkeakoulututkinto, sitten vähän väkisinkin sopiviin väleihin tunkemalla apinan raivolla töihin vaikka työelämään ei ollut suomessa kovin helppo päästä ilman suhteita ja verkostoja edes silloin. Suomalainen verotus toki rankaisee ankarasti ja pieksee pahiten juuri omilla ansiotuloilla elämään joutuvaa. 

Mitään kovin turhaa en ylipäätään tykkää ostaa enkä käyttää mitään kalliita palveluita joten se osuus on helppo. Kaiken tarvittavan olen hankkinut ja pari omaa lastakin kasvattanut aikuiseksi ja kyllä sekin suomen alvilla ja kauppojen suomilisällä maksaa vaikka tilaankin ulkomailta saman halvemmalla jos mahdollista.

Lopputulos nyt 50 vuotiaana: noin miljoonan salkku, osakkeet ja rahastot tuottaneet matkan varrella todella hyvin, noin 25% salkusta ollut vähintään aina käteisenä (suurin osa määräaikaistilillä keskimäärin 2-3% korolla) riskienhallintasyistä ja kurssiromahdustilaisuuksien hyödyntämiseksi. Onneksi en ole koskaan hankkinut omistusasuntoa vaivoiksi ja rahareiäksi. 

Olen todella tyytyväinen ratkaisustani kun katson nykytyöelämää, vielä olen töissä mutta kenkäähän voi nykyisin tulla ihan milloin vain kelle vain, kunnollisiin järkeviin töihin olisi sen jälkeen lähes mahdotonta enää päästä. Hakeminenkin on tehty kalliiksi ja alentavaksi sirkukseksi ja työttömien kohtelu on jo irvokkaan karmeaa ja epäinhimillistä nykysuomessa. Salkku kuitenkin mahdollistaa minulle suojan ettei se enää koske itseäni koska pärjään tarvittaessa silläkin sen 10 - 15 vuotta eläkkeeseen asti. Ihana tunne olla suojassa nykytyöelämältä jos niin kävisi ja lopetan muutenkin työt viimeistään 58v iässä.

Niin jos nollasta lähtee niin ei 10 vuotta ihan riitä edes suurituloisella kun työn ja palkastaan piensijoittajan pienten pääomatulojen verotus on suomessa niin järjettömän raakaa ja pakolliset elinkustannukset törkeän koviksi pumpattuja. Kai yritetään estää juuri tuota riippumattomuuden saavuttamista. Mutta kuten moni on todistanut, pitkällä aikavälillä yli 15v - 20v aikana voi hankkia vapauden päättää omista asioista oman mielenkiinnon mukaan ja siinä pelaa ihmisen puolella myös se että aika eläkeikään ja sen suomaan vapauteen on jo vähän lyhyempi ja sijoituksilla voitava kattaa vain se 10v - 20v ennen eläkeikää joka on työelämässä usein se pahin ja hankalin etenkin vähänkin epävarmemmilla aloilla. Siinä voi nykysäännöillä olla edessä sekä taloudellinen että terveydellinen tuho jos ei ajoissa varaudu vastaamaan siitä täysin itse. Avainsana on: aloita heti äläkä huomenna tai vasta vuosien päästä niin homma onnistuu hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseä ei kyllä haittaisi jäädä jo nelikymppisenä pois työelämästä, jos se vain olisi mahdollista. Harrastuksia löytyy pilvin pimein, olisi vielä nuorehko ja terve keho ja jaksaisi urheilla ja kehittää itseään. Iäkkäämpänä voi olla jo kaikenlaista kremppaa vastassa eikä jaksa enää samalla tavalla.

Vähän epäilyttää, että kävisikö aika pitkäksi, vaikka harrastuksia itselläkin riittää 

Ei kai se firetys estä mitenkään töihinkin menoa jos siltä alkaisi tuntua. Sen idea on juuri se että olet silloin vapaa, et enää oravanpyörään pakotettu orja jolla ei ole vaihtoehtoja ja jota voi potkia.

Olen FI. Rahaan jää koukkuun. Ensimmäisen miljoonan jälkeen ajattelin, että tarvitseeko tässä vielä töitä tehdä? Miljoona on kymmenen (?) vuoden aikana yli tuplaantunut sijoituksissa, eli salkku on yli 2 miljoonaa. Eikä mitään lainoja taloista tms.

Mun työkavereista on 5 kuollut juuri ennen/jälkeen eläkkeelle jäämisen.

Olisi ollut aika ikävää jos heillä olisi mennyt koko elämän tienestit tuollaiseen säästämiseen, elämä jäänyt elämättä kokonaan ja hauta kutsui kun täytit 60.

Tämän päivän nuoret aikuiset eivät tule saamaan eläkettä.

Vierailija kirjoitti:

Jenkeistä tullut tämäkin muoti. Ymmärrän, koska siellä eläkkeen saaminen on oikeasti epävarmaa.

Jenkeistä tullut nimi tälle ilmiölle. Onhan ihmiset aina halunneet elää ilman työntekoa. Ihan sama asia periaatteessa mitä keskiajalla aateliset teki. Kun on tarpeeksi pääomaa niin pystyy sillä tuottamaan itselleen rahaa elämistään varten. Oli se omaisuus sitten maatiloja, peltoa, metsää tai osakeyhtiöitä.

Vierailija kirjoitti:

Mun työkavereista on 5 kuollut juuri ennen/jälkeen eläkkeelle jäämisen.

Olisi ollut aika ikävää jos heillä olisi mennyt koko elämän tienestit tuollaiseen säästämiseen, elämä jäänyt elämättä kokonaan ja hauta kutsui kun täytit 60.

Eikö heidän kohdalla nimenomaan tämä retire early olisi ollut erittäin järkevä tavoite?

Viime vuoden tammikuussa aloin sijoittaa eka kertaa. Ensin laitoin 40000 euroa, sitten 50000 euroa ja vielä 30000 euroa. Tänä vuonna sijoitan lisää 50000 euroa. Mulla on salkunhoitaja, joka myy ja ostaa aktiivisesti. Olen myynyt perintöomaisuutta ja laitan kaiken sijoituksiin. 

Minä olet toteuttanut tämän. Kymmenen vuotta sitten jäin pois työelämästä ja olen elänyt osakesalkun tuotoilla siitä lähtien.

Varsinaiseen eläkeikään on vielä yli 20 vuotta aikaa, enkä todennäköisesti tule tekemään päivääkään palkkatöitä.

Tämä on ollut elämäni parasta aikaa!