Lue keskustelun säännöt.
Mies on vihainen, kun en suostu muuttamaan hänen töittensä perässä
04.06.2026 |
Asutaan pienehkössä keskisuomalaisessa kaupungissa. Mies sai kovan luokan työtarjouksen Espoosta. Meillä on 7,9 ja 11v lapset. Ihana koulu, upeat kaverit ja kiva 5h asunto uudessa kerrostalossa. En suostu muuttamaan. Lasten takia. En halua repiä lapsia juuriltaan.
Mies on vihainen ja murjottaa toista viikkoa, koska olen muka este hänen menestykselleen. Yksin mies ei suostu muuttamaan.
Mitä tästä suhteesta voi enää tulla?
Kommentit (675)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se mies vois vuokrata sieltä jonkun airb&b:n kuukaudeksi kerrallaan. Ajelee sitten vkonloppuisin kotia.
Jos sitten tuntuu muutaman kuukauden päästä siltä että ette halua olla erossa mutta mies tienaa paljon, muutatte perässä. Tai sitten tulee ero jos ei suhde kestä erossaolemista muutamaa päivää kerrallaan.
En nyt yhtäkkiä lähtis muuttamaan itsekään lasten takia, mutta vaikka ensi kesänä sitten voisi miettiä sitä muuttoa jos palkka on niin hyvä että sieltä Espoosta saisi hyvältä paikalta talon.
Palkka ei varmasti ole niin iso että saisi Espoosta hyvältä paikalta talon. Alle 600 000 ei nimittäin siihen riitä ja se taas on semmoinen summa ettei sitä työtä tekemällä yksi ihminen tienaa.
Nimenomaan. Kiinnostaisi, mikä on tämä muka kovan luokan työtarjous. Epäilen, että ei lähellekään riittävän kova, että miehen nettotuloilla saisi läheskään entisen tasoista asumista ja olosuhteita. Lisäksi elämä lähtee alusta, kaveripiirit ja tuttavat. Toki noin päin se onnistuu helpommin, koska pk-seudulla on kaikki muutkin "junantuomia" ja avoimempia/sosiaalisempia. Ei silti ihan pikkujuttu.
Itse en ikinä lähtisi repimään perhettä valmiista kuvioista rauhallisesta ympäristöstä pk-seudulle. Tehtiin itse toisin päin muutama vuosi sitten. Elämisen laatu on ihan erilaista "maalla". Vastaavat olosuhteet pk-seudulla, niin pitäisi bruttona tienata noin 10-kertaisesti, että olisi varaa. Ja silti ei olisi ihan sama. P**kaisempi ja rauhattomampi ympäristö, sekä ne myös vi**umaisemmat kanssaihmiset, sekä nykypäivän rikollisuus. Niistä ei pääsisi eroon millään, tai rajoittavat elämää ainakin. Ja jos ei ole muumioituva kotihiiri, iso osa elämästä menee hukkaan ihan paikasta toiseen liikkuessa. Se on ihan järkyttävän hidasta pk-seudulla, kun tietää paremmin.
Tai no, miljoonan palkka vuodessa, niin voitais säästeliäästi eläen tehdä muutaman vuoden larppauskokemus pk-seudusta takaisin ja heti pois, kun massit riittää takaisin maalle ilman työntekoa lopuksi ikää. Muuten ei ikinä.
Asutaan 30 km päässä Helsingistä, eikä kaukana ole Espookaan.
Töissä on käyty sekä Espoossa että Helsingissä (nyt eläkkeellä). Asuinympäristö on viehättävä omakotialue luonnon keskellä, silti hyvät liikenneyhteydet joka suuntaan.
Koen täällä toisenlaista rauhaa kuin sekä omalla että puolisoni sisäsuomalaisissa asuinpaikoissa, joissa kylän asiat olivat yhteisiä ja kuka vain saattoi putkahtaa ilmoittamatta vierailemaan. Lapsena se oli ok, mutta aikuistuessa alkoi näyttäytyä liiallisena uteliaisuutena ja kyttäämisenä, että kenenkäs kanssa se teidän tyttö kulkee. Juorut ("kuulumiset") kulkivat talosta taloon.
Lasten on ollut hyvä kasvaa täällä. Koulut ja opiskelupaikat ovat lähellä ja perhe aikuistuessaan onkin asettunut lähiseudulle - työpaikkojen perässä ei ole tarvinnut kauas lähteä.
Aika taisi olla lapsuudessasi aivan toinen kuin nyt eläkkeellä, yli 50 vuotta välissä. Ei missään enää kuljeta talosta taloon juoruilemassa.
Havaintojeni mukaan ainakin puolisoni kotipuolessa vietetään edelleen aktiivista seuraelämää, erityisesti suvun kesken, kun heitä on siellä runsaasti. Kyllä tapaamisissa aika tarkkaan selvitellään muiden kuulumiset, tekemiset sekä omat päätelmät niistä. Joko suoraan tai epäsuorasti. Esimerkiksi omista terveysasioistani en siellä ikinä avaudu, koska kuulen ja näen, miten kiinnostavia puheenaiheita ne ovat ja valitettavasti muuttuvat matkalla. Joskus vähän avauduin ja hämmästyksekseni parikymmentä vuotta myöhemmin törmäsin diagnoosiin, jota minulla ei todellakaan ollut eikä ole, mutta henkilö, jolle olin silloin puhunut vaivoistani, oli ihan itse sen keksinyt.
Mun vanhemmat asui kerrostalossa isohkon maalaispiyäjän keskustassa. Kaikkien ikkunoissa on tuhdit valoverhot, jotka heilahtelevat kun ohi kävelee. Joo ei siellä kukaan kyttäile uteliaisuuttaan tai muuten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakastan Espoota
Samoin minä. Olen asunut siellä opiskeluaikoina ja perustanut perheen. Yksi lapsistamme muutti sinne aikuisena, joten Espoosuhde on aktiivinen. Asumme edelleen pääkaupunkiseudulla, enkä ymmärrä miksi muualla Suomessa pidetään kauhukuvana tänne muuttoa. Meille unelmaelämä löytyi täältä etelästä.
Omalla lähtökotiseudullani pikkukaupungissa ei nykyisin ole juuri työmahdollisuuksia - vaikka niitä unelma-asuntoja löytyisikin jopa edullisesti.
Espooseen meidänkin perhe asettui aikoinaan. Lapset pääsivät erinomaisin kouluihin ja Aalto-yliopistokin oli likellä. Lapset on sittemmin perustaneet perheet ja asuvat kaikki likellä meitä ja se on arvokkainta ikinä, kun saa nähdä kaikkia lapsenlapsia säännöllisesti ja usein. Autamme toisiamme puolin ja toisin ja vietämme paljon aikaa yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsia kiusataan murteesta ja maalaisuudesta. En repisi juuriltaan enää kouluikäisenä. Päiväkoti-ikäisenä voi tehdä vielä noin rajuja siirtoja.
Ollaan asuttu Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa ja voi tulla ehkä yllätyksenä, mutta kyllä täällä on totuttu savolaisiin, karjalaisiin sun muihin murteisiin ja lisäksi vielä ulkomaanaksentteihin.
Joo, on totuttu ja myös mielellään huomautellaan jos ei sönkkää stadii. Itseäni tuo jatkuva naureskelu harmitti pitkään.
Enemmistö pk-seudun asukeista on muualta tulleita, ei kukaan puhu mitään stadia täällä.
Vierailija kirjoitti:
"Miehen ongelma on siinä, että hän ei halua etäsuhdetta. Se ei tue häntä. Työnsä on vaativaa ja tarvitsee tukevan ja varman tukiverkon, eli perheen. "
Huh huh mikä nössö mieheksi. Ilmankos et haluakaan muuttaa 😅
Tuo on naisen mielipide.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Miehen ongelma on siinä, että hän ei halua etäsuhdetta. Se ei tue häntä. Työnsä on vaativaa ja tarvitsee tukevan ja varman tukiverkon, eli perheen. "
Huh huh mikä nössö mieheksi. Ilmankos et haluakaan muuttaa 😅
Tuo on naisen mielipide.
Ihmetyttää, miksi ap on halunnut miehen ja parisuhteen, koska ei se näytä olevan kovin korkealla hänen arvostuslistallaan. Jotenkin tuntuu asettuvan nyt vastakkain mies ja 5 huoneen kerrostaloihanuus.
Mulle parisuhde tarkoittaa sitä, että ollaan puolison kanssa "yhtä lihaa". Ja halutaan olla ja asua yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En lukenut ketjua läpi mutta jos työtarjous on nykyisestä työpaikasta niin voi olla laatua ota tai jätä. Jättäminen tarkoittaa tuossa tapauksessa että joku muu ottaa ja seuraavassa YT:ssä voi käydä kylmät, sitäkö siis halutaan?
Ei kukaan ole käskenyt jättää. Vaan voi asua lähityötä vaativat ajat siellä työpaikkakunnalla.
Uudessa työssä jo muutenkin, kun ei tiedä miten koeajalla käy, niin en todellakaan lähtisi tekemään isoja elämänmuutoksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut ketjua läpi mutta jos työtarjous on nykyisestä työpaikasta niin voi olla laatua ota tai jätä. Jättäminen tarkoittaa tuossa tapauksessa että joku muu ottaa ja seuraavassa YT:ssä voi käydä kylmät, sitäkö siis halutaan?
Ei kukaan ole käskenyt jättää. Vaan voi asua lähityötä vaativat ajat siellä työpaikkakunnalla.
Uudessa työssä jo muutenkin, kun ei tiedä miten koeajalla käy, niin en todellakaan lähtisi tekemään isoja elämänmuutoksia.
Ja apko ei voi asua muualla kuin kuplassaan? Miksi aikuinen perheellinen ihminen asuisi yksin viikot ja ajelisi viikonlopuksi perheensä luo?
Tuo on täysin selvä asia, perhe muuttaa isän työn perässä. Sieltä pääsee pois, jos nyt ihan kauheeta on, jälleen perheenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitenkä muuten, jos perhe nyt muuttaisi ja mies aloittaisi tämän unelmatyön. Menee vuosi, ja ap itse saisi kerran elämässä -tyyppisen unelmatyötarjouksen satojen kilometrien päästä.
Muutetaanko silloin koko perhe ap:n työn perässä? Onko silloinkin on tärkeää tukea puolison uraa ja pitää koko perhe saman katon alla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut ketjua läpi mutta jos työtarjous on nykyisestä työpaikasta niin voi olla laatua ota tai jätä. Jättäminen tarkoittaa tuossa tapauksessa että joku muu ottaa ja seuraavassa YT:ssä voi käydä kylmät, sitäkö siis halutaan?
Ei kukaan ole käskenyt jättää. Vaan voi asua lähityötä vaativat ajat siellä työpaikkakunnalla.
Uudessa työssä jo muutenkin, kun ei tiedä miten koeajalla käy, niin en todellakaan lähtisi tekemään isoja elämänmuutoksia.
Ja apko ei voi asua muualla kuin kuplassaan? Miksi aikuinen perheellinen ihminen asuisi yksin viikot ja ajelisi viikonlopuksi perheensä luo?
Tuo on täysin selvä asia, perhe muuttaa isän työn perässä. Sieltä pääsee pois, jos nyt ihan kauheeta on, jälleen perheenä.
Entä jos vuoden päästä ap saa työtarjouksen kaukaa, muutetaanko silloinkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut ketjua läpi mutta jos työtarjous on nykyisestä työpaikasta niin voi olla laatua ota tai jätä. Jättäminen tarkoittaa tuossa tapauksessa että joku muu ottaa ja seuraavassa YT:ssä voi käydä kylmät, sitäkö siis halutaan?
Ei kukaan ole käskenyt jättää. Vaan voi asua lähityötä vaativat ajat siellä työpaikkakunnalla.
Uudessa työssä jo muutenkin, kun ei tiedä miten koeajalla käy, niin en todellakaan lähtisi tekemään isoja elämänmuutoksia.
Ja apko ei voi asua muualla kuin kuplassaan? Miksi aikuinen perheellinen ihminen asuisi yksin viikot ja ajelisi viikonlopuksi perheensä luo?
Tuo on täysin selvä asia, perhe muuttaa isän työn perässä. Sieltä pääsee pois, jos nyt ihan kauheeta on, jälleen perheenä.
Itse asiassa aika monikin, ihan ilman ongelmia. Kuulemma parisuhde on siitä parantunutkin.
Ja tuollainen työ yleensä vaatii muutaman päivän toimistolla. Jostain keski-Suomesta pääsee junalla parissa tunnissa pelipaikalle ja voi samalla tehdä töitä matkalla. Voi ihan asua kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se mies vois vuokrata sieltä jonkun airb&b:n kuukaudeksi kerrallaan. Ajelee sitten vkonloppuisin kotia.
Jos sitten tuntuu muutaman kuukauden päästä siltä että ette halua olla erossa mutta mies tienaa paljon, muutatte perässä. Tai sitten tulee ero jos ei suhde kestä erossaolemista muutamaa päivää kerrallaan.
En nyt yhtäkkiä lähtis muuttamaan itsekään lasten takia, mutta vaikka ensi kesänä sitten voisi miettiä sitä muuttoa jos palkka on niin hyvä että sieltä Espoosta saisi hyvältä paikalta talon.
Palkka ei varmasti ole niin iso että saisi Espoosta hyvältä paikalta talon. Alle 600 000 ei nimittäin siihen riitä ja se taas on semmoinen summa ettei sitä työtä tekemällä yksi ihminen tienaa.
Asuvat kerrostalossa, joten ehkä vastaava asumismuoto kelpaisi edelleen.
Iso perheasunto uudehkossa kerrostalossa, jolla on hyvä sijainti, maksaa enemmän mitä mitä perus omakotitalo.
Kaverini löysi elämänsä rakkauden.
Kumpikin myi omat kerrostaloasuntonsa (tilavat yksiö ja kolmio Espoossa - suht uudet, molemmissa sauna sekä iso terassimainen parveke). Ostivat tontin, rakensivat omakotitalon, josta on silti velkaa, joten melkoinen kerrostaloasunto saisi olla myös Espoossa, jotta omakotitalon kanssa painisi samassa hintaluokassa. Helsingistä voi niitä ok-talon hintaisia kämppiä helpommin löytyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut ketjua läpi mutta jos työtarjous on nykyisestä työpaikasta niin voi olla laatua ota tai jätä. Jättäminen tarkoittaa tuossa tapauksessa että joku muu ottaa ja seuraavassa YT:ssä voi käydä kylmät, sitäkö siis halutaan?
Ei kukaan ole käskenyt jättää. Vaan voi asua lähityötä vaativat ajat siellä työpaikkakunnalla.
Uudessa työssä jo muutenkin, kun ei tiedä miten koeajalla käy, niin en todellakaan lähtisi tekemään isoja elämänmuutoksia.
Ja apko ei voi asua muualla kuin kuplassaan? Miksi aikuinen perheellinen ihminen asuisi yksin viikot ja ajelisi viikonlopuksi perheensä luo?
Tuo on täysin selvä asia, perhe muuttaa isän työn perässä. Sieltä pääsee pois, jos nyt ihan kauheeta on, jälleen perheenä.Itse asiassa aika monikin, ihan ilman ongelmia. Kuulemma parisuhde on siitä parantunutkin.
Ja tuollainen työ yleensä vaatii muutaman päivän toimistolla. Jostain keski-Suomesta pääsee junalla parissa tunnissa pelipaikalle ja voi samalla tehdä töitä matkalla. Voi ihan asua kotona.
Tämä. Esimerkiksi kaverini kulkee Salosta Helsinkiin 3pv/vko. Ei ongelmaa.
Luulen, että suurin syy on tuo iso kerrostaloasunto. Äänekoskilla tuollaiset asunnot eivät mene kaupaksi. Kun on kerran erehtynyt 5h kerrostalokämpän ostamaan, ei siitä pääse eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se mies vois vuokrata sieltä jonkun airb&b:n kuukaudeksi kerrallaan. Ajelee sitten vkonloppuisin kotia.
Jos sitten tuntuu muutaman kuukauden päästä siltä että ette halua olla erossa mutta mies tienaa paljon, muutatte perässä. Tai sitten tulee ero jos ei suhde kestä erossaolemista muutamaa päivää kerrallaan.
En nyt yhtäkkiä lähtis muuttamaan itsekään lasten takia, mutta vaikka ensi kesänä sitten voisi miettiä sitä muuttoa jos palkka on niin hyvä että sieltä Espoosta saisi hyvältä paikalta talon.
Palkka ei varmasti ole niin iso että saisi Espoosta hyvältä paikalta talon. Alle 600 000 ei nimittäin siihen riitä ja se taas on semmoinen summa ettei sitä työtä tekemällä yksi ihminen tienaa.
Asuvat kerrostalossa, joten ehkä vastaava asumismuoto kelpaisi edelleen.
Iso perheasunto uudehkossa kerrostalossa, jolla on hyvä sijainti, maksaa enemmän mitä mitä perus omakotitalo.
Kaverini löysi elämänsä rakkauden.
Kumpikin myi omat kerrostaloasuntonsa (tilavat yksiö ja kolmio Espoossa - suht uudet, molemmissa sauna sekä iso terassimainen parveke). Ostivat tontin, rakensivat omakotitalon, josta on silti velkaa, joten melkoinen kerrostaloasunto saisi olla myös Espoossa, jotta omakotitalon kanssa painisi samassa hintaluokassa. Helsingistä voi niitä ok-talon hintaisia kämppiä helpommin löytyä.
Riippuu ihan missä se omakotitalo on. Jos jossain oikeasti landella, espoolaisen kerrostaloasunnon hinnalla voi saada vaikka 2-5. Jos on jossain lähempänä kasvukeskusta tilanne on sitten toinen.
Muutos on kriisi joo, mutta se voi olla hyväkin eikä vain mörkö. Itse kullekin tekee hyvää ylittää rajojaan ja kehittyä. AP kuulostaa ihmiseltä, joka pelkää kaikkea ja kutistaa elämänsä sen mukaisesti. Ottaa vielä lapsetkin siihen mukaan, mikä on paha juttu.